Kvalt liite 1 Kv

Samankaltaiset tiedostot
KAINUUN LIITTO -KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä

Kuntayhtymän nimi on Keski-Suomen liitto-kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Keski-Suomen liitto. Kotipaikka on Jyväskylän kaupunki.

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto -kuntayhtymän perussopimus

P E R U S S O P I M U S

Kuntayhtymän nimi on Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Kemin kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Kymenlaakson Liitto - kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Kymenlaakson Liitto. Kotipaikka on Kouvolan kaupunki.

Muiden kuntien kanssa kuntayhtymä voi tehdä sopimuksia vapaaehtoisten tehtävien hoidosta täyttä korvausta vastaan.

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTALIITTO -KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

P O H J O I S S A V O N L I I T O N PE R U S S O P I M U S

1. luku YLEISET MÄÄRÄYKSET luku KUNTIEN EDUSTAJAINKOKOUS JA YHTYMÄVALTUUSTO luku YHTYMÄHALLITUS luku MUU HALLINTO 5

Hallitus LIITE 2 Valtuusto LIITE 2 PERUSSOPIMUS

Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymän perussopimus

2. aluekehittämisen lainsäädäntöön sisältyvät aluekehitysviranomaiselle kuuluvat tehtävät sekä niihin liittyvä maakunnallinen edunvalvonta;

PERUSSOPIMUS. Kuntayhtymän nimi on Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Rovaniemen

Kuntayhtymän nimi on Keski-Suomen liitto-kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Keski-Suomen liitto. Kotipaikka on Jyväskylän kaupunki.

Muut lainsäädännön nojalla maakunnan liitolle kuuluvat tehtävät.

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS

Päijät-Hämeen liiton PERUSSOPIMUS. Päijät-Hämeen maakuntahallitus Voimaantulo

Hämeen Maakuntaliiton kuntayhtymän perussopimus

Yhtymävaltuuston hyväksymä PERUSSOPIMUS

SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS

Perussopimus on voimassa vahvistuspäivämäärästä alkaen toistaiseksi.

1 (5) Luonnos 1 PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET. 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka

Liite nro. 1 Luonnos Rovaniemen koulutuskuntayhtymän perussopimukseksi alkaen PERUSSOPIMUS

Yhtymähallitus , liite 6. Koulutuskuntayhtymä Tavastian P E R U S S O P I M U S

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki.

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä. Perussopimus

Etelä-Pohjanmaan liiton perussopimus

Perussopimus Voimaan

PERUSSOPIMUS. Raision seudun koulutuskuntayhtymä Yhtymähallitus Liite 2/2. Yhtymähallitus

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

Kuntayhtymän nimi on NuVa kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Nurmeksen kaupunki. Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Nurmeksen kaupunki ja Valtimon kunta.

PERUSSOPIMUS Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto

ETELÄ-KARJALAN LIITTO -KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI PERUSSOPIMUS

Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymän kotipaikka on Ylivieskan kaupunki.

Voimassa oleva perussopimus ( ) Ehdotus uudeksi perussopimukseksi (voimaan ) 1 Nimi ja kotipaikka

SISÄ-SAVON TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

PEIMARIN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS

Kuntayhtymä ylläpitää Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistoa (POKE).

PERUSSOPIMUS. ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO Maakuntahallitus 26, Voimaantulo Sisällysluettelo. 1. luku YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän PERUSSOPIMUS 1 LUKU KUNTAYHTYMÄ. 1 Nimi ja kotipaikka

Savon koulutuskuntayhtymän perussopimus

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymän hallitus

KESKI-POHJANMAAN LIITON PERUSSOPIMUS 2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS

Lisäksi kuntayhtymä kehittää ja koordinoi erikoissairaanhoitoa yhdessä jäsenkuntiensa kanssa.

