Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n momentin 1 kohta 13 f) ja 13 g)

Etelä-Suomi Päätös Nro 169/2012/1 Dnro ESAVI/333/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.10.2012 ASIA Päätös ympäristöluvan 126 YLO, 21.12.2007 (muutettu VHO 08/0378/1, 11.12.2008) lupamääräysten tarkistamista ja muuttamista koskevasta lupahakemuksesta, jätteen hyödyntämis- ja käsittelylaitos, Rauma LUVAN HAKIJA Kuusakoski Oy PL 9 02781 ESPOO Y-tunnus: 1589236-3 TOIMINTA JA SIJAINTI Kuusakoski Oy:n Rauman palvelupisteen jätteen hyödyntämis- ja käsittelylaitos, joka sijaitsee Rauman kaupungin Kortelan kaupunginosassa kiinteistöillä 684-10- 1005-1, 684-10-1005-2 ja 684-10-1005-4 osoitteessa Hitsaajantie 10, 26280 Rauma. Kiinteistöt omistaa Rauman kaupunki. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 23.12.2011. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 1 momentti ja 2 momentin kohta 4 sekä 55 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n momentin 1 kohta 13 f) ja 13 g) ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Kyseessä on olemassa oleva toiminta, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen Lounais-Suomen Ympäristökeskuksen 21.12.2007 myöntämä ympäristölupa (YLO 126, Dnro LOS-2004-Y-608-111). Vaasan Hallinto-oikeus on muuttanut osaa lupamääräyksistä 11.12.2008 antamallaan päätöksellä 08/0378/1 (Dnro 00119/08/5107). Muutetut lupamääräykset 5. ja 6. ja lupamääräysten tarkistamista koskeva muutettu kohta kuuluvat seuraavasti: 5. Melua tuottavaa toimintaa, jollaiseksi lasketaan materiaalikuormien purkaminen ja lastaaminen, materiaalien lajittelu, mekaaninen leikkaus ja paalaus, saa asiasta erikseen ilmoittamatta harjoittaa vain maanantaista perjantaihin klo 7.00 ja 18.00 välisenä aikana. Metallijätteen mekaanista leikkausta ja paalausta saa harjoittaa vain enintään 10 päivänä vuodessa maanantaista perjantaihin klo 7.00 18.00. Leikkuripaalain tulee sijoittaa melusuojauksen taakse. Poikkeuksellisesti on melua tuottava toiminta lukuun ottamatta metallijätteen mekaanista leikkausta ja paalausta sallittu maanantaista lauantaihin klo 7.00 22.00. Tällöin asiasta on ilmoitettava viimeistään viisi arkityöpäivää aiemmin Rauman kaupungin ympäristövirastoon. Mekaaninen leikkaus ja paalaus on kuitenkin sallittua tällöinkin vain maanantaista lauantaihin klo 7.00 18.00. Välttämättömistä syistä, kuten laivan lastauksen vuoksi, kuitenkin enintään kahdentoista vuorokauden ajan vuodessa, materiaalikuormia saa purkaa, lastata ja tarvittavassa määrin lajitella kaikkina viikonpäivinä enintään 10 yönä vuodessa. Tällöin asiasta on ilmoitettava viimeistään viisi arkityöpäivää aiemmin Lounais-Suomen ympäristökeskukseen ja Rauman kaupungin ympäristövirastoon. Asiasta on myös tiedotettava 2 5 vuorokautta aiemmin alueella yleisesti ilmestyvässä sanomalehdessä. 6. Luvan saajan on 30.4.2008 mennessä esitettävä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle suunnitelma ympäristölle aiheutuvan melun vähentämiseksi. Toimenpiteet melun vähentämiseksi tulee toteuttaa siten, että toiminnasta aiheutuva melun ekvivalentti äänitaso ei saa ajankohdan 31.10.2008 jälkeen melun leviämiselle otollisissakaan olosuhteissa ylittää ympäristön asuinkiinteistöillä päiväsaikaan (klo 7 22) arvoa 55 db(a). Melun vähentämistoimenpiteiden vaikutus on selvitettävä kertaluonteisesti 30.4.2009 mennessä melumallinnuksen avulla. Iskumaisen tai kapeakaistaisen melun erityinen häiritsevyys on otettava asianmukaisesti huomioon verrattaessa tulosta annettuun raja-arvoon. Selvityksen tulokset on raportoitava viipymättä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Rauman kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

3 Toiminnassa on noudatettava Ramboll Finland Oy:n laatiman 6.6.2008 päivätyn Kuusakoski Oy:n Rauman palvelupisteen meluselvityksen ja meluntorjuntasuunnitelman liitteessä 3 esitettyä melun kannalta optimaalista toiminta-aluetta tavallisena toimintapäivänä ja liitteessä 4 esitettyä melun kannalta optimaalista leikkuripaalaimen sijoitusaluetta leikkuripaalaimen käyttöpäivinä. Alueet on merkittävä toiminta-alueelle riittävän selkein merkinnöin. Toiminnan käynnistyttyä meluntorjuntasuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamisen jälkeen melua on tarkkailtava mittauksin sekä laitoksen etelä- että pohjoispuolella sijaitsevien asuinalueiden luona. Mittaukset on tällöin suunniteltava siten, että Kuusakoski Oy:n palvelupisteen vaikutus saadaan tuloksista luotettavasti esille esimerkiksi toteuttamalla samanaikaisesti mittauksia myös palvelupisteen lähiympäristössä. Mittaussuunnitelma on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle tarkastettavaksi viimeistään 30 vuorokautta suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamisen jälkeen ja vähintään 14 vuorokautta ennen mittausten toteuttamista. Melumittausten tulokset ja arvio mahdollisesti tarvittavista lisätoimenpiteistä toteuttamisaikatauluineen on toimitettava Lounais- Suomen ympäristökeskukselle 30 vuorokauden kuluessa mittausten suorittamisesta. Päätöksen voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.12.2011 mennessä. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on haettava lupa. Lupamääräysten tarkistamista koskevaan hakemukseen on muutoin vaadittavien selvitysten ohella liitettävä riittävää asiantuntemusta käyttäen laadittu selvitys mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen erityisesti melun ehkäisemistä ja vähentämistä. Selvityksessä on otettava huomioon toiminnasta ja sen vaikutuksista saatu tieto sekä muut alueella olevat melua aiheuttavat toiminnot. Erityisesti on esitettävä selvitystä melun impulssimaisuudesta sekä perusteltu arvio impulssimaisuuden vaikutuksista häiriintyvissä kohteissa ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Selvityksessä on esitettävä laitoksella tehdyt meluntorjuntatoimenpiteet ja niiden toteuttamisen jälkeen suoritetut melumittaukset sekä mahdolliset suunnitellut lisämeluntorjuntatoimenpiteet. On myös esitettävä selvitys mitä laitoksella on tehty entistä hiljaisempien työmenetelmien kehittämiseksi ja suunnitelma entistä hiljaisempien työmenetelmien kehittämiseksi edelleen. Lisäksi on esitettävä selvitys poikkeuksellisista toiminta-ajoista ja mitä poikkeuksellisina aikoina on tehty. Toiminnanharjoittajan tulee myös esittää selvitys eri toimintojen sijoittumisesta toimintaalueelle.

4 Lounais-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt Kuusakoski Oy:lle 2.7.2008 luvan (Dnro LOS-2008-Y-469-113) pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi. Varsinais-Suomen ELY-keskus on 2.9.2011 antamallaan päätöksellä (Dnro VARELY/901/07.00/2010) hyväksynyt palvelupisteen vesien tarkkailuohjelman. ALUEEN KAAVOITUS Kuusakoski Oy:n Rauman palvelupiste sijaitsee Sampaanalan teollisuusalueella. Alue on asemakaavassa merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Alueella on erilaista teollisuutta. Rauman kaupunki omistaa suurimmaksi osaksi teollisuusalueen tontit, joita se on vuokrannut edelleen yritysten käyttöön. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ TOIMINTA Palvelupiste sijaitsee noin kolmen kilometrin etäisyydellä Rauman keskustasta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 160 metrin päässä palvelupisteestä etelään ja noin 180 metrin päässä pohjoiseen. Lähistöllä ei ole Natura 2000 -alueita tai muita suojelukohteita. Rauman palvelupiste ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä pohjaveden muodostumisalueella. Lähistöllä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Alue on maaperältään hyvin kallioista, joten pohjaveden muodostuminen on hyvin vähäistä. Yleiskuvaus toiminnasta sekä toiminta-ajat ja niitä koskevat muutokset Palvelupisteen toimintoja ovat kierrätysmetallien ja muun metallipitoisen materiaalin, akkujen, rakennusjätteen, puun, paperin, pahvin ja muovin hankinta, vastaanotto ja käsittely sekä tuotteiden lastaus ja lähettäminen. Toiminta tapahtuu pääasiallisesti arkipäivisin klo 7 20. Tarvittaessa voidaan toimia myös lauantaisin ja sunnuntaisin klo 7 20 sekä laivan lastausten aikaan ympäri vuorokauden. Vaihtolavoja voidaan hakea myös muina aikoina. Tällöin ei kuitenkaan lastata tai pureta kuormia. Ruuhkaaikoina tai poikkeustilanteissa voidaan toimia myös normaalin työajan ulkopuolella. Vuosien 2009 2011 aikana poikkeukselliset toiminta-ajat ovat liittyneet laivan lastauksiin. Lastaus on alkanut aamulla klo 7.00 ja päättynyt viimeistään klo 24.00. Laivan lastauksia on tehty vuosina 2009 2011 yhteensä 9 vuorokautena.

5 Kierrätysmetallin käsittelytoimenpiteitä ovat lajittelu, paalaaminen ja leikkaaminen. Tällä hetkellä leikkaaminen tehdään polttoleikkaamalla, koska ympäristöluvassa määrätyt toiminta-ajat liikuteltavan mekaanisen leikkuri-paalaimen käyttöön ovat hakemuksen mukaan sellaiset, ettei toiminta ole järkevää. Hakija esittää mekaanista leikkausta tehtäväksi palvelupisteen toiminta-aikana. Toiminnan melupäästöjen aiheuttamat melutasot lähimmillä asuinalueilla ovat leikkuripaalaimen käynnissä ollessa olleet Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992) annetun päiväajan ohjearvon 55 db tuntumassa. Liikuteltavan leikkuripaalaimen toiminta-aikarajoituksille ei hakijan mukaan ole ympäristönsuojelullisia perusteita. Akut puretaan kuormasta välivarastoon varastohalliin, josta akkuromusta valunut rikkihappo kerätään haponkestäviin keräilysäiliöihin. Akkuromua puristellaan kahmarilla, jotta akut rikkoutuvat niin, että niiden varaus purkautuu. Tällä ehkäistään akkujen varauksesta johtuvia tulipaloja. Käsittely on laivakuljetusten edellyttämä turvallisuustoimenpide. Akkuromua laivataan muutamia kertoja vuodessa ulkomaille käsiteltäväksi. Akkuromu kuljetetaan satamaan tarkoitukseen suunnitelluilla kuljetuslavoilla. Varsinaista akkujen purkamista tai muuta käsittelyä ei tapahdu Rauman palvelupisteessä. Käytöstä poistetut romuajoneuvot sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteet esikäsitellään palvelupisteellä tai toimitetaan muualle esikäsiteltäväksi. Rakennusjäte, puu, paperi, pahvi ja muovi lajitellaan ja toimitetaan muualle käsiteltäväksi tai hyödynnettäväksi. Paperia, pahvia ja muovia voidaan pakata paalaamalla kuljetustilavuuden pienentämiseksi. Renkaat välivarastoidaan ja toimitetaan muualle käsiteltäväksi tai hyödynnettäväksi. Lisäksi palvelupisteelle voidaan vastaanottaa ja välivarastoida ongelmajätteiden pieneriä, jotka toimitetaan luvan omaavalle käsittelijälle. Palvelupisteen välivarastointi- ja käsittelyalueet on pinnoitettu. Pieni osa pihasta on pinnoittamatonta, mutta tällä alueella tapahtuu vain vaihtolavojen ja ei-jätteeksi luokiteltavien materiaalien varastointia sekä liikennöintiä. Palvelupisteen pinnoitettujen välivarastointi- ja käsittelykenttien sade- ja hulevedet johdetaan hiekan- ja öljynerotusjärjestelmän kautta kaupungin sadevesiviemäriin. Akkujen varastointialueen sade- ja hulevedet johdetaan tällä hetkellä käsittelemättöminä viemäriin, mutta vesien käsittelyä tehostetaan vuoden 2012 aikana Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tarkkailupäätöksen yhteydessä antaman määräyksen mukaisesti. Akkujen varasto- ja käsittelyhallin valumat ohjataan suljettuihin akkunesteiden keräilysäiliöihin. Akkuneste tyhjennetään säiliöistä säiliöautolla, joka kuljettaa akkunesteen luvan omaavalle laitokselle. Akkuvaraston teknistoiminnallinen suunnitelma on tarkastettu vuonna 2008 ympäristölupamääräyksen 16 mukaisesti (Rauman kierrätysterminaalin akkuvarasto, Teknistoiminnallinen suunnitelman tarkistus, 30.6.2001, Ramboll Finland Oy). Teknistoiminnallinen suunnitelma esittää toimenpiteet

6 ympäristöhaittojen välttämiseksi ja vähentämiseksi. Siinä on arvioitu lähinnä akkujen sisältämän rikkihapon pääsyä maaperään ja vesistöön. Raportin mukaan tarkastelussa on huomioitu vain nykyinen toiminta akkujen välivarastoinnissa. Aikaisemmassa suunnitelmassa esitettyä akkujätteen käsittelyä kohteessa ei tehdä. Tarkistuksen perusteella todetaan, että Kuusakoski Oy:n Rauman toimipisteen akkujen välivarastointi täyttää kemikaalilainsäädännön mukaiset vaatimukset varaston rakenteen ja haitallisten aineiden säilymisen kannalta. Raportissa todetaan lisäksi, että tällä hetkellä pihan rakenne ei vastaa ympäristöluvan määräyksiä. Teknistoiminnallisen suunnitelman liitteenä on esitetty pihaalueen ympäristölupamääräysten mukainen rakenne, joka on tarkoitus toteuttaa lähiaikoina ja tarkkailuohjelma päivittää sen mukaan. Melun kannalta Ramboll Finland Oy on tehnyt selvityksen ja meluntorjuntasuunnitelman. Vastaanotettavat jätteet Palvelupisteessä vastaanotettavan, välivarastoitavan ja käsiteltävän materiaalin määrä on eri materiaaleittain ilmoitettuna seuraava (jätekoodit on esitetty kohdassa hakemuksen täydennykset): - Kierrätysmetallit ja metallipitoinen materiaali 67 000 t/a - Akut ja paristot 20 000 t/a - Käytöstä poistetut ajoneuvot 7 500 t/a - Käytöstä poistetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet 5 000 t/a - Rakennus- ja purkujäte 5 000 t/a - Puu, paperi, pahvi ja muovi 2 500 t/a - Renkaat 2 000 t/a - Ongelmajätteiden pienerät 100 t/a Yhteensä noin 110 000 t/a. Määrät ovat nykyisen ympäristölupapäätöksen mukaisia. Varastointi Kaikki jätteeksi luokiteltava materiaali välivarastoidaan pinnoitetulla alueella, josta sade-, sulamis- ja valumavedet johdetaan hiekan- ja öljynerotusjärjestelmän kautta kaupungin sadevesiviemäriin. Käytöstä poistetut ajoneuvot sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteet varastoidaan niistä annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti. Akkujen varastohallin pohja on rakennettu betonista, jonka päälle on rakennettu tiivis asfalttikerros. Akkuhappo johdetaan haponkestävän putkiston kautta säiliöihin, jotka on sijoitettu betonibunkkereihin. Veden hankinta ja viemäröinti Palvelupisteessä käytetään vettä pääosin konttori- ja sosiaalitiloissa. Käytettävä vesi hankitaan kaupungin vesilaitokselta.

7 Liikenne Palvelupisteen liikennemäärät ovat noin 60 85 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kierrätettävä materiaali toimitetaan palvelupisteelle pääosin kuormaautoilla. Lähtevä materiaali toimitetaan eteenpäin pääasiassa ajoneuvoyhdistelmillä. Akkuromu kuljetetaan satamaan tarkoitukseen suunnitelluilla kuljetuslavoilla. Liikennöinti palvelupisteelle tapahtuu Hitsaajantien kautta. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Jätteiden käsittelylle on tehty parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) määrittelemä BREF-asiakirja: Integrated Pollution Preventation and Control, reference Document on best Available Techniques for the Waste Treatments Industries, August 2006. BREF-asiakirjaa on käytetty soveltuvin osin pohjana arvioitaessa Rauman palvelupisteen toimintoja. Rauman palvelupisteen toiminta edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa, koska: Vastaanotto ja lähetys Rauman palvelupisteelle vastaanotettavasta ja sieltä lähetettävästä jätteestä kirjataan vaakajärjestelmään tiedot jätteen määrästä, laadusta, toimittajasta tai toimitusosoitteesta sekä kuljettajasta. Kaikille kuormille tehdään visuaalinen laaduntarkastus. Tarvittaessa jätteen tarkempi koostumus voidaan varmistaa analysoimalla. Palvelupisteelle vastaanotetaan ainoastaan sellaisia jätejakeita, joiden vastaanotto on hyväksytty ympäristöluvassa ja joka täyttää yhtiön asettamat laatuvaatimukset. Jätteet toimitetaan ainoastaan luvan omaaville käsittelijöille tai hyödyntäjille. Varastointi ja siirtely Palvelupisteellä varastoitavista jätteistä pidetään kirjaa ja toiminnanharjoittajalla on tieto palvelupisteellä varastossa olevan jätteen laadusta, määrästä ja varastopaikoista. Erilaatuiset jätteet varastoidaan toisistaan erillään. Varastot on järjestetty siten, että uudelleen siirrot on minimoitu. Kaikkiin materiaalilaatuihin ja varastopaikkoihin on esteetön pääsy. Valmiiden tuotteiden varastolaarit on merkitty. Raaka-aineille on määritelty omat varastoalueensa. Romuajoneuvojen esikäsittelyssä syntyvät palovaaralliset nesteet varastoidaan kiinteissä hyväksytyissä astioissa, jotka on varustettu ylitäytönestimillä. Hajapäästöt Palvelupisteen piha-alue on pinnoitettu ja sitä harjataan kuivana aikana. Tarvittaessa pölyävää materiaalia voidaan kostuttaa pölyämisen ehkäisemiseksi. Jätevesien käsittely Palvelupisteellä ei muodostu prosessijätevesiä. Saniteettijätevedet johdetaan kaupungin jätevesiviemäriin. Laitoksen koko varastointi- ja käsittelyalue on pinnoitettu. Hulevedet johdetaan hiekan- ja öljynerotusjärjestelmän kautta kaupungin sadevesiviemäriin.

8 Hulevesien käsittelyyn BAT-vertailuasiakirja määrittelee kaksi mahdollisuutta: johtaa hulevedet ulkopuoliseen käsittelyyn (jätevedenpuhdistamo) tasausaltaan kautta tai käsittelyn jälkeen sadevesiviemäriin. Hakemuksen mukaan palvelupisteen vesienkäsittely täyttää BAT-vaatimukset. Jätevesien syntymistä pyritään lisäksi ehkäisemään. Maaperän pilaantumisen ehkäisy Materiaalin varastointi- ja käsittelyalue on pinnoitettu kauttaaltaan. Pinnoittamattomalla alueella ei varastoida jätteeksi luokiteltavaa materiaalia. Toiminta-alueen vedet keräillään hallitusti ja johdetaan käsittelyyn. Pinnoitteiden ja viemäreiden kuntoa tarkkaillaan ja mahdolliset vauriot korjataan säännöllisesti. Nestesäiliöiden vuotoriskien minimoimiseksi tarvittavat putkitus- ja säiliöratkaisut on toteutettu maanpäällisin järjestelmin. Rauman palvelupisteellä ei ole käytössä varsinaisia maanalaisia säiliöitä. Akkuhapposäiliöt on sijoitettu maanpinnan alapuolella olevaan betonirakenteiseen altaaseen. Nestevuotoja pyritään ehkäisemään koneiden ja laitteiden ennakoivilla huoltotoimenpiteillä ja mahdollisen vuodon sattuessa käytetään imeytysmateriaalia vuodon talteen saamiseksi. Ympäristöasioiden hallinta Kuusakoski Oy:n Suomen hankintaorganisaatioon on laadittu SFS-EN ISO 14001 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä, jolle on 11.12.2001 myönnetty sertifikaatti akkreditoidun sertifioijan toimesta. Rauman palvelupiste on liitetty järjestelmään vuonna 2001. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt vesiin ja viemäriin Sosiaali- ja konttoritilojen saniteettivedet johdetaan kaupungin jätevesiviemäriin. Varastointi- ja käsittelyalueiden vedet johdetaan hiekan- ja öljynerotusjärjestelmän kautta kaupungin sadevesiviemäriin. Akkujen varastoalueen vesienkäsittelyä tehostetaan hiekan- ja öljynerotusjärjestelmällä vuoden 2012 aikana. Rauman palvelupisteen hulevesien keräily- ja käsittelyjärjestelmä valmistui vuonna 2008 pihan kunnostuksen yhteydessä. Järjestelmän uusimisen jälkeen myös toiminnan vesitarkkailu muuttui siten, että hulevesien laatua tarkkaillaan ennen niiden viemäriin johtamista erikseen akkujen välivarastointialueelta sekä muulta piha-alueelta. Seuraavassa on käsitelty hulevesien laatua ympäristölupapäätöksen myöntämisen jälkeen, vuosien 2009 ja 2010 tuloksien avulla. Mukana tarkastelussa ovat myös vuoden 2011 kevään näytteiden tulokset. Vuoden 2009 tulokset ovat ensimmäiset, jotka kuvaavat vesien laatua pihan muutostöiden jälkeen ja siten myös toiminnan tämänhetkisiä vesipäästöjä.

9 Akkujen varastointialueen hulevesien laatu ja kuormitus Akkujen varastointialueen hulevedet ovat happamia. Vesien ph on vaihdellut välillä 3,3 6,5. Alhaisin ph mitattiin joulukuussa 2009. Tämän jälkeen ryhdyttiin toimenpiteisiin, jotta akkunesteen joutuminen hulevesiin voitaisiin mahdollisimman tehokkaasti ehkäistä. Kuljetuskaluston puhdistusta tehostettiin ja kuljetukseen käytetyt akkulaatikot alettiin valuttaa varastointikatoksessa, josta valumat ohjataan akkunestesäiliöihin. Tällöin akkunesteitä ei pitäisi kulkeutua enää hulevesiin. Akkujen varastointialueen hulevesien metallipitoisuudet vaihtelevat näytteenottokerroittain. Tutkituista metalleista eniten hulevesissä on sinkkiä ja lyijyä, joiden pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 940 9 660 µg Pb/l ja 780 9 040 µg Zn/l. Vesissä on myös pieniä määriä kadmiumia ja kuparia. Metallipitoisuuksissa ei ole havaittu trendejä lyhyehkön tarkkailujakson aikana. Vesien käsittelyn tehostaminen vuoden 2012 aikana tulee todennäköisesti laskemaan hulevesien metallipitoisuuksia. Hulevesien öljypitoisuus on ollut pieni, vaihdellen välillä <0,03 0,5 mg/l. Viranomainen on kuitenkin edellyttänyt vesien käsittelyn tehostamista myös öljynerotuksella. Akkujen varastointialueen hulevesien pitoisuudet vuosina 2009 2011/kevät on esitetty alla olevassa taulukossa: Parametri Keskiarvo Vaihteluväli Johtokyky (ms/m) 44 7,0 91 COD Mn (mg O 2 /l) 11 2,1 21 ph 5,6 3,3 6,5 Lyijy (µg/l) 3 898 940 9 660 Kupari (µg/l) 356 11 1 640 Sinkki (µg/l) 3 746 780 9 040 Kadmium (µg/l) 8,3 1,9 26 Öljyt (mg/l) 0,3 <0,03 0,5 Akkujen varastointialueen vesistökuormitus on laskettu vuosittaisten pitoisuuskeskiarvojen ja alueen vuosittaisen sadannan perusteella. Hulevesien aiheuttama kuormitus vuosina 2009 ja 2010 on esitetty seuraavassa taulukossa: Parametri 2009 2010 COD Mn (kg O 2 /a) 7,6 15,8 Lyijy (kg/a) 3,6 0,12 Kupari (kg/a) 0,88 0,039 Sinkki (kg/a) 6,0 1,1 Kadmium (kg/a) 14,6 2,5 Öljyt (kg/a) 0,5 0,2 Muun piha-alueen hulevesien laatu ja kuormitus Myös muun piha-alueen varastointi- ja käsittelykenttien hulevedet ovat lievästi happamia. Vesien ph on vaihdellut välillä 6,6 6,8 ollen korkeampi kuin akkujen varastointialueen hulevesissä ja normaalin sadeveden happamuustaso. Hulevesien metallipitoisuudet vaihtelevat näytteenottokerroittain. Tutkituista metalleista eniten hulevesissä on sinkkiä ja lyijyä, joiden pi-

10 toisuudet ovat vaihdelleet välillä 6,1 260 µg Pb/l ja 15 1 980 µg Zn/l. Kadmiumin pitoisuudet ovat olleet pieniä ollen laboratorion määritysrajan tuntumassa ja kuparia vesissä on havaittu pieniä pitoisuuksia (0,4 22 µg Cu/l). Metallipitoisuudet ovat alhaisempia kuin akkujen varastoalueen hulevesissä. Metallipitoisuudet olivat ensimmäisellä tarkkailukerralla (maaliskuu 2009) suurimpia, mutta ovat tämän jälkeen laskeneet alhaisemmalle tasolle. Hulevesien öljypitoisuus on ollut pieni, vaihdellen välillä 0,2 1,7 mg/l. Pihan varastointi- ja käsittelyalueen hulevesien pitoisuudet vuosina 2009 2011/kevät on esitetty seuraavassa taulukossa: Parametri Keskiarvo Vaihteluväli Johtokyky (ms/m) 46 36 62 COD Mn (mg O 2 /l) 27 15 48 ph 6,7 6,6 6,8 Lyijy (µg/l) 75 6,1 260 Kupari (µg/l) 8,2 0,4 22 Sinkki (µg/l) 507 15 1 980 Kadmium (µg/l) 0,3 <0,02 1,1 Öljyt (mg/l) 0,7 0,2 1,7 Piha-alueen vesistökuormitus on laskettu vuosittaisten pitoisuuskeskiarvojen ja alueen vuosittaisen sadannan perusteella. Hulevesien aiheuttama kuormitus vuosina 2009 ja 2010 on esitetty alla olevassa taulukossa: Parametri 2009 2010 COD Mn (kg O 2 /a) 91 44 Lyijy (kg/a) 0,41 0,12 Kupari (kg/a) 0,032 0,015 Sinkki (kg/a) 2,9 0,66 Kadmium(kg/a) 0,003 0,0002 Öljyt (kg/a) 4,9 1,0 Palvelupisteen pinnoitettujen välivarastointi- ja käsittelykenttien sade- ja hulevedet johdetaan hiekan- ja öljynerotusjärjestelmän kautta kaupungin sadevesiviemäriin. Akkujen varastointialueen sade- ja hulevedet johdetaan tällä hetkellä käsittelemättöminä viemäriin, mutta vesien käsittelyä tehostetaan vuoden 2012 aikana hiekan- ja öljynerotusjärjestelmän rakentamisella Akkuhappo johdetaan haponkestävän putkiston kautta säiliöihin, jotka on sijoitettu betonibunkkereihin. Akkuneste tyhjennetään säiliöistä säiliöautoon, joka kuljettaa akkunesteen luvan omaavalle laitokselle. Päästöt ilmaan ja niiden vähentäminen Päästöjä ilmaan aiheutuu kierrätysmateriaalien esikäsittelystä ja metallikappaleiden polttoleikkauksesta sekä alueella liikennöivien ajoneuvojen pakokaasuista. Piha-alueella tapahtuva kierrätysmateriaalien esikäsittely, varastokasojen siirtely sekä liikenne aiheuttavat piha-alueen pölyämistä. Pölyämistä vä-

11 hennetään piha-alueen pinnoituksella sekä puhdistamalla piha-aluetta säännöllisesti. Tarvittaessa pölyävää materiaalia voidaan kostuttaa pölyämisen ehkäisemiseksi. Pölyäminen on paikallista rajoittuen pääosin palvelupisteen alueelle. Pölyvaikutus palvelupisteen ulkopuolella on ympäristön kannalta vähäinen. Toiminnan liikenneperäiset päästöt muodostuvat dieselkäyttöisten työkoneiden ja kuorma-autojen päästöistä. Työkoneiden päästöt ilmaan laimentuvat nopeasti. Polttoleikkauksen päästöt ilmaan ovat pääasiassa rautaoksideja. Kuusakoski Oy:n Kotkan palvelupisteellä on mitattu vuonna 2006 polttoleikkauksen aiheuttamia päästöjä ympäristöön. Mittausten perusteella hiukkaspäästö laimenee avoimella kentällä nopeasti polttoleikkauspaikalta poispäin mentäessä. Noin 25 metrin päässä polttoleikkauspaikasta hiukkaspitoisuus on laimentunut alle vuorokausipitoisuuden ohjearvon 120 µm/m 3. Koska pitoisuudet laimenevat ilmassa nopeasti, päästöt ympäristöön eivät ole merkittäviä. Hajapäästöjen, lähinnä pölyn, määrään vaikuttavat mm. kierrätysmateriaalien kosteus, ilman suhteellinen kosteus, alueen tuuliolot, vuodenaika ja käytetty kierrätysmateriaali. Toiminnan ulkoilmaan aiheuttamat päästöt ovat kuitenkin ympäristön kannalta vähäisiä. Pölyämistä vähennetään pihaalueen pinnoituksella ja harjaamalla piha-aluetta. Päästöjä pyritään vähentämään työskentelymenetelmien jatkuvalla kehittämisellä. Materiaalit pyritään leikkaamaan mekaanisesti aina kun mahdollista ja polttoleikkauksen määrä pyritään minimoimaan. Melu Palvelupisteen alueella melua aiheutuu kierrätysmateriaalien käsittelystä sekä koneiden ja laitteiden käyntiäänistä. Merkittävin melun aiheuttaja on liikuteltava leikkuri, mutta sen käyttö palvelupisteellä ei ole jatkuvaa. Lähimmät asuinalueet sijaitsevat noin 160 metrin päässä palvelupisteestä. Palvelupisteen toiminnan meluvaikutuksia on selvitetty vuosina 2007, 2009 ja 2011 tehdyillä ympäristömeluselvityksillä. Selvityksissä ympäristömelua on mitattu 3 5 mittauspisteessä lähimmillä asuinalueilla. Toiminnan aiheuttamat melutasot eivät ole ylittäneet ympäristöluvassa määrättyä päiväajan raja-arvoa 55 db(a). Vuosien 2007 ja 2011 melumittauksien aikaan palvelupisteellä oli normaalitoiminnan lisäksi käytössä liikuteltava leikkuripaalain. Eri vuosina mitatut keskimelutasot on esitetty seuraavassa taulukossa. Mittauspiste 1 2 3 4 5 6 7 Etäisyys palvelupisteestä (m) 265 200 275 255 285 200 400 Mitattu keskiäänitaso v. 2007 (db(a)) 51 46 51 Mitattu keskiäänitaso v. 2009 (db(a)) 45,8 48,5 48,1 48,4 41,1 Mitattu keskiäänitaso v. 2011 (db(a)) 43 47 52 46 45

12 Melun vähentämiseksi tehdyt toimenpiteet Pihasuunnitelman laatimisen yhteydessä vuonna 2008 selvitettiin suunnitelman mukaisten toimenpiteiden vaikutusta ympäristön melutilanteeseen. Uudessa pihasuunnitelmassa lähdettiin siitä oletuksesta, että pihan muotoilu ja käyttö parantavat myös melutilannetta eteläpuolen asuinalueella. Suunnitelman mukaan maaperän kunnostuksen yhteydessä pihan tasausta laskettiin noin tontin puolivälistä pohjoiseen ulottuvalla alueella ja samalla tontin eteläosa rauhoitetaan toiminnalta mahdollista lavojen tms. väliaikaista varastointia lukuun ottamatta. Tontin pohjoispuoli eli toiminnalle käyttöön jäävä alue päällystettiin asfaltilla. Pihalle tulevan kynnyksen kohdalle tehtiin laarit kierrätysmateriaaleille, jolloin laarien eteläpuoleinen seinä toimii samalla myös tukimuurina ja meluesteenä etelän suuntaan. Etelänpuoleinen laariseinä tehtiin 3,5 m korkeaksi meluntorjuntaa ajatellen. Samalla kun laariseinää korotettiin aiemmasta noin 2,5 metristä 3,5 metriin, melulähteet laskeutuivat alemmas, pihan tasauksen laskiessa. Yhdessä nämä toimenpiteet laskevat melutasoa Kuusakoski Oy:n palvelupisteen eteläpuolella. Melun nykytilanne Vuoden 2011 melumittauksissa palvelupisteellä oli käytössä normaali toiminnan lisäksi liikuteltava leikkuripaalain. Melutasoja mitattiin viidessä ympäristön pisteessä eri puolilla palvelupistettä. Mittausten aikana toiminta laitoksella oli aktiivista ja melun kannalta merkittävimmät toiminnot olivat käynnissä lähes koko ajan. Mittauspaikkojen taustamelutasoon vaikuttivat teollisuusalueen muut toiminnot ja liikennemelu. Vuonna 2011 mitatut toiminnan aikaiset melutasot olivat 43 52 db(a), alittaen ympäristöluvassa annetun melutason päiväajan raja-arvon. Suurimmat melutasot mitattiin toiminta- ja asuinalueen välissä olevassa mittauspisteessä. Lähimpien asuinalueiden reunalla olevien mittauspisteiden melutasot alittivat ympäristöluvan päiväajan raja-arvon 55 db vaikka tuloksiin tehtäisiin 5 db:n impulssimaisuuskorjaus. Melun impulssimaisuutta on tarkasteltu hakemuksen liitteenä ollessa meluselvityksessä. Toiminnan aiheuttama melutaso ei ylitä tehtyjen mittausten perusteella päiväajan ohjearvoa 55 db(a) leikkuri-paalaimen ollessa palvelupisteellä. Toteutetut meluntorjuntatoimenpiteet ovat siis laskeneet toiminnasta aiheutuvia melutasoja niin paljon, ettei leikkuri-paalaimen toiminta-aikojen rajoituksille ole perusteita. Leikkuri-paalaimen käyttö palvelupisteellä ei ole jatkuvaa, joten suuren osan ajasta toiminnasta aiheutuvat melutasot ovat selvityksessä todettua alhaisempia. Toiminnan melua on selvitetty ja vuonna 2008 on tehty meluselvitys ja meluntorjuntasuunnitelma (Ramboll Finland Oy: Kuusakoski Oy, Rauman palvelupisteen meluselvitys ja meluntorjuntasuunnitelma, nro 82120940, 6.6.2008). Lisäksi melua on mitattu vuonna 2009 ja melumittauksen raportti

13 (AX Suunnittelu: Kuusakoski Oy Rauman palvelupisteen ympäristömelujen mittaus 17.11.2009, Työ 12206Y09A, 24.11.2009) on liitetty asiakirjoihin. Melun vähentämistoimenpiteet on toteutettu vuonna 2008 laaditun meluntorjuntasuunnitelman mukaisesti. Meluntorjuntasuunnitelmassa mainitut pihan muutostyöt valmistuivat loppuvuodesta 2008. Samassa yhteydessä on otettu käyttöön myös meluntorjuntasuunnitelmassa mainitut melun leviämisen estämisen kannalta optimaaliset työskentelyalueet. Työskentelymenetelmiä on kehitetty vuoden 2008 jälkeen entistä hiljaisemmiksi seuraavilla tavoilla: - Noudatetaan määritettyjä, melun leviämisen ehkäisyn kannalta optimaalisia työskentelyalueita. - Materiaalin heittämistä kasalle tai lavalle vältetään lastausten ja muun käsittelyn yhteydessä. - Materiaalin siirrot pihalla pyritään minimoimaan mm. materiaalien luokittelulla ja ohjauksella jo vastaanoton yhteydessä. - Työskentely pyritään tekemään arkipäivisin päiväsaikaan ja poikkeuksellisia toiminta-aikoja käytetään vain toiminnan niin vaatiessa. - Liikuteltavan leikkuripaalaimen melusuojauksia on parannettu. Toiminta tapahtuu ulkona ja käsiteltävä materiaali on suurikokoista ja kovaa (metalliromu). Lisäksi toiminnassa käytetään isoja työkoneita. Näin ollen tämän tyyppistä toimintaa on mahdotonta saada täysin hiljaiseksi. Esimerkiksi kuormien purku (kippaus lavalta maahan) aiheuttaa hetkellisesti kolahduksia, jotka erottuvat selvästi muun toiminnan tasaisemmasta melusta. Kuormien purkamisen melutasoihin on kuitenkin purkupaikan valintaa lukuun ottamatta mahdotonta vaikuttaa työskentelymenetelmillä. Viimeisimmät melumittaukset (vuosilta 2009 ja 2011) osoittavat, että toiminta myös liikuteltavan leikkuri-paalaimen paikalla ollessa on mahdollista toteuttaa siten, että päiväajalle asetetut melutason ohjearvot alittuvat lähimmillä asuinalueilla. Toiminnasta aiheutuvia melutasoja on tehdyillä meluntorjuntatoimenpiteillä saatu selvästi alennettua. Työskentelymenetelmien kehittäminen melutasojen alentamiseksi on tehty sillä tasolla kun se on mahdollista ilman työskentelytehon merkittävää alentumista tai toiminnan merkittävää rajoittamista. Näin ollen palvelupisteellä tehdyt meluntorjuntatoimenpiteet ovat riittäviä, eikä perusteita meluntorjuntatoimenpiteiden jatkamiselle ole. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Koska pääosa toiminnassa syntyvistä jätteistä tulee vastaanotettavan materiaalin mukana, ei Kuusakoski Oy pysty juurikaan vaikuttamaan syntyvien jätemäärien kehitykseen. Kuusakoski Oy:llä on käynnissä erilaisia projekteja, joissa etsitään hyötykäyttökohteita kierrätysprosesseissa syntyville jätteille ja pyritään vähentämään jätemääriä mm. eri jakeiden esikäsittelyä tehostamalla.

14 Kuusakoski Oy:n Rauman palvelupisteen toiminnassa syntyy seuraavia jätejakeita (Ympäristöministeriön asetuksen 1129/2001 mukainen numerointi): Sekalainen yhdyskuntajäte, omasta toiminnasta (20 03 01) Pihan siivousjäte (17 05 04) Jäteöljy, toimitettavan materiaalin mukana (13 02 06*) Öljynerottimen liete, omasta toiminnasta (13 05 02*) Öljynerottimen pintaöljy eli öljy-vesiseos, omasta toiminnasta (13 05 07*) Kiinteä öljypitoinen jäte, omasta toiminnasta (15 02 02*) Sekalainen ei-kierrätettävä jäte, toimitettavan materiaalin mukana Rakennusjätteen lajittelussa syntyvä sekajäte (sisältää mm. kipsipohjaisia rakennusaineita, PVC-muovia, eristysaineita ja tekstiilejä) (19 12 12) Metallilastujen varastoinnissa syntyvät leikkuuemulsiot (12 01 14*) Käytöstä poistettujen ajoneuvojen esikäsittelytoiminnoista muodostuvat jätteet: akut (20 01 33*), jäteöljyt (13 02*), polttoaineet (13 07*), öljynsuodattimet (16 01 07*), jarru- (16 01 13*), jäähdytin- (16 01 14*/15) ja tuulilasinpesunesteet (16 01 99) sekä renkaat (16 01 03) Käytöstä poistettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden esikäsittelyssä muodostuvat jätteet: PCB:tä sisältävät muuntajat ja kondensaattorit (16 02 09*), käytöstä poistetuista laitteistoista poistetut vaaralliset osat (16 02 15*) ja muovijae (16 02 16) Akkuhappo (06 01 06*) Toiminnassa muodostuvan jätteen määrän arvioidaan olevan yhteensä noin 8 000 tonnia vuodessa. Tästä määrästä suuri osa on akkuhappojätettä. Jätemäärät vaihtelevat vuosittain sisään tulevien materiaalien laadun, niiden sisältämien ei-kierrätettävien materiaalien määrän ja alueen kertymän mukaisesti. Jätteet toimitetaan sopimusperusteisesti asianmukaisen luvan omaaviin hyötykäyttö- tai käsittelylaitoksiin tai loppusijoitukseen. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Aikaisempi pinnoittamattomalla alueella tapahtunut toiminta on aiheuttanut maaperän pilaantumista. Alueella on puhdistettu pilaantunutta maaperää vuonna 2008. Pilaantuneen maaperän puhdistamistöiden yhteydessä materiaalien varastointi- ja käsittelyalueet on pinnoitettu. Samassa yhteydessä järjestettiin sade- ja hulevesien keräily ja käsittely. Toiminta-alueen sade- ja hulevedet keräillään ja johdetaan hiekan- ja öljynerotusjärjestelmän kautta kaupungin sadevesiviemäriin. Akkujen varastointialueen hulevesien käsittelyä tehostetaan vuoden 2012 aikana. Hakija on esittänyt laitoskäynnillä 10.9.2012, että alueen hulevedet kerätään erilliseen öljyn- ja hiekanerotuskaivoon, autoille rakennetaan renkaiden pesupaikka ja akkujen lastauspaikalle rakennetaan akkuhappovalumien erillinen talteenotto. Jätteiksi luokiteltavien materiaalien välivarastointi ja muu toiminta tapahtuu pinnoitetulla alueella. Koska alue on kallioista ja pinnoitettu, ei palvelupisteen alueella synny juurikaan pohjavettä.

15 Kun eri materiaalien välivarastointi ja palvelupisteen toiminnot toteutetaan ympäristölupahakemuksessa esitetyllä tavalla, ei toiminnasta normaaliolosuhteissa aiheudu päästöjä maaperään ja pohjaveteen. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Ympäristötarkkailu koostuu käyttötarkkailusta sekä hule- ja pohjavesien tarkkailusta. Rauman palvelupisteellä pidetään kirjaa vastaanotetuista ja käsitellyistä materiaaleista sekä niiden toimituspaikoista ja kuljettajista. Lisäksi varmistetaan, että materiaali täyttää yhtiön asettamat laatuvaatimukset. Yhteenvetotiedot raportoidaan vuosittain ympäristöviranomaisille. Hiekan- ja öljynerotuskaivojen toiminta tarkastetaan säännöllisesti ja niiden kunto, huoltotoimenpiteet ja tyhjennykset kirjataan. Vesipäästöjen tarkkailu perustuu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen 2.9.2011 antamaan päätökseen (Dnro VARELY/901/07.00/2010). Tarkkailua on tehty vuosina 2009 2011 viranomaiselle toimitetun tarkkailuohjelman mukaisesti. Luvan hakija on esittänyt vesientarkkailusuunitelmassa 10.6.2008 seuraavaa tarkkailua: Hulevesiä tarkkaillaan kahdesta pisteestä (HV-1 ja HV-2), jotka on merkitty liitteen 1 asemapiirrokseen. Pisteen HV-1 vedet ovat akkujen varastointialueelta syntyviä hulevesiä ja pisteen HV-2 vedet tulevat muulta pihaalueelta, jossa varastoidaan ja käsitellään muita kierrätysmateriaaleja. Näytteet otetaan molemmista tarkkailupisteistä kaksi kertaa vuodessa (keväällä ja syksyllä). Näytteistä analysoidaan happamuus (ph), sähkönjohtavuus, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) sekä mineraaliöljy-, sinkki-, lyijy-, kupari- ja kadmiumpitoisuus. Aiemmin tarkkailua on tehty myös palvelupisteen vieressä virtaavasta ojasta. Koska hulevedet johdetaan pihan muutostöiden jälkeen kunnan sadevesiviemäriin, eikä vesiä enää valu ojaan, voidaan ojatarkkailu lopettaa tarpeettomana. Pohjavesien tarkkailuksi esitetään suunnitelmassa, että Sampaanalan teollisuusalue on maaperältään hyvin kallioinen, joten pohjaveden muodostuminen on vähäistä. Alueella ei ole katsottu olevan pohjavesivarantoja. Palvelupisteen toiminta-alue tullaan pinnoittamaan ja hulevedet johdetaan

16 Vaikutustarkkailu kaupungin sadevesiviemäriin, joten Rauman palvelupisteen toiminnalla ei ole vaikutuksia pohjaveden laatuun. Tästä syystä pohjaveden tarkkailu ei ole tarkoituksenmukaista, vaan toiminnan päästöjen tarkkailuun riittää huleveden laadun seuranta. Raportoinnista todetaan, että huleveden tarkkailutulokset toimitetaan Varsinais-Suomen ympäristökeskukseen ja Rauman kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kaksi kertaa vuodessa tulosten valmistuttua. Varsinais-Suomen ELY-keskus on 2.9.2011 antamallaan päätöksellä (Dnro VARELY/901/07.00/2010) hyväksynyt palvelupisteen vesien tarkkailuohjelman. Päätöksessä on hyväksytty esitetty 10.6.2008 päivätty vesien tarkkailusuunnitelma seuraavin täydennyksin: 1. Koko toiminta-alueen hulevedet tulee johtaa hiekan- ja öljynerottimen sekä tarkkailukaivon kautta sadevesiviemäriin viimeistään 1.12.2012 lähtien. 2. Näytteenotto tulee suorittaa kevään ylivalumakautena huhti /toukokuussa sekä syksyn näytteenotto elo/syyskuussa. 3. Tontin 10-1005-4 eteläpuolelle tulee asentaa pohjaveden tarkkailuputki, josta on otettava näyte kahtena peräkkäisenä vuonna (2012 ja 2013) kaksi kertaa vuodessa ja näytteestä tulee tehdä samat analyysit kuin pintavesien tarkkailussa. 4. Tarkkailutulokset tulee toimittaa valvontaviranomaisille kaksi kertaa vuodessa (kevään ja syksyn tulokset). Kuormitustiedot tulee raportoida vuosiraportin yhteydessä seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Raportissa tulee esittää, millä menetelmällä kuormitus on määritetty. Syksyllä 2011 palvelupisteen eteläpuolelle on asennettu valvontaviranomaisen tarkkailupäätöksessä vaadittu pohjaveden tarkkailuputki. Toiminnan vaikutuksia pohjaveteen tarkkaillaan päätöksen mukaisesti vuosina 2012 ja 2013 akkujen varastointialueen eteläpuolelle asennetusta pohjavesiputkesta kahdesti vuodessa otetuin näyttein. Mikäli kahden vuoden aikana toiminnan vaikutuksia pohjaveteen ei havaita, tarkkailu lopetetaan. Alue on luonnostaan kalliosta ja pohjaveden muodostuminen on siten vähäistä eikä pohjavesitarkkailun jatkaminen ole perusteltua, mikäli toiminnan vaikutuksia ei ole havaittavissa. Koska sade- ja hulevedet johdetaan kaupungin sadevesiviemäriin, ei pintavesien vaikutustarkkailu ole tarpeen tai edes mahdollista. Toiminnan meluvaikutuksia tarkkaillaan kertaluonteisilla melumittauksilla, mikäli toiminnan melutasoissa tapahtuu oleellinen muutos.

17 Toiminta ei aiheuta merkittäviä ilmapäästöjä ja hajapäästöjen vaikutukset rajoittuvat palvelupisteen alueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Erillinen ilmapäästöjen vaikutustarkkailu ei siten ole tarpeen. Mittausmenetelmät ja -laitteet, laskentamenetelmät sekä niiden laadunvarmistus Pinta- ja pohjavesinäytteet ottaa henkilösertifioitu ympäristönäytteenottaja, joka on joko Kuusakoski Oy:n työntekijä tai ulkopuolinen, tehtävään palkattu henkilö. Sade- ja hulevesinäytteiden analysoinnin suorittaa ulkopuolinen, akkreditoitu laboratorio. Melumittaukset suoritetaan ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 Ympäristömelun mittaaminen mukaisesti. Mittausten toteuttamisesta ja raportoinnista vastaa riippumaton taho. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Piha-alueen liikenteeseen liittyy henkilövahinkoriski. Liikenteen aiheuttamaa henkilövahinkoriskiä pienennetään riittävällä valaistuksella sekä asiattomien henkilöiden pääsyn estämisellä palvelupisteen alueelle (aitaus ja liikennemerkit työskentelyalueesta). Materiaalin nostoihin (joko trukilla tai kahmarilla) liittyy henkilövahinkoriski. Riskiä pienennetään noudattamalla oikeita työskentelytapoja. Työskentelyä ohjataan ns. yleisturvallisuusohjeella sekä työntekijöiden koulutuksella. Asiattomien henkilöiden pääsy työskentelyalueelle estetään. Työkoneille ja -laitteille voi sattua hydrauliikkaöljyvuotoja. Hydrauliikkaöljyvahinkoja pyritään ehkäisemään ennakoivalla huollolla. Onnettomuuden sattuessa öljy imeytetään asianmukaiseen imeytysmateriaaliin (turve tms.) ja korjataan pois. Sade- ja hulevesiä voi onnettomuus- tai häiriötilanteissa päästä puhdistamattomina maastoon. Riskejä vähennetään kaivojen säännöllisillä tarkistuksilla ja huolloilla sekä piha-alueen puhtaanapidolla. Hulevesijärjestelmässä on sulkuventtiili, jolloin hulevesien pääsy maastoon voidaan tarvittaessa estää. Polttoleikkauksessa voi syttyä tulipaloja (kierrätysmetallin sisältämä syttyvä, palava materiaali), jolloin savu aiheuttaa ylimääräistä ympäristökuormitusta. Tulpatut, umpinaiset höyrystyvää ainetta sisältävät putket voivat aiheuttaa räjähdys- ja siten henkilövahinkoriskin. Polttoleikkaukseen liittyviä riskejä vähennetään noudattamalla tarkoituksenmukaisia työskentelymenetelmiä. Työskentelyä ohjataan tulitöiden valvontasuunnitelmalla. Ennen polttoleikkaamisen aloittamista palava materiaali poistetaan työskentelyalueelta mahdollisimman tarkoin ja tarkistetaan, etteivät leikattavat kappaleet ole umpinaisia tai sisällä kemikaalijäämiä. Tunnistetut riskikohteet käsitellään

18 erityistä varovaisuutta noudattaen. Työskentelypisteen läheisyydestä löytyy ensisammutusvälineistöä. Akkujen varastointiin liittyy akkuhapon vuotoriski. Riskiä ehkäistään varastoimalla akut asianmukaisesti. Akut välivarastoidaan niille varatussa katoksessa, josta valumat johdetaan hapon kestäviin säiliöihin. Palvelupisteellä on käytössä akkuhapon sidontaan tarkoitettua torjunta-ainetta ja käytetty imeytysmateriaali toimitetaan käsiteltäväksi luvan omaavalle käsittelijälle. Akkujen välivarastointiin liittyy myös tulipaloriski johtuen akkuihin jääneestä varauksesta. Akkuja voidaan tarvittaessa rikkoa kahmarilla akkukatoksessa, jotta niiden varaus purkaantuu ja tulipaloriski pienenee. Akkujen varastoinnista on laadittu teknis-toiminnallinen suunnitelma, jota noudatetaan. Renkaiden ja rakennusjätteen välivarastointiin liittyy tulipaloriski, jota ehkäistään asianmukaisella varastoinnilla ja pitämällä varastomäärät mahdollisimman pieninä, jolloin myös mahdollinen palokuorma on pieni. Varastoitaessa renkaita ja rakennusjätettä huomioidaan läheisyydessä mahdollisesti sijaitseva muu kierrätysmateriaali siten, että materiaalit eivät pääse sekoittumaan eikä paloturvallisuus vaarantumaan. Eri materiaalit erotetaan tarvittaessa toisistaan palamattomilla seinäkkeillä. Lisäksi renkaat ja rakennusjäte varastoidaan siten, että sammutuskalusto pääsee tarvittaessa hoitamaan sammuttamisen ja palvelupisteeseen varataan riittävä määrä tarkoitukseen sopivia sammuttimia. Piste on myös jatkuvassa vartioinnissa. Kuusakoski Oy:ssä riskien sekä mahdollisten onnettomuus- ja poikkeustilanteiden hallinnassa hyödynnetään sertifioitua ISO 14001 ympäristöjärjestelmää. Ympäristökäsikirjassa on mm. ohjeistusta toiminnasta erilaisissa onnettomuustilanteissa sekä turvallisuusohjeita. Paikkakuntakohtaiseen turvallisuussuunnitelmaan on kerätty listausta näistä ohjeista. Riskit sekä mahdolliset onnettomuus- ja poikkeustilanteet, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön, tunnistetaan ympäristönäkökohtien tunnistamismenettelyllä. Menettelyssä kartoitetaan toimintakokonaisuuksittain normaalitoimintaan sekä onnettomuus- ja poikkeustilanteisiin liittyvät mahdolliset riskitapahtumat, niiden seuraukset sekä nykyinen varautuminen. Seurausten merkittävyydet pisteytetään ja merkittävyyksien neliportainen tulo ilmaisee tapahtuman tärkeysjärjestyksen. Merkittävyydet ja tapahtumat päivitetään tarvittaessa, kuitenkin vähintään muutaman vuoden välein. Merkittävimmille ympäristönäkökohdille luodaan kehitysohjelmat, joilla onnettomuusriskiä tai tapahtuman vaikutuksia saadaan pienennettyä. Ohjelmille luodaan aikataulu sekä määritetään vastuuhenkilöt. Ohjelmien toteuttaminen vähentää tapahtuman merkittävyyttä. Uusia ohjelmia luodaan ja vanhojen tilanteita päivitetään ympäristönäkökohtien tunnistamismenettelyn yhteydessä. Ohjelmien toteutusta seurataan mm. Suomen ympäristöjärjestelmän johdon katselmuksissa.

19 Kuusakoski Oy on laatinut ISO 14001 -standardin mukaiseen ympäristöjärjestelmäänsä paikkakuntakohtaiset turvallisuussuunnitelmat. Lisäksi viiteaineistona ovat käytettävien kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet. HAKIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI JA TOIMINNAN MUUTTAMISEKSI Hakija esittää seuraaviin lupamääräyksiin muutoksia. Muutetut lupamääräykset on esitetty kursivoituna. Lupamääräys 2 (Päästöt vesiin ja viemäriin) Koko toiminta-alueen sade- ja sulamisvedet on johdettava hiekanerottimen, sulkuventtiilillä varustetun öljynerottimen sekä tarkkailukaivon kautta kaupungin sadevesiviemäriin siten, että hulevesien laaduntarkkailu on helposti järjestettävissä. Perusteluna lupamääräyksen muutokselle on pihan kunnostamisen yhteydessä toteutettu viemäröintien ja vesien johtamisen uudistus, jonka jälkeen käsitellyt hulevedet johdetaan kaupungin sadevesiviemäriin. Lupamääräys 5 (Melu) Melua tuottavaa toimintaa, jollaiseksi lasketaan materiaalikuormien purkaminen ja lastaaminen, materiaalien lajittelu, mekaaninen leikkaus ja paalaus, saa harjoittaa arkipäivisin klo 7 20. Tarvittaessa voidaan toimia myös lauantaisin ja sunnuntaisin klo 7 20. Ruuhka-aikoina tai poikkeustilanteissa voidaan toimia myös normaali työajan ulkopuolella. Tällöin asiasta ilmoitetaan vähintään kolmea työpäivää aiemmin Rauman kaupungin ympäristövirastoon ja Varsinais-Suomen ELY-keskukseen. Meluamatonta toimintaa, kuten vaihtolavojen hakemista ja tuomista voi harjoittaa myös muina aikoina. Laivan lastauksen vuoksi materiaalikuormia saa purkaa, lastata ja tarvittavassa määrin lajitella kaikkina viikonpäivinä ympäri vuorokauden. Tällöin asiasta ilmoitetaan vähintään kolmea työpäivää aiemmin Rauman kaupungin ympäristövirastoon ja Varsinais-Suomen ELY-keskukseen. Perusteluna lupamääräyksen muutokselle on meluntorjuntatoimenpiteiden ansiosta laskeneet toiminnan aiheuttamat melutasot. Koska toiminta ei leikkuripaalaimen toimiessakaan ylitä melutason ohjearvoja lähimmillä asuinalueilla, ei leikkurin tai muun toiminnan rajoittamiselle päiväaikana (klo 7 22) ole ympäristönsuojelullisia perusteita. Meluamattoman toiminnan toiminta-aikaa ei tule rajata lainkaan, koska sille ei ole ympäristönsuojelullisia perusteita. Laivan lastauksen vuoksi voidaan joutua toimimaan ympäri vuorokauden. Tällöin ei kuitenkaan tehdä kuin laivauksien vuoksi välttämättömiä toimenpiteitä, jolloin melutasot ovat normaalitoiminnan melutasoja alhaisempia.

20 Nykyinen ympäristölupamääräys rajoittaa leikkuripaalaimen toimintaa niin merkittävästi, ettei liikuteltavan laitteen kuljettaminen palvelupisteelle ole taloudellisesti järkevää. Näin ollen palvelupisteellä ei tällä hetkellä käytännössä katsoen voida järkevästi lainkaan tehdä mekaanista leikkausta lupamääräyksien rajoitusten vuoksi. Koska melutilanne on parantunut, ei tällaista, toimintaa oleellisesti rajoittavaa lupamääräystä tule enää säilyttää voimassa. Lupamääräys 6 (Melu) Hakija esittää lupamääräystä poistettavaksi. Perusteluna lupamääräyksen poistoon on se, että määräyksessä mainitut selvitykset ja mittaukset on tehty, eikä toiminnan aiheuttama melutaso enää ylitä melun päiväajan ohjearvoja lähimmillä asuinalueilla. Täten melunvähentämistoimenpiteiden jatkamiselle ei ole ympäristönsuojelullista perustetta. Lupamääräykset 9 ja 10 (Jätteet ja niiden käsittely sekä hyödyntäminen) sekä 19 (Varastointi) Romuajoneuvojen varastoinnin ja esikäsittelyn on tapahduttava Valtioneuvoston romuajoneuvoista antaman päätöksen (581/2004) mukaisesti. Perusteluna lupamääräyksen muuttamiseen on se, että romuajoneuvoasetuksessa on annettu tarvittavat määräykset romuajoneuvojen varastointi- ja esikäsittelypaikan rakenteista ja vesien käsittelystä sekä esikäsittelyn suorittamisesta. Asetusta tiukemmille määräyksille ei ole perusteita. Lupamääräys 16 (Varastointi) Hakija esittää, että lupamääräyksen viimeinen kappale, joka koskee teknistoiminnallisen suunnitelman tarkistamista, poistetaan. Perusteluna kappaleen poistamiselle on se, että teknistoiminnallinen suunnitelma on tarkastettu ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Tarkistuksessa ei havaittu puutteita suunnitelmassa eikä toiminta ole muuttunut, joten tarkastuksen uusiminen ei ole perusteltua. Lupamääräys 20 (Varastointi) Sellaiset ongelmajätteet, joiden varastoinnista ei ole annettu erillisiä määräyksiä, on säilytettävä tiiviisti suljetuissa kullekin ongelmajätetyypille tarkoitetuissa astioissa, säiliöissä tai pakkauksissa ja varastoitava katetussa ja lukittavassa tilassa. Nestemäiset ongelmajätteet on varastoitava suojaaltain varustetuissa astioissa tai tiiviillä reunuksellisella tai reunakorokkein varustetulla alustalla siten, että mahdollisissa vuototapauksissa valumat saadaan kerätyksi talteen. Suoja-altaan tilavuuden on oltava vähintään samansuuruinen kuin suurimman säiliön tilavuus. Nykyisessä lupamääräyksessä on viitattu ongelmajätteiden osalta määräyksiin 13 ja 14. Näissä määräyksissä on kuitenkin käsitelty parhaan käyttö-

21 kelpoisen tekniikan seuraamista ja vastaavaa hoitajaa. Viittaukset lupamääräyksiin ovat siis virheellisiä. Lupamääräys 25 (Tarkkailu- ja raportointimääräykset) Toiminnan tarkkailu on toteutettava Varsinais-Suomen ELY-keskuksen 2.9.2011 antaman päätöksen (Dnro VARELY/901/07.00/2010) mukaisesti. Tarkkailua voidaan tarvittaessa muuttaa valvovan viranomaisen hyväksymällä tavalla. Perusteena lupamääräyksen muuttamiselle on se, että valvovan viranomaisen tarkkailusta antama lupapäätös on saatu syksyllä 2011 eikä päätöksen mukaista tarkkailua ole vielä edes ehditty aloittaa. Tarkkailua ei siis ole tarpeen muuttaa toistaiseksi. VAKUUS Toiminnalle on asetettu ympäristöluvan (LOS-2004-Y-608-111) mukainen vakuus 75 000. Vakuus on voimassa 31.12.2013 asti. Hakijan mukaan toiminnalle määrätty vakuus on riittävä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Tiedottaminen Laitoskäynti Lausunnot Hakemusta on täydennetty 26.1.2012, 7.2.2012, 5.6.2012, 17.7.2012 ja 14.9.2012. Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla siitä Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Rauman kaupungin ilmoitustauluilla 20.2. 21.3.2012 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Länsi-Suomi -lehdessä. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Lupakäsittelyyn liittyvän laitoskäynnin muistio 10.9.2012 on liitetty hakemusasiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti lausunnot Rauman kaupunginhallitukselta, Rauman kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta.