TOIMENPIDEOHJELMA Lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseksi Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen alueella FFCS sertifiointikriteeri 25 1.5.2012
Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 3 2.1 Metsien merkitys Kaakkois-Suomessa... 4 3 NYKYTILA... 4 3.1 Tausta... 4 3.2 Valtakunnalliset toimijat... 5 3.2.1 Suomen Metsäyhdistys ry... 5 3.2.2 Metsäteollisuus ry... 5 3.2.3 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio... 5 3.2.4 Suomen Metsäsäätiö... 5 3.3 Toiminta Kaakkois-Suomen Metsäkeskuksen alueella... 5 3.4 Metsäalan toimijoita Kaakkois-Suomessa... 6 4 TOIMENPIDEOHJELMA METSÄOSAAMISEN LISÄÄMISEKSI... 7 4.1 Tavoitteet ja toimenpiteet osa-alueittain kaikissa ikäryhmissä... 7 4.2 Osa-alueiden yhteiset ja järjestelmän toimivuutta varmistavat tavoitteet... 8 5 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET HARJOITTELU JA TYÖSSÄOPPIMISPAIKKOJEN JÄRJESTÄMISEKSI... 9 6. SITOUTUMINEN, SEURANTA JA RAPORTOINTI... 9 LIITTEET... 10 Liite 1 FFSC sertifiointikriteeri 25 Liite 2 Kouluyhteistyön toteutumat Kaakkois-Suomessa 2011 Liite 3 Toimintasuunnitelma 2012 Liite 4 Toimenpideohjelman valmistelevassa työryhmässä toimivat henkilöt 2
1 JOHDANTO Metsätalouden toimintaedellytykset ja vaikutukset talouteen, ympäristöön ja viihtyvyyteen riippuvat yksittäisten metsänomistajien oman metsänsä käyttöä ja koskevista päätöksistä. Päätöksenteon edellytyksenä on riittävä tieto metsien eri käyttömuodoista ja mahdollisuuksista ylläpitää taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä. Ellei tietoa ole, päätöksentekokin on vaikeaa ja metsien hoidon ja käytön myönteiset vaikutukset voivat jäädä toteutumatta. Metsätaloutemme tarvitsee jatkossa metsäomaisuuttaan kestävästi käyttäviä metsänomistajia, kuluttajia, jotka ostavat puusta valmistettuja tuotteita sekä ammattitaitoista työvoimaa. Nuorena omaksutut tiedot ja taidot metsästä lisäävät kykyä hahmottaa suomalainen metsä monipuolisena elementtinä. Vanhemmilta saatu metsätietous ei ole enää itsestään selvyys. Nykyään koulu ja kolmas sektori ovat tärkein metsätiedon lähde lapsille. Kansainvälistyvän tietoyhteiskunnan vaateisiin vastaavalla koulumaailmalla ei kuitenkaan ole tarpeeksi resursseja antaa lapsille riittävää metsätietoa. Metsä- ja luontoalan toimijat voivat edesauttaa lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämistä ja luonnontuntemuksen perustaitoja sekä lisäämään kiinnostusta hakeutumaan töihin metsäalalle. Suomen metsäsertifiointijärjestelmän FFCS 1002:2009 on päivitetty versio uudelle toimikaudelle 2011-2013. Standardin 25. kriteeri edellyttää yhteisesti vahvistettavan toimenpideohjelman laatimista lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseksi. Ohjelman laativat yhteistyössä metsäkeskus, metsänomistajien liitto ja alueen merkittävimmät metsäalantoimijat yhdessä metsäalan nuorisotyöstä ja koulutuksesta vastaavien tahojen kanssa. Ohjelman on valmistuttava vuoden kuluessa sertifiointijärjestelmään hakeutumisesta ja se on tarkistettava vähintään viiden vuoden välein. Tämä toimenpideohjelma on laadittu metsien FFCS sertifiointikriteerin 25 (liite 1) mukaisesti ja se sisältää puitesuunnitelman poikkeuksellisesti kolmivuotisella sertifiointikaudella (2011-2013) toteutettavat toimenpiteet. Vuosittainen toimintasuunnitelma laaditaan metsäkeskuksen aloitteesta aina edellisen vuoden marraskuun loppuun mennessä ja otetaan huomioon eri toimijoiden toiminnassa. 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Toiminta-alueena on Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen alue, johon kuuluvat Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat, joissa on vuoden 2011 alussa Kymenlaaksossa 7 kuntaa ja Etelä- Karjalassa 10 kuntaa. Kriteeri 25 edellyttämän toimenpideohjelman pääkohderyhmänä ovat lapset ja nuoret. Metsäkeskuksen alueella oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 peruskoululaisia ja lukiolaisia yhteensä 32 750 kpl, joista noin 29 862 oli perusopetuksen piirissä. Peruskouluja ja lukioita oli alueella yhteensä 189 kpl (peruskouluja 166 ja lukioita 23). Oppilasmäärä oli vähentynyt kahden vuoden aikana noin 4 000 hlö ja koulujen lukumäärä 14 kpl. Metsäalan opetusta antaa toiminta-alueella Etelä-Karjalan ammattiopiston, tekniikan koulun Ruokolahden toimipiste. Koulussa on oppilaita 49. Metsäalan perustutkinnon koulutusohjelmavaihtoehtoja ovat metsuri-metsäpalvelujen tuottaja ja metsäkoneenkuljettaja. 3
2.1 Metsien merkitys Kaakkois-Suomessa Kaakkois-Suomi on maan voimakkainta metsäteollisuusaluetta 2000-luvun muutoksista huolimatta. Alueen omat hakkuumahdollisuudet ovat enimmillään 4,64 milj. m 3 / vuosi, joten teollisuus tuo puuta muualta Suomesta ja ulkomailta. Noin neljännes koko maan puusta käytetään (20 milj.m 3 ) Kaakkois-Suomen alueella. Metsäsektori työllisti vuonna 2009 7,4 prosenttia (n. 10 000 henkilöä) kaikkien toimialojen työllisistä. Kaakkois-Suomessa on metsäsektorin työpaikoista noin 16 prosenttia. Viimeisen viiden vuoden aikana metsäsektorin työpaikkoja on vähentynyt noin 6 000. (Metsätilastollinen vuosikirja 2010). Metsäsektorin arvonlisäys Kaakkois-Suomessa (17%) kertoo, että metsäsektorin rooli on yhä merkittävä ja on huomattavasti maan keskiarvoa (4%) suurempi. Suurin osa tästä muodostuu metsäteollisuuden osuudesta. Puunkäyttöä halutaan kehittää eteenpäin. Kaakkois-Suomen maakuntaohjelmien yhteinen tavoite on metsäklusterin uudistaminen. Tavoitteena on perinteisen puunjalostuksen lisäksi panostaa biojalostamoihin ja puukuidun hyödyntämiseen uusilla tavoilla. 3 NYKYTILA 3.1 Tausta Metsä- ja puuopetuksen päämääränä on, että suomalainen nuori tiedostaa metsän erityisvahvuutena sekä osana vahvaa kansallista identiteettiämme. Tavoitteena on myös, että oppilas tuntee metsän monipuolisena ekosysteeminä ja olennaisena osana suomalaista maisemaa. Oppilaan tulisi myös arvostaa metsää suojelun kohteena sekä virkistyksen lähteenä. Lisäksi nuorelle opetetaan metsätalouden, metsäteollisuuden ja muun puunjalostusteollisuuden painoarvot ja niiden merkitys työllisyydessä sekä sosiaalisessa hyvinvoinnissa. Ei pidä myöskään väheksyä puun ja kättentaitojen yhteyttä ja puun merkitystä raaka-aineena. Metsän oppimispolku on metsä- ja puuopetuksen malli, joka pyrkii koulun ja muun yhteiskunnan yhteistyönä kohentamaan lasten ja nuorten metsään liittyviä tietoja ja taitoja. Se antaa mahdollisuuden toteuttaa metsä- ja puuopetusta siten, että siitä muodostuu varhaiskasvatuksesta lukioon yltävä metsän oppimispolku. Opetushallitus ja Suomen Metsäyhdistys ovat laatineet metsä- ja luonto-opetuksen mallin, jonka sisältö voidaan jakaa kuuteen osa-alueeseen, ja joissa jokaisessa on oma näkökulmansa: Metsäluonto Metsän antimet ja virkistyskäyttö Metsäluonnon suojelu Metsätalous Puun käyttö ja jalostus Metsä ja kulttuuri Metsän oppimispolun valtakunnallinen ohjausryhmä pyrkii toiminnallaan vaikuttamaan mm. opetussuunnitelmien perusteiden sekä oppikirjojen sisältöön. 4
3.2 Valtakunnalliset toimijat Valtakunnan tasolla toimii yhteistyöryhmiä, jotka pyrkivät toiminnallaan lisäämään lasten ja nuorten metsäosaamista. Toiminnan tarkoituksena on joko osittain tai kokonaan lasten ja nuorten metsä- ja luontokasvatuksen valtakunnallinen kehittäminen. 3.2.1 Suomen Metsäyhdistys ry Suomen metsäyhdistys (SMY) on metsäalan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu noin 50 jäsenjärjestöä. SMY tekee aktiivista yhteistyötä koulujen kanssa tavoitteenaan säilyttää metsätietous osana kaikkien suomalaisten kansalaistaitoja. SMY kurssittaa opettajia ja kasvattajia, tuottaa oppi- ja virikemateriaalia sekä järjestää valtakunnallisen Metsävisan. Suomen metsäyhdistys ylläpitää sivustoa www.oppimispolku.fi, jonka tavoitteena on antaa käytännön tukea metsäopetukseen. Sivusto koostuu eri toimijoiden kokoamasta oppimateriaalista, vinkeistä ja malleista. Oppimispolun lisäksi SMY ylläpitää sivustoa www.forest.fi, jolta löytyy kattava luettelo Suomen metsä- ja puuaiheisia linkkejä, tiedotteita ja tapahtumakalenteri. Metsä Puhuu hanke on sähköiseen mediaan keskittyvä viestintähanke. Se kohdentuu erityisesti nuoriin vuoden 2011 aikana. Hankkeen takana on päärahoittajien Metsämiestensäätiön sekä Metsäätiön lisäksi mm. Koneyrittäjien liitto, MTK, METO, Metsähallitus ja Puuliitto. Hankkeen materiaali ja lisätietoa osoitteessa: www.metsapuhuu.fi Metsä Puhuu hanke sisältää elokuusta 2011 alkaen myös TET (Työelämään tutustumisjakso) osahankeen. Yläkoululaisten vierailuihin työpaikoilla ovat sitoutuneet osa metsäteollisuuden yrityksistä. 3.2.2 Metsäteollisuus ry Järjestö osallistuu kouluyhteistyöhön ja tuottaa säännöllisesti myös nuorisolle suunnattua materiaalia. 3.2.3 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on metsätalouden asiantuntijaorganisaatio. Tapio ylläpitää sivustoa www.metsavastaa.net ja vastaavaa ruotsinkielistä sivustoa www.skogsreflexen.net., jolta löytyy paljon monipuolista metsätietoutta eri käyttäjäryhmille. Opettajille ja oppilaille suunnatussa kouluosiossa on tarjolla opetusmateriaalien lisäksi vinkkejä metsän eri osa-alueista. 3.2.4 Suomen Metsäsäätiö Suomen Metsäsäätiö www.metsasaatio.fi on metsänomistajien, metsäteollisuuden ja muiden metsätaloudesta toimeentulonsa saavien ryhmien yhteisen viestinnän rahoittaja. Metsäsäätiö tukee nuorten metsäkasvatusta esimerkiksi osallistumalla koululaisten metsäviikkojen järjestämiseen ja 4H-liiton erilaisten metsäisten hankkeiden toteuttamiseen. 3.3 Toiminta Kaakkois-Suomen Metsäkeskuksen alueella Kaakkois-Suomessa on toiminut valtakunnallisen metsän oppimispolku malliin pohjautuvia hankkeita. Hankkeiden vetäjinä ovat olleet 4H-piiri ja -yhdistykset. Hankkeissa on kehitetty mm. metsäteemapäiviä, joiden avulla lapset ja nuoret on tutustutettu metsäasioihin ja toimijoihin. Teemapäiviä toteutetaan kaikissa koululaisten ikäryhmissä (esikoululai- 5
sista lukiolaisiin) sekä erityisryhmissä. Teemapäivät pidetään koulujen lähimetsissä laajan paikallisen metsä- ja luontoalan toimijaverkoston voimin. Teemapäivien järjestämisessä ja toteuttamisessa on ollut mukana mm. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ja metsäoppilaitosten opiskelijoita. Lisäksi samat toimijat ovat hankerahoituksella rakentaneet luontopolkuja metsäopetuksen tueksi koulujen ja kuntalaisten käyttöön. Tällaisia polkuja on Kouvolassa ja Valkealassa. Teemapäiviin osallistuu vuosittain yli 2000 koululaista ja opiskelijaa. Muutamien koulujen ja metsäorganisaatioiden kanssa on myös metsäkummitoimintaa sekä leirikoulutoimintaa. Metsäkeskus on järjestänyt vuosittain alueellisen Metsävisakilpailun, joista paras oppilas on jatkanut valtakunnalliseen kilpailuun. Metsävisaan osallistuu vuosittain n. 1500 oppilasta 8-9 luokilta. Eri metsäalan toimijat ovat järjestäneet työelämään tutustujille ja opiskelijoille TET-, harjoittelu- ja työssäoppimispaikkoja. Lähes kaikille opiskelijoille on tarvittaessa löytynyt työssäoppimispaikka. Nykyinen toiminta tavoittaa noin 3000 nuorta vuosittain. 3.4 Metsäalan toimijoita Kaakkois-Suomessa Alueen merkittäviä metsäalan toimijoita ovat mm: Etelä- ja Kaakkois-Suomen metsänomistajien liitot (7 metsänhoitoyhdistystä), www.mhy.fi Kaakkois-Suomen metsäkeskus, www.metsakeskus.fi Metsäliitto Osuuskunta, www.metsaliitto.fi Stora Enso, www.storaenso.com Tornator, www.tornator.fi UPM Oyj, www.upm-kymmene.com Koneyrittäjät Metsä- ja luontoalan nuorisojärjestöä edustavat mm: Kaakkois-Suomen 4H-piiri sekä alueella toimivat yhdistykset, www.kaakkois-suomen.4h.fi Muita metsäluontoalalla toimivia järjestöjä ovat mm: Luonnonsuojelupiirit ja -yhdistykset, www.sll.fi Partiolaiset, www.partio.fi Riistanhoitopiiri ja -yhdistykset sekä metsästysseurat, www.riista.fi Suomen Ladun paikalliset yhdistykset, www.suomenlatu.fi Alueen metsäoppilaitokset ja ammattikorkeakoulut: Etelä-Karjalan ammattiopisto, luonnonvara- ja ympäristöala, www.ekamo.fi 6
4 TOIMENPIDEOHJELMA METSÄOSAAMISEN LISÄÄMISEKSI Opetushallituksen ja Suomen Metsäyhdistyksen laatima metsä- ja luonto-opetuksen malli perustuu kuuteen eri osa-alueeseen: metsäluonto, metsän antimet ja virkistyskäyttö, metsäluonnon suojelu, metsätalous ja metsänhoito, puun käyttö ja jalostus sekä metsä ja kulttuuri. Lasten ja nuorten metsä- ja luonto-opetus rakentuu eri ikäryhmien tavoitetasoista. Varhaiskasvatuksessa sekä 1. ja 2. luokalla metsä- ja luonto-opetus painottuu metsässä saataviin kokemuksiin ja elämyksiin. 3- luokalta alkaen painotus siirtyy tiedon ja taidon antamiseen. Valtakunnallisen Oppimispolun mallin mukaisissa teemapäivissä käytettävä Ikäryhmittäinen jako ja tavoitetasot: Varhaiskasvatus: Perusopetus 1-2: Perusopetus 3-6 luokat: Perusopetus 7-9 luokat: Lukio : Metsäalan opiskelijat: kokemukset ja elämykset kokemukset ja elämykset tieto ja taito, toiminnallisuus tieto ja taito, toiminnallisuus ryhmissä, tieto ja taito, toiminnallisuus ryhmissä, yksilöllinen suoriutuminen ammatillinen tieto ja taito, yksilöllinen suoriutuminen ja vastuunotto 4.1 Tavoitteet ja toimenpiteet osa-alueittain kaikissa ikäryhmissä Metsäluonto Tavoite: Lapset ja nuoret osaavat liikkua metsässä, kiinnostus metsään ekosysteeminä lisääntyy ja metsän eliölajien tuntemus paranee. Metsän antimet ja virkistyskäyttö Tavoite: Tieto metsän keruutuotteista ja riistaeläimistä lisääntyy. Metsän virkistyskäytön vastuulliset jokamiehen oikeudet tunnetaan. Metsäluonnon suojelu Tavoite: Metsäluonnon suojelun tarkoitus ja vaikutukset ymmärretään ja käsitteistö selkiytyy. Ympäristön suojelulla tarkoitetaan tässä uusiutuvan luonnonvaran kestävää käyttöä, kierrätystä sekä kulutusta. Tavoitteena on ymmärtää uusiutuvan energianlähteen merkitys ympäristön suojelussa. Metsätalous ja metsänhoito Tavoite: Metsätalouden merkitys Suomen kansantaloudessa ymmärretään. Puun kasvatuksen ja korjuun ketju tunnetaan ja metsien hyödyntäminen uusiutuvana luonnonvarana ymmärretään. Metsätalouden ammatit tunnetaan ja niihin hakeutuminen on aktiivista ja tarpeisiin riittävää. Puun käyttö ja jalostus sekä ympäristön suojelu Tavoite: Puun merkitys eri tuotteiden raaka-aineena ymmärretään. Tieto metsäteollisuuden merkityksestä maamme vientituloihin ja työllisyyteen lisääntyy. Metsä ja kulttuuri Tavoite: Osana Suomen kulttuuriperintöä oleva metsänkäytön historian tuntemus lisääntyy. Lisäksi osataan hyödyntää metsän mahdollisuuksia taideaineissa. Toimenpiteet: Metsäteemapäiviä järjestetään kaikille ikäryhmille. Teemapäivien ohjelmaa tarkennetaan ed. tavoitteiden mukaiseksi. 7
Lähialueen valmiita luontopolkuja hyödynnetään, tietoa niistä välitetään kouluille ja niiden kohdeselostuksia täydennetään. Uusia luontopolkuja rakennetaan ja kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Oppitunteja pidetään kouluilla ja leirikouluissa. Opettajia kutsutaan metsänomistajille ja toimihenkilöille järjestettäviin koulutustilaisuuksiin. Nuorille järjestetään metsätaitokilpailuja. Järjestetään ammattiesittelyjä ja tutustumiskäyntejä metsäalan oppilaitoksiin. Tutustumiskäyntejä järjestetään teollisuuslaitoksiin. Metsäteollisuuden tuotteiden materiaalinäytteitä jaetaan kouluihin. Metsävisa järjestetään vuosittain alueella. 4.2 Osa-alueiden yhteiset ja järjestelmän toimivuutta varmistavat tavoitteet Tavoite: Yhteistyö ja tiedonkulku eri toimijoiden ja alueen oppilaitosten kanssa on sujuvaa. Kouluilla ja oppilaitoksilla on tietoa tarjolla olevasta metsä- ja luontotietoutta lisäävästä oppimateriaalista. Järjestetään vuosittain Metsävisa peruskoulun 8-9 luokille Tapahtumista tuotetaan materiaalia kouluissa. Toiminnan tuloksellisuutta määritellään tulosten perusteella. Toimenpiteet: Perustetaan ja ylläpidetään eri organisaatioissa toimivien kouluyhteistyöhön nimettyjen yhteyshenkilöiden toimintoryhmää. Ryhmän tehtävänä on tiedottaa ja suunnitella vuosittainen toiminta ja tarjota toimenpideohjelman mukaista toimintaa oppilaitoksiin ja vastata oppilaitosten yhteydenottopyyntöihin. Kerätään tietoa tehdyistä toimenpiteistä vuosittain. Kouluille lähetetään metsäalan toimintoryhmän yhteystiedot. Opetuskäyttöön soveltuvasta esitemateriaalista ja verkossa olevasta esittelyaineistosta kootaan luettelo ja toimitetaan kouluihin. Metsäkeskus järjestää Metsävisan aluekilpailun yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Koulut sitoutetaan tuottamaan materiaalia tapahtumien jälkeen. Materiaali liitetään toimenpideohjelmaan. 8
5 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET HARJOITTELU JA TYÖSSÄOPPIMISPAIKKOJEN JÄRJESTÄMISEKSI Tavoite: Metsäalalle hakeutuville nuorille pyritään tarjoamaan harjoittelu- ja työssäoppimispaikkoja. Toimenpiteet: Oppilaitoksille lähetetään metsäalan toimijoiden yhteystiedot. Oppilaitokset käyvät yhteistyökeskustelut työnantajien kanssa, jossa sovitaan puite määrät ja tarjottavien töiden sisältö. 6. SITOUTUMINEN, SEURANTA JA RAPORTOINTI Toimenpideohjelman perusteella toimintaryhmä tekee seuraavan vuoden toteuttamissuunnitelman aina edellisen vuoden lokakuun loppuun mennessä. Toteuttamissuunnitelma valmistellaan metsäkeskuksen johdolla ja lähetetään tiedoksi metsäsertifiointitoimikunnalle sekä metsäalan toimijoille. Toimenpideohjelman ja toteuttamissuunnitelman toteutumista seurataan vuosittain sertifiointitoimikunnan johdosta. Seurattavia asioita ovat järjestetyt koulutustilaisuudet opettajille, metsätapahtumat koululaisille, osallistujamäärät, pidetyt oppitunnit ja harjoittelu- ja työssäoppimispaikat sekä tapahtumista tuotettu materiaali. Metsäkeskus kokoaa tiedot alueensa tapahtumista ja raportoi edelleen sertifiointitoimikunnalle sekä kaikille toimijoille. Kerätty tieto on käytettävissä sekä toimijoiden auditoinneissa että organisaatioiden toimintakertomuksissa soveltuvin osin. 9
LIITTEET Liite 1 FFCS sertifiointikriteeri 25 10
Liite 2 Kouluyhteistyön toteutumat Kaakkois-Suomessa 2011 Lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämistä toteutettiin toimintaohjelman mukaisin toimenpitein vuonna 2011. Vuoden aikana toteutuneita yhteistyömuotoja olivat mm. koulujen metsäteemapäivät ja retkeilyt, metsäoppitunnit, vuosittainen maakunnallinen metsävisa, luontopolun rakentaminen sekä muut metsätapahtumat. Tapahtumat on esitetty lukuina alla olevassa taulukossa. Kouluyhteistyö 2011 Tavoite Toteutuma kpl kpl Peruskoulujen, esikoulujen ja päiväkotien sekä lukioiden metsäteemapäiviä yms. 40 42 Metsäteemapäiviä kpl Kummikoulutapahtumia kpl Muut kpl Em. tapahtumiin osallistuu oppilaita 2500 2169 opettajia 80 99 Metsäoppitunteja kouluilla 2 2 Metsävisaan osallistuu kouluja 8-9 lkt 22 27 oppilaita 1500 2433 Kymenlaakso/ E-Karjala Opettajille suunnattuja metsäpäiviä, retkiä yms. 1 1 Muita kouluyhteistyötapahtumia (messut yms) tapahtumia 2 2 osallistuvia nuoria 300 123 Muu toiminta, esim. luontopolkujen rakentaminen 1 1 Henkilöitä yht. (oppilaat + opettajat yht.) 4380 4824 Toteutuneiden tilaisuuksien seuranta tapahtuu sertifioinnin tiedonkeruun yhteydessä. Harjoittelu- ja työssäoppimispaikat Harjoittelu- ja työssäoppimispaikat on järjestetty kaikille alan opiskelijoille sekä koululaisille tarpeen mukaan yhteistyössä metsäalan toimijoiden kanssa. Toteutuma 2011: Metsäalan harjoittelijat TET-jaksolle osallistuneet 9 hlö 7 hlö 11
Liite 3 Kouluyhteistyön toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kouluyhteistyö 2012 Tavoite Toteutuma kpl kpl Peruskoulujen, esikoulujen ja päiväkotien sekä lukioiden metsäteemapäiviä yms. 40 40 Metsäteemapäiviä kpl Kummikoulutapahtumia kpl Muut kpl Em. tapahtumiin osallistuu oppilaita 2500 2500 opettajia 80 80 Metsäoppitunteja kouluilla 2 2 Metsävisaan osallistuu kouluja 8-9 lkt 22 22 oppilaita 1500 1500 Opettajille suunnattuja metsäpäiviä, retkiä yms. 1 1 Muita kouluyhteistyötapahtumia (messut yms) tapahtumia 2 2 osallistuvia nuoria 300 300 Muu toiminta, esim. luontopolkujen rakentaminen 1 1 Henkilöitä yht. (oppilaat + opettajat yht.) 4380 4380 Toteutuneiden tilaisuuksien seuranta tapahtuu sertifioinnin tiedonkeruun yhteydessä. Harjoittelu- ja työssäoppimispaikat Harjoittelu- ja työssäoppimispaikat on järjestetty kaikille alan opiskelijoille sekä koululaisille tarpeen mukaan yhteistyössä metsäalan toimijoiden kanssa. 12
Liite 4 Toimenpideohjelman 2011-2013 valmistelevassa työryhmässä toimivat henkilöt Etelä-Karjalan biologian ja maantieteiden opettajat Etelä-Karjalan ammattiopisto,tekniikan koulu Kymen riistanhoitopiiri Kymenlaakson biologian ja maantieteen opettajat Kaakkois-Suomen 4H-piiri Metsäkeskus Kaakkois-Suomi Metsäkeskus Kaakkois-Suomi Metsäliitto Osuuskunta Metsänomistajain liitto KAS Stora-Enso Oyj Stora-Enso Oyj Tornator Oy UPM Metsä, Lappeenrannan piiri Kouvolan seudun ammattiopisto Järvinen Reijo Majander Esa Tolvanen Jouni Valtiala Sakari (Mira Rouvinen) Vuorikoski Pasi Hiitola Soile Repo Seppo Anu Rautiainen Vainikka Pekka Teppo Pellinen Kimmo Verta Luukkanen Tuija (Sallinen Maarit) Tomi Närhi Karjalainen Asko (Sarvikivi Heikki) 13