PÄÄTÖS. Vimpelin jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen,

PÄÄTÖS Nro 216/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/146/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 11.12.2013 ASIA HAKIJA Vimpelin jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Vimpeli Vimpelin kunta Patruunantie 15 62800 VIMPELI LAITOS JA SEN SIJAINTI Vimpelin jätevedenpuhdistamo sijaitsee Vimpelin kunnan Vimpelin kylässä tilalla Jätevesipuhdistamo, RN:o 2:397, noin 1,5 km etäisyydellä Vimpelin kunnan keskustasta etelään. Puhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan 1,6 km pitkän purkuojan kautta Savonjokeen ja sieltä edelleen Lappajärveen. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 24.10.2012. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 8.5.2003 antaman ympäristölupapäätöksen dnro 0801Y2733-121 mukaisesti luvan saajan on tullut jättää 31.10.2012 mennessä lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA VOIMASSA OLEVA YMPÄRISTÖLUPA Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 13 a) nojalla. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksen dnro 0801Y2733-121 (8.5.2003) lupamääräyksessä 1) on muun ohella edellytetty, että vesistöön johdettava jätevesi täyttää ohijuoksutukset ja ylivuodot mukaan lukien seuraavat vaatimukset: LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa

2 Pitoisuusarvo enintään, mg/l Käsittelyteho vähintään, % BOD 7ATU 10 95 Kok. P 0,4 95 COD Cr 125 75 Kiintoaine 35 90 Ammoniumtyppi 4 90 Puhdistustulokset lasketaan puolivuosikeskiarvoina lukuun ottamatta ammoniumtyppeä, jonka tulokset lasketaan vuosikeskiarvoina puhdistamolle tulevan kokonaistypen ja käsitellyn ammoniumtypen arvoista. Jäteveden käsittelyssä on pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen typen kokonaismäärän vähentämiseen. ALUEEN KAAVOITUS JA LAITOKSEN LÄHIYMPÄRISTÖ PURKUVESISTÖ JA SEN TILA Puhdistamoalue sijaitsee kaavoittamattomalla haja-asutusalueella, eikä siihen myöskään kohdistu Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan kaavamääräyksiä. Puhdistamoalueen ympäristö on metsää. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 1 km:n etäisyydellä puhdistamorakennuksesta. Jätevedenpuhdistamo ei sijaitse Natura2000-verkostoon kuuluvalla alueella, muulla luonnonsuojelualueella, pohjavesialueella eikä sellaisten välittömässä läheisyydessä. Jätevedenpuhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan noin 1,6 km pitkässä purkuojassa (Matoruukinoja) Savonjokeen, joka laskee Matoruukinniemen kohdalla Lappajärveen. Savonjoki eli Vimpelinjoki (47.081) kuuluu Ähtävänjoen (47) vesistöalueeseen. Jätevedenpuhdistamon kanssa samaan purkuojaan käsiteltyjä jätevesiä johtaneen Järviseudun Peruna Oy:n tärkkelystehtaan toiminta loppui vuonna 2008. Hakemuksen liitteenä olevien vesistötarkkailuraporttien mukaan Vimpelin puhdistamolta vesistöön johdettava kuormitus on verraten pieni, joten on mahdollista, että puhdistamon alapuoliselle havaintoasemalle aiheutuu kuormitusta myös muualta kuin Vimpelin puhdistamolta. Luodon-Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelman vuoteen 2015 mukaan Ähtävänjoen pääuoma kuuluu tyypittelyn mukaan suuriin humuspitoisiin jokiin. Savonjoki kuuluu keskisuurten humusjokien tyyppiin. Lappajärvi on tyypitelty suureksi humusjärveksi. Lappajärvi on syvä humusjärvi jonka viipymä on pitkä, yli kolme vuotta. Järven syvänteissä esiintyy kerrostuneisuuskausien lopulla hapenpuutetta ja syksyisin järvessä on sinileväkukintoja. Järven sisäinen kuormitus on merkittävä. Järven kalasto on monipuolinen sisältäen mm. muikkua, siikaa ja taimenta. Lappajärven ekologinen tila on arvioitu tyydyttäväksi. Puhdistamon yläpuolella olevan Matoruukinojan vesi on ollut tarkkailutulosten mukaan erittäin heikkolaatuista vuonna 2009. Puhdistamon yläpuoliselta

3 havaintoasemalta Ä9C otettiin vuonna 2009 kaksi näytettä, joiden kokonaisfosforipitoisuus oli 220 ja 490 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 1 200 ja 1 400 µg/l. Puhdistamon alapuoliselta havaintoasemalta Ä9D otettiin vuonna 2009 kolme näytettä, joiden kokonaistypen pitoisuus vaihteli välillä 20 000 28 000 µg/l. Hapen kylläisyysaste oli ajoittain alhaisella tasolla vaihdellen välillä 51 85 %. Jätevedenpuhdistamon purkuvesistön ravinnepitoisuudet ovat kuitenkin pienentyneet merkittävästi Järviseudun Peruna Oy:n lopetettua toimintansa vuonna 2008. Vuoden 2008 tarkkailutulosten mukaan puhdistamon yläpuolella olevan Matoruukinojan (Ä9C) veden kokonaisfosforipitoisuus oli 1 600 µg/l, kokonaistyppipitoisuus 42 000 µg/l ja lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrä 1 200 pmy/100 ml. Puhdistamon alapuolisella havaintoasemalla Ä9D kokonaisfosforin pitoisuudet vaihtelivat välillä 660-2 200 µg/l, kokonaistypen pitoisuudet välillä 7 600 13 000 µg/l ja happipitoisuus välillä 2,3 8,4 µg/l. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrä oli 7 000 pmy/100 ml. Purkuojan alapuolisen Savonjoen (Ä9) vesi on ollut laadultaan hyvin tummaa ja ravinnepitoisuuksiltaan erittäin rehevää vuosina 2008 2009. Kokonaisfosforipitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 32 81 µg/l ja kokonaistyppipitoisuudet välillä 650 1 000 µg/l. Vesi on ollut rehevää a-klorofyllin määrän perusteella vuonna 2009 (vaihtelu välillä 7,4 18 µg/l), mutta jopa karulla tasolla vuonna 2008 (1,9 µg/l). Veden happipitoisuus on ollut hyvällä tasolla vaihdellen välillä 9,5 14,5 mg/l. Lappajärven (pohjoisosan Ä7 Veanteen syvänne ja eteläosan Ä8 Aholan syvänne) päällysvesi on vuosien 2008 2012 tarkkailutulosten mukaan melko kirkasta ja a-klorofyllin määrän perusteella lievästi rehevää-rehevää (vaihtelu välillä 4,2 36 µg/l). A-klorofyllin määrä on seurannut veden kokonaisfosforipitoisuuden kehitystä. Kokonaisfosforipitoisuudet ovat vaihdelleet järven eteläosassa välillä 14 48 µg/l ja pohjoisosassa 21 33 µg/l. Kokonaistyppipitoisuudet ovat vaihdelleet järven eteläosassa välillä 430 850 µg/l ja pohjoisosassa 400 800 µg/l. Happipitoisuus oli vuosien 2008 2012 maaliskuun lopun tarkkailukerralla lähes nolla (kyllästysaste 2 %) pohjan läheisissä vesikerroksissa. Samalla pohjan läheisten vesikerrosten ravinne-, mangaani- ja rautapitoisuudet olivat huomattavan korkeat (Kok. P 220-910 µg/l, kok. N 2 900 5 600 µg/l, Fe 1 600 29 000 µg/l ja Mn 1 800 6 500 µg/l). Vuosina 2010 2012 elokuun lopun tarkkailukerralla happipitoisuus oli myös alhainen (0,2-0,5 mg/l; kyllästysaste 2-5 %) mutta tuolloin ravinne- ja raskasmetallipitoisuudet eivät olleet yhtä kohonneella tasolla, kuin kevättalvella. Puhdistamolta lähtevä kuormitus on aiheuttanut noin 0,8-2 µg/l keskimääräisen fosforipitoisuuden ja noin 24 56 µg/l keskimääräisen typpipitoisuuden lisäyksen Savonjoen vuosien 2008 2012 keskivirtaamaan laskettuna. Alivirtaamatilanteissa puhdistamon aiheuttama laskennallinen ravinnepitoisuuksien kasvu on vuosina 2008 2012 ollut kokonaisfosforipitoisuuden osalta noin 64 160 µg/l ja kokonaistyppipitoisuuden osalta 2 017 4 700 µg/l. Ylivirtaamatilanteissa jätevedenpuhdistamolta lähtevän kuormituksen aiheuttama muutos purkuvesistön ravinnepitoisuuksissa on hyvin vähäinen.

ALUEELLINEN VESIENHOITOSUUNNITELMA TOIMINNAN KUVAUS 4 Vuoden 2010 kalataloudellisten tarkkailuiden perusteella Savonjoessa ei näy merkkejä kalastomuutoksista, jotka voisivat olla seurausta rehevöitymisestä. Savonjoella harjoitetaan jonkin verran vapaa-ajan kalastusta. Lappajärvellä harjoitetaan monipuolista vapaa-ajan kalastusta sekä ammattimaista kalastusta. Perho-, katiska- ja verkkokalastus ovat suosituimpia pyyntimuotoja. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella. Vesienhoitosuunnitelman mukaan Savonjoki on ekologiselta tilaltaan hyvässä kunnossa ja Lappajärvi tyydyttävässä kunnossa. Luodon-Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan maatalous on Ähtävänjoen suurin kuormittaja, ja sen osuus on fosforikuormituksesta noin 43 % ja typpikuormituksesta noin 39 %. Pistekuormituksen osuus typpikuormituksesta on noin 4 % ja fosforikuormituksesta noin 1 %. Suurimmat pistekuormittajat Ähtävänjoella ovat Vimpelin jätevedenpuhdistamo, Evijärven Peruna Oy sekä Österbottens Fiskodling. Vedenlaatuun alueella vaikuttavat lisäksi turvetuotanto ja turkistarhaus. Toimenpidenohjelman mukaan hyvän ekologisen tilan saavuttaminen edellyttää Luodon-Öjanjärven valuma-alueella seuraavia toimenpiteitä: Vesistöjen happamuuspiikkejä tulee lieventää ja samalla pienentää vesistön haitallisen korkeita metallipitoisuuksia; Ähtävänjoen veden käyttö asutuksen raakavetenä tulee turvata kaikissa oloissa; Vesistöjen ravinne- ja kiintoainepitoisuus tulee saada alemmaksi 30 40 %; Vaelluskalojen (siian, meritaimenen, ja nahkiaisen) liikkuminen tulee olla mahdollista vähintään Luodon-Öjanjärvessä ja Ähtävänjoen pääuomassa. Kaloilla tulee olla riittävästi lisääntymisalueita; Jokihelmisimpukan elinoloja ja lisääntymismahdollisuuksia on turvattava Ähtävänjoessa; Alueen järvissä ja joissa on turvattava rapukantojen elinmahdollisuudet samoin Lappajärven muikkukannan elinmahdollisuudet. Jokialueiden hyvän tilan saavuttaminen edellyttää ihmisen aiheuttaman fosforikuormituksen vähentämistä vähintään 40 %:lla, typpikuormituksen vähentämistä vähintään 30 %:lla sekä kiintoainekuormituksen selkeää vähentämistä. Yhdyskuntien jätevedenkäsittelyn tehostamisella, viemäriverkostojen saneerauksella ja siirtoviemärien rakentamisella voidaan ravinnekuormitusta selkeästi vähentää (10 15%). Kun näihin toimenpiteisiin vielä yhdistetään perustoimenpiteisiin kuuluva puhdistamojen hyvä hoito ja huolto, niin ekologisen tilan kannalta tarpeellinen ravinteiden poistotavoite voidaan saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Typenpoiston merkittävän tehostamisen tarpeellisuus ratkaistaan tapauskohtaisesti lupakäsittelyjen yhteydessä. Yleiskuvaus toiminnasta sekä puhdistamon prosessit ja mitoitus Vimpelin jätevedenpuhdistamo on biologis-kemiallinen rinnakkaissaostusperiaatteella toimiva aktiivilietelaitos, jossa orgaanisen aineksen ja typen poisto perustuu biologiseen denitrifikaatio-nitrifikaatioprosessiin ja fosfori poistetaan rinnakkais- ja jälkisaostuksella.

5 Viimeisin merkittävä puhdistamon saneeraus on tehty vuonna 2006, jolloin rakennettiin uusi valvomo ja lietteenkäsittelyrakennus. Lisäksi rakennettiin toinen väliselkeytysallas, tehostettiin ilmastusta ja uusittiin puhdistamon koneistoja sekä automaatiojärjestelmä. Vuonna 2011 on kunnostettu puhdistamon ferrosulfaatin varastoallas sekä uusittu ferrosulfaattiputkistoja ja -pumppuja. Laitos käsittää jäteveden virtaussuunnassa seuraavat toiminnot: tulopumppaamo, välppäys, hiekan- ja rasvanerotus, ferrosulfaatin annostelu, kalkin annostelu, ilmastusallas (tilavuus 840 m 3 ), väliselkeytys (pinta-ala 2 x 90 m 2 ), jälkiselkeytys (pinta-ala 145 m 2 ), sakeutus ja polymeerin annostelu. Fosforin saostamiseen käytettävän ferrosulfaatin annosmäärä on vuosina 2008 2012 ollut keskimäärin 97 184 g/m 3. Jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot ovat: Parametri Mitoitus Q kesk, m 3 /d 1 200 Q mit, m 3 /h 90 BOD 7, kg/d 270 Kok. P, kg/d 11 Kok. N, kg/d 44 Hakemuksen mukaan jätevedenpuhdistamo on mitoitettu asukasvastineluvulle 5 600. Vuonna 2011 viemäröinnin piirissä on ollut noin 2 500 henkilöä ja viemäriin liittymisaste on ollut noin 76 %. Vuonna 2025 viemäröinnin piirissä arvioidaan olevan noin 2 900 henkilöä. Puhdistamolle johdettavat jätevedet ovat pääasiassa normaaleja yhdyskuntajätevesiä. Puhdistamolle johdetaan myös alueen teollisuuslaitosten sekä kahden huoltoaseman jätevedet. Puhdistamon viemäröintialueella aiemmin sijainnut pesula on lopettanut toimintansa vuoden 2012 alussa. Vimpelin jätevedenpuhdistamon alueella olevan viemäriverkoston kokonaispituus oli vuonna 2011 yhteensä 65 km. Viemäriverkostossa on yhteensä 25 pumppaamoa. Kuivatusvesien johtaminen viemäriin on kielletty. Viemäriverkostoa ja pumppaamoita saneerataan vuosittain vuotovesimäärän vähentämiseksi. Viemäriverkoston pumppaamot eivät ole kaukovalvonnassa eikä niillä ole ylivuotoja rekisteröiviä laitteita. Vuosien 2008 2012 aikana puhdistamosta ohitettiin jätevettä vuonna 2011 huhtikuun aikana (3.-15.4.) yhteensä 9 242 m 3. Ohitukset aiheutuivat kevään sateista ja viemäriverkoston vuodoista. Puhdistamon tulokuormitus Puhdistamolle tuleva jätevesimäärä (Q ka, m 3 /d) vuosina 2008 2012: Vuosi 2008 2009 2010 2011 2012 Q ka, m 3 /d 849 516 590 793 869

6 Puhdistamon keskimääräinen tulokuormitus (kg/d) vuosina 2008 2012: Vuosi 2008 2009 2010 2011 2012 BOD 7ATU, kg/d 238 127 269 100 177 Kok. P, kg/d 37 7,0 13 8,9 6,3 Kok. N, kg/d 56 29 43 28 34,7 COD Cr, kg/d 1 090 350 842 330 389 Kiintoaine, kg/d 1 130 213 697 220 289 Puhdistamon keskimääräisen tulokuormituksen (BOD 7ATU, kg/d) perusteella puhdistamon asukasvastineluku on vuosina 2008 2012 ollut 1 429 3 843 avl, kun yhden henkilön vuorokaudessa aiheuttamalle BOD 7 -kuormalle käytetään asukasvastinelukuna 70 g/as. Vastaavasti suurimman vuosittain mitatun tulokuormituksen (BOD 7ATU, kg/d) perusteella puhdistamon asukasvastineluku on vuosina 2009 2012 ollut 3 586 8 943 avl. Velvoitetarkkailutulosten mukaan orgaanisen aineksen tulokuormitus on nykytilanteessa laitoksen mitoitusarvojen rajoissa keskimääräisen tulokuormituksen aikana. Orgaanisen aineksen tulokuormitus on ylittynyt jaksolla 2008 2012 kerran, 14.11.2012 otetussa tarkkailunäytteessä (626 kg/d, avl 8 943). Fosforin tulokuormitus ylittää ajoittain laitoksen mitoitusarvot. Hakemuksen mukaan fosforin tulokuormituksen vaihtelua ja alkuperää ei ole vielä saatu selvitettyä. Tiedossa ei ole verkostoon liitettyjä teollisuuslaitoksia, jotka voisivat selittää asiaa. Viemärilaitoksen verkostoa on laajennettu vuosittain ja samalla on laajentunut paineviemäriverkosto, joka osaltaan muuttaa jäteveden laatua verkostossa. Puhdistamolle on vuosina 2009 2012 tuotu sako- ja umpikaivolietteitä 700-1 116 m 3 /a. Sako- ja umpikaivolietteet johdetaan erillisen sakokaivolietevälpän kautta ilmastettuun sakokaivoaltaaseen. Tästä altaasta sakokaivolietteet johdetaan hiekan- ja rasvanerotukseen menevän veden joukkoon. Sakokaivoliete voidaan myös sekoittaa ilmastusaltaasta poistettavan lietteen joukkoon ennen lietteen johtamista tiivistämöön. Sako- ja umpikaivolietteiden määrän ennustetaan tulevaisuudessa laskevan Vimpelin kunnan viemäröintialueiden laajennusten myötä. Ylijäämälietteen käsittely Ylijäämälietettä on vuosina 2009 2012 muodostunut 90 150 m 3 /vuosi. Ylijäämäliete sakeutetaan painovoimaisesti ja kuivataan mekaanisesti suotonauhalla. Kuivauksessa käytetään apuna polymeeriä. Kuivattu liete varastoidaan lyhytaikaisesti lietelavalla ja kuljetetaan sen jälkeen käsiteltäväksi Lakeuden Etappi Oy:lle. Lietettä voidaan kuljettaa myös kompostoitavaksi Alajärven kaupungin jätevedenpuhdistamon kompostointikentälle. Kemikaalit ja energian käyttö Puhdistamolla käytetään rinnakkaissaostuskemikaalina ferrosulfaattia, jälkisaostuskemikaalina alumiini- ja rautasulfaattia sekä ph:n säätöön kalkkia.

7 Vuosina 2009 2012 puhdistamolla on käytetty ferrosulfaattia 29 070 53 213 kg/a ja alumiini- ja ferrisulfaattiseosta 18 239 39 600 kg/a. Lietteen kuivauksessa on käytetty polymeeriä 244 320 kg/a. Kalkkia on käytetty 3 000 13 000 kg/a samana ajanjaksona. Sähköenergiaa on kulunut vuosina 2009 2012 keskimäärin 250 433 408 041 kwh vuodessa. Aktiivilieteprosessin ilmastusta tehostettiin puhdistamon viime saneerauksessa, mikä hakemuksen mukaan parantaa ilmastuksen energiatehokkuutta. Ilmastuksen lisäksi energiaa kuluttavat lähinnä pumppaukset ja lietteen mekaaninen kuivaus sekä puhdistamorakennusten lämmitys. Liikenne PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Puhdistamotoiminnasta aiheutuu liikennettä seuraavasti: sakokaivo- ym. lietekuormia noin 100 kpl/vuosi, kuivatun lietteen kuljetukset noin 12 15 kertaa/vuosi, välpe- ja hiekkajätteen kuljetukset noin kerran viikossa, kemikaalikuljetukset 6-8 kertaa/vuosi. Työpäivää kohden on näin ollen keskimäärin 1 raskas kuljetus puhdistamolle ja sieltä pois. Lisäksi liikenteeseen kuuluu normaali huolto- ja henkilöautoliikenne. Puhdistamon toimintaan liittyvällä liikenteellä ei ole merkittävää vaikutusta liikennemäärään Pokelantiellä. Liikenteen aiheuttama melu ym. päästöt (pöly, tärinä, pakokaasut) rajoittuvat pääasiassa työaikaan klo 7-15:30, eivätkä hakemuksen mukaan muodosta merkittävää ympäristöhaittaa. Jätevesien käsittelytulos ja päästöt vesistöön Vesistöön johdetun jäteveden BOD 7ATU -, COD Cr -, fosfori- ja typpipitoisuuksien ja päästöjen sekä poistotehojen vuosikeskiarvot ovat olleet vuosina 2008 2012 seuraavat: 2008 2009 2010 2011 2012 BOD 7ATU mg/l 3,2 3,0 3,0 6,1 5,2 kg/d 2,7 1,6 1,8 5,2 4,6 % 99 99 99 95 97,5 Kok. P mg/l 0,67 0,43 0,50 0,63 0,73 kg/d 0,57 0,22 0,29 0,52 0,64 % 99 97 98 94 89,9 Kok. N mg/l 14 30 28 20 21,9 kg/d 12 16 16 16 19,1 % 79 47 62 42 44,7 COD Cr mg/l 31 32 31 40 40,4 kg/d 26 17 18 33 35,3 % 98 95 98 90 90,9

8 Vuosina 2008 2012 ammoniumtypen nitrifiointiaste on ollut 90,4 98 %, vesistöön menevän jäteveden ammoniumtypen pitoisuus 1,3 4,0 mg/l ja päästö vesistöön 0,99 3,5 kg/d. Kiintoainepäästö vesistöön on vuosina 2008 2012 ollut 9-29,1 kg/d, vesistöön menevän veden kiintoainepitoisuus 16 33,3 mg/l ja kiintoaineen poistuma puhdistusprosessissa 90 99 %. Puhdistamon puolivuosikeskiarvoina laskettu käsittelytulos on ollut vuosina 2009 2012 seuraava: Vuosi Jakso 2009 2010 2011 2012 1/2 2/2 1/2 2/2 1/2 2/2 1/2 2/2 BOD 7ATU mg/l 3,0 3,0 3,0 3,0 10,0 3,0 5,9 4,7 % 98,8 98,8 99,0 99,5 89,1 97,9 95,8 98,2 Kok. P mg/l 0,43 0,43 0,67 0,29 0,98 0,35 0,93 0,55 % 96,1 97,6 96,8 98,8 87,0 97,4 83,6 93,6 COD Cr mg/l 30,3 36,0 31,3 30,0 53,0 30,0 42,0 39,1 % 95,6 94,5 96,9 98,4 84,5 93,5 86,6 93,0 Kiintoaine mg/l 14,8 22,5 16,1 17,3 34,0 14,0 37,7 29,4 % 96,7 93,7 97,7 99,0 82,0 95,9 73,5 94,1 NH 4 -N mg/l 3,7 3,4 3,0 4,0 % 93,4 95,3 93,6 90,4 Jäteveden käsittelytulos on vuosina 2009 2012 pääosin täyttänyt voimassa olevassa luvassa asetetut käsittelyvaatimukset. BOD 7ATU -poistotehoa ei saavutettu vuoden 2011 alkupuoliskolla. Kokonaisfosforin pitoisuuden osalta lupaehdot ovat täyttyneet ainoastaan vuosien 2010 ja 2011 jälkimmäisillä vuosipuoliskoilla. Kokonaisfosforin poistotehoa ei saavutettu vuoden 2011 ensimmäisellä vuosipuoliskolla eikä vuoden 2012 aikana. Kiintoaineen puhdistustehovaatimusta ei saavutettu vuosien 2011 ja 2012 ensimmäisillä vuosipuoliskoilla. Vuoden 2012 alkupuoliskolla ei myöskään saavutettu kiintoaineen pitoisuusvaatimusta. Ammoniumtypen lupaehtojen toteutumista seurataan vuosikeskiarvona. Jäteveden käsittelytulos on vuosina 2009 2012 täyttänyt voimassa olevassa luvassa asetetut käsittelyvaatimukset ammoniumtypen osalta. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Puhdistamon toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään ja pohjaveteen. Puhdistamon altaat on toteutettu vesitiiviinä ja niiden kunto tarkastetaan silmämääräisesti aina tyhjennysten yhteydessä. Puhdistamon ferrosulfaatin varastosäiliö on kunnostettu viimeisimmässä saneerauksessa, jossa säiliön sisäpuolen tiivis pinnoite uusittiin.

9 Varastointi ja jätteet Puhdistamolietteen lisäksi puhdistamolla syntyy välppäysjätettä noin 30 m 3 vuodessa ja hiekanerotusjätettä noin 10 20 m 3 vuodessa. Välppäys- ja hiekanerotusjäte toimitetaan käsiteltäväksi Millespakka Oy:lle. Päästöt ilmaan, haju ja melu PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN TYPENPOISTOTARPEEN ARVIOINTI Puhdistamotoiminnan päästöt ilmaan ovat vähäisiä eikä niillä ole hajua lukuun ottamatta vaikutusta alueen ilman laatuun. Puhdistamo on kokonaan katettu, joten myös hajua tuottavat välppäys ja hiekanerotus sekä puristettujen erotusjätteiden säiliöt ovat sijoitettu sisätiloihin hajuhaittojen estämiseksi. Puhdistusprosessin hajut eivät aistinvaraisesti yllä puhdistamotontin ympäristöön. Puhdistamon toiminnasta ei aiheudu merkittävää tärinää tai pölypäästöjä. Syntyvä melu on vähäistä, sillä melua tuottavat laitteet (lähinnä ilmastuskompressorit) on sijoitettu sisätiloihin. Denitrifikaatio-nitrifikaatioprosessiin perustuva aktiivilietelaitos, jonka fosforinpoistossa rinnakkaissaostusta tehostetaan jälkisaostuksella, edustaa nykyistä parasta käyttökelpoista tekniikkaa jätevedenpuhdistuksessa Vimpelin jätevedenpuhdistamon kokoluokassa. Laitos on viime vuosina nitrifioinut pääasiassa hyvin ja prosessilla on mahdollista saavuttaa nykyisellä kuormituksella myös hyvä kokonaistypen poistoaste. Puhdistamon lähtevän veden ph on ollut hyvin alhainen, mikä heikentää saostuskemikaalien saostuskykyä ja vaikeuttaa prosessissa syntyneen lietteen laskeuttamista. Prosessin optimaalisella ohjauksella laitoksella voidaan kuitenkin saavuttaa hyvä puhdistustulos myös kiintoaineen ja fosforin suhteen, kun lähtevän veden ph saadaan tasolle, jolla saostus toimii tehokkaasti ja liete laskeutuu hyvin. Puhdistamolla käytetään tyypillisesti jätevedenpuhdistuksessa käytettäviä kemikaaleja, jotka eivät ole vaarallisia ympäristölle. Kemikaaleja käsittelee puhdistamon ammattitaitoinen henkilökunta. Lietteen käsittely ja jatkojalostaminen hyötykäyttöön kelpaavaksi on BATperiaatteen mukaista ja vähentää kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrää. Jätevedenpuhdistamon toiminta ei hakijan arvion mukaan vaaranna ympäristön luonto- tai suojeluarvoja. Vimpelin jätevedenpuhdistamo on asukasvastineluvultaan alle 10 000 asukkaan jätevedenpuhdistamo (asetuksen 888/2006 mukaan laskettu asukasvastineluku on 4 000 asukasta), joten asetuksen 888/2006 mukaisesti koko-

YMPÄRISTÖRISKIT JA POIKKEUSTILANTEET 10 naistypenpoistolle ei hakijan käsityksen mukaan ole tarpeen asettaa vähimmäisvaatimuksia. Puhdistusprosessia ohjataan kuitenkin nykyisin siten, että prosessilla saavutettaisiin mahdollisimman hyvä typenpoiston taso olosuhteet huomioon ottaen. Nykyinen puhdistamolla tapahtuva typenpoisto perustuu jäteveden sisältämään hiileen. Tavoitteena on suorittaa typenpoisto mahdollisimman pitkään aktiivilieteprosessissa, hyödyntäen jäteveden omaa orgaanisen hiilen määrää. Alhaisissa lämpötiloissa korkean typenpoistoasteen saavuttaminen aktiivilieteprosessissa vaatii suuria allastilavuuksia. Puhdistamolle tulevan jäteveden lämpötila pysyttelee pääosan vuodesta alle +12 C, mikä vaikeuttaa ympärivuotista typenpoistoa selvästi. Vuosien 2009 2011 tarkkailukerroista vain neljällä alkusyksyn tarkkailukerralla tulevan jäteveden lämpötila on ylittänyt +12 C. Jäteveden lämpötilaan nähden nykyistä, korkealla aktiivilieteosan lietepitoisuudella saavutettua kokonaistypen poistotasoa on pidettävä hyvänä. Mikäli kokonaistypenpoistolle asetettava raja-arvo kuitenkin katsotaan tarpeelliseksi, tulee jäteveden alhainen lämpötila huomioida raja-arvoa asetettaessa siten, että vaadittava raja-arvo tulisi saavuttaa vain silloin, kun jäteveden lämpötila prosessissa on yli +12 C. Tässä tapauksessa hakija pitää kohtuullisena vaatimusta, jossa puhdistetun jäteveden kokonaistypen poistoteholle asetettu raja-arvo on korkeintaan 60 %, kun jäteveden lämpötila on yli +12 C. Jätevedenpuhdistamon pääasiallisia ympäristöriskejä ovat käyttöhäiriöt ja ohitukset verkostossa ja puhdistamolla. Vuotovedet aiheuttavat tulvakausina puhdistamon ylikuormittumista ja ohitustarvetta. Viemäriverkostoa kunnostetaan vuosittain viemäriverkon vuotojen ehkäisemiseksi. Puhdistamo on mitoitettu nykyistä suuremmalle virtaamalle, mikä vähentää suurten virtaamavaihteluiden aiheuttamaa haittaa prosessissa. Saostuskemikaalin annostusta ohjataan virtaamamittauksen mukaan, joten yliannostelun riski kasvaa korkean virtaaman aikana. Lisäksi kuormitushuiput lisäävät ilmastustarvetta. Tulevan veden mukana prosessiin joutuvat myrkylliset aineet voivat heikentää jäteveden puhdistustulosta. Kotitalouksista ei viemäriin kuitenkaan pääse merkittäviä määriä toksisia aineita. Nitrifikaatio ja fosforin saostuskemikaalin mahdollinen liika-annostelu voivat laskea ph:ta ja alkaliteettia. Tarvittaessa syötetään kalkkia ph:n ja alkaliteetin nostamiseksi. Kalkin syötössä on viime vuosina ollut ongelmia, joita on pyritty korjaamaan. Puhdistamoalue on osittain aidattu ja puhdistamorakennukset ovat lukittuja, kun henkilökunta ei ole paikalla. Puhdistamo on liitetty kaukovalvontaan. Puhdistamon hoidosta vastaa puhdistamonhoitajan lisäksi laitosmies. Molemmilla on asianmukainen koulutus. Puhdistamolla tehdään käyttötarkkailua päivittäin. Erilaisten prosessihäiriöiden riskejä ja niiden hallintaa varten puhdistamolle on henkilökunnan toimesta laadittu riskikartoitus.

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU 11 Puhdistamolla käytettävät kemikaalit ovat normaaleja jätevedenpuhdistuksessa käytettäviä kemikaaleja ja niiden käyttöön liittyvät riskit ovat puhdistamon hoidosta vastaavien tiedossa. Käytettävien kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteita säilytetään puhdistamolla kemikaalien välittömässä läheisyydessä. Käyttö- ja päästötarkkailu Jätevedenpuhdistamon käyttö- ja päästötarkkailu tehdään Länsi-Suomen ympäristökeskuksen päätöksessään 11.2.2009 hyväksymän yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelma on laadittu vuosille 2008 2012. Käyttötarkkailu käsittää tulevan ja lähtevän vesimäärän mittauksen ja kirjanpidon myös mm. näytteenottoajankohdista, jäteveden lämpötilasta, viipymistä eri prosessivaiheissa, käytettyjen saostuskemikaalien määristä, lietteenpoistoista, ohituksista ja häiriöistä. Päästötarkkailun näytteet otetaan puhdistamolle tulevasta ja sieltä lähtevästä jätevedestä automaattisilla näytteenottimilla virtaamapainotteisina vuorokauden kokoomanäytteinä. Näytteitä otetaan 8 kertaa vuodessa (tammi-, maalis-, huhti-, kesä-, elo-, syys-, loka- ja marraskuussa). Kokoomanäytteistä tehdään seuraavat määritykset: ph, johtokyky, kiintoaine, BOD 7ATU, COD Cr, kokonaisfosfori, kokonaistyppi sekä alkaliteetti. Lähtevästä jätevedestä määritetään lisäksi liukoinen fosfori, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa, lämpökestoiset koliformiset bakteerit sekä saostuskemikaalijäämä. Lisäksi jokaisella näytteenottokierroksella otetaan kertanäyte ilmastus- ja palautusaltaan lietteestä. Tästä näytteestä analysoidaan kiintoaine. Tarkkailukerralla mitataan myös lähtevän veden ja ilmastusaltaan happipitoisuus, ilmastus- ja palautuslietteen laskeutuvuus sekä lieteindeksi. Vesistötarkkailu Vesistötarkkailu suoritetaan yhteistarkkailuna Länsi-Suomen ympäristökeskuksen päätöksessään 11.2.2009 hyväksymän yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelma on laadittu vuosille 2008 2012. Tarkkailuohjelman mukainen vedenlaadun tarkkailu tehdään vuosina 2008 ja 2009. Muina vuosina hyödynnetään Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vedenlaatuaineistoja. Jokivesinäytteet otetaan maalis-, kesä- ja elokuussa. Näytteistä analysoidaan lämpötila, happi, ph, johtokyky, alkaliteetti, COD Mn, väri, sameus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja lämpökestoiset koliformiset bakteerit. Avovesiajan näytteistä analysoidaan lisäksi fosfaattifosfori, nitraatti- ja nitriittityppi, ammoniumtyppi sekä a-klorofylli. Vimpelin jätevedenpuhdistamoa koskevat jokihavaintoasemat ovat Matoruukinojan havaintoasemat Ä9C ja Ä9D sekä Savonjoen havaintoasema Ä9. Järviveden tarkkailun velvoitetarkkailu muodostaa kokonaisuuden yhdessä viranomaisseurannan kanssa siten, että kerrostuneisuuskausien lopun tiedot saadaan raportteihin ympäristökeskuksen tuloksista, kun taas velvoitetark-

HAKIJAN ESITYS LUPAEHDOIKSI HAKEMUKSEN KÄSITTELY 12 kailun näytteenotolla seurataan avovesiajan rehevöitymistä. Näytteet otetaan 0-2 m kokoomanäytteinä kesäkuun viimeisestä viikosta lähtien joka toinen viikko yhteensä 4 kertaa. Näytteistä analysoidaan lämpötila, sameus, väri, happi, ph, alkaliniteetti, a- klorofylli, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa sekä ammoniumtyppi. Vimpelin jätevedenpuhdistamoa koskevat järvihavaintoasemat ovat Lappajärven syvänteiden Ä7 ja Ä8 havaintoasemat. Kalataloudellinen tarkkailu Kalataloudellinen tarkkailu suoritetaan yhteistarkkailuna Pohjanmaan TEkeskuksen päätöksellään 25.7.2008 hyväksymän yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelma on laadittu vuosille 2008 2012. Tarkkailuun sisältyy tiedustelu ja verkkokoekalastus (Nordic). Kalastustiedustelu toteutetaan vuonna 2011, jolloin tiedustellaan vuoden 2010 tietoja. Verkkokoekalastus toteutetaan vuonna 2010. Esitys uudeksi tarkkailuohjelmaksi on esitettävä Pohjanmaan TE-keskukselle viimeistään 31.5.2013. Hakija on esittänyt, että lupamääräyksiä tarkistettaessa puhdistamolta lähtevää jätevettä ja käsittelytehoa koskevat lupamääräykset säilytetään ennallaan ja vaaditaan tarkistettavaksi seuraavan kerran 31.10.2022 mennessä. Puhdistamo on viime vuosina toiminut pääasiassa lupaehtojen mukaisesti. Lupaehtojen ylitykset ovat pääasiassa johtuneet saostukseen ja selkeytykseen liittyvistä ongelmista tai ohituksesta. Prosessin toiminnan optimoinnilla nykyiset lupaehdot ovat saavutettavissa. Puhdistamon osuus vastaanottavan vesistön kokonaiskuormasta on pieni. Lupaehtojen kiristymisen vaikutus vesistön kokonaiskuormitukseen olisi vähäinen eikä todennäköisesti vaikuttaisi merkittävästi veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen. Jätevedenpuhdistamon tehostamisella on lähes väistämättä energian ja kemikaalien käyttöä lisäävä vaikutus. Myös syntyvän jätteen määrä saattaa kasvaa. Viemäröintialueella sijainneen pesulan toiminnan loppuminen todennäköisesti alentaa puhdistamolle tulevaa fosforikuormaa, mikä vähentää puhdistamolla syntyvän lietteen määrää ja edesauttaa kiintoaineen erottumisen hallintaa. Lähtevän veden ph:n nostaminen vähintään tasolle 6,5 alkalointikemikaalia syöttämällä parantaa sekä saostuskemikaalin saostuskykyä että lietteen laskeutuvuutta. Hakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan 1.3.2013, 10.10.2013 (vuosien 2010 ja 2011 vesistötarkkailutulokset), 14.10.2013 (vuoden 2012 vesistö- ja kuormi-

13 tustarkkailutulokset) ja 25.10.2013 (selvitys ohijuoksutusten ja suuren fosforin tulokuormituksen syistä). Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Vimpelin kunnan sekä Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 12.3. 11.4.2013 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Vimpelin kunnanvirastossa. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu 13.3.2013 Järviseutu-lehdessä. Hakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmältä sekä Vimpelin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja terveydensuojeluviranomaiselta. 1) Järvi-Pohjanmaan rakennus- ja ympäristölautakunta (25.4.2013, 31, ympäristönsuojeluviranomainen) Jätevedenpuhdistamolla on ollut ajoittaisia lupamääräysten ylityksiä. Puhdistamolta purettavaa jätevettä olisi mahdollista puhdistaa esimerkiksi kosteikon avulla. Kosteikon suunnittelulla ja toteutuksella voidaan parhaimmillaan poistaa kiintoaineita ja typpeä jätevedestä. Monimuotoisen kosteikon avulla voidaan myös tasata virtaamahuippuja rankkasateiden aikana. Lappajärven kuormittuminen ja vesistön kunnon heikkeneminen on kuntalaisten huoli, johon myös Vimpelin kunta joutuu lähitulevaisuudessa ottamaan kantaa. 2) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (20.5.2013) Vuoden 2012 molemmilla vuosipuoliskoilla puhdistamo on ylittänyt kokonaisfosforin lupaehtoja sekä pitoisuuden että käsittelytehon osalta. Vuoden 2012 ensimmäisellä vuosipuoliskolla myös kiintoaineen lupaehtoja on ylitetty sekä pitoisuuden että käsittelytehon osalta. Alkuvuoden 2013 näytteet (3 kpl) ovat kuitenkin sekä fosforin että kiintoaineen osalta lupaehtojen rajoissa. Sen sijaan alkuvuoden 2013 ammoniumtypen poisto on toiminut huonommin. Puhdistamon pitoisuus- ja käsittelytehovaatimukset puolivuosikeskiarvoina voidaan pitää ennallaan. Myös ammoniumtypen enimmäispitoisuus- ja nitrifiointiastevaatimusta vuosikeskiarvona voidaan pitää riittävänä. Suurimman osan vuotta ravinteita esiintyy runsaasti Vimpelinjoen vedessä. Suurin osa ravinnekuormasta aiheutuu maa- ja metsätaloudesta sekä myös turvetuotannosta ja turkistarhauksesta. Nämä paikalliset olosuhteet eivät edellytä kokonaistypen poistoa Vimpelin puhdistamon jätevesistä.

14 Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa puhdistamolietteet vastaanottopaikkaan, jolla on voimassaoleva ympäristölupa kyseisen jätteen hyödyntämiseen tai käsittelemiseen. Toiminnanharjoittajalle tulee asettaa aikarajat puhdistamon viemäriverkon pumppaamojen liittämisestä kaukovalvontajärjestelmään. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä viemäriverkostoon johdettavien teollisuusjätevesien ja muiden talousjätevesistä poikkeavien jätevesien laadusta ja määrästä sekä huolehdittava siitä, että niiden haitallisuutta vähennetään tarvittaessa esikäsittelyllä, tasaamalla tai muiden toimenpiteiden avulla. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että tällaisten jätevesien viemäriverkkoon johtamisessa otetaan huomioon ympäristönsuojeluasetuksen 3 ja 36 sekä valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 ja E-PRTR-asetuksen vaatimukset. Laitoksia koskevat tiedot ja jäljennökset laitosten liittymissopimuksista on toimitettava ELY-keskukselle vuosiraportoinnin yhteydessä. Puhdistamo on liittynyt Ähtävän-, Kruunupyyn- ja Purmonjoen yhteistarkkailuohjelmaan 2008-2012. Ohjelman jatkaminen yhdellä vuodella vuodelle 2013 on hyväksytty 21.1.2013 (dnro EPOELY/1409/07.00/2010). Päätöksessään ELY-keskus toteaa, että kuormittajien on ryhdyttävä selvittämään asetuksen 1022/2006 ja 868/2010 toimeenpanoa vesistöalueella seuraavan tarkkailujakson aikana. Toiminnanharjoittaja ei ole ilmoittanut TYVI-palvelun kautta yhtään häiriötilannetta. Häiriötilanteita ovat mm. ohijuoksutukset ja pumppaamoiden ylivuodot sekä muut poikkeukselliset tilanteet, kuten lietteen karkaaminen. Tämän lisäksi tulee tehdä häiriöilmoitus, mikäli puhdistamo ei saavuta ympäristöluvan lupamääräyksen mukaisia pitoisuus- tai käsittelytehovaatimuksia laskentajakson keskiarvoina. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida sähköisesti VAHTI-palveluun kuormitustarkkailun tuloksina näytteiden yksittäiset analyysitulokset sekä virtaamat ja yhdyskuntajätevesiasetuksen mukaiset puolivuotiskeskiarvot kuukauden kuluttua raportointijakson päättymisestä. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty yksi muistutus. Järviseudun kalastusalue vaatii muistutuksessaan 9.4.2013, että ympäristöluvan uudistamisen yhteydessä puhdistamon käsittelytehoa ja lähtevän jäteveden laatua koskevia lupamääräyksiä tarkistetaan erityisesti kokonaisfosforin ja BOD 7ATU :n osalta tiukemmalle tasolle. Tämän lisäksi hakijalle tulee määrätä vähintään 2 000 euron suuruinen vuosittainen kalatalousmaksu, jolla kompensoidaan puhdistamolta tulevien jätevesien Lappajärven kalastolle ja kalastukselle aiheuttamaa haittaa. Kalatalousmaksun käytössä on kuultava Järviseudun kalastusaluetta. Kalatalous- ja vesistötarkkailuiden tulokset tulee jatkossakin toimittaa sekä muistuttajalle että Lappajärvessä vesialuetta omistaville kalastus-/osakaskunnille (Lappajärven, Kärnän, Vimpelin ja Kurejoen kalastus-/osakaskunnat). Jätevedenpuhdistamon jäteveden purkukohta sijoittuu Savonjoen suulle. Tästä syystä purkuvedet eivät varsinaisesti kuormita jokialuetta. On kuitenkin huomioitava, että erityisesti alivirtaamakausina jätevesien korkea typpipitoi-

15 suus voi toimia kalan kulkua rajoittavana ja heikentävänä tekijänä joen suualueella, jossa jätevedet eivät ole vielä ehtineet suuremmin sekoittua ja laimentua muuhun vesistöön. Tällä voi olla vähävetisinä vuosina vaikutusta lohikalojen nousuun Savonjokeen. Savonjoessa kalastus tapahtuu enimmäkseen vapavälinein ja pyynnin kohteena ovat erityisesti lohikalat. Voimassa olevassa jätevedenpuhdistamon ympäristöluvassa luvanhaltijalle ei ole määrätty minkäänlaista kalataloudellista korvausvelvoitetta kompensaationa puhdistamolta lähtevien jätevesien kalastukselle ja kalakannoille aiheuttamasta haitasta. Jätevedenpuhdistamoa voidaan kuitenkin pitää yhtenä merkittävänä Lappajärveä rasittavana kuormittajana. Lappajärven kalataloudellinen ja virkistyksellinen merkitys vähäjärvisellä Etelä-Pohjanmaalla on erittäin suuri. Lappajärvellä harjoitetaan myös ammattimaista kalastusta, joka tarjoaa sivutoimeentuloa useille kalastajille. Vapaaajan kalastukseen järvi tarjoaa loistavat puitteet, joita Lappajärvessä vesialueita omistavat osakaskunnat ylläpitävät ja täydentävät mm. kalaistutuksin. Kalavesien hoitoon on myös muistuttaja osallistunut merkittävästi. Lappajärvi on kärsinyt useina kesinä mittavista leväkukinnoista, joita vesistön rehevöityminen on ruokkinut. Vesistön rehevöityminen vaikuttaa kiistatta myös järven kalakantojen rakenteeseen vääristämällä niitä kalastajien kannalta epäsuotuisaan suuntaan. Tästä esimerkkinä muistuttaja mainitsee järven viime vuosina vallanneen kuorepopulaation, joka valtaa elintilaa taloudellisesti arvokkailta lajeilta, kuten muikulta ja siialta. Vesistön rehevöityminen vaikeuttaa myös pyydyskalastusta tehden esimerkiksi verkkokalastuksesta ajoittain mahdotonta verkkojen limoittuessa jo alle tunnin pyyntiajan jälkeen käyttökelvottomaan kuntoon. Tästä aiheutuu kalastajille ylimääräistä työtä ja ajoittaista saaliin vähyyttä. Vaikka Lappajärveä kuormittavia kuormituslähteitä on useita ja hajakuormituskin on huomattavaa, ei sovi unohtaa jätevedenpuhdistamoiden merkitystä tässä asiassa. Vesistöjen tilaa on pyrittävä määrätietoisesti ja lakisääteisestikin parantamaan, eikä se ole mahdollista ellei myös jätevedenpuhdistamoiden lupamääräyksiä tiukenneta siten kuin se on mahdollista. Kalatalousmaksulla kompensoidaan omalta osaltaan Vimpelin jätevedenpuhdistamon toiminnasta väistämättä aiheutuvaa haittaa kalastolle ja kalastukselle. Nyt kyseessä olevan lupahakemuksen käsittelyssä tuleekin noudattaa Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston 21.3.2012 antaman Alajärven kaupungin jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätöksen (dnro LSSAVI/466/04.08/2010) linjaa, jossa Lappajärveen vetensä laskeva jätevedenpuhdistamo velvoitettiin osallistumaan aiheuttamiensa haittojen kompensointiin kalatalousmaksulla (1 700 ), jota sille ei ollut aiemmassa luvassa määrätty. Vimpelin jätevedenpuhdistamon kuormittavuus huomioon ottaen tulee myös kalatalousmaksun olla tässä tapauksessa edellä mainittua suurempi, ellei lupamääräyksiä jätevesien osalta merkittävästi tiukenneta nykyisestä.

16 Hakijan vastine (11.6.2013) ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Lupamääräykset Hakija toteaa Järvi-Pohjanmaan rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunnon johdosta seuraavaa: Vimpelin kunta ei omista maa-alueita puhdistamon ja Lappajärven välisellä purkureitillä tai sen läheisyydessä lausunnossa esitetyn kosteikon rakentamiseksi. Hakija suhtautuu myönteisesti kosteikon rakentamiseen ja tulee toimimaan yhteistyössä ympäristöosaston kanssa, mikäli kosteikolle löytyy sijoituspaikka. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausunnon johdosta hakija toteaa, että typenpoistovaatimuksessa tulisi huomioida kylmien vesien heikentävä vaikutus typenpoistoon. Hakija esittää, että typpireduktio olisi korkeintaan 60 % silloin, kun jäteveden lämpötila on vähintään +12 C. Kuivatun ylijäämälietteen käsittelyä ollaan siirtämässä Alajärven kaupungin jätevedenpuhdistamon yhteydessä sijaitsevalle kompostointialueelle. Järviseudun kalastusalueen muistutuksen osalta hakija toteaa, että Vimpelin kunnan talousarvioon varataan 2 000 euron suuruinen määräraha kalatalousmaksua varten. Aluehallintovirasto tarkistaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Vimpelin jätevedenpuhdistamon toimintaan 8.5.2003 myöntämän ympäristöluvan dnro 0801Y2733-121 lupamääräykset. Lupamääräysten tarkistamispäätös koskee hakemuksen mukaisten yhdyskuntajätevesien sekä sako- ja umpisäiliölietteiden käsittelyä sekä käsitellyn jäteveden johtamista 1,6 km pitkän purkuojan kautta Savonjokeen ja sieltä edelleen Lappajärveen. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 8.5.2003 myöntämän ympäristöluvan lupamääräykset kokonaisuudessaan ja kuuluvat seuraavasti: Päästöt vesiin 1. Jätevedet on käsiteltävä biologis-kemiallisesti vähintään hakemuksessa esitetyllä tavalla. Puhdistamon puhdistustuloksen on täytettävä seuraavat raja-arvot vuoden 2014 loppuun asti:

17 Pitoisuusarvo enintään, mg/l Käsittelyteho vähintään, % BOD 7ATU 10 95 Kok. P 0,4 95 COD Cr 125 75 Kiintoaine 35 90 Ammoniumtyppi 4 90 Vuoden 2015 alusta lähtien on puhdistamon puhdistustuloksen täytettävä seuraavat raja-arvot: Pitoisuusarvo enintään, mg/l Käsittelyteho vähintään, % BOD 7ATU 10 95 Kok. P 0,4 95 COD Cr 80 90 Kiintoaine 20 90 Ammoniumtyppi 4 90 Kaikki edellä tässä lupamääräyksessä esitetyt arvot lasketaan ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä häiriö- ja poikkeustilanteet mukaan lukien puolivuosikeskiarvona. Ammoniumtypen osalta vähenemä tulee saavuttaa vuositasolla tarkasteltuna. Ammoniumtypen puhdistusteho lasketaan puhdistamolle tulevan jäteveden kokonaistypen ja lähtevän jäteveden ammoniumtypen määrien perusteella. Puhdistamoa on käytettävä ja hoidettava edellä sanottuja käsittelytuloksia vaarantamatta niin, että saavutetaan mahdollisimman hyvä kokonaistypen poisto. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ilmoitettuja ja sen hyväksymiä, poikkeuksellisista tilanteista (kuten rankkasateet, putkirikot yms.) aiheutuneita, veden laadun ääriarvoja ei oteta huomioon verrattaessa tarkkailutuloksia raja-arvoihin. Puhdistamolle tuleva jätevesi on puhdistettava lisäksi siten, että vesistöön johdettava jätevesi pitoisuusarvojen ja käsittelytehon BOD 7ATU -arvon, COD Cr - arvon ja kiintoainepitoisuuden osalta täyttää yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen 888/2006 liitteen taulukon 1 mukaiset pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot asetuksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää valtioneuvoston vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista antaman asetuksen 1022/2006 liitteen 1 A) -kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia aineita eikä muitakaan liitteen 1 C) - ja 1 D) -kohdissa tarkoitettuja vesiympäristölle haitallisia aineita sellaisina pitoisuuksina, että niistä voi aiheutua ympäristölaatunormin ylittyminen pintavedessä tai kalassa.

18 2. Luvan saajan tulee toimittaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle jätevedenpuhdistamon kunnostusta ja tehostusta koskeva suunnitelma toteutusaikatauluineen ja kustannusarvioineen 30.6.2014 mennessä. Suunnitelman tulee sisältää tarpeelliset toimenpiteet lupamääräyksessä 1 asetettujen kiintoaineen ja COD Cr -arvon sekä kokonaisfosforin pitoisuuksien ja puhdistustehojen saavuttamiseksi. Puhdistamon ja viemäriverkoston käyttö ja hoito 3. Puhdistamolle on pyrittävä johtamaan kaikki sellaiset puhdistamon piirissä olevilla viemäröintialueilla muodostuvat jätevedet, joiden käsittely puhdistamossa on ympäristövaikutukset kokonaisuudessaan huomioon ottaen tarkoituksenmukaista. Puhdistamoa ja sen piirissä olevaa viemäriverkostoa kokonaisuudessaan on käytettävä ja hoidettava siten, että toiminnasta ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, ja siten, että puhdistustulos on mahdollisimman hyvä ja toimintaan liittyvät ympäristöpäästöt ja haitat kokonaisuudessaan ovat mahdollisimman vähäiset. 4. Puhdistamolla on oltava ammattitaitoinen vastuunalainen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vimpelin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Viemäriverkosto ja sen kunnostus 5. Viemäriverkostoa on kunnostettava ja kunnossapidettävä sekä uudet siirto- ja muut viemärit on sijoitettava ja rakennettava siten, että vuotovesien sekä hule- ja muiden kuivatusvesien joutuminen viemäriverkostoon on mahdollisimman vähäistä, sekä siten, että viemäröinnistä ei aiheudu pinta- ja pohjaveden pilaantumista eikä muutakaan vältettävissä olevaa haittaa. Luvan saajan on ilmoitettava viemäriverkon kunnostamisesta ja uusimisesta tarkkailun vuosiyhteenvedoissa tai muulla Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 6. Luvan saajan tulee laatia ja toimittaa 30.6.2014 mennessä selvitys viemäriverkoston kunnosta ja kunnostamisesta sekä pumppaamoiden kaukovalvonnan järjestämisestä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 7. Puhdistamon piirissä olevien viemäriverkostojen ohijuoksutus- ja ylivuotokohdista tapahtuvia päästöjä on seurattava vähintään sellaisin laittein, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti, tai muulla tavoin siten, että päästöjen määrä voidaan selvittää riittävän luotettavasti. Ohijuoksutuksista on pidettävä kirjaa ja niistä on ilmoitettava Etelä- Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Vimpelin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

19 Talousjätevedestä poikkeavat jätevedet 8. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkkoon johdettavat teollisuusjätevedet ja muut talousjätevedestä poikkeavat pilaavia aineita sisältävät jätevedet esikäsitellään asianmukaisella tavalla ja että tällaisten jätevesien viemäriverkostoon johtamisessa otetaan huomioon ympäristönsuojeluasetuksen 3 ja 36 :n sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) määräykset. Luvansaajan on osaltaan huolehdittava siitä, että sellaiset laitokset, joista saattaa joutua jätevesiin öljyä, rasvaa tai muita puhdistamon tai viemäriverkoston toiminnalle haitallisia aineita, on varustettava riittävillä varolaitteilla tällaisten aineiden viemäriverkostoon pääsyn estämiseksi. Luvan saajan on oltava selvillä viemäriverkostoon johdettavien teollisuusjätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelystä. Kyseiset tiedot ja jäljennökset tällaisia jätevesiä johtavien laitosten liittymissopimuksista on pyydettäessä toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vimpelin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kyseisten viranomaisten hyväksymällä tavalla. Päästöt ilmaan, haju ja melu 9. Toiminta on, lietteiden vastaanotto ja kuljetukset sekä toimintaan liittyvä muu liikenne ja ennakoitavissa olevat huolto- ja korjaustyöt mukaan lukien, toteutettava siten, että haitallisia haju-, pöly- ja muita ilmapäästöjä aiheutuu mahdollisimman vähän. 10. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ympäristön häiriintyvissä kohteissa ylittää päivällä klo 07 22 ekvivalenttimelutasoa 55 db (LAeq) eikä yöllä klo 22 07 ekvivalenttimelutasoa 50 db (LAeq). Puhdistamoliete ja muut toiminnassa syntyvät jätteet 11. Toiminnassa syntyvä puhdistamoliete on toimitettava hakemuksen mukaisesti käsiteltäväksi paikkaan, jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely. Liete ja muu toiminnassa syntyvä jäte tulee luovuttaa ainoastaan sellaisen yrityksen kuljetettavaksi, jolla on asianmukainen jätteen ammattimaista kuljettamista koskeva hyväksyntä tai vastaava päätös. Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään ja ne on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa tai huononneta jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jäteöljyt ja muut vaaralliset jätteet on varastoitava katetussa tiivispohjaisessa varastossa, josta valumat voidaan kerätä talteen astian mahdollisesti rik-

20 koutuessa. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan ja muista jätteistä ja ne on merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Erilaatuisia vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään siten, että se haittaisi niiden jatkokäsittelyä. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Luovutettaessa vaarallisia jätteitä ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Vaarallisten jätteiden siirroista tulee laatia erillinen jätelain (646/2011) 121 :n mukainen siirtoasiakirja, joka on mukana jätteiden siirron aikana ja luovutetaan jätteiden vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. Kemikaalien varastointi 12. Kemikaalien varastointi ja käsittely puhdistamolla on järjestettävä niin, että haitallisten aineiden pääsy ympäristöön estyy. Häiriö- ja poikkeustilanteet 13. Poikkeuksellisiin tilanteisiin, kuten mahdollisiin kemikaalivahinkoihin, on varauduttava ennakolta. Vahingon tai onnettomuuden varalle on laitoksella oltava aina saatavilla riittävä määrä tarkoitukseen sopivaa imeyttämismateriaalia ja astioita kerätyille aineille. Laitoksella on myös oltava riittävä alkusammutuskalusto. 14. Jos viemäriverkostosta tai puhdistamolta on päässyt tai uhkaa päästä ympäristöön laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on ilmoitettava siitä viivytyksettä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Vimpelin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Mikäli päästöstä voi aiheutua vaaraa terveydelle, asiasta on lisäksi ilmoitettava Vimpelin kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. 15. Luvan saajan on toimitettava puhdistamoa ja viemäriverkostoa koskeva asianmukainen, tarkistettu riskienhallintasuunnitelma Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vimpelin kunnan ympäristönja terveydensuojeluviranomaisille. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja muutoksista on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vimpelin kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille. Häiriö- ja poikkeustilanteita varten puhdistamolla on oltava selkeät toimintaohjeet, jotka ovat puhdistamoa ja viemäriverkkoa hoitavien henkilöiden tiedossa. Tarkkailut Käyttö- ja päästötarkkailu 16. Toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyllä, tämän luvan edellyttämässä määrin tarkistetulla tavalla. Käyttö- ja päästötarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna.