OPINTO-OPAS

Transkriptio

1 OPINTO-OPAS INFORMAATIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA Luonnontieteiden kandidaatin ja fi losofi an maisterin tutkinnot Yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot Tampereen yliopisto (päärakennus, Kalevantie 4) TAMPEREEN YLIOPISTO Informaatiotieteiden tiedekunta (Kanslerinrinne 1, Pinni -rakennus, A-osa) TAMPEREEN YLIOPISTO puh. (03) fax (03) /tiedekunnat/inf/

2 Vastaava toimittaja: Yksikkökohtaiset toimittajat: Filosofi a Matematiikka Tilastotiede Fysiikka, Kemia Tietojenkäsittelytieteet Informaatiotutkimus Hypermedia Kieliteknologia Taru Koskinen Timo Klemola Juha Sillanpää Jyrki Ollikainen Jouni Kivivuori Heli Rikala Raija Aaltonen Kati Koivu Kirsi Tuominen Taitto: Aila Helin ISSN Painatus: Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere 2004

3 SISÄLTÖ Informaatiotieteiden tiedekunta... 5 Tiedekunnan laitokset... 5 Tiedekunnan tutkinnot ja oppiaineet... 5 KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNOT... 7 Perustutkintoja koskevat yleiset määräykset... 8 Luonnontieteellinen koulutusala Filosofi a Filosofi an aineenopettajan suuntautumisvaihtoehto Elämänkatsomustiedon opintokokonaisuus Matematiikan ja tilastotieteen koulutusohjelma Matematiikan suuntautumis vaihtoehto Matematiikan aineenopettajan suuntautumisvaihtoehto Tilastotieteen suuntautumisvaihtoehto Fysiikka Kemia Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma Koulutusohjelman kuvaus ja tutkintojen rakenne Opintojaksokuvaukset Yhteiskuntatieteellinen koulutusala Informaatiotutkimus Oppiaineen kuvaus ja tutkintojen rakenne Sivuaineopintokokonaisuudet Opintojaksokuvaukset Erilliset opintokokonaisuudet Hypermedian opintokokonaisuus Kieliteknologian opintokokonaisuus JATKOTUTKINNOT Filosofi an lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot Yhteiskuntatieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot Muita ohjeita Tiedekunnan tutkintonimikkeet ruotsiksi ja englanniksi

4 OPINTO-OPPAAN KÄYTTÄJÄLLE Tämä opinto-opas on tarkoitettu informaatiotieteiden tiede kunnas sa perus- ja jatkotutkintoja opiskeleville. Oppaasta löytyy tiede kunnan tutkintojen tutkintovaatimukset. Tutkintovaatimuksissa esitetään tutkintoja koskevaa yleistä informaa tiota, oppiaineiden ja koulutusohjelmien rakenteet sekä yksit täisten opinto jaksojen kuvaukset. Opiskelijan on syytä tarkoin perehtyä myös oman koulutusalansa tutkintoja koskeviin määräyksiin. Niistä käyvät ilmi monet tärkeät opintoihin ja opintojen kulkuun liittyvät asiat. Oppaan alussa esitetään yleistä, kaikkia koskevaa tietoa tiede kunnasta ja sen laitoksista. Tämä tieto täydentää opetusohjelmassa annettavaa informaatiota. Opetusohjelmasta löytyy myös muuta opiskelijoille tärkeää tietoa kuten Tampereen yliopiston kuulustelujohtosääntö ja tiedekuntien yleiset kirjalliset kuulustelupäivät.

5 INFORMAATIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA Informaatiotieteiden tiedekunta Informaatiotieteiden tiedekunta tuottaa tutkimusta ja opetusta fi losofi an, hypermedian, informaatiotutkimuksen, matematiikan, tietojenkäsittelytieteiden ja tilastotieteen alalla. Tiedekunnan tutkimus ja opetus vastaavat yhteiskunnan kehittyviin informaation käsittelytarpeisiin. Tutkimuksessa painopistealueena on tietoyhteiskuntaan ja erityisesti sen kehittämisessä tarvittaviin informaation käsittelymenetelmiin liittyvä tutkimus. Tiedekunnan tutkimus on kansainvälisesti menestynyttä. Tiedekunta tarjoaa erinomaisen valikoiman informaatiota eri tarkastelukulmista tutkivia tieteitä. Tiedekunnan tutkinnot ovat kilpailukykyisiä työmarkkinoilla. Tiedekunnan hallinto Toimintaa Tampereen yliopistossa säätelee yliopistolaki (645/97) ja yliopistoasetus (115/98) sekä Tampereen yliopiston johtosääntö. Päätösvaltaa tiedekunnassa käyttää tiedekuntaneuvosto ja sen puheenjohtajana toimiva dekaani. Johtosäännössä on yksi tyiskohtaisesti määrätty, mitkä tehtävät kuuluvat tiedekuntaneuvostolle ja dekaanille. Laki, asetus ja johtosääntö ovat nähtävissä esim. tiedekunnan kansliassa, opintotoimistossa ja laitoksilla. Hallintopäällikkö Marja Liisa Nurmi ja opintoasiain päällikkö Taru Koskinen toimivat esittelijöinä tiedekuntaneuvoston ko kouk sissa ja esittelevät myös dekaanin päätöksellä ratkaistavat asiat. Tiedekuntaneuvoston kokousten pöytäkirjat ovat nähtävinä laitosten ja tiedekunnan ilmoitustauluilla ja tiedekunnan kansliassa. Yksityistä opiskelijaa koskevista päätöksistä tiedotetaan yleensä henkilökohtaisella kirjeellä, mutta nopeimmin päätöksen saa tietoonsa kokouksen jälkeen tiedekunnan kansliasta tai esittelijältä. Luettelo tiedekuntaneuvoston jäsenistä on nähtävänä tiedekunnassa. TIEDEKUNNAN LAITOKSET Informaatiotutkimuksen laitos, puh. (03) , faksi (03) Matematiikan, tilastotieteen ja fi losofi an laitos, puh. (03) , , faksi (03) Tietojenkäsittelytieteiden laitos, puh. (03) , faksi (03) Hypermedialaboratorio, puh. (03) , faksi (03) Laitoksen hallintoa hoitavat laitosneuvosto ja laitoksen johtaja, joka toimii laitosneuvoston puheenjohtajana. Luettelo laitosneuvoston jäsenistä on nähtävänä laitosten kanslioissa. Laitosneuvoston esittelijänä toimii yleensä laitoksen amanuenssi. Tarkemmat yh teystiedot löytyvät opetusohjelmasta (ks. myös Tampereen yliopiston www-sivut: /tiede kunnat/). TIEDEKUNNAN TUTKINNOT JA OPPIAINEET Tiedekunnassa voidaan suorittaa seuraavat tutkinnot: Tutkinnot: luonnontieteiden kandidaatin ja fi losofi an maisterin tutkinnot yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot 5

6 Informaatiotieteiden tiedekunta Jatkotutkinnot: fi losofi an lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot yhteiskuntatieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot Luonnontieteiden kandidaatin ja yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnot ovat alempia korkeakoulu tutkintoja, joiden laajuus on 120 opintoviikkoa. Filosofi an maisterin tutkinto ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto ovat 160 opintoviikon laajuisia ylempiä korkeakoulututkintoja. Tutkintoasetukset ovat nähtävinä tiedekunnan kansliassa. Oppiaineet: Seuraavat tieteenalat voivat olla pääaineina tiedekunnan maisterin tutkinnoissa: informaatiotutkimus fi losofi a matematiikka tilastotiede tietojenkäsittelyoppi vuorovaikutteinen teknologia Seuraavasta oppiaineesta voi suorittaa aineopinnot sivuaineena: hypermedia lisäksi fysiikka ja kemia (TTY:llä matematiikan aineenopettajankoulutuksen yhteydessä) Erilliset opintokokonaisuudet: elämänkatsomustiedon opintokokonaisuus asiakirjahallinnon ja arkistotoimen laaja opintokokonaisuus tietopalvelun laaja opintokokonaisuus tietopalvelujen johtamisen opintokokonaisuus kieliteknologian opintokokonaisuus Sivuaineopinnot Tampereen yliopistossa on pääsääntöisesti vapaa sivuaineoikeus. Tutkinto-opiskelijat voivat siis varsin vapaasti valita sivuaineensa muiden tiedekuntien oppiaineista. Sivuainesuosituksia on esitelty tarkemmin oppiaineiden opetussuunnitelmien yhteydessä. Osan tutkintoon kuuluvista opinnoista voi suorittaa myös vaihto-opiskelijana ulkomaisessa yliopistossa tai ns. joustavan opinto-oikeus sopimuksen (JOO) perusteella toisessa kotimaisessa yliopistossa. Ks. lisätietoja myös /opiskelu/valinta/sivuainevalinnat.html Opintoneuvonta Opintoneuvontaa saat mm. opintotoimiston opintoneuvojilta sekä tiede kuntien ja laitosten henkilökunnalta. Tiedekunnan opintoasiain päällikkö neuvoo erityisesti tutkinnon kokonaisuutta koskevissa asioissa. Ensimmäisen vuoden opiskelijoille tarjoavat tukea myös opiskelijatuutorit. Jatko-opintoja koskevissa asioissa tulee ottaa suoraan yhteys ao. laitokseen ja tiedekuntaan. Ks. lisätietoja myös /opiskelu/opintoneuvonta/index.html 6

7 Kandidaatin ja maisterin tutkinnot 7

8 Informaatiotieteiden tiedekunta PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET Tutkintoasetuksissa määrätään tutkintojen sisältöä, järjestelyä ja suorittamista koskevat valta kunnalliset yleisperiaatteet. Luonnontieteellisen alan tutkintoja säätelee asetus humanistisista ja luonnontieteellisistä tutkinnoista (221/94), ja yhteiskuntatieteellisen alan tutkintoja säätelee asetus yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista (245/94). Lisäksi tutkintojen suorittamisesta säädetään yliopiston hallituksen hyväksymässä Tampereen yliopiston yleisessä tutkintosäännössä sekä tiedekuntakohtaisissa yleisissä määräyksissä, jotka tiedekuntaneuvosto on hyväksynyt. Asetukset ja yleinen tutkintosääntö ovat nähtävänä esim. laitoksilla, tiedekunnan kansliassa ja opintotoimistossa ( uta.fi /opiskelu/lakitieto.htm). Seuraavat tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat ase tuksia ja johtosääntöjä. Nämä määräykset hyväksyy tiedekuntaneuvosto. Tutkintojen yleisrakenne ja vaadittavat opintosuoritukset Luonnontieteiden kandidaatin ja yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnot ovat alempia korkeakoulututkintoja, joiden laajuus on 120 opintoviikkoa. Filosofi an maisterin ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja, joiden laajuus on 160 opintoviikkoa. Opinnot muodostavat systemaattisesti eteneviä kokonaisuuksia, jotka puolestaan muodostuvat perusopinnoista, aineopinnoista ja syventävistä opinnoista. Kandidaatin ja maisterin tutkinnot voidaan järjestää myös koulutusohjelmina. Opiskelija voi lukea hyväkseen saman opintojakson vain kerran tutkinnon kokonaislaajuuteen. Opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnon vähimmäislaajuuden ylittäviä opintoja ja sisällyttää ne tutkintoonsa. Luonnontieteen kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnot Opinnot muodostavat systemaattisesti eteneviä kokonaisuuksia, joiden laajuudet ovat vähintään 15 opintoviikkoa (perusopinnot), vähintään 35 opintoviikkoa (aineopinnot) ja vähintään 55 opintoviikkoa (syventävät opinnot) ja lisäksi pääaineen syventäviin opintoihin kuuluu pro gradu -tutkielma, jonka laajuus on enintään 20 opintoviikkoa. Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) suorittamiseksi vaaditaan pääaineessa perus- ja aineopinnot, joihin sisältyy kandidaatintutkielma. Tutkintoon sisältyy pääaineen opintojen lisäksi kahden tai useamman oppiaineen opintoja sivuaineina. Ainakin yhdessä sivuaineessa on suori tettava vähintään 15 opintoviikon laajuiset opinnot. Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon kieliopinnot ovat vähintään 7 opintoviikkoa. Tutkintoon sisältyvät kielija yleisopinnot määritellään opetussuun nitelmassa. Filosofi an maisterin tutkinnon (160 ov) suorittamiseksi vaaditaan edellä mainittujen kandidaatin tutkinnon opin tojen lisäksi pääaineessa syventävät opinnot, joihin sisältyy pro gradu -tutkielma. Tutkintojen yksityiskohtainen rakenne ja sisältö sekä opintojen suorittamisjärjestys ja mahdolliset pakolliset sivuaineopinnot määri tellään tarkemmin opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmissa annetaan ohjeet pääaineen/linjan valintamenettelystä ja -aikataulusta, mikäli valintaa ei ole tehty jo varsinaisen opiskelijavalinnan yhteydessä. 8

9 Yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot Informaatiotieteiden tiedekunta Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) suorittamiseksi vaaditaan pääaineessa perus- ja aineopinnot, joihin sisältyy kandidaatintutkielma. Tutkintoon sisältyy pääaineen opintojen lisäksi sivuaine- ja muita opintoja. Ainakin yhdessä sivuaineessa on suori tettava vähintään 25 opintoviikon opinnot. Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon kieliopinnot ovat vähintään 9 opintoviikkoa. Tutkintoon sisältyvät yleisopinnot ovat 10 opintoviikkoa siten kuin tarkemmin opetussuun nitelmassa määritellään. Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon (160 ov) suorittamiseksi vaaditaan edellä mainittujen kandidaatin tutkinnon opin tojen lisäksi pääaineessa syventävät opinnot, joihin sisältyy pro gradu -tutkielma. Tutkintojen yksityiskohtainen rakenne ja sisältö sekä opintojen suorittamisjärjestys määritellään tarkemmin opetussuunnitelmassa. Yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen suorittamiseksi vaaditaan seuraavat opintosuoritukset siten kuin opetussuunnitelmassa tarkemmin määrätään: Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto Yleisopinnot Kieliopinnot Pääaine (informaatiotutkimus), aineopinnot johon sisältyy tutkielma ja kypsyysnäyte Sivuaineet ja muut opinnot josta yhtä oppiainetta vähintään 25 ov yhteensä Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto Kandidaatin tutkinnon (tai vastaavat opinnot ilman tutkielmaa) lisäksi pääaine (informaatiotutkimus), syventävät opinnot johon sisältyy pro gradu ja kypsyyskoe 20 ov yhteensä Koulutusohjelman tai pääaineen vaihtaminen 10 ov 9 ov 40 ov 61 ov 120 ov 40 ov 160 ov Dekaani voi erityisistä syistä ja vastaanottavan laitoksen suostumuksella myöntää opiskelijalle oikeuden vaihtaa koulutusohjelmaa/pääainetta saman tutkinnon sisällä opintojen kestäessä. Vaihtoa voi hakea ensimmäisen kerran toisena opintovuonna. Päätöstä tehtäessä otetaan huomioon opiskelijan esittämien perustelujen lisäksi hänen siihen asti suorittamansa opintosuoritukset sekä vastavuoroisuusperiaate: pääaineen opiskelijamäärät pyritään pitä mään samassa suhteessa kuin sisään otot. Tutkinnon vaihtaminen tapahtuu erikoistapausvalinnan tai valintakokeen kautta. Ks. lisätietoja pääaineen tai tutkinnon vaihtamisesta yliopiston valintaoppaasta. Kieliopinnot Luonnontieteiden kandidaatin ja fi losofi an maisterin tutkinnon kieliopinnot ovat seuraavat: tieteellinen kirjoittaminen (ent. kirjallinen viestintä) 2 ov suullinen viestintä 1 ov ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen taito 2 ov vieraan kielen opinnot vähintään yhdessä vieraassa kielessä väh. 2 ov, fi losofi an pää aineopiskelijoilla väh. 4 ov. Vieraan kielen taito voidaan osoittaa englannin, espanjan, italian, ranskan, saksan tai venäjän kielessä tai dekaanin suostumuksella jossakin muussa kielessä. 9

10 Informaatiotieteiden tiedekunta Yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnon kieliopinnot ovat seuraavat: tieteellinen kirjoittaminen (ent. kirjallinen viestintä) 2 ov suullinen viestintä 1 ov ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen taito 2 ov yhden tai kahden vieraan kielen taito 4 ov. Valitaan toinen seuraavista vaihtoehdoista: a) yhden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito (4 ov) b) kahden vieraan kielen taito, jolloin toisessa kielessä vaaditaan kirjallisen taidon koe (2 ov) ja toisessa kielessä suullisen taidon koe (2 ov) Vaihtoehtoiset kielet ovat englanti, espanja, italia, ranska, saksa tai venäjä tai dekaanin suostumuksella jokin muu vieras kieli. Katso kielikeskuksen opinto-opas ja opetusohjelma. Opiskelijat, jotka ovat saaneet koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, voivat suorittaa edellä olevasta poiketen 6 ov kieliopinnot, jolloin vaaditusta kielitaidosta määrää dekaani. Lisäksi dekaani voi erityisistä syistä antaa opiskelijalle luvan poiketa edellä sano tusta vieraan kielen taidosta. Harjoittelu Tutkintoon voi sisältyä harjoittelua, jonka järjestämisestä vastaa opiskelija. Yhden opintoviikon suoritusta vastaa vähintään yhden viikon ja enintään kolmen viikon harjoittelu. Tutkintoon voi kuitenkin sisältyä harjoittelua enintään 6 opintoviikkoa. Harjoittelun tulee täyttää seuraavat vaatimukset: pääaineen professori tai laitoksen johtajan määräämä muu henkilö (laitosohjaaja) hyväksyy harjoittelupaikan ja harjoittelun etukäteen laaditun suunnitelman pohjalta opiskelijalla tulee olla nimetty ohjaaja (työpaikkaohjaaja) harjoittelupaikassa harjoitteluaikana opiskelija laatii suorittamastaan harjoittelusta kirjallisen selvityksen, jonka perusteella laitos ohjaaja päättää opintosuorituksen hyväksymisestä. Harjoittelun laajuudesta ja suorittamisesta määrätään tarkemmin opetussuunnitelmissa. Tutkintorakenteen hyväksyttäminen Tutkinnon rakenne ja aineyhdistelmä voidaan esittää dekaanin hyväksyttäväksi ennen pääaineen syventävien opintojen aloittamista. Tutkintorakenteesta poikkeaminen Dekaani voi perustellusta syystä myöntää opiskelijalle oikeuden poiketa tiedekunnan hyväksymästä tutkintorakenteesta. Hakemus toimitetaan tiedekunnan kansliaan. Hakemuksen jättämiselle ei ole määräaikaa. Opintosuoritusten hyväksilukeminen Muualla kotimaassa tai ulkomailla suoritettuja opintoja voidaan lukea hyväksi edellyttäen, että ne soveltuvat tutkinnon tavoitteisiin. Opintoja voidaan lukea hyväksi kahdella tavalla: sisällyttämällä muualla suoritettuja korkea kouluopintoja tutkintoon esimerkiksi sivuainekokonaisuuksina tai vapaavalintaisina opintoina tai korvaamalla tutkintoon kuuluvia opintoja muualla suoritetuilla opinnoilla. Opintojen 10

11 Informaatiotieteiden tiedekunta hyväksilukemisesta päättää dekaani, opintoasiain päällikkö tai opintosuorituksesta vastaava opettaja tiedekuntaneuvoston erikseen hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Opintosuoritusten käyttäminen kahteen samantasoiseen korkeakoulututkintoon Toiseen samantasoiseen korkeakoulututkintoon jo sisältyviä opintosuorituksia ei voida sellaisenaan hyväksyä. Toiseen samantasoiseen tutkintoon sisältyvistä opinnoista voidaan käyttää yhden oppiai neen opintoja edellyttäen, että tässä oppiaineessa suoritetaan vähintään 20 opintoviikon lisäopinnot. Kieliopinnoista ja yleisopinnoista voidaan toiseen tutkintoon sisällyttää ne opinnot, jotka ovat samat molemmissa tutkinnoissa. Edellä mainittu koskee myös ylempään korkeakoulututkintoon sisältyneiden opintojen hyväksilukemista myöhemmin suoritettavaan alempaan korkeakoulututkintoon. Opintosuoritusten täydentäminen Mikäli koulutusohjelmaan/pääaineeseen hyväksytty opiskelija on suorittanut aikaisemmin saman oppiaineen opintoja sivuaineopiskelijoille tarkoitettujen suppeampien vaatimusten mukaisesti, hänen tulee täydentää opintonsa pääaineopiskelijoiden vaatimuksia vastaaviksi. Opintosuoritusten vanheneminen Tutkinnon suorittamisen aikana tehdyt opintokokonaisuudet, yleisopintojen opintojaksot, kypsyysnäyte ja kielitaidosta saadut merkinnät eivät pääsääntöisesti vanhene ja ne lasketaan alkuperäisen laajuisina tutkintoon. Osasuoritusten vanhenemisesta annetaan määräykset opetussuunnitelmissa. Mikäli opetussuunnitelma on olennaisesti muuttunut, opiskelijan tulee ennen keskeneräisen opintokokonaisuuden loppuun suorittamista neuvotella tästä opintokokonaisuudesta vastuuopettajan kanssa. Opetussuunnitelmien voimaantulo Uudet opetussuunnitelmat tulevat voimaan lukuvuoden alkaessa. Syyslukukauden aikana opiskelijat voivat osallistua kuulusteluihin ja suorittaa keskeneräiset opintokokonaisuudet loppuun edellisenä lukuvuonna voimassa olleen opetussuunnitelman mukaisesti. Tarkemmat ohjeet annetaan uudessa opetussuunnitelmassa. Oppimisen, opetuksen ja työmuotojen arviointi Opetuksesta vastuussa oleva opettaja järjestää opetuksen arvioinnin. Laajemmasta, laitoskohtaisesta arvioinnista vastaa laitoksen johtaja. Opintosuoritusten kirjaaminen Hyväksytyt opintosuoritukset tallennetaan opintosuoritusrekisteriin kuulustelujohtosäännön mukaisesti. Opintosuoritusrekisteriin merkitään myös aikaisemmilla opinnoilla korvatut ja tutkintoon erillisellä päätöksellä sisällytetyt opintosuoritukset (ks. kohta Opintosuoritusten hyväksilukeminen). Tutkintotodis tuksen hakemista varten annetut kokonaismerkinnät merkitään opintosuoritusrekisteriin. 11

12 Informaatiotieteiden tiedekunta Opintosuorituksen arvosteleminen Opintosuoritusten arvostelussa noudatetaan kuulustelujohtosäännön arvosteluperusteita ja arvosteluasteikkoa. Opintojen arvosana lasketaan oppiaineen opintojaksojen arvosanoista opintoviikkomäärällä painotettuna keskiarvona ellei muuta ole määrätty. Oppiaineittain voidaan antaa yksityiskohtaisempia määrä yksiä opintokokonaisuuksien arvosanojen ja tutkintotodistukseen merkittävien arvosanojen laskutavasta sekä tutkielman mahdollisesta vaikutuksesta syventävien opintojen arvosa naan. Tutkintotodistukseen merkitään oppiaineittain kokonaisopintoviikkomäärä ja kokonaisarvosana sanallisena. Kuulusteluja koskevat määräykset Kuulusteluissa noudatetaan Tampereen yliopiston kuulustelujohtosääntöä sekä tiedekunnan opetussuunnitelmissa vahvistettuja määräyksiä. Jonolaki Mikäli harjoituksiin, seminaareihin tms. ryhmäopetukseen osallistuvien opiskelijoiden määrää on tarpeen rajoittaa, hyväksytään tällaisten opetusryhmien koko ja lukumäärä opetussuunnitelmassa. Mikäli johonkin opintojaksoon, harjoituksiin, seminaareihin tai ryhmäopetukseen ilmoittautuu määräaikana opintojakson tai kurssin edeltävät opinnot suorittaneita opiskelijoita on enemmän kuin ryhmään mahtuu, etusijalla ovat ne opiskelijat, joille tämä opintojakso on tutkinnossa pakollinen. Tämän jälkeen etuoikeus osallistumiseen määräytyy ao. oppiai neessa suoritettujen opintojen määrän perusteella ensisijaisesti ja laadun perusteella toissijaisesti. Mikäli se on sama, ratkais taan valinta pääaineen opintosuoritusten määrän ja sen jälkeen kaikkien opintosuoritusten kokonaismäärän perusteella. Epäselvissä tapauksissa asian ratkaisee laitoksen johtaja. Erityisistä syistä laitoksen johtaja voi myöntää poikkeuksia edellä oleviin määräyksiin. Harjoitusaine Harjoitusaine(-aineita) voidaan kirjoittaa kandidaatin tai maisterin tutkinnon yhteydessä siten kuin eri oppiaineiden opetussuunnitelmassa määrätään. Harjoitusaineen tarkoituksena on harjaannuttaa opiskelija tieteelliseen kirjoittamiseen sekä äidinkielen selkeään ja huolelliseen käyttöön. Harjoitusaine kirjoitetaan tutkielmaa ohjaavan opettajan johdolla ja se tarkastetaan sekä asiasisällön että kielen kannalta. Harjoitusaineen kieliasu tarkastetaan joko Tieteellinen kirjoittaminen -opintojakson suorittamisen yhteydessä tai myöhemmin erikseen tämän opintojakson suorittamisen jälkeen. Harjoitusaine voidaan sisällyttää osaksi tutkielmaa. Kandidaatintutkielma Kandidaatin tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava pääaineessa kandidaatintutkielma ja tutkielmaan liittyvä kypsyysnäyte. Tutkielman laajuus ja suoritustapa määritellään opetussuunnitelmassa. Kandidaatintutkielmaa edeltävistä opinnoista määrä tään tarkemmin opetussuunnitelmassa. Kandidaatintutkielman laajuus on enintään 5 opintoviikkoa. Hyväksytty tutkielma voidaan arvostella asteikolla tyydyttävä hyvä erin omainen. Kandidaatintutkielman tarkastaa ja hyväksyy opintojaksosta vastaava opettaja. 12

13 Pro gradu -tutkielma Informaatiotieteiden tiedekunta Syventäviin opintoihin sisältyvän tutkielman tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin, tarvittavien tutkimusmenetelmien hallintaa ja valmiutta tieteelliseen esitystapaan ja kirjalliseen ilmaisuun. Pro gradu -tutkielman laajuus on 20 opintoviikkoa. Matematiikan aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdossa tutkielman laajuus voi kuitenkin olla 10 tai 20 opintoviikkoa. Tutkielma voidaan laatia seuraavien vaihtoehtojen mukaisesti: yhtenäinen tutkielma (monografi atutkielma) samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevien kirjoitusten ja niistä laaditun selosteen muodostama kokonaisuus (artikkelitutkielma). Tutkielmaksi voidaan hyväksyä myös aikaisemmin julkaistu tutkimus edellyttäen, että se vastaa tutkielmalle asetettavia vaatimuksia. Jos tutkielma laaditaan ryhmätyönä, tulee jokaisen työhön osallistuvan opiskelijan itsenäisen osuuden olla eroteltavissa ryhmän muiden jäsenten työpanoksesta. Tällaiselta tutkielmalta edellytetään myös, että siihen tarvit tava työmäärä vastaa henkilökohtaiseen tutkielmaan vaadittavaa työpanosta. Tutkielma arvioidaan kunkin opiskelijan osalta erikseen. Yhteistutkielma voidaan laatia kahden tai useamman oppiaineen alalta. Tällöin kunkin oppiaineen ja opiskelijan osalta määrätään tarkastajat erikseen. Tutkielmasta antaa lausuntonsa vähintään kaksi laitoksen johtajan määräämää tarkastajaa. Pro gradu -tutkielman tarkastajien on toimitettava lausuntonsa ilman erityistä syytä kolmen viikon kuluessa siitä päivästä lukien, kun opiskelija on osallistunut kypsyysnäytteeseen, ellei laitoksen johtaja ole myöntänyt poikkeusta määräaikaan. Tarkastajien lausunto lähetetään opiskelijalle vähintään neljä päivää ennen tutkielman arvostelua. Samalla hänelle varataan tilaisuus lausuntoa koskevan vastineen antamiseen. Mahdollinen vastine on toimitettava laitoksen kansliaan annettuun määräaikaan mennessä. Ellei opiskelija esitä vastinetta, laitosneuvosto tai laitoksen johtaja arvostelee tutkielman. Mahdollinen vastine käsitellään aina laitosneuvostossa. Tutkielman arvostelua koskevasta oikaisumenettelystä on säädetty ja määrätty erikseen. Pro gradu -tutkielmaa arvosteltaessa käytetään asteikkoa: approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur, laudatur. Merkinnän opintosuoritusrekisteriin antaa laitosneuvoston esittelijä. Pro gradu-tutkielmaan liittyy kypsyysnäyte. Kypsyysnäyte Opiskelijan on kirjoitettava tutkielmaansa liittyvä kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäyte kirjoitetaan pääsääntöisesti sillä kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä saaneet suorittavat kypsyysnäytteen kuitenkin pääsääntöisesti englannin kielellä. Kypsyysnäyte (kirjoituskoe) suoritetaan laitoksen yleisinä tenttipäivinä, tai muuna erikseen sovittuna ajankohtana. Kokeeseen voi ilmoittautua sen jälkeen, kun tutkielma on jätetty laitoksen kansliaan tarkastusta varten ja asiasta on sovittu ohjaavan opettajan kanssa. Kirjoituskokeeseen on ilmoittauduttava viimeistään seitsemän päivää ennen tenttitilaisuutta ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä. Kirjoituskoe kestää neljä tuntia. Kypsyysnäytteenä laaditaan kirjoitus tutkielmaan liittyvästä aiheesta. Tutkielman tarkastaja antaa kaksi tai kolme tutkielman alaan liittyvää aihetta, joista opiskelija valitsee yhden. Aiheet antanut opettaja tarkastaa kypsyysnäytteen asiasisällön. Kielen 13

14 Informaatiotieteiden tiedekunta opettaja tarkastaa kirjoituksen kieliasun. Kypsyysnäytteen kirjoittamista koskevat ohjeet saa laitoksen kansliasta. Kypsyysnäytettä ei kielen osalta edellytetä fi losofi an maisterin / yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon yhteydessä opiskelijalta, joka on suorittanut luonnontieteiden kandidaatin / yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkielman ja siihen liittyvän kypsyysnäytteen; perehtyneisyys tutkielman aihepiiriin osoitetaan opetussuunnitelman mukaisesti. Sivuaineen tutkielma Sivuaineen syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman laajuus määrätään opetussuunnitelmassa. Laitoksen johtaja määrää syventäviin opintoihin sisältyvälle sivuaineen tutkielmalle yksi tai kaksi tarkas tajaa. Laitosneuvosto hyväksyy tutkielman tarkastajan (tarkastajien) kirjallisen lausunnon perusteella, ellei asiaa ole siirretty laitoksen johtajan päätettäväksi. Hyväksytyn sivuaineen tutkielman arvostelussa voidaan käyttää asteikkoa tyydyttävä hyvä erinomainen. Sivuaineen tutkielmaa varten ei kirjoiteta harjoitusainetta eikä kypsyysnäytettä. Muilta osin noudatetaan pro gradu -tutkielmaa koskevia määräyksiä. Tutkielman jättämistä koskevat ohjeet Pro gradu -tutkielma Tutkielma jätetään laitoksen kansliaan kolmena kappaleena, jotka jäävät yliopistolle. Näistä kahden on oltava sidottuna tai kansioituna ja kolmannen lävistämättömänä esimerkiksi kirjekuoressa. Jos opetussuunnitelmassa on edellytetty suoritettavaksi harjoitusaine, merkintä harjoitus aineen suorittamisesta on esitettävä pro gradu -tutkielmaa jätettäessä. Laitokset antavat yksityiskohtaisempia ohjeita tutkielman laadinnasta. Tutkielmaan liitetään erillinen 1 2 sivun pituinen tiivistelmä, jonka tulee sisältää tiedot tutkimusongelmasta, aineistosta, käytetyistä tutkimusmenetelmistä ja tärkeimmistä tutkimustuloksista. Tiivistelmän laadintaohjeet saa laitoksen kansliasta. Tutkielma suositellaan julkaistavaksi myös sähköisenä tallenteena internetissä Tampereen yliopiston kirjaston tutkielmatietokannassa. Lisätietoja verkkojulkaisemisesta uta.fi /laitokset/kirjasto/tutkielmat/. Tutkielman arvostelun oikaisupyyntö ja -menettely Pro gradu -tutkielma Tutkielman arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua laitosneuvostolta neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan henkilökohtaisesti tietoonsa. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian tiedekuntaneu vos ton käsiteltäväksi neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Tutkintotodistuksen hakeminen Kun kaikki tutkintoon kuuluvat opinnot on suoritettu, opiskelija hakee todistusta tutkinnon suorittamisesta. Hakemus laaditaan tiedekunnan kansliasta saatavalle lomakkeelle. Dekaani myöntää tutkintotodistuksen hakemuksesta. Opiskelija saa tiedekunnan kansliasta myös otteen opintosuoritusrekisteristä kokonaismerkintöjen hakemista ja todistushakemuksen täyttä mistä varten. Opiskelijan on huolehdittava siitä, että suoritusrekisterissä on tallen- 14

15 Informaatiotieteiden tiedekunta nettuna kaikki opintosuoritukset. Opiskelija hakee itse kokonaismerkinnät, joista ilmenee oppiaineessa suoritettu opintoviikkomäärä ja mainesana. Kokonaismerkinnät haetaan kaikista niistä oppiai neista, joista opiskelijalla on vähintään 10 opintoviikon laajuiset opinnot. Pääaineessa todistukseen merkitään suoritettu kokonaisopintoviikkomäärä ja kokonaisarvostelu. Maisterin tutkinnon pääaineen kokonaismerkinnän antaa oppiaineen professori sen jälkeen kun kaikki opinnot pro gradu -tutkielma mukaan lukien on suoritettu. Sivuaineet merkitään todistukseen, mikäli oppiaineessa on suoritettu vähintään kymmenen opintoviikon opinnot. Alle kymmenen opintoviikon sivuaineet merkitään kohtaan Muut opinnot. (Ks. kohta: Opintosuoritusten arvosteleminen.) Opetussuunnitelmatyöryhmät Tutkintojen kehittämistä ja opetussuunnitelmien valmistelua varten tiedekunta asettaa laitoksen esityksestä työryhmän, joka koostuu laitoksen opettajista, opiskelijoista ja tarpeen mukaan muiden laitosten tai sidosryhmien edustajista. Työryhmän tehtävänä on opetussuunnitelman valmistelu ja koordinointi laitosneuvostossa ja tiedekuntaneuvostossa tapahtuvaa päätöksentekoa varten opetussuunnitelman jatkuva kehittäminen ja arviointi muut tiedekunnan ja laitoksen antamat suunnittelu-, valmistelu- ja arviointitehtävät. Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset Määräykset astuvat voimaan Maisterin arvo on myönnetty fi losofi an kandidaatin tutkinnon ja yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon ennen suorittaneille, joille maisterin arvoa ei ole aikaisemmin myönnetty. Pyydettäessä maisterin arvosta saa erillisen todistuksen. 15

16 Filosofi a LUONNONTIETEELLINEN KOULUTUSALA FILOSOFIA Philosophy Filosofi assa pohditaan yleisesti ja teoreettisesti ihmisen ja maailman ongelmia, esimerkiksi tietoa, olemista ja moraalia koskevia kysymyksiä. Filosofi a nousee ihmisen arkiajattelusta, mutta oppialana se pyrkii suurempaan systemaattisuuteen ja tarkempaan väitteiden perustelemiseen kuin arkiajattelumme. Filosofi an merkitys tieteiden piirissä on aina ollut suuri, itse asiassa tiede ja fi losofi a merkitsivät pitkään samaa. Tieteet joutuvat jatkuvasti kiinnittämään huomiota fi losofi siin perusteisiinsa. Samalla myös metodeja koskevat, luonteeltaan fi losofi set kysymykset nousevat esille. Tieteiden peruskäsitteet sekä niiden tieteeneettiset ongelmat ja arvoteoreettiset kannanotot ovatkin fi losofi an erityisen mielenkiinnon kohteita. Logiikka fi losofi an osana on sekä historiallisesti että systemaattisesti tärkeä tutkimusalue, mutta sen avulla voidaan myös selkeyttää käsitteitä ja teorianmuodostusta. Teoreettisen filosofian opintokokonaisuudessa perehdytään logiikkaan, tieteenfi losofi - aan, fi losofi an historiaan, fi losofi an klassik koihin sekä perinteisiin ja uudempiin metafyysisiin kysymyksiin. Tietoteoreettiset sekä ihmistieteisiin ja luonnontieteisiin liittyvät yleiset tieteenfi losofi set kysymykset ovat tässä opintojaksossa keskeisiä. Jaksoon kuuluu myös nykyaikaisen logiikan ja argumentaatioanalyysin opintoja, joihin liittyvästä kirjallisuudesta voi valita erilaisia vaihtoehtoja suuntautuneisuuden ja kiinnos tuksen mukaan. Samoin jokaiseen opintojaksoon kuuluu osallistuminen yhden lukukau den kestävään proseminaariin. Estetiikan ja taiteen filosofian opintokokonaisuudessa voidaan erikoistua taiteenfi losofi aan sekä estetii kan fi losofi siin ja metodologisiin perusteisiin. Filosofi set ja metodologiset perus kysy mykset koskevat esim. taideteoksen käsitettä ja tulkintaa, taiteisiin liittyviä arvoja ja esteettisen havainnon ja kokemisen luonnetta. Jaksoon kuuluu myös semiotiikan tai vaihtoehtoisesti nykyaikaisen logiikan ja argumentaatioanalyysin opintoja, jotka ovat tärkeitä fi losofi sen estetiikan metodologisten valmiuksien kannalta. Käytännöllisen filosofian opintokokonaisuus eroaa teoreettisen fi losofi an opintokokonaisuudesta siinä, että se painottaa enemmän yhteiskuntafi losofiaa, yhteiskuntatieteiden fi losofi sia perus teita, arvoteoriaa ja etiikkaa. Myös tähän jaksoon kuuluu logiikan ja argumentaatioanalyysin opintoja. Syksyllä 2001 aloitettiin Tampereen yliopistossa kognitiotieteen opetus, josta vastaavat tietojenkäsittelytieteet ja filosofi a. Opetus toteutetaan Connet-verkostoyliopistossa. Ks. tietojenkäsittelytieteiden laitoksen opetusohjelma. Työtehtävät ja sijoittuminen Filosofi nen koulutus ei liity suoranaisesti mihinkään muuhun ammattiin kuin korkeakou lujen tutkimus- ja opetustehtäviin. Se antaa kuitenkin valmiuksia, joista on erityistä apua kaikkien alojen tutkimus- ja suunnittelutyössä. Se auttaa myös sen tyyppisen kokonaisnäkemyksen luomisessa, joka on omiaan tukemaan mitä tahansa opetustyötä, hallinnollista tai taloudellista johtamistehtävää sekä tiedotusalan työtä. Erityisesti tämä pätee seuraaviin 16

17 Filosofi a tutkimustyö fi losofi an tai muun tieteen alueella; opetustehtävät koululaitoksessa (fi losofi an ja elämänkatsomustiedon opetus), aikuiskasvatuksessa, vapaassa kansansivistystyössä sekä hallinnon ja yrityselä män jatkokoulutuksessa; kirjastotoiminta, tietopalvelutyö ja yleinen kulttuurityö; päätöksenteko, kokonaiskuvan luominen ja organisaatioiden kehittäminen hallinnossa ja yritysmaailmassa. Opintojen luonne Filosofi an opinnoissa sivuaineet voi valita varsin vapaasti, mutta kuitenkin niin, että ne muodostavat mielekkään kokonaisuuden. Filosofi an opintojen lisäksi opiskelijan on sisällytettävä opintoihinsa myöhemmin mainittavat yleisopinnot, kieli opinnot sekä vähintään kahden muun sivuaineen opintoja siten, että yhtä suoritetaan vähintään 15 ov. Jotain muuta tieteenalaa kuin fi losofi aa suositellaan kuitenkin luetta vaksi vähintään 35 ov. FILOSOFIAN MAISTERIN JA LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTOJEN RAKENNE Filosofian maisterin tutkinto 160 ov Filosofi an pääaineopinnot, vähintään 75 ov Pakollinen yleisopinto Y1 1 ov Kieliopinnot K1, K2, K3 9 ov Sivuaineopinnot ja vapaasti valittavat opinnot 75 ov Esimerkiksi: 1 sivuaine 35 ov 2 sivuaine 15 ov Muut valinnaiset opinnot 25 ov Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto 120 ov Filosofi an pääaineopinnot 50 ov Pakollinen yleisopinto Y1 1 ov Kieliopinnot K1, K2, K3 9 ov Sivuaineopinnot ja vapaasti valittavat opinnot 60 ov Esimerkki 1: 1 sivuaine 35 ov 2 sivuaine 15 ov Muut valinnaiset opinnot 10 ov Esimerkki 2: 1 sivuaine 15 ov 2 sivuaine 15 ov Muut valinnaiset opinnot 30 ov Filosofian 50 ov:n opinnot koostuvat seuraavista kokonaisuuksista: 1 Filosofi an cum laude approbatur 35 ov 2 Kandidaatintutkielma 5 ov 3 Filosofi an erityisala 10 ov Yhteensä 50 ov 17

18 Filosofi a Kohdan 3 opintojen tarkoituksena on perehdyttää tutkielman aihepiiriin. Kohtien kaksi ja kolme suorittamisesta sovitaan fi losofi an professorin kanssa. Luonnontieteiden kan didaatin tutkinnon yleis- ja kieli- ja sivuaineopintojen kohdalla pätevät samat määräyk set kuin maisterin tutkinnossa. Perusopinnot (approbatur) Sisältö: fi losofi an peruskäsitteistö, ongelmat, yleiskuva fi losofi an kokonaisuudesta ja historiasta, tietoteorian, tieteenfi losofi an, logiikan sekä etiikan ja yhteiskuntafi losofi an perusteet. Aineopinnot (cum laude approbatur) Filosofi an cum laude approbatur on jaettu kolmeen vaihtoehtoiseen opintokokonaisuu teen: teoreettinen fi losofi a, estetiikka ja taiteen fi losofia käytännöllinen fi losofi a. Kussakin opintokokonaisuudessa pyritään perehtymään kokonaisuuden kannalta keskeisiin tietoteoreettisiin, historiallisiin ja yleisfi losofi siin kysymyksiin sekä kunkin vaih toehtoisen alan erityisongelmiin. Syventävät opinnot (laudatur) S1 Erityisopinnot Sisältö: seikkaperäinen perehtyminen johonkin fi losofi seen ongelma-alueeseen. S2 S3 Tutkimustehtävä Sisältö: Filosofi sen argumentoinnin kehittäminen erikseen sovittavan aiheen syvällisemmässä käsittelyssä. OPINTOJEN SUORITTAMISTA KOSKEVAT OHJEET Tutkintovaatimusten kohdat P1-P7 voi suorittaa joko luennoilla tai kirjallisuustentteinä. Ainakin jotkut näistä kohdista kuitenkin suositellaan suoritettavaksi luennoilla.nämä kohdat tai osia niistä pyritään luennoimaan joka lukuvuosi. Opintokokonaisuuksiin A2 ja A3 kuuluvien opintojaksojen kirjallisuuden voi suorittaa myös esseellä. Esseellä tarkoitetaan tällöin kirjallista esitystä, jossa käytetään argumentoivaa esitystapaa ja lähdekirjallisuutta. Esseestä on aina sovittava etukäteen opintojaksosta vastaavan opettajan kanssa ja siitä on tarvittaessa oltava valmis keskustelemaan suullisesti opettajan kanssa. Esseen pituus riippuu aiheesta ja siitä on hyvä neuvotella etukäteen. Lukukausittain pyritään järjestämään tutkimusseminaari tai tutkijaseminaareja. Aktiivisesta osallistumisesta (kuten esitelmänpidosta) saa sopimuksen mukaan opintoviikkoja. Muista opintojaksojen tai opintoviikkojen suoritustavoista voi neuvotella opettajien kanssa. Opintojaksojen (kuten P1, jne.) suorituksista annetaan arvosana 1-,1.1+,1.5,2-,2,2+,2.5,3- tai 3. Opinto koko nai suuksista (kuten esim. teoreettisen fi losofi an cum laude approbatur -opintokokonai suudesta) annetaan jokin arvosanoista TT, HT tai ET ( tyydyttävät tiedot, hyvät tiedot tai erinomaiset tiedot ). Arvosana määräytyy opintojaksojen arvosanojen painotetun keski arvon perusteella. Myös tutkielman arvosana voi vaikuttaa kokonaisarvosanaan. Filosofi an opintojaksojen kirjallisuus tentitään fi losofi an tenttipäivinä, luentosarjat niiden loppukuulusteluissa. Tentteihin ilmoittaudutaan jättämällä tenttikuori seitsemän päi vää ennen kuulustelutilaisuutta fi losofi an tenttikuorilaatikkoon. Luentosarjojen lop pukuulusteluihin ei tarvitse ilmoittautua. 18

19 OPINTOJAKSOKUVAUKSET YLEISOPINNOT General Studies Y1 Orientoivat opinnot 1 ov Orientation Course Tavoite: Opintojakson tarkoituksena on antaa opiskelijoille perustiedot korkeakouluopiskelusta yleensä ja erityisesti opiskelusta Tampereen yliopistossa, perehdyttää oman pääaineen/koulutusohjelman koulutustavoitteisiin ja sisältöön sekä opintojen suunnitte luun. Sisältö: 1 korkeakoululaitos ja Tampereen yliopiston rooli siinä 2 Tampereen yliopisto, informaatiotieteiden tiedekunta, laitokset, oppiaineet, pää töksenteko, fyysiset tilat, henkilökunta 3 opiskelijan oikeusturva 4 opintososiaaliset asiat 5 opintojen suunnittelu 6 opiskelutekniikka, tietopalvelut sekä kirjaston käyttö Ajankohta: 1. vuoden slk. Vastaava laitos: Informaatiotieteiden tiedekunta. KIELIOPINNOT Language Studies K1 Tieteellinen kirjoittaminen (ent. kirjallinen viestintä) ja suullinen viestintä 3 ov K2 Ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen taito 2 ov K3 Vieraat kielet 4 ov Sisältö: Opintoja yhdessä tai kahdessa vieraassa kielessä siten, että nämä opinnot antavat valmiudet ainakin yhdessä kielessä ymmärtää fi losofi sta tekstiä. Ks. kielikeskuksen opinto-opas, informaatiotieteiden tiedekunnan kieliopinnot. FILOSOFIAN OPINNOT Studies in Philosophy Opintojaksoista vastaavat opettajat (tenttien vastaanottajat) ilmoitetaan fi losofi an ilmoitustaululla. Filosofi a PERUSOPINNOT Introductory Studies P1 Johdatus filosofiaan 2 ov Introduction to Philosophy Tavoite: Perehdyttää fi losofi an peruskäsitteisiin ja -ongelmiin sekä fi losofi seen ajatteluun esittämällä fi losofi an keskeiset alueet, tärkeimmät probleemat ja näistä esitetyt kannan otot. Vaadittavat suoritukset: Luennot tai toinen seuraavista vaihtoehdoista: a. Määttänen: Filosofi a, johdatus peruskysy myksiin ja Sajama: Arkipäivän fi loso fiaa tai b. Cornman Lehrer Pappas: Philo so phical Problems and Arguments. An Introduction (luvut 1-5), 3. uudistettu painos. P2 Johdatus filosofian historiaan 2 ov Introduction to the History of Philosophy Tavoite: Antaa yleiskuva länsimaisen fi losofi an historiasta Vaadittavat suoritukset: Luennot tai toinen seuraavista: a. Saarinen: Länsimaisen fi losofi an historia huipulta huipulle b. Marias: History of Philosophy P3 Johdatus logiikkaan 3 ov Introduction to Logic Tavoite: Logiikan peruskäsitteiden (kuten for maalikieli sekä looginen totuus ja seuraus) ja perusajattelutapojen ymmärtäminen. Pereh tyminen lause- ja predikaattilogiikan syntaksiin ja semantiikkaan. Vaadittavat suoritukset: Luennot ja harjoitukset tai kirjallisuus: a. Rantala Virtanen: Logiikkaa - teoriaa ja sovelluksia b. Allwood Andersson Dahl: Logiikka ja kieli tai c. Suppes: Introduction to Logic, (johdanto ja luvut 1-6) P4 Johdatus tietoteoriaan 2 ov Introduction to Theory of Knowledge Tavoite: Perehdyttää nykyaikaisen tietoteorian peruskäsitteisiin ja ongelmiin. Vaadittavat suoritukset: Luennot tai toinen seuraavista: a. Lammenranta: Tietoteoria tai b. Dancy: Introduction to Contemporary Epistemology. 19

20 Filosofi a P5 Johdatus tieteenfilosofiaan ja metodologiaan 2 ov Introduction to the Philosophy of Science Tavoite: Johdattaa tieteelliseen ajatteluun ja tieteen yleiseen metodologiaan sekä eri tieteiden teoreettisia ja metodisia ongelmia koskeviin kysymyksiin; yleisesitys tieteenfi - losofi an perusteista. Vaadittavat suoritukset: Luennot tai kaksi seuraavista: a. Niiniluoto: Johdatus tieteenfi losofi aan b. Chalmers: What is This Thing Called Science c. Ladyman: Understanding Philosophy of Science P6 Johdatus nykyajan filosofiaan 2 ov Contemporary Philosophy Tavoite: Tutustuttaa nykyajan fi losofi an pääsuuntiin ja merkittävimpiin ajattelijoihin. Vaadittavat suoritukset: Luennot tai toinen seuraavista vaihtoehdoista: a. Niiniluoto Saarinen: Nykyajan fi losofi a b. von Wright: Logiikka, fi losofi a ja kieli ja Mohanty: Phenomenology. Between Essentialism and Transcendental Philo sophy yhdessä. P7 Johdatus etiikkaan, yhteiskuntafilosofiaan ja estetiikkaan 2 ov Introduction to Ethics, Social Philosophy, and Aesthetics Tavoite: Antaa yleiskuva etiikasta, yhteiskuntafi losofi asta ja estetiikasta. Vaadittavat suoritukset: Luennot tai kirjallisuus: Kaksi seuraavista: a. Pietarinen Poutanen: Etiikan teorioita tai Frankena: Ethics b. Berger Luckmann: Todellisuuden sosi aalinen rakentuminen (on englanniksi) c. Eaton: Estetiikan ydinkysymyksiä. (on englanniksi) AINEOPINNOT Intermediate Studies Aineopintojen opintokokonaisuudet ovat: teoreettinen filosofi a, estetiikka ja taiteen fi losofi a sekä käytännöllinen fi losofi a. Teoreettisen fi losofi an opintokokonaisuuden sisällä opiskelija voi halutessaan painottaa logiikan opintojaan. Aineopinnot koostuvat opintojaksoista A1-A7 ja vähintään neljästä vapaasti valittavasta fi losofi an aineopintotasoisesta opintoviikosta. Opiskelija voi seurata aineopinnoissaan systemaattisesti yhtä opintokokonaisuutta tai hän voi valita opintonsa niin, että hän suorittaa opintojaksot A1-A7 valiten ne vapaasti eri opintokokonaisuuksista. Tämän lisäksi aineopintoihin kuuluu vähintään 4 vapaasti valittavaa opintoviikkoa, jotka opiskelija voi suorittaa erikoiskursseilla, seminaareilla, esseillä tai kirjatenteillä. Aineopinnot sisältävät yhteensä 20 opintoviikkoa. Opintokokonaisuudet ja niiden rakenne käyvät ilmi seuraavasta kaaviosta. 20

21 Filosofi a A1 2 ov A2 2 ov A3 2 ov A4 2 ov A5 3 ov A6 3 ov A7 2 ov Teoreettinen filosofia a. Filosofi an historia b. Logiikan historia a. Filosofi an klassikot b. Logiikan ja kielifi lo sofi an klassikot a. Metafysiikka ja ontologia b. Mielen ja kognition fi losofi a Estetiikka ja taiteen filosofia Estetiikan ja taiteen fi losofi an historia Estetiikan ja taiteen fi losofi an klassikot Taiteen ontologia Käytännöllinen filosofia Filosofi an historia Käytännöllisen fi losofi an klassikot Käytännöllisen fi losofi an nykyongelmia Tietoteoria Havainnon fi losofi a Moraali- ja yhteiskuntateoria Tieteenfi losofi a Tulkinnan fi losofi a Yhteiskuntatieteiden fi losofi a Logiikka ja argumentoinnin taito Semiotiikan perusteet Logiikka ja argumentoinnin taito Proseminaari Proseminaari Proseminaari TEOREETTINEN FILOSOFIA Theoretical Philosophy A1 Filosofian historia 2 ov History of Philosophy Tavoite: Perehdyttää laajemmin länsimaisen fi losofi an keskeiseen historiaan ja tärkeimpiin ajattelijoihin. Vaadittavat suoritukset: Luentoja tai toinen seuraavista: a. Korkman Yrjönsuuri: Filosofi an historian kehityslinjoja b. Svante Nordin: Filosofi an historia Edeltävät opinnot: P1, P2. Tai A1 Logiikan historia 2 ov History of Logic Tavoite: Antaa yleiskuva logiikan historiallisesta kehityksestä. Vaadittavat suoritukset: Luentoja tai kirjallisuutta, sopimuksen mukaan osia teoksista: a. Kneale Kneale: The Development of Logic tai b. Bochenski: Formale Logik. Edeltävät opinnot: P1 P3. A2 Filosofian klassikot 2 ov Classics in Philosophy Tavoite: Perehdyttää merkittävien ajattelijoiden teksteihin. Vaadittavat suoritukset: 1 3 klassista teosta. Teoksista sovittava tentin vastaanottajan kanssa. Edeltävät opinnot: Filosofi an perusopinnot. Tai A2 Logiikan ja kielifilosofian klassikot 2 ov Classics in Logic and in Philosophy of Language Tavoite: Perehdyttää merkittävien loogikkojen, logiikan fi losofi en ja kielifi losofi en teksteihin Vaadittavat suoritukset: 1 3 klassista teosta. Teosten valinnasta sovittava tentin vastaanottajan kanssa. Edeltävät opinnot: Filosofi an perusopinnot. A3 Metafysiikka ja ontologia 2 ov Metaphysics and Ontology Tavoite: Perehdyttää metafysiikan ja ontologian historiaan ja niiden nykyiseen tutkimuk seen. 21

22 Filosofi a Vaadittavat suoritukset: Luentoja tai toinen seuraavista: a. Loux: Metaphysics tai b. Marx: Heidegger and the Tradition (on saksaksi). Edeltävät opinnot: P1 P4. Tai A3 Mielen ja kognition filosofia 2 ov Philosophy of Mind and Cognition Tavoite: Antaa yleiskuva mielen ja kognition fi losofi asta sekä kognitiotieteen ja tekoälytutkimuksen fi losofi sista perusteista ja tutkimusalueesta. Suoritustapa: Luentoja tai: a. Saariluoma, Kamppinen & Hautamäki (toim.): Moderni kognitiotiede, b. Bechtel: Philosophy of Mind, b. Searle: Minds, Brains and Science. Edeltävät opinnot: P1, P3 ja P4. Katso myös kognitiotieteen opinnot Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen opetusohjelmasta. A4 Tietoteoria 2 ov Theory of Knowledge Tavoite: Perehdyttää laajemmin nykyiseen tietoteoriaan. Vaadittavat suoritukset: Luentoja tai toinen seuraavista: a. Goldman: Epistemology and Cognition, b. Pollock and Cruz: Contemporary Theories of Knowledge. Edeltävät opinnot: P1 P5. A5 Tieteenfilosofia 3 ov Philosophy of Science Tavoite: Antaa monipuolinen ja syvennetty kuva yleisen tieteenfi losofi an ongelmista. Vaadittavat suoritukset: Luentoja tai kirjallisuutta: Niiniluoto: Tieteellinen päättely ja selittäminen (ei lukua III.2) ja toinen seuraavista a. Giere: Explaining Science, b. Bird: Philosophy of Science. Edeltävät opinnot: P1, P3 P5. A6 Logiikka ja argumentoinnin taito 3ov Logic and the Art of Argumentation Tavoite: Perehdyttää nykyaikaiseen logiikkaan ja sen sovelluksiin sekä argumentaatioteoriaan ja harjaannuttaa argumentoinnin taidossa. Vaadittavat suoritukset: Luentoja tai yksi seuraavista: a. Rantala Virtanen: Johdatus modaalilogiikkaan (osat 1 & 2), b. Väänänen Salminen: Johdatus logiikkaan, c. Bradley Swartz: Possible Worlds, d. Engel: The Norm of Truth, e. Fogelin: Understanding Arguments, f. Hughes Cresswell: An Introduction to Modal Logic, g. Kakkuri Knuuttila (toim.): Argumentti ja kritiikki, luvut I-III, h. Loux: The Possible and the Actual. Edeltävät opinnot: P1, P3 ja P4. A7 Proseminaari 2 ov Proseminar Tavoite: Harjaannuttaa käsittelytavaltaan ja ilmaisultaan selkeän fi losofi sen esityksen kirjoittamiseen sekä fi losofi seen keskusteluun. Vaadittavat suoritukset: Yhden esitelmän kirjoittaminen, yhden esitelmän seikka peräinen tarkastaminen sekä aktiivinen osanotto keskusteluun. Edeltävät opinnot: Filosofi an perusopinnot. Vapaasti valittavat aineopinnot vähintään 4 ov Additional Studies Tavoite: Perehdyttää fi losofi an erityiskysymyksiin ja eri osa-alueisiin. Vaadittavat suoritukset: Luentoja, kirjallisuutta tai seminaarityöskentelyä. Kysymykseen tulevat esimerkiksi seuraavat aiheet: jokin fi losofi an suunta (esim. analyyttinen fi losofi a, fenomenologia, dialektiikka, hermeneutiikka), erityisalan fi losofi set ongelmat (esim. matematiikan fi losofi a, logiikan fi losofi a, taiteen fi losofi a, tieteenfi losofi a, tieteen tutkimus, yhteiskuntafi losofi a, ympäristöfi losofi a, oikeusfi losofi a, kielifi losofi a, fysiikan fi losofi a, historianfi lo sofi a, uskonnonfi losofi a, feministinen fi losofi a, liikunnan fi losofi a, kasvatusfi losofi a, retoriikka), fi losofi an historian erityiskysymykset (esim. jokin aikakausi, jonkin osa-alueen historia), muiden kulttuurien fi losofi at, etiikka, kulttuurifi losofia, mielen fi losofi a, tekoälyn fi losofi a, filosofi nen este tiikka, semiotiikka, logiikka. Huomaa, että tässä on esitetty vain esimerkkejä mahdollisista aiheista. Kirjallisuudesta, luennoista ja opintoviikkojen määrästä on sovittava fi losofi an professorin kanssa. 22

23 ESTETIIKKA JA TAITEEN FILOSOFIA Aesthetics and Philosophy of Art A1 Estetiikan ja taiteen filosofian historia 2 ov History of Aesthetics and Philosophy of Art Tavoite: Perehdyttää estetiikan ja taiteen fi - losofi an perusongelmiin ja antaa yleis kuva estetiikan ja taiteen fi losofi an historiallisesta kehityksestä. Vaadittavat suoritukset: Luentoja tai kirjallisuutta, toinen seuraavista: a. Beardsley: Aesthetics from Classical Greece to the Present tai b. Kivy (ed.): Essays on the History of Aesthetics. Edeltävät opinnot: P1 ja P2. A2 Estetiikan ja taiteen filosofian klassikot 2 ov Classics in Aesthetics and in Philosophy of Art Tavoite: Perehdyttää merkittävien ajattelijoiden teksteihin. Vaadittavat suoritukset: 1 3 klassista teos ta. Teoksista sovittava tentin vastaanottajan kanssa. Edeltävät opinnot: Filosofi an perusopinnot. A3 Taiteen ontologia 2 ov Ontology of Art Tavoite: Perehdyttää taideteoksen luonteesta käytyyn keskuste luun. Vaadittavat suoritukset: Luentoja tai kirjallisuutta, kaksi seuraavista: a. Ingarden: Selected Papers in Aesthetics, b. Danto: The Transfi guration of the Commonplace, c. Margolis: Art and Philosophy (s ), d. Haapala: What is a Work of Literature?, e. Wolterstorff: Works and Worlds of Art (s.1 105), f. Goodman: Languages of Art. Edeltävät opinnot: P1, P4, P5. A4 Havainnon filosofia 2 ov Philosophy of Perception Tavoite: Antaa yleiskuva havaintoa koskevien tarkastelujen merkityksestä estetiikassa. Vaadittavat suoritukset: Luentoja tai kir- Filosofi a jallisuutta, yksi seuraavista: a. Arnheim: Visual Thinking, b. Gombrich: Art and Illusion, c. Johnson Smith (eds.): The Merleau- Ponty Aesthetics Reader. Edeltävät opinnot: P1, P4, P5. A5 Tulkinnan filosofia 3 ov Philosophy of Interpretation Tavoite: Tutustuttaa tulkinnan yleiseen teoriaan ja taiteen tulkinnan fi losofi aan. Vaadittavat suoritukset: Luentoja tai kirjallisuutta, kaksi seuraavista: a. Kusch: Ymmärtämisen haaste, b. Bleicher: Contemporary Hermeneutics, c. Grondin: Introduction to Philosophical Hermeneutics, d. Ricoeur: Tulkinnan teoria. Edeltävät opinnot: P1, P4, P5. A6 Semiotiikan perusteet 3 ov Foundations of Semiotics Tavoite: Perehdyttää semiotiikan teoriaan ja metodeihin. Vaadittavat suoritukset: Luentoja tai kaksi seuraavista: a. Barthes: Elements of Semiology, b. Eco: Semiotics and the Philosophy of Language, c. Langer: Philosophy in a New Key, d. Tejera: Semiotics from Peirce to Barthes, e. Sebeok : Signs : an Introduction to Semiotics, f. Deely: Basics of Semiotics. Edeltävät opinnot: P1, P3, P4. A7 Proseminaari 2 ov Proseminar Tavoite: Harjaannuttaa käsittelytavaltaan ja ilmaisultaan selkeän fi losofi sen esityksen kirjoittamiseen sekä fi losofi seen keskusteluun. Vaadittavat suoritukset: Yhden esitelmän kirjoittaminen, yhden esitelmän seikka peräinen tarkastaminen sekä aktiivinen osanotto keskusteluun. Edeltävät opinnot: Filosofi an perusopinnot. Vapaasti valittavat aineopinnot vähintään 4 ov Additional Studies Katso teoreettinen fi losofi a. 23