Pk-yrityksen rahoituskysely lokakuu 2001
Esipuhe Analysoimalla pk-yritysten rahoitusasemaa voidaan paikallistaa kotoisten rahoitusmarkkinoiden mahdolliset heikkoudet ja muutossuunnat, sillä pkyrityksillä on kotitalouksia moninaisempia vaatimuksia rahoitusjärjestelmille ja ne ovat suuryrityksiä useammin sidoksissa kotimaisiin rahoitusvaihtoehtoihin. Siksi Suomen Yrittäjät on kartoittanut kerran vuodessa pienten ja keskisuurten yritysten rahoitustilannetta säännöllisesti toistuvien ulkoista rahoitusta koskevien kysymysten avulla. Ajankohtaiseksi kysymysaiheeksi on otettu pankkipalvelut ja niistä perittävät palvelumaksut, sillä niiden muutokset ovat puhuttaneet yrityskenttää viime aikoina. Vakuutusalaan kohdistuu edelleen muutospaineita. Yksi suurimpia muutostekijöitä on varautuminen väestön ikääntymiseen, jossa eläkevakuutusjärjestelmällä on keskeinen rooli. Niinpä pk-yrityksiltä on tällä kerralla kysytty mielipiteitä eläkevakuutusmarkkinoista Suomessa. Helsingissä 3.10.2001 Risto Suominen johtaja Suomen Yrittäjät
Tiivistelmä tuloksista Pankkipalveluiden maksut ovat kohonneet merkittäväksi kulueräksi Pk-yritysten rahoitustarpeet ovat kaikkiaan yhä vähäisiä, sillä vain joka toisella yrityksellä on ylipäätään lainoja tai takauksia ja 83 prosenttia yrityksistä ei aio hankkia niitä lähitulevaisuudessakaan. Niinpä pankkipalvelumaksut ovat jo joka toiselle pk-yritykselle suurin rahoitus- ja maksuliikekustannus. Lainojen korot ja toimitusmaksut ovat suurin kuluerä 39 prosentille pk-yrityksistä. Ulkoinen rahoitus on edelleen hyvin pankkikeskeinen ja näyttää siltä, ettei merkittäviä muutoksia ole tulossa lähiaikoina. Noin 60 prosenttia ulkoisesta rahoituksesta on pankkiluottoja. Pankkimarkkinat ovat myös pysyneet keskittyneinä, sillä Meritan ja Osuuspankkien yhteenlaskettu markkinaosuus on edelleen 80 prosenttia. Pankkien palvelut eivät yrittäjien näkemyksen mukaan ole kehittyneet samassa suhteessa kohonneiden palvelumaksujen kanssa. Erityisesti henkilökohtaisia pankkipalveluita konttoreissa pidetään kalliina. Kolmella ulkoista rahoitusta hankkivalla yrityksellä neljästä ei ole ongelmia sen suhteen. Vakuusvaikeudet ovat yleisimmät ongelmat niillä, joilla rahoitusongelmia on. Rahoitusvaikeudet ovat kauttaaltaan hieman vähentyneet aiemmista kyselyistä, mutta kuitenkin noin 40 prosenttia kasvuhakuisista pk-yrityksistä kokee rahoituksen ongelmalliseksi. Eläkevakuutuksissa kilpailu toimii Pankkimarkkinoihin verrattuna pk-yrityksillä on selvästi paremmin valintavaihtoehtoja eläkevakuutusten hoitamisessa. Ilmarinen on pk-yritysten eniten käyttämä eläkevakuutusyhtiö, mutta myös Varma-Sammolla, Eläke-Tapiolalla ja Eläke-Fennialla on merkittävä markkinaosuus. 85 prosenttia pk-yrityksistä pitääkin eläkevakuutusvaihtoehtojen tarjontaa riittävänä ja kolmasosa niiden vertailua helppona. Yli puolet kuitenkin arvioi, ettei vertailu tälläkään vakuutussektorilla ole helppoa. Viimeisten kolmen vuoden aikana 13 prosenttia pk-yrityksistä on vaihtanut eläkevakuutusyhtiötään ja lopuista neljännes on sitä harkinnut. Selvästi yleisin syy eläkevakuutusyhtiön vaihtoon on vakuutustuotteiden hinta, mutta joka neljännelle tärkein syy on ollut palvelun laatu.
Sisältö 1 Aineisto...2 2 Pankkien markkinaosuudet...3 3 Ulkoisen rahoituksen yleisyys...4 4 Ulkoisen rahoituksen koostumus...5 5 Ulkoisen rahoituksen tarve ja laatu...6 6 Ongelmat ulkoisessa rahoituksessa...7 7 Suurimmat rahoitus- ja maksuliikekulut...8 8 Palvelumaksujen kehitys...9 9 Pankkipalveluiden kehitys maksuihin verrattuna...10 10 Eräiden pankkipalveluiden maksutaso...11 11 Eläkevakuutusyhtiöiden markkinaosuudet...12 12 Eläkevakuutusvaihtoehtojen tarjonta...13 13 Eläkevakuutusvaihtoehtojen vertailu...14 14 Eläkevakuutusyhtiön vaihto...15 15 Eläkevakuutusyhtiön vaihdon syyt...16 16 Eläkevakuutusyhtiön vaihdon harkinta...17 1
1 Aineisto Pk-yritysten rahoituskysely on tehty puhelinhaastatteluna elo-syyskuussa 2001. Kohderyhmänä on suomalaiset pk-yritykset. Otantakehikkona on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL 95 ja yritysrekisteriä. Vastauksia saatiin 4027 yritykseltä. Tuloksia laskettaessa aineisto on oikaistu painokertoimilla. Taulukko 1: Aineiston rakenne Painottamaton Painotettu n= n(w)= Pk-teollisuus 1762 44 549 14 PÄÄTOIMIALA VIENTITOIMINTA Rakentaminen 302 7 566 14 Palvelut 1432 36 1964 49 Kauppa 531 13 948 24 Ei vientiä 2714 67 3111 77 Vientiä 1313 33 916 23 1-4 henkilöä 1700 42 1497 37 5-9 henkilöä 930 23 973 24 HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ 10-49 henkilöä 50-249 henkilöä 1127 28 1288 32 270 7 269 7 1 mmk tai alle 1313 33 1105 27 LIIKEVAIHTO 2000 2-5 mmk 1185 29 1144 28 6-10 mmk 469 12 540 13 11-20 mmk 389 10 441 11 Yli 20 mmk 523 13 624 16 Ei vastausta 148 4 172 4 ALUE (maakunta) Helsinki 337 8 588 15 Muu Uusimaa 409 10 639 16 Varsinais-Suomi 362 9 374 9 Satakunta 235 6 185 5 Häme 135 3 154 4 Päijät-Häme 146 4 132 3 Pirkanmaa 355 9 363 9 Kaakkois-Suomi 234 6 225 6 Etelä-Savo 176 4 121 3 Pohjois-Savo 204 5 169 4 Pohjois-Karjala 182 5 114 3 Keski-Suomi 214 5 186 5 Etelä-Pohjanmaa 220 5 166 4 Pohjanmaa 111 3 97 2 Keski-Pohjanmaa 147 4 121 3 Pohjois-Pohjanmaa 209 5 196 5 Kainuu 162 4 55 1 Lappi 189 5 143 4 Etelä-Suomi 1261 31 1737 43 ALUE (lääni) Länsi-Suomi 1600 40 1459 36 Itä-Suomi 562 14 404 10 Pohjois-Suomi 604 15 427 11 Yrittäjä/toimitusjohtaja 3356 83 3266 81 VASTAAJAN ASEMA SUOMEN YRITTÄJIEN JÄSEN YHTEENSÄ Muu johtaja 311 8 372 9 Päällikkö / muu esimies 360 9 388 10 Kyllä 2097 52 1975 49 Ei 1930 48 2052 51 4027 100 4027 100 2
2 Pankkien markkinaosuudet Taulukko 2: Yrityksen pääasiallisesti käyttämä pankkiryhmä Merita Pankki (Nordea) 43 41 36 46 43 Osuuspankki 37 42 44 34 37 Sampo 9 7 6 10 8 Säästöpankki 7 6 11 6 8 Muu / ei vastausta 3 4 3 3 4 Pk-yritykset ovat keskittyneet selvästi Nordean ja Osuuspankkien asiakkaiksi. Näiden pankkiryhmien markkinaosuus pk-yrityksistä on yhä 80 prosenttia. Käytännössä pk-yritykset kohtaavat siten hyvin keskittyneet pankkimarkkinat rahoitusta hankkiessaan. Nordean markkinaosuus on säilynyt suurempana kuin Osuuspankkien, vaikka se on markkinajohtaja maakunnista vain Uusimaalla, Varsinais-Suomessa, Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla, Kaakkois-Suomessa ja Lapissa. Markkinaosuuksissa ei ole tapahtunut sanottavia muutoksia viime vuoteen verrattuna. Kuvio 1: Pankkien markkinaosuudet pk-sektorilla 1996-2001 2001 43 37 9 7 3 2000 46 36 9 6 3 1999 46,4 35,6 9,1 6,7 1998 44,5 37,7 7,4 8,2 1997 42,6 41 8,7 5 1996 46,7 38,7 7,5 5,1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Merita Osuuspankki Sampo Säästöpankki Muu 3
3 Ulkoisen rahoituksen yleisyys Taulukko 3: Ulkoisen rahoituksen yleisyys On ulkoista rahoitusta 52 61 47 49 57 Ei ole ulkoista rahoitusta 48 39 53 51 43 On ottanut rahoitusta viimeisen vuoden aikana Ei ole ottanut rahoitusta viimeisen vuoden aikana 21 27 24 20 19 79 73 76 80 81 Kyselyhetkellä lähes joka toisella pk-yrityksellä ei ollut lainkaan ulkoista rahoitusta eli lainoja tai takauksia. Teollisuudessa ja kaupassa ulkoista rahoitusta oli isommalla osalla yrityksistä kuin muilla toimialoilla. Viimeisen vuoden aikana ulkoista rahoitusta oli hankkinut joka viides pk-yritys. Kaikista teollisuus- ja rakennusalan yrityksistä joka neljäs oli hankkinut ulkoista rahoitusta viimeisen vuoden aikana. Ulkoisen rahoituksen osuus on hieman yleistynyt. Ulkoista rahoitusta on sitä harvemmin, mitä pienemmästä tai kasvuhaluttomammasta yrityksestä on kyse. Helsinkiläiset yritykset ovat muita useammin omavaraisia. Kuvio 2: Ulkoisen rahoituksen yleisyys ulkoista rahoitusta kaikkiaan 52 48 ottanut ulkoista rahoitusta viimeisen vuoden aikana 21 79 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 kyllä on ei ole 4
4 Ulkoisen rahoituksen koostumus Taulukko 4: Ulkoisen rahoituksen koostumus Pankkiluotto 60 54 69 56 76 TEL-takaisinlainaus 8 8 5 9 7 Finnveran laina 14 23 11 14 9 Rahoitusyhtiön luotto 11 11 5 16 3 Ulkopuolisen riskisijoitus 3 2 0 3 1 Muu 4 2 9 3 3 Pankkiluottoja oli 60 prosentilla niistä yrityksistä, joilla ylipäätään oli ulkoista rahoitusta. Finnveran luottoja oli 14 prosentilla ja rahoitusyhtiön luottoja 11 prosentilla vastanneista. TEL-takaisinlainauksen osuus oli kahdeksan prosenttia. Kaupassa ja rakennusalalla pankkiluottojen merkitys on erityisen suuri, kun taas teollisuudessa on muita toimialoja useammin Finnveran lainoja. Palvelualoilla on muita useammin rahoitusyhtiön luottoja. Kasvuhakuisilla yrityksillä on muita useammin Finnveran ja rahoitusyhtiöiden luottoja. Ulkoisen rahoituksen koostumus ei ole merkittävästi muuttunut viime vuosina. Kuvio 3: Ulkoisen rahoituksen koostumus pk-sektorilla 1996-2001 2001 60 8 14 18 2000 62 8 13 17 1999 62,6 6,9 8,7 21,8 1998 65,8 10,1 9,6 14,5 1997 64,6 12,8 7,1 15,5 1996 61,7 19,3 6 13 0 20 40 60 80 100 Pankkiluotto TEL-takaisinlainaus Finnveran laina Muu luotto 5
5 Ulkoisen rahoituksen tarve ja laatu Taulukko 5: Ulkoisen rahoituksen tarve ja laatu Ei aio hankkia uutta rahoitusta 83 77 83 81 88 Pankkiluotto 10 12 10 10 9 TEL-takaisinlainaus 0 1 0 0 0 Finnveran laina 2 5 2 2 1 Rahoitusyhtiön luotto 3 3 1 5 1 Ulkopuolisen riskisijoitus 1 1 1 1 0 Muu 1 1 3 1 1 83 prosenttia pk-yrityksistä ei tarvitse lähitulevaisuudessa ulkoista rahoitusta yrityksensä kehittämiseen. Valtaosa yrityksistä ei siis aio laajentaa toimintaansa tai suoriutuu siitä tulorahoituksensa turvin. Teollisuudessa on hieman muita toimialoja useammin tarvetta ulkoiseen rahoitukseen. 58 prosenttia ulkoista rahoitusta tarvitsevista aikoo ottaa pankkilainaa ja joka kuudes rahoitusyhtiön luottoa. TELtakaisinlainauksen ottamista ei suunnitella. Ulkoisen rahoituksen tarve ja koostumus on pysynyt ennallaan viime vuodesta. On kuitenkin huomattava, että kolmasosa kasvuhakuisista yrityksistä tarvitsee ulkoista rahoitusta seuraavien 12 kuukauden aikana. Kuvio 4: Ulkoisen rahoituksen tarve 1996-2001 2001 83 10 7 2000 85 9 6 1999 71,3 13,2 15,5 1998 75,6 14 10,4 1997 71,5 12,8 15,7 1996 68,8 12,5 18,7 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Ei ulkoisen rahoituksen tarvetta Pankkiluotto Muu ulkopuolinen rahoitus 6
6 Ongelmat ulkoisessa rahoituksessa Taulukko 6: Ulkoista rahoitusta tarvitsevien ongelmat Ei ongelmia 75 70 86 72 78 Vakuudet 15 18 11 15 14 Korkeat korot 4 5 2 5 2 Luoton saatavuus 1 1 0 1 3 Toimitus- ja vakuuskustann. 2 3 1 2 0 Heikko taloudellinen tila 3 3 0 5 3 Kolmella ulkoista rahoitusta tarvitsevalla pk-yrityksellä neljästä ei ole vaikeuksia sen suhteen. 15 prosentilla on ongelmia vakuuksissa. Rakennusalalla vaikeuksia on nyt vähiten ja kauttaaltaankin rahoitusvaikeudet ovat hieman vähentyneet aiemmista kyselyistä. Kuitenkin noin 40 prosentilla kasvuhakuisista yrityksistä on ongelmia rahoituksessa. Vaikeuksia on suunnilleen yhtä monella kaakkois- ja keskisuomalaisella sekä helsinkiläisellä yrityksellä. Kuvio 5: Rahoituksen ongelmat 1996-2001 2001 15 4 4 2 75 2000 15 2 3 79 1999 26,7 6,9 63,5 1998 28,1 5,4 2,6 62,2 1997 47,9 8,4 39,9 1996 54,9 8,1 8,7 26 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Vakuuksissa Koroissa Muussa Toimitus- ja vakuuskustannuksissa Ei ongelmia rahoituksessa 7
7 Suurimmat rahoitus- ja maksuliikekulut Taulukko 7: Mikä seuraavista rahoitus- ja maksuliikekuluista on suurin yrityksessänne? Lainan korot ja toimitusmaksut 39 50 28 37 42 Maksuliikkeen palvelumaksut 50 39 61 53 45 Sijoitusten hoitopalkkiot 2 2 3 2 2 Ei osaa sanoa 9 9 8 8 11 Joka toisella pk-yrityksellä suurin rahoituksesta ja maksuliikkeestä aiheutuva kuluerä ovat pankkipalvelumaksut. Lainojen korot ja toimitusmaksut ovat suurin kuluerä 39 prosentille yrityksistä. Tämä on luonnollista, koska lähes joka toisella yrityksellä ei ole ulkoista rahoitusta eli lainoja tai takauksia. Lisäksi on huomattava, ettei tällä kysymyksellä pystytä arvioimaan näiden kuluerien markkamääräistä tasoa. Teollisuudessa lainojen korkokulut ja toimitusmaksut ovat muita useammin yrityksen suurimmat kuluerät. Kuvio 6: Suurimmat rahoitus- ja maksuliikekulut Ei osaa sanoa 9 Sijoitusten hoitopalkkiot 2 Lainan korot ja toim.maksut 39 Maksuliikkeen palvelumaksut 50 8
8 Palvelumaksujen kehitys Taulukko 8: Miten pankkipalvelumaksut ovat kehittyneet viimeisten kahden vuoden aikana? Alentuneet Pysyneet ennallaan Nousseet hieman Nousseet merkittävästi Kaikki yritykset 7 27 34 32 Teollisuus 6 32 36 26 Rakentaminen 9 30 44 18 Palvelut 6 24 34 36 Kauppa 7 29 26 38 Pk-yritysten mukaan pankkipalvelumaksut ovat nousseet selvästi viimeisten kahden vuoden aikana. Vain 7 prosenttia vastanneista arvioi niiden laskeneen. Yritysten välillä ei ole merkittäviä eroja tässä kysymyksessä. Kuvio 7: Pankkipalvelumaksujen kehitys Alentuneet 7 Nousseet merkittävästi 32 Pysyneet ennallaan 27 Nousseet hieman 34 9
9 Pankkipalveluiden kehitys maksuihin verrattuna Taulukko 9: Miten pankkien palvelut ovat kehittyneet viimeisten kahden vuoden aikana palvelumaksuihin verrattuna? Heikentyneet Pysyneet ennallaan Parantuneet Kaikki yritykset 28 57 15 Teollisuus 25 61 14 Rakentaminen 21 60 19 Palvelut 31 54 15 Kauppa 29 58 12 Pk-yritysten mukaan pankkipalvelut eivät ole kehittyneet samassa suhteessa niistä perittävien maksujen muutosten kanssa, vaan ovat heikentyneet. 15 prosenttia vastanneista arvioi kuitenkin palveluiden hinta-laatusuhteen parantuneen. Yritysten välillä ei ole merkittäviä eroja tässäkään kysymyksessä. Kuvio 8: Pankkipalveluiden kehitys maksuihin verrattuna Parantuneet 15 Heikentyneet 28 Pysyneet ennallaan 57 10
10 Eräiden pankkipalveluiden maksutaso Taulukko 10: Eräiden pankkipalveluiden maksutaso, kaikki yritykset Edullinen Kohtuuhintainen Kallis Ei osaa sanoa Käteisen rahan vaihto 10 19 34 38 Käteismaksu kassalla 3 8 53 36 Käteisen tilille pano 17 16 31 36 Tilisiirto kassalla 5 13 42 40 Tilisiirto maksupäätteellä 20 43 16 21 Pankkiyhteysohjelman kuukausimaksu 15 45 16 24 Pk-yritysten kokemukset tukevat selvityksiä, joissa on todettu henkilökohtaisten pankkipalveluiden olevan kalliimpia kuin tietojärjestelmiä hyödyntävät itsepalvelut. Tämä on ollut myös pankkien maksupolitiikan tavoite. Tässä esitellyistä yksittäisistä pankkipalveluista kalleimpina pk-yritykset näyttävät pitävän käteismaksua ja tilisiirtoa kassapalveluna. Yritysten väliset erot ovat vähäisiä, vaikka varsin moni ei osaa arvioida palveluiden maksutasoa. Kuvio 9: Eräiden palvelumaksujen taso Käteismaksu kassalla 3 8 53 36 Tilisiirto kassalla 5 13 42 40 Käteisen rahan vaihto 10 19 34 38 Käteisen tilille pano 17 16 31 36 Pankkiyhteysohjelman kuukausimaksu 15 45 16 24 Tilisiirto maksupäätteellä 20 43 16 21 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Edullinen Kohtuuhintainen Kallis Ei osaa sanoa 11
11 Eläkevakuutusyhtiöiden markkinaosuudet Taulukko 11: Yrityksen pääasiallisesti käyttämä eläkevakuutusyhtiö Varma-Sampo 25 27 26 23 29 Ilmarinen 32 25 37 36 26 Eläke-Tapiola 16 18 15 18 13 Eläke-Fennia 12 16 9 11 12 Verdandi 7 9 9 6 7 Muu / Ei osaa sanoa 7 5 4 6 13 Ilmarinen on pk-yritysten eniten käyttämä eläkevakuutusyhtiö. Varma-Sammolla on toiseksi suurin markkinaosuus ja teollisuudessa sekä kaupassa se on suurin eläkevakuuttaja. Maakunnittain markkinajohtaja on Ilmarinen, lukuun ottamatta Varsinais-Suomea ja Päijät-Hämettä, joissa Varma-Sampo on sen edellä, sekä Pohjanmaata, jossa eniten pk-asiakkaita on Eläke-Fennialla. Pankkimarkkinoihin verrattuna pk-yrityksillä on selvästi paremmin valintavaihtoehtoja eläkevakuutusten hoitamisessa. Kuvio 10: Eläkevakuutusyhtiöiden markkinaosuudet pk-sektorilla Muu / Ei osaa sanoa 7 Verdandi 7 Varma-Sampo 25 Eläke-Fennia 12 Eläke-Tapiola 16 Ilmarinen 32 12
12 Eläkevakuutusvaihtoehtojen tarjonta Taulukko 12: Onko eläkevakuutusvaihtoehtojen tarjonta riittävää? Ei ole riittävää 7 7 4 8 7 On riittävää 85 86 89 85 82 Ei osaa sanoa 8 6 7 7 11 Pk-yritysten selkeän enemmistön mielestä eläkevakuutuksista on tarjolla riittävästi vaihtoehtoja. Vain 7 prosenttia vastanneista katsoi, ettei tarjonta ole riittävää. Suunnilleen yhtä moni ei osannut arvioida asiaa. Rakennusalalla koettiin laajimmin nykytarjonta riittäväksi. Kuvio 11: Eläkevakuutusten tarjonta Ei osaa sanoa 8 Ei ole riittävää 7 On riittävää 85 13
13 Eläkevakuutusvaihtoehtojen vertailu Taulukko 13: Onko eläkevakuutusvaihtoehtojen vertailu helppoa? Ei ole helppoa 51 53 41 51 54 On helppoa 33 31 46 33 28 Ei osaa sanoa 16 16 14 16 17 Kolmasosa vastanneista piti eläkevakuutusvaihtoehtojen vertailua helppona. Puolet oli eri mieltä ja 16 prosenttia ei osannut sanoa. Rakennusalalla vertailu koettiin laajimmin helpoksi. Kuvio 12: Eläkevakuutusvaihtoehtojen vertailu Ei osaa sanoa 16 Ei ole helppoa 51 On helppoa 33 14
14 Eläkevakuutusyhtiön vaihto Taulukko 14: Oletteko vaihtanut eläkevakuutusyhtiötä viimeisten kolmen vuoden aikana? Ei ole vaihtanut 84 85 82 83 86 On vaihtanut 13 12 16 13 10 Ei osaa sanoa 3 3 2 4 4 Joka kahdeksas pk-yritys on vaihtanut eläkevakuutusyhtiötä viimeisten kolmen vuoden aikana. Valtaosa on kuitenkin pysynyt entisessä yhtiössään. Rakennusalalla eläkevakuutusyhtiötä on vaihdettu muita toimialoja useammin. Kuvio 13: Eläkevakuutusyhtiön vaihto On vaihtanut 13 Ei osaa sanoa 3 Ei ole vaihtanut 84 15
15 Eläkevakuutusyhtiön vaihdon syyt Taulukko 15: Eläkevakuutusyhtiön vaihdon syyt Vakuutuspaketin (eläke-, 45 41 52 40 57 vahinko- ja henkivak.) hinta Vakuutuspaketin hinta ja 2 3 0 3 2 edullinen lainatarjous Eläkevakuutuksen hinta 6 7 10 4 5 Edullinen lainatarjous 1 1 0 1 0 Palvelun laatu 24 24 26 24 20 Eläkevakuutusyhtiön yhteistyö 3 1 0 6 0 oman pankin kanssa Muu / ei osaa sanoa 19 22 12 22 16 Yleisin eläkevakuutusyhtiön vaihdon syy on vakuutustuotteiden hintataso. Joka neljännellä syy on kuitenkin palvelun laatu. Kaupassa korostuu hintatekijä, mutta muuten erot yritysten välillä ovat vähäiset. Kuvio 14: Eläkevakuutusyhtiön vaihdon syyt Muu / ei osaa sanoa 19 Eläkevakuutusyhtiön yhteistyö oman pankin kanssa 3 Palvelun laatu 24 Vakuutuspaketin (eläke-, vahinko- ja henkivak.) hinta 45 Vakuutuspaketin hinta ja edullinen lainatarjous Edullinen lainatarjous 2 1 Eläkevakuutuksen hinta 6 16
16 Eläkevakuutusyhtiön vaihdon harkinta Taulukko 16: Oletteko vakavasti harkinnut eläkevakuutusyhtiön vaihtoa? Ei ole koskaan harkinnut 75 72 79 75 76 On harkinnut joskus 20 23 15 20 19 On harkinnut usein 3 3 3 4 3 Ei osaa sanoa 2 2 3 1 1 Eläkevakuutusyhtiön vaihtoa on harkinnut neljäsosa niistä, jotka eivät ole viimeisten kolmen vuoden aikana vaihtaneet eläkevakuuttajaansa. Erot yritysten ja toimialojen välillä ovat hyvin pienet. Kuvio 15: Eläkevakuutusyhtiön vaihdon harkinta On harkinnut usein 3 Ei osaa sanoa 2 On harkinnus joskus 20 Ei ole koskaan harkinnut 75 17