Perussopimus (14) Sisällysluettelo

PERUSSOPIMUS YLÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ I YLEISET MÄÄRÄYKSET. 3 Kuntayhtymän tehtävä Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta:

Seinäjoen koulutuskuntayhtymän perussopimus. Hyväksytty yhtymävaltuustossa Luku. Kuntayhtymä. 1 Nimi ja kotipaikka

LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄN P E R U S S O P I M U S

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS Voimassa alkaen. 3 ja 6 muutos voimassa alkaen.

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

POHJOIS-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

P E R U S S O P I M U S. 1 Nimi ja kotipaikka

Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän perussopimus

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymän perussopimus 1 (8) Voimaantulo Koulutuskeskus Salpaus kuntayhtymän perussopimus.

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

POHJOIS KARJALAN SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

I LUKU - YLEISET MÄÄRÄYKSET

ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän perussopimus

1 (14) Koulutuskeskus Salpaus kuntayhtymän perussopimus Voimaantulo Jäsenkunnat:

Perussopimus 2 (9) I YLEISET MÄÄRÄYKSET. 1 Nimi ja kotipaikka

ESPOON SEUDUN KOULUTUS- KUNTAYHTYMÄ OMNIAN PERUSSOPIMUS

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

Kuntayhtymän nimi on Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia.

I LUKU - YLEISET MÄÄRÄYKSET

Perussopimus KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ

RASEKO PERUSSOPIMUS. Raision seudun koulutuskuntayhtymä Yhtymähallitus Liite 2/2. Yhtymävaltuusto xx.xx.

PERUSSOPIMUS POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO

KYMENLAAKSON LIITTO -KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS Uuden aluekehityslain aiheuttamat lisäysehdotukset us

KESKI-UUDENMAAN SOTE KESKI-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TER- VEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS

Hallitus LIITE 7 PERUSSOPIMUS

Kuntayhtymän nimi on Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Rovaniemen kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä. Liikelaitoskuntayhtymä käyttää markkinointi- ja aputoiminimenä JIK ky -nimeä.

Kuntayhtymän nimi on Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Suonenjoen

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN jäsenten vuonna 2007 hyväksymä PERUSSOPIMUS 1. LUKU LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ

Koulutuskuntayhtymä Tavastian P E R U S S O P I M U S

KAINUUN JÄTEHUOLLON KUNTAYHTYMÄ

Oulun seudun koulutuskuntayhtymän perussopimus

Khall liite nro 1. Vanhus- ja vammaisneuvoston toimintaohje. Hyväksytty Voimaantulo

2. LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN TOIMIELIMET JA ORGANISAATIO

KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOINEN PERUSSOPIMUS. Evijärven kunta ja Kauhavan kaupunki

LOUNAIS-HÄMEEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän perussopimus

PERUSSOPIMUS. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto

PERUSSOPIMUS SEINÄJOEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ m:perussopimus 2009 Päivitetty LUKU KUNTAYHTYMÄ. Nimi ja kotipaikka

Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymä (HSL)

1. LUKU LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ

Oulun seudun koulutuskuntayhtymän perussopimus

ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIAN PERUSSOPIMUS ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIAN PERUSSOPIMUS 1. LUKU 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄ

Raahen koulutusyhtymä

POHJOIS KARJALAN SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

Transkriptio:

Kvalt liite 1 Kv 10.11.2015 (muutokset tällä tyypittelyllä; :t 2, 14, 20 ja 27) KAINUUN LIITTO -KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Kainuun liitto -kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Kainuun liitto. Kotipaikka on Kajaanin kaupunki. 2 Jäsenkunnat Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi. 3 Uuden jäsenkunnan ottaminen Kunta, joka valtioneuvoston päätöksellä määrätään kuulumaan Kainuun maakuntaan, tulee Kainuun liiton jäseneksi päätöksessä mainitusta ajankohdasta lukien. 4. Jäsenkunnan eroaminen Milloin kunta valtioneuvoston päätöksellä määrätään kuulumaan toiseen maakuntaan, lakkaa kunnan jäsenyys Kainuun liitossa päätöksessä mainitusta ajankohdasta lukien. 5 Kuntayhtymän toimiala ja tehtävät Kainuun liitto edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kainuun liitto toimii maakunnan ja sen asukkaiden toimintaympäristön, elinkeinojen ja palveluiden kehittäjänä. Se edistää yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten toimijoiden kanssa ja valvoo maakunnan asukkaiden ja kuntien etuja. Tämän toteuttamiseksi liitto toteuttaa hankkeita ja tekee tutkimus-, kehittämis-, suunnittelu- ja edunvalvontatyötä toimien jäsenkuntien ja muiden sidosryhmien yhteistyöelimenä. Kuntayhtymän tehtävänä on: 1. Toimia Kainuussa aluekehityslainsäädännön tarkoittamana aluekehitysviranomaisena; 2. toimia maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamana maakunnan suunnitteluviranomaisena; 3. vastata alueen yleisestä kehittämisestä maakunnassa sekä edistää suunnitelmien toteuttamista sekä toteuttaa rahoitus- ja rakennerahastolain mukaiset EU-ohjelmien suunnittelu- ja toimeenpanotehtävät; 4. vastata muulla lainsäädännöllä maakunnanliitolle määrätyistä tehtävistä ja jäsenkuntien sille antamista tehtävistä;

5. valvoa maakunnan etua kansallisen ja Euroopan politiikan tasolla, minkä onnistumiseksi Kainuun liitto luo ja hoitaa yhteistyötä ja kumppanuuksia maakunnassa ja maakunnan ulkopuolella; 6. huolehtia kansallisella ja kansainvälisellä tasolla maakunnan positiivisesta tunnettavuudesta yhdessä toisten toimijoiden kanssa ja 7. hoitaa jäsenkuntien sille erikseen yhteisesti hoidettavaksi osoittamat tehtävät. Kuntayhtymä voi olla jäsenenä tai osakkaana kuntayhtymän toimialaan liittyvissä yhteisöissä ja yhtiöissä. Kuntayhtymä voi sopimuksin ottaa täyttä korvausta vastaan suorittaakseen kuntayhtymän toimialaan liittyvän toimeksiannon muiltakin kuin jäsenkunnilta. 6 Maakunnan liittojen yhteistoiminta-alueet ja niiden tehtävät Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat muodostavat maakunnan liittojen yhteistoiminta-alueen alueiden kehittämisestä annetun lain mukaisten tehtävien (12 ) hoitamiseksi. 7 Yhteistoiminta-alueen päätöksenteon järjestäminen Päätökset yhteistoiminnassa hoidettavista tehtävistä tehdään liittojen toimielinten yhtäpitävin päätöksin. II KUNTAYHTYMÄN TOIMIELIMET MAAKUNTAVALTUUSTO 8 Yhtymävaltuuston nimi Yhtymävaltuustosta käytetään nimitystä Kainuun maakuntavaltuusto. 9 Jäsenten valinta Kuntien valtuustot valitsevat maakuntavaltuustoon edustajat seuraavasti: Kunnan asukasluku edellisen vuoden joulukuun lopun tilastokeskuksen virallisen väkiluvun mukaan enintään 7 000 2 jäsentä 7001-24000 4 jäsentä 24 001 tai enemmän 15 jäsentä

Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen samoin perustein kuin varsinainen jäsen. Jäsenet ja varajäsenet ovat jäsenkunnan valtuutettuja. Kuntien valtuustot valitsevat maakuntavaltuuston jäsenet ja varajäsenet valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Maakuntavaltuustossa edustettuina olevien ryhmien ääniosuuksien tulee valittaessa vastata jäsenkuntien valtuustoissa edustettuna olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta maakunnan alueella vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Mikäli jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuuden kesken toimikauden tai muusta syystä eroaa valtuuston jäsenyydestä kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kunnan valitseman jäsenen tai varajäsenen on edustettava samaa ryhmää kuin se, jonka tilalle hänet valitaan. 10 Jäsenten äänivalta Maakuntavaltuuston kokouksissa on kullakin jäsenellä yksi ääni. 11 Päätösvaltaisuus Maakuntavaltuusto on päätösvaltainen, kun paikalla on vähintään 2/3 valtuutetuista. 12 Maakuntavaltuuston tehtävät Jäsenkunnat käyttävät maakuntavaltuuston kokouksissa ylintä päätösvaltaa liiton asioissa. Maakuntavaltuuston erityisinä tehtävinä on: 1. valita maakuntavaltuustolle vuosittain puheenjohtaja sekä ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja, joilla on läsnäolo- ja puheoikeus maakuntahallituksen kokouksissa, 2. hyväksyä jokaista varainhoitovuotta varten liitolle talousarvio ja sen hyväksymisen yhteydessä vähintään kolmea vuotta koskeva taloussuunnitelma, 3. päättää toimenpiteistä, joihin tarkastuslautakunnan valmistelu, tilintarkastuskertomus ja siinä tehdyt muistutukset antavat aihetta sekä hyväksyessään tilinpäätöksen päättää vastuuvapaudesta tilivelvollisille, 4. valita maakuntahallituksen jäsenet, näiden henkilökohtaiset varajäsenet sekä maakuntahallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat ja päättää maakuntahallituksen toimikauden pituudesta. 5. perustaa tarpeelliseksi katsomiansa toimielimiä,

6. asettaa tarkastuslautakunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten sekä valita tarkastuslautakunnan esityksen perusteella yksi tai useampi tilintarkastusyhteisö 7. tehdä luvussa III valtuuston tehtäviksi osoitetut päätökset, 8. käsitellä mahdolliset muut maakuntavaltuuston päätettävät asiat. 13 Jäsenkunnan aloite Jäsenkunnalla on oikeus saada haluamansa asiat maakuntavaltuuston käsiteltäväksi, jos sitä kirjallisesti vaaditaan hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. HALLITUS 14 Nimi, koko ja toimikausi Kuntayhtymällä on hallitus, josta käytetään nimitystä Kainuun maakuntahallitus. Maakuntahallitukseen kuuluu kaksitoista (12) jäsentä. Kajaanista on vähintään neljä (4) jäsentä ja muista jäsenkunnista on kustakin vähintään yksi (1) jäsen. Jäsenillä on henkilökohtaiset varajäsenet. Maakuntahallituksen toimikauden pituus on neljä vuotta, ellei maakuntavaltuusto ole siitä muuta päättänyt. 15 Edustavuus Maakuntahallitusta valittaessa noudatetaan kunnallisvaalilain suhteellisuusperiaatetta ottaen huomioon jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien (puolueiden ja valitsijayhdistysten) kunnallisvaaleissa saamat äänimäärät. 16 Maakuntahallituksen tehtävät Maakuntahallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset. Maakuntahallituksen tehtävät määritellään tarkemmin hallintosäännössä. III TALOUS SEKÄ HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS 17 Peruspääoma Kainuun liitto -kuntayhtymän peruspääoma muodostuu 31.12.2012 purkautuneen Kainuun maakunta kuntayhtymän Kainuun liiton peruspääomasta. Peruspääomaa voidaan korottaa myös siirrolla oman pääoman muusta erästä. Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin.

Peruspääomien korottamisesta ja alentamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot yhtäpitävin päätöksin. Peruspääomien jäsenkuntaosuuksille suoritetaan korkoa, joka vastaa 12 kuukauden euriborkorkoa lisättynä 0,20 %:lla. Korko tarkistetaan kullekin talousarviovuodelle edellisen vuoden kesäkuun 30. päivänä. Uuden jäsenkunnan ja osajäsenyyttään laajentaneen kunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta sekä peruspääoman korottamisesta siirrolla muusta omasta pääomasta päättää yhtymävaltuusto. 18 Jäsenkuntien osuudet ja vastuu Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoista sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa. 19 Talousarvio ja -suunnitelma Kuntayhtymä neuvottelee kunkin kunnan kanssa seuraavan vuoden talousarviosta, edunvalvonnasta, yleisestä kehittämisestä ja muista kuntayhtymälle kuuluvista tehtävistä. Neuvottelut on käytävä kunkin vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Talousarvio- ja suunnitelmaluonnos on toimitettava jäsenkunnille kuntaneuvottelujen jälkeen 31.8. mennessä ja hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma viimeistään 30.12. mennessä. 20 Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä ja raportointi jäsenkunnille Kuntayhtymä raportoi taloudestaan ja toiminnastaan jäsenkunnille kolme kertaa vuodessa neljän (4) kuukauden välein. 21 Suunnitelmapoistot Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy maakuntavaltuusto. 22 Jäsenkuntien maksuosuudet Se määrä, joka talousarvion mukaan muiden tulojen lisäksi tarvitaan menojen suorittamiseen, kootaan varainhoitovuoden maksuosuuksina. Jäsenkuntien maksuosuuden suuruus määräytyy edellisen vuoden joulukuun lopun tilastokeskuksen virallisen väkiluvun mukaisessa suhteessa. Maksuosuus suoritetaan varainhoitovuoden aikana kerran kuukaudessa 12. päivä. 23 Investointien pääomarahoitus

Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena, jäsenkunnan oman pääoman ehtoisena sijoituksena taikka lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta. Perustamishankkeiden arvioidut kustannukset jaetaan valtionosuuden määräämiseksi jäsenkuntien osuuksiksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jaon suhteessa. Jäsenkunnan osuus valtionosuudesta on näin lasketun kunnan perustamishankkeen kustannusosuuden ja kunnan valtionosuusprosentin mukainen. Mahdollisen erillisen valtionosuuden ja -avustuksen määrällä korotetaan peruspääomaa ja kunkin kunnan osuutta peruspääomasta. Mikäli peruspääoma on saavuttanut kuntayhtymälle sovitun peruspääomatason, suoritetaan mahdollinen erillinen investointien valtionosuus jäsenkunnille. Varustautuminen kuntayhtymän tulevien investointien rahoitukseen on jäsenkuntien vastuulla. 24 Rahastojen perustaminen Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää kuntayhtymävaltuusto. 25 Viivästyskorko Maksun viivästyessä kuntayhtymä perii korkolain 4 :n 3 momentin mukaisen viivästyskoron. 26 Tilinpäätös ja toimintakertomus Kuntayhtymän tilikausi on kalenterivuosi. Tilikaudelta laadittava tilinpäätös ja toimintakertomus on saatettava yhtymävaltuuston käsiteltäväksi tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kuntayhtymän hallituksen jäsenet ja kuntayhtymän johtaja. Hyväksyessään tilinpäätöksen yhtymävaltuusto päättää samalla tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. 27 Alijäämän kattaminen Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 :n 2 momentissa tarkoitettua selvityshenkilön laatimaa sopimusta kuntayhtymän talouden tasapainottamisesta, vastaavat kunnat alijäämän kattamisesta asukasmäärien mukaisessa suhteessa. Alijäämä on katettava vuoden kuluessa em. sopimuksen valmistumisesta. 28 Hallinnon ja talouden tarkastaminen Hallinnon ja talouden tarkastamisesta noudatetaan mitä siitä on säädetty kuntalaissa (365/95) ja määrätty kuntayhtymän tarkastussäännöissä. Tarkastuslautakuntaan valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme (3) tai viisi (5) jäsentä sekä jokaiselle jäsenelle henkilökohtainen varajäsen.

29 Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, sille suoritetaan maakuntavaltuuston päätöksellä kunnan osuus peruspääomasta tai osa siitä. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan jäsenkunnan pääomaosuutta, alennetaan peruspääomaa. Korvaus pääomaosuudesta suoritetaan tasasuuruisina erinä kolmen vuoden aikana eron voimaantulosta lukien. 30 Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautuessa yhtymän hallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen em. osuuksien suhteessa. IV MUUT MÄÄRÄYKSET 31 Sopimuksen voimaantulo Perussopimus tulee voimaan 1.1.2016. Tämä sopimus kumoaa 4.9.2012 allekirjoitetun perussopimuksen. Jäsenkuntien allekirjoitukset: