MIGRATIONSINSTITUTET SI I RTOLAISUUSI NSTITUUTTI 1987 SIIRTOLAISUUS

MIGRATIONSINSTITUTET SI I RTOLAISUUSI NSTITUUTTI 1987 SIIRTOLAISUUS

SIIRTOLAISUUS - MIGRATION 14. vuosikerta, 14th year Siirtolaisuusinstituutti - Migrationsinstitutet - The Institute of Migrat;on Pedtoimittaja/Editor'in'chief Olavi Koivukangas Toimitussihteeri/Editor Maija-Liisa Kalhama Toimituskunta/Editorial Board SiirtolaisuusinstitLrutin hallitus Administrative Board of the Institute of l\4igration Toimituksen osoite/editorial Address Piispankatu 3 20500 Turku FIN LAND Puh./Tel.921 317536 Tilaukset/Subscriptions Arkakauslehti ilmestyy nelj; kertaa vuodessa. Tilaushinta on 30 mk,/v One year {4 issues) Finland and Scandinavia 30 Finmarks, other countries g 10.00 SI IRTOLAISUUSINSTITUUTIN HALLITUS / ADMI NISTRATIVE BOARD Toim. joht. Tauri Aaltio Prof. Erkki Asp Tutk.joht. Timo Filpus Hall.siht. Fredrik Forsberg Vs.prof. E lina HaavioJ\ilanni Kauppatiet.lis. Ruth Hasan Seutukaavajoht. Ra imo N arjus Lehd.siht. Pirkkoliisa O' Rourke Ohjelmajoht. Aimo Pulkkinen Apul.prof. Tom Sandlund Suomi Seura r.y- Turun yliopisto Tyovoimaminist. Opetusministerid Helsingin yl Turun kauounki Seutusuunnitte lun keskusliitto lj lkoasia inm inist. V;estd liitto Abo Akademi Hallituksen puheenjohtaja/ Chairman of the Administratrve Board Apul.prof./Ass.prof. Tom Sandlund Valtuuskunnan puheenjohtaja/ Chairman of the Council Prof. V ilho N iitemaa SI IRTOLAISUUSINSTITUUTIN HENKILOKUNTA / STAFF Olavi Koivukangas, johtaja/director lsmo Sdderling. tutkliht./research secr.,off duty Jouni Korkiasaari, vs-tutk.siht./ac.research secr. Maija'Liisa Kalhama, osastosiht./ departmental secretary Seija Sirkid, kanslisti/clerk Taimi Sainio, va.toim.apul./off ice assistant Kimmo Koiranen, tutkija/researcher lvia tt i Simpanen, tutkiia/researcher Hannele Hentula, tutkija/researcher lvlerja Hal iseva-soila, tutkija/researcher Leena Hastela, tutk.apul./assistant Tuula Busse, tutk.apul./assistant Anne Ollila, tutk.apul./assistant Matti Kumpulainen, harjoittelija/assistant I nkeri Oinonen, harjoittelija/assistant @ The Finnrsh Luiheran Church of Dulurh was one of the 155 Finnish Congregations supporting the SuomrSynod ai the tim of merg r in 1962. TYPOPRESS OY Turku 1987 I )

70 Vuotta Prof. Vllho Niitemaa. Siirtolaisuusinstituutin valtuuskunnan puheenjohlaja, t;jytti 70 vuotta 16 3 1987- Siirrotaisuusinsiituurii maalau i hanen muotokuvansa kiitokseksi siitb merkittbv6std tydsta, jota prof. Nii' temaa on iehnyt ensln instituutin aikaansaamisessa ja siiten johtavissa luottamuslehtdvlssa koko instituutin tormrnnan ajan. Einari Koivukankaan maa aama muotokuva paljastertlin Slirtolaisuusinstituutin valtuuskun' nan kevdtkokouksen jelkeen 13.3 Airueina ol val kanslistiseila Sirkie ja tutkija Matti Simpanen. Helsingissa svntynyt Vilho Niitemaa tuli yli oppilaaksi vuonna 1936, joten hdn kuuluu su kupo lveen, joka parhaassa nuoruudessaan joutui keskelle toisen maailmansodan tapah tumia. Historian opiskelija Vilho Niitemaa valmistui maisteriksi vuonna 194'1 ja hdnen Baltian keskiajan historiaa k;siftelevd vaitdskirjansa valmistui 1949. Vuonna 1955 Vilho N Litemaa nimitettiin Turun ylioplston yleisen historian professo riksi Kaarlo Jantereen seuraajana. Tamd sat' tui ajankohtaan, jolloin Turun yliopiston voimakas laajentuminen alkol. Pieni opiskelijajoukko kasvo sardparseksi laumdksi. Tasso yhteydessa ei ole tdrkeba tuoda esiin profes sori Niitemaan saavutuksia yliopiston opet tajana id lutkijana mu.lla os.n kl,4 m:ti ne liittyvat siirtolaistutkimukseen. Professori Niitemaan toiminnalle on ollut luonteenomaista ennakkol.rulol tomu us ja kansa invalisyys. T;ma ominaisuus klruluu niilre, jot(a ovsryvat luomaan Institutionaa. lisesti pysyvia saavutuksia. Kansainvaliset yh' teydet olivat varmasti taustana, kun Niite maa v. 1963 aloitti suomalaisen kaukosiir to larsuuden tutkimusprojektin; ensin anta malla oppilailleen siirtolaisuuteen liittyvid laudaturtydaiheila ja sitten kaynnistbmallb lddjat.natp'iddlin ker uup.olektit Suomessa ja ennen kaikkea Yhdysvalloissa. Taitavana hallintomiehene Niitemaa tajusi pian, ette tehtdvan laajuus'varsinkin kun siihen sisbllytettiln myos liihisi rtolaisuus vaatii kiinteampa; organisoitumisra. Tarvittiin akateemisen pef ustutkimuksen ohella myds soveliettua tutkimusta valtionhallinnon, en- )rn ens srjdr\e5tr lvovoimam;nister ron, sittemni,r nyos muiden hallrrnonalojfn tarpeisiin. Td la pohldlla perustert.n Siir tolarsuus nstituuttisebtio, jonka hallituksen puheenjohtajana Vilho Niitemaa toimi vuodet 1974-84. Vuodesta 1984 lehtien hen on ollut valtuus' kunnan puheenlohtajana.

Uuno Varjo 7,3.1921-1 9.2.1987 in memoriam Oulun yliopiston maantieteen la itoksen esimies, professori Uuno Vario kuoli 19.2. Oulussa. Hjn syntyi 7.3.1921 Lappeella ia kirjoitti ylioppilaaksi Turun suomalaisesta yhteiskoulusta 1942. Filosofian maisteriksi h6n valmistui Turun yliopisto5ta 1954. li sensiaatiksi 1956 ja filosofian tohtoriksi 1959. Vuonna 1958 Varjo siirtyi Turun ylr opiston ap\r la rsprofessor in virastaan Oulun yl;opistoon.nrss; hdnel nimitet!in maantieteen professor iksi 1961. Professori Vario osa.,stj. jo yl;opj(too enqirn.r,;i(rn avajaisiin ja oli maantieteen laitoksen estmies ensimmaisesta syksysta aina kuole maansasti. Hanen panoksensa Oulun yliopiston kehittbmisessa oli varsin suuri. l\,4aantieteen lairoksen keskeisene tehtdven6 hin naki maan pohjoisten alueiden luonnonolo;en ja ihmis toiminnan tutkimisen seka vaikuttamrsen alueellisessa kehitamistydsse. Niiihin asioi, hin liittyi myos henen aktiivinen toimintansa r\er5sa Maan treteen kansatnvalrsen utionrn (lgu) alaisissa komissioissa ja tydryhmissa samoin kuin 1984 alkanut puheenjohtajuus korkeiden leveyksien ja vuoristoalueiden ongelm,a selvrtrdvass; tutkrmusryhmassa. Usea n muun luottarnustehtivansa lisaksi protessori Varjon tieteellinen tuotanto oli laaja ia kohdistui erityisesti maataloustietee. seen. Alansa tiedemiespiireissd hdnetunnettiin aktiivisena ja ennakkoluujottomana henkilcina, joka oli valmis antamaan suuren ka' pasrtee!t nsa tyon yhtc.seksi hyvdk5r. Prof. U uno Varjo olisiirtolaisuusinstituutin valtuuskunnan jbsen '1974 vuodesta alkaen ja osdllisrur dktiiv sps(:insttluuttn totmtn. taan Muutto likesymposiumin 1975 jarjestelylen aikana sekd antamalla jatkuvasti arvok kaita tutk imu kse llisia v ihje itd.

Mikko A. Salo Haalit kerddvht kansaa Connecticutissa Connecticut'n osavaltio, Yhdvsvaltojen koillisosassa, olr aikoinaan varsin tarkea suomalaisten siirtolaisten keskus. Vaikka suomalaisten rivit ovat harvenneet, kulttuuritoimintaa ja keskineista yhteydenpitoa edel' leen on. Ennen vuodenvaihdetta Samposeura, Canterburyssa, piti joulukokouksen, asevelijerjest6 Ryhti kokoontui Eero lvlartinin kotiin Westreddingiin ja Aura-seura piti perin teiset lastenjoulujuhlat Voluntownissa. Sampo-seuraa elvytetiiiin Sampo'seuran joulukokous oli monessa suhteessa tarkea. Vanha kunnianarvoisa Sampohaali on nehnyt parempia ja huonompiaikoja. Sen palkeilla ovat esiintyneet monet suomalaisen viihdemaailman tdhdet. Tummuneiden kulissien taustoihin ovat kirjoittaneet nimensa niin Tapio Rautavaara kuin Esa Pakarinen, niin Lasse Pihlajamaa kuin Veikko Ahvenainenkin. Haali tarvitsee taas kunnostusta ja siitd huolta piliimdan ollaan perustamassa uudenlaista Sampo.seuraa, joka saa englanninkielisen nimen - The Finnish American Heritage Society. Seuran elvytystoimintaa johtaa kunnia' konsuli Kalle Anderson. Sdveltajii ja muusikko Hannu Makipuro kirjoittaa parhaillaan musiikkindytelmee'dinner theater' -esityk' siin, joita Sampo haalissa tullaan jarjest6- n'dan syksylla Sampo seura hoitr myos Suomen edustamisen kansa invalistlla paivilla, jotka Eastern Connecticut State Univer sity, Willimantic Ct. jarjesti tammikuun '17.-18. piiivd. Mikko A. Salo rornrr vierailevana protessorina Connecticutin yl,opislossa lukuka! srna 19861987. Han on siella ollessaan lulustunut myos paikallis ten suomalaisren toimintaan Vanha elokuva Asevelijariesrcj Ryhti on Suomen talvisodan veteraani n perustama- Se iarjesti syksyllir suuret peuraillalliset Lomalassa, suomalais' ten perinteikkaassa kohtauspaikassa Fishkil' lissa, New Yorkin osavaltiossa. Illalllsiin osallistui yli 200 ihmist;.

Aura-haali, Voluntow", Conn. 1412.1986. Haalin uudelleen rakentamisen kunniaksi tehdyn rnuistolaatan uovuttaminen. LuovurtaJal kunniakonsulr Kalle Anderson Ja laiteiliia Hannu M6kipuro, vastaanollajat:pj. Ed Suominen ja Ain.r W llrams (slhteeri). Henkll6t lavalla vasemmalta:n4;krpuro, Suominen, Wrllrams ja Ryhdin jouluiuhlassa Eero l\4artinin kodissa oli nelisenkymmenti vierasta. Katsot tavaksi oli saatu vanha amerikkalaisten tekemd elokuva talv;soddsta jd Aura seuran jd. senen Anja l\4iillisen kokoama leikekirja so danaikaisista uutisista sellaisina kuin ne esiin' tyivat aikansa sanomalehtien palstoilla. U usi Aura-haali Vanha Aura-haali Voluntownissa, Connecticutin kaakkoisosassa, rakennettiin 1920-luvulla. Pikkupoiki n tulitikkuleikeista sytt,y'- nyt tulipalo tuhosi sen kuitenkin vuonna 1980. Pbiitds haalin uudelleen rakentamisek si syntyi pian ja nyt uusi haali on jo ollut muutamdn vuoden tdydessa kdytossa. Varsinkin kesaaikana Aura-haalilla on paljon toimintaa. New Yorkissa asuvllla suomalaisilla on kesahlrviloita Voluntownin ympa ristcissb ja Beach Pondin rannoilla. Heid;n kesanviettoonsa klruluu tanssil Aura baairl. la. l\4urstoksi menetyksellisrsta ponnisteluista hdalin uudelleen rakenramrseksr seura sar metallildatan kiinnitetravaks: sal,n setn;;n. Laatan vastaanottivat seuran puheenjohta ja Ed Suominen ja sihteeri Aino Williams. Laatan luovuttivat kunniakonsulr Kalle An derson ja taiteilija Hannu l\4;kipuro. Luovu tustilaisuus oli osa seuran joulujuhlan ohjelmaa 14.12.1986. Joulu haalissa Aura seuran perinteisiin kuuluu lasten joulu, jrrhlan jarjestiminen vuosittain..juhliin osallistuu ensimmbisen, toisen ja kolmannen polven suomalaisia koko Connecticulin alueelta. Tdma vuonna vieraita oli noin sataklrnra. Sarr oli koristettu toulu'seks kuus,n ja kyntliloin. Kunniapaikalla olivat Suomen ja Yhdysvaltain liput sekd tasavallan presidentti IMauno Koiviston virallinen kuva. JLrh lan juontajana toimr kunniakonslrli Kalle Anderson. Ohjelmaan kuului paljon 4

musilkkia ja lasten esittdmea ohielmaa. Tai' teilija Hannu N4ekipuro esitti poikansa Markin ja timan ystev;n Danny l\4artineaun kanssa torvisoittoa. Mark ja Danny opiskelevat musiikkia Eastern Connecticut State Universityssa. Hannu Mdkipuro esitti myds kaksi s6veltdmednsa ja sanoittamaansa joululaulua. Griswoldin peruskoulusta oli joukko oppilaita opettajansa Shirley Shawn (o.s. Jalkanen) johdolla osallistumassa juhlaan. Lapset lauloivat, tanssivat ja esittiviit katkelman mu' sikaalista Ann. Tunnelma oli kuin vanhan suomalaisen kansakoulun kuusijuhlassa. Juhla huipentui joulupukin saapumiseen. Kun lahjat oli avattu, yleis6 siirtyi nautti' maan emdntien joulup<!yddn antimia. Ruokaa oli joulupuurosta torttuihin ja monenlaisiin kakku ihin. Haaste tutkiioille Useimmat Suomessa asuvat suomalaiset tiete' vet, etta New Yorkissa on lmatrahaali ja etta Floridassa on paljon suomalaisia siirtolaisia. l\4utta kuka tietaid, etta Connecticutissa on viela Aura-haali ja Sampo'seura? Kuka tietes. ette Aura-haalilla tanssitaan kesdisin ja etti Sampo-seura suunnittelee ndytelme' toimintaa ensi syksyksi? Connecticutin osavaltio on h istoriallista teollisuusseutua. Taiille on valmistettu Coltrevolverit, Stetson-hatut ja monet muut maailmankuulut teollisuustavarat. 1960-lu' vun lopun ja 1970-luvun alkupuolen taantuman jdlkeen Connecticut, niinkuin koko Uusi-Englanti, on kokenut 1980-luvulla voi' makkaan taloudellisen nousun aikaa. Alueella vallitsee taystydllisyys, rakentamistoiminta on vilkasta ja tehtaiden ja telakoiden tilauskanta on hyvd. Taloustietejlijdt ennusta vat, ettd Connecticutulee olemaan liihivuosina Yhdysvaltojen osavaltioista rikkain henkildkohtaisilla tuloilla per capita mitaten. Uusi-Englanti on saamassa takaisin site talouden ja tutkimuksen johtoasemaa, joka silld Yhdysvaltojen h istoriassa on perinteisesti o llu t. Sellaiset Connecticutin paikkakunnat kuin Brooklyn, Canterbury ja Voluntown, ovat vanhoja Suomesta tulleiden siirtolaisten -. sf' " dt f ' Aurd hr Jl' n joulupoyr e

Aura-haalan ioulujuhlan alkulaulu 14.12.1946. keskuksia. Ensimmeisen polven siirtolaisista on suuri osa jo eldkelsisia, mutta on myds uusia siirtolaisia - suomalaisia, jotka ovat tulleet tanne hankkimaan ammattia ja opis kelemaan, per ustaneet per heen ja j;dneet v6hitellen pvsyvasti. Toisen ja kolmannen polven suomalaisia toimii kaikissa ammateissa sorvareista prof essoreihin. Taloudellisesti hyvin; ajkoina nailla ihmisilla on varaa ja aikaa yllapitdii kiinnos tustaan suomalaista kulttuuria ja suomalaisia per inteitd kohtaan. Vuosisadan alkukymmeninb perustetut haalit ovat silloin luontaisia kohtaamispaikkoja. Hda'eista yr;tetaan prta; huolta ja niite kaytetb6n. Haaleilla kohtaavat ne ihmiset, joille suomalaisuus on osa iden titeettid. Haaleihin liittyy paljon muistoja ja historiaa, joka olisi vielii suomalaisten siirtolaistutkijoiden tallennettavissa. Haalit eivbt kuitenkaan ole vain historiaa, vaan osa Amer ikan suornalaisten nykyp;ivda. T;ssd valtavassa kansojen sulatusuunissa on edel_ leen pienia kokoushuoneistoja, joiden sei ndlla on kaukaisen Suomen lippu ja Suomen tasavallan presidentin kuva. Ndiden seinien sisipuolelle kokoontuu ihmisid, joille Suomi ja suomalaisuus merkitsevat jotakin erityista. IMiksi ja milla tavoin - siina olisi tutkijoille tu (ttavaa. Sampo.hadlrssa ranss raan 6

Erkki Vuonokari Ruotsinsuomalaista kulttuuriperinnettd kootaan ja tuotetaan Omaelamakerrallise n ja ihmisten henkild- ja tydhistoriaan liittyvan aineiston tuottaminen on t;rke, osa R uolsrns uoma laisten ar kiston toimintaa. Toistaiseksi tallaiste aineistoa on ruotsinsuomalaisista ollut saatavana kovin viihiin. Siksi se on tuotettava. Juuri tdme ndkdkulma, aineiston tuouamr nen pelken kereilyn sijasta, on ollut merkittdvaa arkiston toiminnassa viimeisten vuosien aikana. Ruotsinsuomalaisten arkisto tayttea tbne vuonna lo-vuotta. Naiden vuosien aikan ar kisto on kerannyt, tuottanut, tallentanut, analysoinut ja luetteloinut ruotsin suoma lais ten historiaan ja eliim;ijn liittyvdd aineistoa. Ennen kaikkea on haluttu pelastaa jo olemassaoleva aineisto arkiston suojiin. Vuosien mittaan ovat tehtbvdt kuitenkin laajentuneet: pelkke keraily ei enee riit6, kultluunperinnettd on py rtava aktiivisestr elvyttdm;dn. TSss arkisto on mycis nihnyt keinon saada ruotsinsuomalaiset aikaisempaaktiivisemmin mukdan Vhteisen kulttuuflper inteen ja historian kartoittamiseen ja analysoimiseen. Vuosien 1984-86 aikana Tukholman Suomrtalolla on Jdrjestefly kolme perinneseminaaria. Ne ovat luoneet mahdollisuuden keskustella perinteen yhteiskunnallisesta taustasta ja perinteen tuottamisessa kbytetyiste menetelmiste ja kiisifteista. Kriisit ruokkivat perinnetutk imu sta Sana perinne tuo varmasti monen mieleen jotakin vanhaa ja jopa tunkkaista. Todellisuudessa perinnetutkimus voi olla nyky yhteiskunnassa uuden etsimista, hajonneen yh- FK Erkki Vuonokari on toiminur Ruorsinsuoma larsten arkiston arkislonhoitajana vuodesta 1980 lahrien. Vuonna 1985 arkisto iarlesr ruolsrnsuo malalsten s:rraanhoilajren per nnekrlparlun. lota koskeva se ostus on iulkaistu Sl rtolalsu\rs Mrgration lehden numerosss 4/1985. Metalirtyov,en perin' nekilpailu cn tatkoa t;j le prolekt lle dislem st; ja lulevarsuuden hahmofiamista ainakin siinb tapauksessa, jos perinteen kerd ys ja tutkimus liiretden sen yhteiskunnallisiin taustatekijo ihin. Kulttuur iperinteen tuottaminen ja analysoanti on pitkalle yksildllinen tapahtuma: yhleiskunnallrsra Ja yls,lbn oman elaman vaiheita tarkastellaan Vksityisen ihmise nakcikulmasta ja usein mybs kultruu n sisdlt; Tbm6 ei kuitenkaan muuta sita tosiasiaa, etta per innetutkimuksessa tai mu istit ietotutk i- muksessa t6lld hetkella havaittavan nousun

ovat a iheuttaneet yhteiskunnan voimakkaat muutokset. R uotsinsuoma la isten arkiston perinneprojektin vhteydessa on kdynyt ilmi, etta pelinnetutkimuksen uusi aalto. ioka on yhdistettavissa mm "opinto ke rhotutkimukseen " ja "mu istit ietotutk imukseen " on itseasiassa lii' tettbvissi lensimaisen yhteiskunnan kriisiilmidihin kuten kokonaisten tuotannon aloien lakkauttamiseen ja k u lutusyhteisku nnan h istor itto muuteen. 1 ) Uutta aaltoa ruokkivat myds eldmentavan muutokset eli maaseudun yhteiskunnan muuttuminen moderniksi teol' liseksi yhteiskunnaksj seki tydveeston ko' koonpanon ja erityisesti tyoveest6n elemiintavan muuttuminen. Toisaalta siihen vaikuttavat myds normaalien ja luonnollisten muutosten lisdksi "liian nopeat" muutoks t kuten tieteellis-tekninen kumous, joka on omiaan katkaisemaan perinnetta ja luomaan heiridili kulttuurin velift ymistapahtumaan. Uusia taustavoimia Yhteiskunnallisten taustatekijdiden ymmarteminen on olennaista ruotsinsuomalaisten kulttuuriperinteen kereykselle, tallentamiselle ja analyysille. Esimerkiksi perinteen kerayksen alkuunpanijoina eivai end; ole samat yhteisot kuin viela muutama vuosi kymmen sitten. Ainakin Ruotsissa yliopistojen, kirjastojen museoiden rinnalie ovat tulleet ammattiyhdistys ia tyovaenliike seka opintoliitot.2 Niiden iarjestamar,use.nopin. tokerhotutkimlriseen liifiyva' kdmpanjar, on mm. yhd istettdv issa ammatriyhdistvkser pyrkirnykseen aktivoida jesenidbn. l\4utta ne liittyv;t myds yhtelskunnan kriiseihin ja tvo ldisten omaelrtoisirn prorestiliikkeisiin, 1otk., ovat mm. suuntautuoeet tehtaitten lakkau'. tamisia vastaan, jopa ammattiliinojen toi mettomuutta vastaan.3i Ruotsinsuomala set ovat ioutumassa tavarlaan 'toisen rakennekrirsin" kohteiksi. En simm;inen taoahtui Suomessa klrn pellot pa ketoitiin 1960 luvulla la suomalaise't pakotettiin lbhtemaan maaseudulta kalrpunkiin ja aina Ruotsirn asti teoli suuden palvelukseen. Toinen rakennekriisi on jo pitkaan ollu'. keynniss; ruotsinsuomalaisien keskuudessa. kun Ruotsi on mm. lakkauttanut tekstiiliteras-kaivosja te lak kateollisuuden keskeisid tydpaikkoja. Kaikki niimd ovat myds alueita, joilla ruotsinsuomalaiset ovat perinteisesti tydskennelleet. Rakennekriisit ja yhteiskunnan nopeat muutokset voivat siten olla perinteen ia historian tutkimuksen k6ynnistysvoimia. Yd inlysymyksena on, miten per inne seilyy naissd oloissa ja miten ihmiset kokevat elamanlavan rajutkin muutokset. Teollisuuden akillisten muutosten lisaksi on luonnolljsesti olemassa muitakin tekiitiita, iotka vaikuttavat ihmisten toimintaan. Sellainen on Ruotsissa ollut mm. koulupoliittinen liike, joka on halunnut ratkaista siirtolais- ja vahemmistdlasten koulukysymyksia omaehtoisen, vdhemmistdn eduista l;htevan "kulltuuripolitiikan" avulla. Kes' keisesti on tdlliiin vaadittu aidinkielen seilyttemistii ja kehittamistii seke siirtolaisja vahemmist6lasten aktiivisen kaksikielisyyden toteuttamista.4) Perinteen tuottaminen Kulttuuriperinteen tuottaminen ja ihmisten aktivoiminen oman menneisyytensd ja yhteis0nsd tilan maanttemiseen vaatii menetei' mien ja kasitteiden kehittem;sta. l\4eneteimat ja kiisitteet erv6t ole mikdan itsetarkoi. rus. Pbinvastoin naiden tul e olle sidoksissa ihmisten todellisuuteen ja edistae yhteisdn rtsensa etuja i.)imer k iks: ruotsinsuomdtaista pe nne lutkimusta voi tarkaste lla vahemmistopo, liitrisesta nakdkulmasta. perinnetutkimus on Tarked ruolsin!uomala.sten vanen-nistr aseman lujittamisessa. Tdssi suhteessa ruo: srnsjomdlarsilla on viela eoessddn su..in lvo kentta. Vrela tall; hetkella ruotsrnsuomala - set eivat ole riittdvassa madrin ottaneet oma. omintaketsta tydvaenkulttuuriaan hallintaar sa Tam?r olisi kuitenkin merkitvkseliist. ruotsinsuomalaisten kulttuurin nekymbttc myyden murtamiseksi. Vain selrarnen Vhle so voi olra voimakas. ioka tuntee hrsrorran5: ja tiedostaa oman ja yh(eiskunnan tilan. 8

'::':/i.'.1 4t-;-,F-e,:i.' ;;,':.t i:-!"! \, Metallityovzien perinnekilpailu 20.9.1986-30.5.L987 Metallarbetamas traditionst2ivling 20.g.1986-30.5.1987 If't.tl Ruotsrnsuornalaisten 6rk sro jarjestaa ra a Kert!a per nnekilpailun yhdessb Ruorsrn meta iryovaen ton ta ryovaen!rv srysi rron IABFJ ka.ssa mel3l, Krlpailussa on vi s, eri sarjra:oma lamakerrall nen, ka!nok,,jallinen. tulru ta keriomussarja la oplrro kerhos3rt. Myos pirluumuuitrtat vorv.l osa rsru. kl pailuun. Vasraukser 30. roukokuuia 1987 men ness; osorlteel a Ruorsins!om aisten arklsio, Box 135s I11 83 Srockholm. puh, (0)e 20 2290 Den har gangen anordnar Arkiv for Sve geirnnar och Frnlandssvenskar i Sverige rillsammans meo Sverrges Detailarbelarnas forbund och Arberarn.ts bildningsl6.bund (ABF) en rradilonsravting for T;vlingen omlanar fem olika serler biograiier, skonrrtreratur, anekdoter, berartetser och srudie crklar Aven dtervandrarna kan detta i tavtrngen. Svaren senast den 30 mal 1987 lllt adressen Arkiv 1or sve gel,nnar och ljnl.rddssvenlk.r j Sver)ge, Box 1355 1l I 83 Siockholm tel (0,8 20 2290

Tdmd loisi myds pohjan pedmiiarien selkeyttdmise lle. Perinnetutkimuksen menetelmdt lehtev6t usein yksildsta itseste;n ja henen elamdnvaiheistaan. Tasse hyvin keskeinen kisite on suullinen elementarina, joka Taisto Hujasen mukaan on sama kuin suullinen omaeldmakerta.5) Omaelimikertaa ei ole kurrenraan oiemassa valmiissa muodossa, se on tuot ttava. Omaeldmakerrallinen tarina voidaan kuitenkin tuottaa joko kirjallisesti tai suul lisesti eli haastattelemalla. Suullisten elamantarinoiden tuottaminen on esimerkiksi yhteiskuntatieteisse lisdiintynyt ja syyn6 on ollut toisaalta survey'haastattelumenetelmien kfltiikki ja toisaalta teknisten arnitvs menetelmien kehittyminen. Kbsitteell; "muistitieto" on luonnollises. ti hyvin keskeinen merkitys vahemmistdjen ja tydvbestdn perinteen tuottamisessa. Yksi. selitteiste miiaritelmae tuskin voi olla olemassa, koska eri tieteet larkastelevat muisti tietoa eri ndkokulmasta Esimerkrksr antro pologiassa kiytetaan nimitvsta "ethnohis toriallinen muistitieto" ja se voidaan tulkita kansanomaiseksi historianselitvkseksi. l\4uis titieto on arkiston perinneprojektissa nbhty erityisesti siirtolais-ja vdhe m istdtutk im u k- sen, "opirtokerhotutk,muksen", "mlristitie iohistorian" tai paikallisen historian rdrkeene osatekijind. Tehen asti on tutkimuksessa murstit etoa IaytetrV divan riitt;mdttomassd mddrin hyviksi. R uots insuoma laisten arkisto on toistai seksr pyrkinvt ku lttuu r iper'nteen t.rortdmi. seen erityisesti haastattelujen {omaelbm;ker' rallinen metodi), perinnekilpailujen Ja opin tokerhotoiminnan avulla.6) Perinnekilpailun mallir tulevar Suomesta.Tr Tavo neet ja soveltamiskeinot on kurtenkin pyfitty madrrr. telemedn /uotsa laisen yhteiskunnan oloj n pohjalta. Paam5arana on mm ollut perinneaineiston hankkiminen, ruotsinsuomalaisen kulttuurin nikymettdmyyden murtaminen ja ruotsinsuomalaisten aktivoiminen oman elem6nhistoriansa ja ty6yhteisdnsb hahmol' tamiseen. Perinnekilpailu on hyvin suu'essa mdirin yksilcillinen tapahtuma ainakin kun ajatte- lee, ette osallistuja istuu yksin kirjoituspoytense adressa ia purkaa omaa historiaansa paperille. Laajemman ulottuvuuden kilpailu saa silloin kun se jo tapahtumahetkella yhdistyy muiden ihmisten toiminnan osaksi. Tallainen nekokohta on otetru huomioon parhaillaan kdynnissa olevassa ruotsinsuo. malaisten metallitydldisten perinnekilpailus' sa. Siind on useita sarjoja. joihin voi osallistua yksildllisesti tai ryhmdna. Perinnetutkimuksen tulevaisuudeniikymdt R uots insuoma la isen perinteen ja historian tutkimus menevet ete npain vain sikali kuin ruotsinsuomalaiset itse kiinnostuvat oman menneisyytense ja histor iansa kartoiftami sesta. T6lli hefkella on ainakin paikallisella tasolla ndhtavissa perinnetutkimuksen nou, sua: Ruotsin Suoma la isseu rojen Keskusliiton Vrstmanlandin piiri on yhteistoimin' nassa paikallisten suomalaisseurojen ja AB F:n kanssa aloitta nut ruotsinsuomalaisten paikallishistor ian kokoamisen ja julkaisemisen.8) Yhta lupaavat eivbt nikynr;t ole kuitenkaan keskustasolla: Ruotsin Suomalais. seurojen Keskusliitto tayttda tend vuonna 30 vuotta, mutta riettavdsti historiikkia tai katsausta menneeseen tydhon ja sen antamiin opetuksiin ei ole tehty. Ldhdev iitteet I Pe.inteen yhieisklrnn.llrset taust.t kijatu ivar eslin mm. Jorma Kaleldn srtelm:jss, "Tyovaea perinne ja opinrokerhotoim nta' Tukholman Suomifa olla 20. syvskulita 1986 Er,lelma on nauhoitertu,a puhtaiksikirtoitettu. 1 nuotsrnsuc malaisten ar kiston kokoelmat ) 2 Kts esim Arbetels m,nnesmarken Text: LOs,rrbetsgrupp om kullurmlnnen seka Kultur arbersl'ver S.ppori fr:in elt ulvecklingsprolekr Rapport lriin ku turrddet 1983 1. 3 Kts esim. Meddelande fr:jn Arbetarrorelsens arkiv och b bl otek 23 4 Kis koulu ja krel'kysymyk5es13 er,lyisesti Tove Skufinabb Kangas, M,norlrei, sprek och rasism Srockholm 1986 't0

5. Taisto Hutasen esitelmd SuomiialoLla 20.syyskuuta 1986. Estelm5 on nauhorreitu ia puh. taaksikr.lortettu. (Ruotsinsuomalaisren arkrsron kokoelmat-) Kts. my6s Taisto Hulasen vditoskir ja "Kultamaa ja kotimaa". Tutkimus Ruotsin ensimmbisen polven suomalaissrrrtolaisten Suo mi- ja Ruotsr kuvasta. English Summary. Tam pefe 1986. 6 Arkrnon ensimm6rnen pennnel rlpailu vuonna 1985 suunla!tul suomalarsrl e srir alatydntekijoille. Kts Erkki Vuonokari, Sverqefin endska L sjukverdsarbelares minnen. Siirlo arruu, I 985:4. Ulld Marja Peltone.. Suomila sen Krrtailrsuoden Seuran K,rnsanrunousarkiston lariesramet kil pakeruut seka perinteen ia murstrtredon valinen suhde. Esitelma Tukholman Suomrtalolla 28.9. 1984. Kbsikirioitus. (Fuotsansuomalaasten arkas- Seppo Remeksen esitelma Tukholman Suoml' laloija 28.9.1984. Esitelmaon aanjretry (Ruorsinsuomalaisten arkiston kokoelmat.l l1

Raymond W. Wargelin former President Evangelical Lutheran church in America also known as the Suomi Synod The Pastors from Finland at the Suomi Synod The Suomi Synod, over the course of its beginning and development (1876-1962), was served by some 87 pastors from Finland. However, there was a time when the Synod's 'lst president, Dr. J.K. Nikander, felt that the Church of Finland, was indifferent to the spiritual needs of the immigrant Finns in the united states-1 circumstances eventually changed so that it was by the help of pastors from Finland, that the Synod was able to develop. This paper reveals some of the factors having to do with the presence of these pastors in the llfe of the Synod. The information presented here is the product of the matriculum (SUO l SYNOD MlNlSTERlUlvl, 1876 1962) written by this writer. Three types of F inland Pastors Seventy-five of the above-mentioned 87 clergy were o{ficial Churh of Finland pastors; in other words, graduates of the theo logical department of the University of Helsinki and ordained by the Church. The second type consisted of men {six), who had been trained as foreign missionaries (Africa and China) by the Finnish l\4issron Societv. Six other men, who had almost completed their theological studies at the University of Helsinki but ordained by the Suomi Synod, form the third group. All, however, in the minds of the immigrant Finns whom they served, were Church of Finland m nis ters.2 The rr'ajor,ty o[ thesp oastors we e qu te successful in their ministry among the im migrant Finns in the United States. There were, however, a few exceptions; men who were authoritarian and especially highchurchly.3 lt is quite possible that the indiscretions of the few have dominated the attention of most historians writing about the Synod. The majority of these Church of Finland pastors, were normal human beings, without psychotic tendencies, who realized that democracy characterized the life of people in the New World. They went about their work enjoying wholesome relations with people while doing rheir visiration work, preaching, baptizing and administering HolV Communion. For those people, who had not been diverted from the practice of their Lutheran faith by radicalism, these pastors personified the familiar voice of shepherds in the Homeland. These pastors served the Suomi Synod during the era when the Fjnnish language characterized the work of the Synod. Some were able to do pastoral work in Swedish. When the pressure to serve the people in English arose, the Finland pastors were already diminishing. However, they did represent opposition to the forthcoming use of the English language. Majority of the Pastors were young Service in the Suomi Synod, plus the opportunity to spend some time in the United States appealed to many young pastors who did not have permanent positions in one of the congregations of the Church of Fin land. Tenured positions were awailable only a{ter several years of one interim position alter another. FLrrthermore, such positions were available only to those pastors who had 12

appeared before the diocesan bishop's council to undergo an examination of matyrity relating 10 a theological thesis. lt was not uncommon for young pastors to serve at least in ten interim situations be' fore securing a tenurd call. A woman, whose father served in the Suomi Synod in the early 1900s, wrote about her father in this manner.... along with many other just'ordained pastors, served the immigrant Finns in the USA where the need was great, in order to get ahead more rapidly."a The average aqe of Finland pastors serving during the Pioneer Era of the Suomi Synod (1876'1890) was 32. The average age for Finland pastors during the Great Era (1890-1930) was 30. Of the 75 official Church of Finland pastors, 31 came to the United States within the fjrst year of their ordination;9 came within the second year of their ordination;6 came within the third year of their ordination; 5 came within the fourth year of their ordination and 24 came within five or more years. Furthermore, only 14 of the 75 had completed th ir pastoral matufity examinatjon and only one held a tenured position with the Church of Finland while serving within the Suomi Synod. Forty six completed their maturity examinations upon returning to the Church of Finland. Fifteen served out their entire ministry in the Suomi Synod. Apparent Reasons why Finland Pastors came to serve the Suomi SynodS 1. Received a call from a congregation or an institution of the Synod 34 2. Finnish Seamen's l\4ission Society played some role 26 3. Individual pastor's own initiative; opportunity to study; adventure 1 l 4. Finnish lvlission Society played some role I 5. Had been disciplined by the Church of Finland 2 6. To accumulatextra years of service and sdvance more rapidly within the Church of Finland (proved imposible to tabuiate; nevertheless a factor)6 Apparent Reasons why Finland Pastors returned to th Church of Finland 1. To complete pastoral matur ity examinatton and become reestablished 2. Broken health 28 3. Leave of absence was terminatinq (Twenty two never returned; thev served out their ministry in the Synod) Lenqth oi Service by Finland Pastors Served qnr N unrber Years of Panors Served 4 15 I 9 3 3 3 l i eleve n 1 thirteen 5 litieen 2 erghteen iwenty ergh I enlire ministry 22 (This include s 12 \^!ho were not ofi,c ia I Church of Finland paslors) Social status of parental homes Finland Pastorserving the Suomi Synodl l "Torppari"/cotter home 3 "Talo llinen"/farm owner 8 Locomotive engineer 4 Skilled laborer 3 Schoolteacher (elementary) 4 Chuch of Finland cleargy I Cantor 2 Plant super intendent I Small-businessman 1 Informationot availab le 52 t't

Provinces and Communities an which Finland pastors were born and rearedl0 Prov nce Prov nce Provlnce of Province Province Province Provlnce Province of OLr u ofvaasa Turku and of Uusimaa of Hame of Mlkkei ofkeski- of Kuopio \17) r9) pori,1) \12) ljl 16) Suomi (3) (5) A atorn o Ja asjarvl Honk laht He sinki(8) Hameenlinna Antto a Jyvaskyla Kiuruvesi Alalete i Kauhala Kokemaki Lohja Kangasala Juva Ruovesi Kuopio(4) Alavleska KLrortane Noorrr3rkku Nurmijbrvi Lammi Lelvonmaki Saarijdrvi I sa mi Ka via Pvh,rranta Sammatti Lange ma Luhanka Kajaan La hla Pori Snappers- Sahalahti Ranrasalml Kaiajok Lapua{3) Rauma tuna Teisko Sulkava Ka nn us Nurmo Turku{4) Vesrlahtl Kaustlnen{2) Uusikirkko Kuhrno Kurlmo tvlunos N rva a Oulu Sot ka mo (2 ) Vihantl

Spifitual Roots of Chu.ch of Fioland Pastors who served the Suomi Synodl2 "Herdnnyt"/Awaken ist "Evankelinen"/Evangelical Movement " R u koileva iset"/prayers "Laestadiolainen"/Apostolic Lutheran "vapaa k irko llinen "/Congrecationa I [4etod istit/l\4etod ist Heluntai lainen/pentacostal "Beckil6isyys"/Theology oj J. L. Beck Church of Finland, Lutheranism Approbatur Cum laude approbatur Cum laude Magna cum laude Summa cum laude laudatur Informationot available I 13 I 2 0 2 1 1 52 Academic standing for theological Studies at the University of Helsinki by Church of Finland Pastors serving the Suomi Synodl3 pastors13 20 I 1 16 12 Approbarur: lowest honor granted in the Finnish Era Size of Parish Number of pastors involved M ulti'parish (three to eight,point) 45 1920-1945 Multi-parish (three to six-point) 60 Two to three-point parish 20 1S45-1950 Multi-parish (two to three,point) 30 One or two-point parish 60 1950-1962 Practically all onepoint parishes Marital status ol chuch of Finland serving the Suomi Synod Married in Finland - to a Swedish woman - to a Japanese woman - to a Swiss woman lvlarried in the USA - to a F innish woman - to a Swedish woman Unmarried pastois 4l I I 1 '14 1 2 Laudatur:the highest honor granted in the Finnish Additional degress earned Maste of arts Doctor of Philosophv Doctor of Theology 9 1 2 Size of Parishes served by Suomi Synod Pastors According to the Eras of the Synod 14 Era Size of Parish Number ot pastors anvolved 'r 876,1890 Entire countfy 3 Regions 1890-1920 Entire country Regions 8 1 3 lnvolvement of Wives ofchurchof Finland.1 ri rasrors serurng Ine )uomt )ynoo - Speakers in congregations Sunday School leaders Summer School teachers Leaders, Ladies Aid Society Overseas missionaries Registered nurses l\y'usical leaders, performers Instructors at Suomi Co llege, Kansan Opisto R eference and Notes 11 to 10 '16 6 2 5 'l) J.K. Nikander's commento Pastor K.K. Totterman, Director of the Finnish lmisl5

sion Society (DEAR UNCLE, pp.35-36): "ls it not possible to hope for a loving response to the sprititual needs of these children, who have migrated to America, even if they are regarded as defectors from the homeland?... lwould think thar the bishops of the several diocese as well as the professors in the theological department of the University could do something l" 2) Lauri R. Ahlman, Ruben M. Ahlskog, Pekka J. Airaksinen, Heikki Anias, Johannes Back, Alfred E Backman, Evert B lomberg, Johan Wilhelm Eloheimo, Aleksander Granholm, Karl Alfred Grdn ing, l\4ikko Haapala. Heikki Haapanen, Eliel J. Hakala, Aarne Viktor Halla, Rafael Hartman, Mikko Havukainen, Robert L. Hernberg, Torsten i\,4aurits Ho henthal, Albin Hukkanen, l<aarlo Huotari, Erik Viljo Hynninen, Yrjd E. Jauhiainen, Juho Nimrod Johansson, J. V. Johansson, Frans Yrjci Joki, Juho (Kallen) Kiviharju, Eero Aulis Kansanen, lisakki Katajamaa, Frans Vihtori Kava, Aapeli Kivioja, Kaarle K. (Kaes) Klockar la, Armas Robert Korhonen. Juho Korhonen, Niilo Korhonen, l\4aunu llmari (Granfelt) Kuusi, Kaarlo Frederik Kuusis' to. Juho Kustaa Lammi, Hannes Leiviske, K. E. Lindstrom, Gabriel Lipsanen, Kalle Mdkinen, Kalle Heikki Mannerkorpi, Urho Ra{ael Muroma, Juho Kustaa Nikander, Emil Efraim Panelius, Lauri Taneli Pikkusaari, Tauno Pyykkci, Pekka Rasiinen, Alvar Albert Rautalahti, Viljam Bernhard Rautanen, Samuel V. (Renko) Renfors, Adolpf Riippa, Samuel Heikki R<jnki, Emil Vilho Saaranen, Arvi Henry Siarisuu, Uuras Saarnivaara, Abraham Salminen, Kaarlo Erkki Salonen, Kaarlo Fredrikki Salovaara, Al- Savola, Anton Vilhelm Sederstrdm, Alpo Set6le, Eemeli Wilho Siikanen, Klas Eliel Sjdblom, Kristian Johannes Sjctb16m, Otto Stadius, llmari A. Tammisto, Heikki (Pellikka) Tanner, lvlatti Tarkkanen, Jussi Alfred Tenkku, Vihtori Tiitola, Kaarlo Leonartti Tolonen, W. K. (Durchman) Turkanheimo, Eino Johannes Vehanen, Urho Waltari, Kustaa (Sahlberg) Warmavuorj, Ero Wartiainen, A.A. Wirtanen, Bruno Wuornos, Robert Y ldnen. 3) These men were W.K. (Durchman) Tur kanheimo, Johan Wilhelm Eloheimo and Heikki Tanner. 4t Katri Kava's comment about her father, KIR KOLLINEN KALENTE R I, 1972. 5) "Received a call directly from a congregat,on" means that the congregations of the former Suomi Synod were not forced to the procedure of receiving names of pastoral candidates from the Synod president. All other Lutheran Churches in the United States endorced this polity rule except the Finnish churches. The tdct that Suomi Synod congregdtions selected and called their own candidates for the pastor's office is a definite indication of a very democratichurch pollty rather than author itarian. The Suomi Synod Consistory maintained the clergy roster and only Synod-trained pastors and Church of Finland clergy were eligible. "Other Lutherans" were admitted to the roster only by Consistory action. 6) AccLrmulating addifional years of service by doing service abroad was a concession as well as an inducemento pastors by the Church of Finland. These additional years be came a part of the pastor's resume and appeared to his advantage when seeking placement by the dianomen chapter. 7) The high frequency for completing the pastoral maturity examination upon returning to Finland indicares that this was a pattefn for these pastors. 8) Church of Finland pastors called to early deaths were Ruben Ahlskog, HeikkiAnias, Mikko Haapala, lvlikko Havukainen, lisakki Katajamaa, K. F. Kuusisto, Eemeli W. Siikanen, and Juho Kustaa Lammi. The mortality rate was plus 13 %! 9) Sources available revealed only lour ins tances of termination of leayes of absence. However, it would seem plausible that this reason for returning was more fre- I J

quent. 10iThe pattern of jmmigration to the United States for Finnish clergy by provances does not seem to follow the pattern for the common run of immigrants from Fin land as indicated by immigration researchers. 11)Even though the sampling relating to the social status of the parental homes of Church of Finland pastors serving the Suomi Synod is but one th ird of the total, it is nevertheless, sufficiently significant. In other words, it allows for the possibility of extrapolating. The proportionsof the state suggesthat they are typical. Furthermore, they suggesthe presence of upward mobility. 12)Classifying the Ch. of Finland pastors according to their possible spiritual roots should not imply that the majority were the Lutherans and the others were not. What is intended is to indicate the presence of the "Little Tradition" (folk religion). However, "Beckianism" is not a "Little Trad ition". 13)The academic achievements of the Church of Finland pastors serving the Suomi Synod can be studied in comparison with the "Suomi-trained" clergy. lt is suggestive of the comparative leadership role either group had. From 1906 to 1924 the "Suomi-trained" clergy had only the eq u ivalent of high school and two years of theology; from 1925 to 1952 they had the equivalent of junior college and three years of theology; and finally from 1953 to 1962 LA. and B.D. degrees. In addition, by the 1950s the "Suomi trained" clergy had acquired 26 N,4.A's,5 Ph.D's,6 Th.D's and 1 Doctor of Education. During the Crest Period {1890 to 1930) the Church of Finland pastors were represented by 16 clergy on the Consistory, 14 as officers of the geographiconferences, i9 on the faculty of Suomi College and Theological Seminary, and 25 on the Board of Directors of the College and Seminary. The above situation prevailed for several reasons: 1) lt took time for "Suomi-trained" clergy to mature; 2) "Suomi-trained" clergy were at an academic disadvantage for a long time and 3) the immigrant generation of church members felt closer to the "homeland" pastors: By the 1930s the pendulum of leadership role had swung the other way. 14)The chart relating to the size of parishes according to the eras of the Synod re veals that the Church of Finland pastors served at the time of greatest dispersion and greatest travel burden. Obviously, much of this had to be done by horse and buggy (or for that matter by horse and sleigh) in remote rural and mining areas. '15)The democratizing influence of the American scene brought about greater participation by the Church of Finland pastors' wives in the life of the congregations. The parsonages became more open and availa ble to socialization by the parishioners. The leadership and artistic talents of the pastors'wives were an important ingredient in life of the parish. In many ways, the "pasturska" became a role model for the women of the congregations: baking, hdndwork, music, liter atu.e, appearing and speaking public. Postcript For further study, the matriculum, SUO- M SYNOD MINISTERIUM, is available in the archrves of the Insritute of Migration, Turku; the Depariment of Theology ot the University of Hel sink; ihe Finnish American Historical Archives, Suomi College; the lmmigrant History Research Center, University of Minnesota and the Lutheran School of Theology al Chicago. 17

Aleksa M ilojevic Yugoslav Emigration Oualitative Differentiation Yugoslav workers entered the last massive European migratory wave. which took place at the end of the '1970s and the beginning of the 1980s, with a delay of slightly less than a year. lvleasured by the situation in West Germany, the destination of the largest number of migrants, the lag was g 1/2 months. In 1972 the average duration of residence of Yugoslav workers in that country was 2.8 years, as compared with the average for toreign workers as a whole ol 3.6 years.i l Th is difference was qu ite soon obliterated, for as early as 1977 the duration of residence of the Yugoslavs and the other nationalities making up the migrant population was seen to be the same. But by 1985 the original difference was reversed: at 14.1 years. the average duration of residence ot Yugoslav migrants in West Germany far exceeded the overall average, which stood at 11.4 years.2) The emigration of Yugoslavs began mostly as a trip to West Germany. According to Yugoslavian census figures, out of the total number of emigrants, T0 70 lived and worked in that country in 1971. Time has not brought about any significant changes, and the areal structure existing at the beganning remains mostly the same. After ten years, the share of West Germany has been reduced to 60 %; thus, in the study of Yugoslav emigration, the representativity of this area remains at a high level, and the qualitative changes looked for in the present work also occur here. t8,-; 't :,::;ri.i 'i Dr. Aleksa Milojevc, Yugoslavia, was a visiting scholar at the lnsl rure ot Migration n December According to 1981 data, distance is an influ ntial factor in bringing about structural changes. With an increase in distance, the element of family emigration also increases. For example: Yugoslav emigration to Austria involves a single person in 80 % of the cases, emigration to West Germany 72 o/a and to Sweden 63 %. As far as the United States is concerned, the corresponding figure is 55 7o, and Australia 52 %. A characteristic ol Yugoslav emigration is its rather low level of mobility. Thus emi' gration from Yugoslavia is connected only with the known reality of the process. When West Germany's shale decreased, that of i,l

Austria, Switzerland, France and Sweden increased. The several Yugoslav regions did not contribute, in the main, to the mlgratory wave and the work force abroad either simultaneously or with equal intensity. The first and most massive migratory movements took place from the two most advanced regions, Siovenia and Croatia. Yugoslav Emigration According to the Receiving Countries3) dealing with a certain low level oi development, as in the case of Kosovo, the noneconomic influences take on prominence. An Volume and Structu.e ot Yugoslav Emigration by Republics/Regions4) No. Number of citizens residinq working abroad 1911 r98l Beceiving Switzerland Sweden Eenelux countfles Orher European 1911 1981 411503 451608 42951 122241 2120t 70114 36982 49r39 16359 266sO 7358 12162 324324 976r I 59624 32903 16829 7913 14068 19636 14445 aosn a and Herzegovina 137351 2O.4 182940 20.S Montenegro 1429 1.1 18843 2.2 Croatia 224'722 33.4 Macedonia 54433 a.2 Slovenia 48086 1.2 Serbia (wiihout A. Rs.) 114581 1l.1 Kosovo 24361 3.6 Vojvodina 60545 9.0 210330 24.O 100919 1 1.5 53483 6.1 203421 23.3 39434 4.5 65591 7.5 SF RY iotal 671908 100.0 87496r t00.0 European countries Toral 590428 751620 553656 40168 52402 21109 U,S,A. Canada 8346 Other non- European countries 4114 9056 6858 Non European Grand toral 14229 109563 61s88 7251 1378l 9823 671908 874964 625067 The example of Yugoslavia might be cited to indicate that emigration is a highly select ive process. The emigrant is responding not only to his economic needs. The act of emigrating reflects not only certain levels of material development. Numerous noneconomic factors are also involved. However, the economic factor tends to push the non economic ones aside and to assert itself as the primary influence. Yet, especially when The Iniensity of Emigration Jrom the Different Yugoslav Regions Varies. Deviations from the Yugoslav average Yugoslav;a = 100 % 1981. REPUBLIC/ REGION Slovenia Serbiir lwilhour A.Rs) Croaria mrgratlon rare 36 2A 111 xr In habitant extremely low level of development here is accompanied by anextremely low emigration rate. 8 i13 i18 -i 36 10 f95 25 -t- l8 1 34 +25 Y UGOSLAV IA 3.9 % I 907 19

Kosovo is a conspicuously underdeveloped region, with an average income of only 30 7o that ol the overall Yugoslavian average; and at the same time the region has the country's lowest rate of emigration, 2.5 %. Bight next in line comes the most advanced region, Slovenia, with a rate of 2.8 %. The explanation for the low Slovenian emigration rate must be sought in the hjgh degree of economic development reached in that republic - as well as in the exhaustion of the local sources of manpower. Besides full employment of its own inhabitants, the republic hires an extra 61,781 workers from other regions (1981 statistics), a figure that amounts to 7.7 o/o ol the total labor iorce.5) On the other hand, Macedonia, which is characterized by a rather low level of material development 61 '/" ot the national average -, registers the highest rate of emigration, 5.3 o/o. Here we see a high migration rate alongside lagging development. This situation is ih complete contrast to that prevailing in Kosovo. where an extremely low emigration rate accompanies underdeveloped conditjons. In Macedonia, a reg ondl T'd.!rtion of mrg.ation exercises an ;nfluence not exper renced In regions like Kosovo. Age is ffequently reported to be an essential qualitative factor in emigration. Infrequent are the reports that do not mention the age of emrg[ants. The reason is simple: age is a determinanl independenl o{ numerous econom c and social influences. Aqe involves a number cf qualitat \,e charac ter stics to be taket Into con! cjeration r r studying emigration. lmpl cit are matters oi prolessiona tr Jriirnii, edlrcalronal bac(. grounci, famrt.; ( iraumstaqces. et:, Su.h qenerd (n.s.lerdr of natj,,rll\,or'. inl( the plcture also in the case o' Yugosla\ em/qratron. toggl )e' irrlh aert.?rl spec)"11 part cular accents. The age averages qiv-". 1n emrgratlo'i statistics polnl 1c able boclieo Dianpowe Ar the begrnnng ot the perroo coverec (1972) the Yugoslav male workers were on the average younger Dy a vear firan lne immigrant workers of other nationalities in West Germany - 32.2 vs.33.2 years.6) li not only workers but the immigrant population as a whole are taken into account, the picture is altered. The Yugoslav citizens (19731 are then old r (30.3 years) than the other nationalities 127.2 years) by over three years.t) The reason lies in the great difference in family participation among the various nationalities. In the period considered, the average age was affected by the level measured for Yugoslav migrant workers. Partici' pation by younger family members was infrequent. In 1973 only 18 % of the Yugoslav workers were accompanied by other members of their families, while the corre' sponding figure for the immigrant nationalities as a whole was 53 %. In 1982 the age difference between the Yugoslavs (31.2 years) and orher rmmigrants 129.4 years) d iminished somewhat.8) The reasons for such changes cannot be attributed to an increase the numbers of family members brought over by Yugoslav worker s. ActuallV, the r ate of fdrhily r ellnions has been somewhat slower among the Yugos, lav migrants than among othef nationalities. Whereas, in 1985, among the i'nmigranl poplrlation in West Germany as a whole, the average fami y numbered 3.4 members, the figure for the Yugoslavs taken separately was 1.9. 9l The index depicting the growrn in the size of immrgrant families in the period from 1973 to 1g85 was 1.61 as applied to Yugoslavs d.l.l 2.22 iis applled to lhe rrrnrig'dnl oopjralion a. a u hol One reason for the shrinkage n the ag diffefence betlveen YLrgoslavs and othef m grani v,/orkers ln the Federal Repi]l)l c of Cerrianv - in so te of tt)e s ovvef Yuqos lav fate o'f lamily reun ons ls rhe difference in ffre fepatflation rates. In the 19731985 perro(1, lhe iigu.e rl'prese.)tir-)g td9 repalrr? Iron rate aftrong the YLlgosiav \!orkeis wa! 5i!" a ciecrease irom 595,000 to 293,000 Arnong the migrant workers taken as a who e, the repatf ratron tate was stfiktngl\' lower, 39 o;. lt was rnostly In the older age b dclet( thdl lhe elu l! tlow ot migrd.1tq )n i )

took place. The difference in the repatriation rates doubtless accounts largely for the shrinkage in the differences in average age. The situation is similar as far as the total immigrant population is concerned too. While the number of Yugoslav citizens has fallen by 21 70, the total number of immi grants in West Germany has at the same tlme lncreased by 36 %. Since, as a rule, it is the older workers that go back home, this is also an important factor influencing the reduction in the age differences be veen the immigrant groups. The basic and long term factor of change in the make'up of the immigrant population culminates in the critical 197314 yeat wirh the medsures ljken lo blocl the m grs16'y llow. The dge strullure of lhc imm,granr workers was also bound to be affected by the developments. Basic revisions of lmmi gration policy were at isslle They involved structural changes of a faf- reaciring kind. No longer- did conditions o the labol market favor the employment of rorergn workers. Rules and definitions were amend' ed. modified and altered. Concepts of in tegration and assimilation appeared on tne scene lri the face oi such cievelopments, Yu' goslal, emigration divided Into two essentiait]. difierent movemenr!. The one wds dctive, arising at the end of the 1970s and the be' ginning oi the 1980s, while the other, in volving families, dated its beginnings from the criticai 197374 years. The frrst category is marked by a tendency toward ever' lengthening time intervals of residence]01 At the end oi the active period, there fol. lows a sudden disappearance As abruptlv as this segment of the migranl popula or-i emerged, it seems destinec to fade out Revision of immigration policies bv the receiving countries is bound to be followed Dy further structural changes. The process might be described as a transition frorr the "acl'veconjunctural" to the Inlegratior and assimilation of alien elements. In order for this to be achieved, immi grants ol quite a differenl character frorn the ones at the beginning of the migrational cycle would be required. As regards the original migrant workers, the migrational period was narrowly confined. whereas the later ones tended to look for acceptable conditions of permanent residence abroad. The second migrational segment appeared after the 1973-74 year, described as "critical" Essentially different characteristics mark this element. The people are younger as a whole, possess a considerably higher degree of education and move abroad mostly in family groups.l 1) Oualitative changes are occurrlng, measurable by various indicators. The basic {act, however, relates to the rate ot actlvlty Up to 1973, an increase in the worklng characteristics could be perceived in the active Yugoslav migrants. The rate of activity can be seen to increase from 62.9 o/u in 1968 to 76.3 % in 1973 in West Germanyl2) From then on, the rate ot activity has been ln 3n acceterated drop, reaching a level of 50 9i in 1983. lt was the less skilled workers who were the first to go abroad to seek employment, most of them without their families. Their inclination to return home proved great. Following their period, destined to end in the not distant future, an essential st'uctural change in the Yugoslav emigranl population will take place. That which now appea's o-lly as one component is a growing feature, which in a short time - inside a decade - is destined to become the domi' nant characteristic. lnstead of a temporary set-up with the character of migrant labor dominatinq, we shall witness the stabilization of the rmmrgrdnt commu4ities as an established layer of European societv.l3)the migrational result will have a different look from the present. The apparently high educationalevel of Yugoslav emigrants is one of their easily recognizable Jeatures. The contrast with other migrant nationalities became heightened in time in 19'12, fot instance, 17 % of the male Yugoslav workers in West Germany (over 15 years of age) had completed more than 10 years of schooling be- 21