TIIVISTELMÄ... ALUETALOUS POHJOIS-SAVOSSA... 2. LIIKEVAIHTO... 2.2 VIENTI... 3.3 PALKKASUMMA... 4.4 TYÖVOIMAVARAT JA TYÖLLISYYS... 5.5 VOIDAANKO LOPPUVUODEN OSALTA OLLA OPTIMISTISIA... 6 2 TOIMIALOJEN TRENDIT V. -KESÄKUU... 7 3 LIIKEVAIHDON, PALKKASUMMAN JA VIENNIN MUUTOKSET POHJOIS-SAVOSSA... 0
Tiivistelmä Talouden taantuma vaikuttanut erityisesti rakennemuutosalueilla n alueen yritysten liikevaihto ja vienti heikentyivät voimakkaasti etenkin tehdasteollijois-savossa globaalin taantuman seurauksena, vähenemisestä. Vienti on vähentynyt koko Pohsuudessa loppuvuodesta alkaen. Liikevaihto mutta vähenemisen vaikutukset näkyvät voimakkaimpina Varkauden ja Koillis-Savon seuduilla. ja palkkasumma ovat vuoden ensimmäisellä puoliskolla vähentyneet eniten Varkauden ja Koillis-Savon seuduilla. Ongelmat johtuvat viennin makkaaseen Myös muiden jen vienti on kääntynyt voi- laskuun. Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon, palkkasumman ja viennin keskimääräiset vuosimuutokset Keskim. vuosi 200- (-6) Liikevaihto 4,5 8,2 6,4-7,8 4,6 0,4 8,0-8,2 Kuopion 5,6 0,8 8,4-5,4 Varkauden 2,3 8,0 8, -26, Ylä-Savon 4,3 3,0 8,7-7,2 Koillis-Savon 3,5 0,3 0,3-22,7 Sisä-Savon 5,2 3,6 7, -,2 Palkkasumma 4,7 5,9 6,4 3,9 4,5 5,7 6,2 -,6 Kuopion 5, 7, 6,9 0,5 Varkauden 2,9, 4,3-7,3 Ylä-Savon 4,8 6,0 6,7-2,0 Koillis-Savon 3,6 5,6 4,0-8,5 Sisä-Savon 5,4 4,0 4,9 3, Vienti 5,3 8,4 4,5-33,2 3, 9,8 9,0-35,8 Kuopion 5,2 0,3 5,9-36,0 Varkauden 0,8,4 7,9-35,3 Ylä-Savon 6,4 25,4 5,8-28,5 Koillis-Savon, 6,7-4,4-67,9 Sisä-Savon 0,2-8, 0,2-33,7 Vielä vuoden aikana liikevaihdon kasvu oli valtakunnan keskimääräistä tasoa parempaa monella toimialalla, mikä trendivertailuissa lisää vuoden alun laskun jyrkkyyttä. Metalliteollisuudessa on palkkasummatilastojen perusteella tehty laajamittaisia lomautuksia. Aluetaloutta kokonaisuutena tarkasteltaessa positiivista on ollut se, että kauppa ja matkailu ovat selvinneet valtakunnan tasoa lähes puolet pienemmällä laskulla alkuvuodesta ja myös liike-elämän palveluissa ssa lasku on ollut vähäisempää kuin valtakunnassa keskimäärin. Työttömyys on kasvanut koko alueella keskimäärin valtakunnan keskiarvon mukaisesti. Seudulliset erot työttömyyden kehityksessä ovat suuria. Työttömyyden kasvu on kohdistunut erityisesti nuorimpiin ikäluokkiin. Pahiten kärsineitä ammattialoja ovat olleet metalliteollisuus sekä kuljetus ja rakentaminen, joissa suuri osa työttömyyden kasvusta johtuu lomautusten määrän lisääntymisestä.
Aluetalous ssa. Liikevaihto 40 Kaikkien toimialojen liikevaihto tammik. - kesäkuu, indeksi =00 30 indeksi =00 20 0 00 Kuopion sk Ylä-Savo Sisä-Savo Koillis-Savo Varkauden sk 200 Lähde: Varkauden trendiä indeksikorjattu n liittossa (TR&JHi), muutoin Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihdon lasku on iskenyt voimakkaimmin ja koko maata pahemmin rakennemuutosalueiksi nimettyihin Varkauden ja Koillis-Savon kuntiin. Maakunnassa liikevaihto on laskenut keskimäärin yhtä paljon kuin koko maassa. Kuopion ja Sisä-Savon seuduilla yritykset ovat pärjänneet LIIKEVAIHTO paremmin kuin maassa keskimäärin. Tehdasteollisuuden liikevaihto on alkuvuodesta ollut voimakkaassa laskussa, kun taas kaupassa ja matkailussa sekä liike-elämän palveluissa lasku on ollut huomattavasti vähäisempää kuin koko maassa. Keskim. vuosi 200- (-6) Kaikki toimialat 4,6 0,4 8,0-8,2 4,5 8,2 6,4-7,8 Tehdasteollisuus 3, 3,8 0,4-30,8 2,8 8,3 3,5-28,6 Mekaaninen puu, paperiteoll. sekä painaminen,0 5,0-8,5-34,5 0,2 2,6-7 -28,4 Koko metalli 6,3 25,9 8,5-37, 3,7,5 4,4-32,4 Kauppa, majoitus- ja ravitsemistoim. 3,8 4,9 5, -9, 5, 7,5 6,6-6,5 Rahoitus- ja vak.toim., kiinteistöala, kustant. jne. 2,4 5,5 4,5 -,3 4,7 9,2 5,9-2,4 2
.2 Vienti Kaikkien toimialojen vienti tammik. - kesäkuu, indeksi =00 40 indeksi =00 20 00 40 Ylä-Savo Kuopion sk Varkauden sk Sisä-Savo Koillis-Savo 20 200 Yritysten vienti on ssa tullut rytisten alaspäin vuoden huipputasoiltaan. Koillis-Savossa kartonkitehtaan alasajo näkyy voimakkaasti seudun viennin arvon laskussa. Viennin tason lasku on ollut lähes yhtä jyrkkää myös muualla Suomessa, mutta ssa metalli- ja paperiteollisuuden VIENTI viennin lasku on ollut vielä valtakunnan tasoja voimakkaampaa, mikä johtuu Varkauden ja Koillis-Savon ongelmista. Laskun jyrkkyyttä korostaa myös se, että vuoden puoliväliin ajoittui maakunnan lähivuosien viennin kasvun huippu Sisä-Savoa lukuun ottamatta. Keskim. vuosi 200- (-6) Kaikki toimialat 3, 9,8 9,0-35,8 5,3 8,4 4,5-33,2 Tehdasteollisuus 2,7 9,7 0,4-37, 3,7 7,7 3,0-3,8 Mekaaninen puu, paperiteoll. sekä painaminen 0,3 2,5-9,2-36,7-0,7 0,0-8,8-29,4 Koko metalli 7,8 2,3 26,4-38,6 5,2 0,5 4,9-33,2 3
.3 Palkkasumma 30 Kaikkien toimialojen palkkasumma tammik. - kesäkuu, indeksi =00 indeksi =00 20 0 00 Kuopion sk Sisä-Savo Ylä-Savo Koillis-Savo Varkauden sk 200 PALKKASUMMA Palkkasummatilastot kertovat liikevaihtotilastoja selkeämmin rakennemuutosalueiden voimakkaasti heikentyneestä tilanteesta verrattuna alueen muihin ihin. Tehdasteollisuuden vaikeudet Varkaudessa ja Koillis-Savossa näkyvät palkkasumman merkittävänä vähenemisenä. Muiden jen tilanne on valtakunnan keskimääräisellä tasolla ja Kuopion seudulla jopa hieman parempi. Metalliteollisuudessa vuoden keväällä ssa tehdyt lomautukset erottuvat selkeästi muiden toimialojen pitäessä vielä pääasiallisesti kiinni osaavasta työvoimastaan. Keskim. vuosi 200- (-6) Kaikki toimialat 4,5 5,7 6,2 -,6 4,7 5,9 6,4 3,9 Tehdasteollisuus 3, 6, 6,2-4, 3,0 4,5 3,9-7,7 Mekaaninen puu, paperiteoll. sekä painaminen 5,4 3,,6-2,0,8-3, -9, -2,7 Koko metalli 2,5-0,6-27,9 4 6,4 6,6-7,5 Kauppa, majoitus- ja ravitsemistoim. 3,7 7,6 7,2,7 5, 6,4 7,5 0,0 Rahoitus- ja vak.toim., kiinteistöala, kustant. jne. 5,2 5, 8,2 4, 7,7 8, -0,3 4
.4 Työvoimavarat ja työllisyys Aluetalouden muutokset alkoivat näkyä hyvin nopeasti työllisyydessä vuoden loppupuolella. Lomautukset lisääntyivät erittäin nopeasti ja voimakkaasti muutaman kuukauden ajan. Lomautukset moninkertaistuivat jo vuoden viimeisten kuukausien aikana, erityisesti vientiyritysten toiminnan lähes pysähdyttyä. Viive taloustilanteen näkymisestä työllisyydessä oli poikkeuksellisen lyhyt ja työttömyyden nousu erityisen jyrkkä. Keväästä alkaen työttömyyden kasvu on hidastunut selvästi lomautusten määrän tasaantuessa. Lomautusten keston pidentyessä riski lomautusten muuttumisesta toistaiseksi voimassa oleviksi ja edelleen irtisanomisiksi, on joillakin toimialoilla erittäin suuri. Alueemme viidestä kunnasta kaksi on nimetty äkillisen rakennemuutoksen alueeksi (Varkaus ja Koillis-Savo) voimakkaiden työpaikkamenetysten vuoksi. Lisäksi Ylä-Savossa aiempina vuosina voimakkaasti kasvanut vientiteollisuus on kokenut suuria vaikeuksia, jonka seurauksena on ollut merkittävä lomautusaalto sekä runsaasti irtisanomisia. Edelliseen vuoteen verrattuna työttömien määrä on noussut erityisesti Koillis-Savossa ja Ylä- Savossa. Varkaudessa työttömyyden alenema pysähtyi jo selvästi ennen taloudellisen taantuman alkua teollisuuden rakennemuutoksesta johtuen. Koillis-Savon vaikea tilanne johtuu pääasiassa paikallisen kartonkitehtaan konkurssista. Kuopion ja Sisä-Savon kunnilla työttömyyden nousu on ollut maltillisempaa ja koko maan keskiarvoa hitaampaa. Kunnittaiset erot alueen ja jen sisällä ovat muodostuneet hyvin suuriksi. Ikäluokittain tarkasteltuna nouseva työttömyys on kohdentunut rajuimmin alle 30-vuotiaisiin, joiden työttömyys on noussut edelliseen vuoteen verrattuna yli 50 prosenttia. Vaikka lomautukset ovat nostaneet kokonaistyöttömyyttä hyvin merkittävästi, ovat ammattialoittaiset erot suuria myös ilman lomautettuja. Työttömyys on noussut eniten teollisuus- (+52 %) ja rakennusalan (+52 %) sekä kuljetusalan ammattiryhmissä (+ 42 %). Taantuman vaikutukset palvelualojen ja julkisen sektorin työllisyyteen tulevat aina pidemmällä viiveellä. Mm. tästä johtuen työttömyyden 5
nousu on ollut pienintä terveydenhuolto- ja sosiaalialalla (+ 4 %) sekä palvelualalla (+ 9 %). tasoittaa työttömyyden nousua jo lyhyellä tähtäimellä joillakin ammattialoilla. n alueen korkea ikärakenne ja runsas eläköityminen vaikuttavat niin ikään hyvin merkittävästi alueen työllisyyteen lähivuosina. Tämä.5 Voidaanko loppuvuoden osalta olla optimistisia Moni yritys ja työntekijä ssa varmuudella toivoo, että talous kääntyisi jo syksystä lievään nousuun. Nousun ennustaminen ja ajoittaminen on kuitenkin edelleen hyvin vaikeata. Yleisissä talousennusteissa ennakoidaan Suomen hidasta ja pitkään kestävää nousua taantumasta, jossa vientiteollisuudella on merkittävä asema. n aluetalous pysytteli vuoden aikana valtakunnan keskitasoja pidempään kasvuuralla, mutta alkuvuodesta lasku on ollut tehdasteollisuudessa jopa voimakkaampaa kuin valtakunnassa keskimäärin. n keskimääräistä suurempi julkisen sektorin koko ja sisämarkkinayritysten verrattain iso määrä osaltaan hidastavat maailmantalouden heilahtelujen näkymistä alueella, mutta alueen työllisyydessä lasku on ollut joillakin toimialoilla osittain jopa voimakkaampaa, erityisesti teollisuusvaltaisilla seuduilla, kuin maassa keskimäärin. Mikäli teollisuusyritysten tilaukset eivät ala lisääntymään syksyllä, alkaa se näkyä merkittävällä tavalla myös palkkatulojen heikkenemisenä ja erilaisina negatiivisina kerrannaisvaikutuksina kuten ostovoiman vähenemisenä ja työttömyyden kasvuna. Varastosykli vai talouden käänne Aluetalouden laskun oltua loppuvuoden ja alkuvuoden aikana jyrkkää, voi myös nousu olla nopeaa, kun alueen yritysten tilauskannat alkavat elpyä. Tämä kuitenkin edellyttää, että yritykset ovat kyenneet pitämään kiinni osaavasta työvoimastaan, alihankkijoista, muusta kapasiteetista ja asiakkaistaan riittävissä määrin taantuman aikana. Alkusyksystä on ollut havaittavissa merkkejä siitä, että yritykset ovat alkaneet täyttää varastojaan ja esimerkiksi toisella vuosineljänneksellä maailmantalouden kannalta positiivinen uutinen oli, että bkt kääntyi kasvuun mm. Saksassa, Ranskassa ja Japanissa. Myös osakemarkkinoilla ja kuluttajien luottamuksessa on ollut havaittavissa orastavaa käännettä kasvuun, joka on vauhdittanut maailmantalouden elpymisodotuksia keväästä alkaen. Talouden käänne ei kuitenkaan ole vielä varma, sillä kyseessä voi olla myös luonnollinen yritysten varastosykli. Yritykset ja kuluttajat ovat palanneet kesän jälkeen normaaliin käyttäytymiseen kriisin aiheuttamasta ylivarovaisuudesta. Talouskriisin vaikutuksesta teollisuus ja kaupan ala päästivät varastonsa poikkeuksellisen alhaiselle tasolle alkuvuoden aikana ja alkusyksystä niitä on ollut pakko täyttää. Jos kyseessä on pelkkä varastosykli, ei se itsessään vielä riitä kääntämään taloutta pysyvämpään nousuun. Pysyvämpään nousuun tarvitaan lisäksi myös kulutuksen ja investointien reipasta elpymistä. 6
2 Toimialojen trendit v. -kesäkuu Indeksi =00 40 30 20 0 00 Liikevaihto, kaikki toimialat A-X: ja koko maa 200 Indeksi =00 50 40 30 20 0 00 Vienti, kaikki toimialat A-X: ja koko maa 200 Lähde: n trendiä indeksikorjattu Pohjois- Savon liitossa (TR&JHi), muutoin Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Indeksi =00 30 20 0 00 Palkkasumma, kaikki toimialat A-X: ja koko maa 200 Indeksi =00 40 30 20 0 00 Liikevaihto, tehdasteollisuus C: ja koko maa 200 Indeksi =00 40 30 20 0 00 Vienti, tehdasteollisuus C, ja koko maa 200 Indeksi =00 20 0 00 Palkkasumma, tehdasteollisuus C: ja koko maa 200 7
Liikevaihto, koko metalli 24-30: ja koko maa Vienti, koko metalli 24-30: ja koko maa 40 40 Indeksi =00 20 00 Indeksi =00 20 00 40 40 200 20 200 Lähde: n trendiä indeksikorjattu n liitossa (TR&JHi), muutoin Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Indeksi =00 40 30 20 0 00 Palkkasumma, koko metalli 24-30: ja koko maa 200 Indeksi =00 30 20 0 00 Liikevaihto, mekaaninen puu + paperiteoll. sekä painaminen 62+30, 6, 7+8: ja koko maa 200 Lähde: n trendiä indeksikorjattu Pohjois- Savon liitossa (TR&JHi), muutoin Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Indeksi =00 Vienti, mekaaninen puu + paperiteoll. sekä painanminen 62+30, 6, 7+8: Pohjois- Savo ja koko maa 30 20 0 00 200 Lähde: n trendiä indeksikorjattu Pohjois- Savon liitossa (TR&JHi), muutoin Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Indeksi =00 Palkkasumma, mekaaninen puu+ paperiteoll. sekä painaminen 62+30, 6, 7+8: ja koko maa 0 05 00 95 85 75 65 200 8
Indeksi =00 40 30 20 0 00 Liikevaihto, kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta G+I: ja koko maa 200 Indeksi =00 30 20 0 00 Palkkasumma, kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta G+I: ja koko maa 200 Indeksi =00 Liikevaihto, rahoitus- ja vak.toim., kiinteistöalan toim., ammatill. ja tekninen toim., kustannustoim. jne: K+L, M pl. 72, 58-6: ja koko maa 30 20 0 00 Indeksi =00 Palkkasumma, rahoitus- ja vak.toim., kiinteistöalan toim., ammatillinen ja tekn. toim., kustantaminen jne TOL K+L, M pl. 72, 58-6: ja koko maa 30 20 0 00 200 200 9
3 Liikevaihdon, palkkasumman ja viennin muutokset ssa keskim. muutos % 5 0 5 0-5 -0-5 -20-25 -30 Liikevaihdon keskimääräinen vuosimuutos kaudella 200- sekä vuosina, ja tammi-kesäkuussa Pohjois- Savo Kuopion Varkauden Ylä-Savon 200- (-6) Koillils- Savon Sisä-Savon keskim. muutos % 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8-0 Palkkasumman keskimääräinen vuosimuutos kaudella 200- sekä vuosina, ja tammi-kesäkuussa Pohjois- Savo Kuopion Varkauden Ylä-Savon 200- (-6) Koillils- Savon Sisä-Savon 40 Viennin keskimääräinen vuosimuutos kaudella 200- sekä vuosina, ja tammi-kesäkuussa 20 keskim. muutos % 0-20 -40 - - Pohjois- Savo Kuopion Varkauden Ylä-Savon Koillils- Savon Sisä-Savon 200- (-6) 0
Liite Aluetalouskatsauksen liikevaihtoa, vientiä ja palkkasummia koskevat tiedot on toimittanut Tilastokeskus, asiakaskohtaisena tietopalveluna. Tietoja ja kuviota on tarkasteltu ja muokattu edelleen n liitossa. Työvoimaa ja työllisyyttä kuvaavat tiedot on saatu n TE-keskukselta. Puolivuosittaiset muutostiedot (%) pohjaavat neljännesvuosittaisiin muutosprosentteihin, jotka on laskettu vertaamalla neljännesvuosisummia edellisen vuoden vastaaviin neljänneksiin. Alkuvuoden tiedot ovat siis suuntaa antavia ja voivat myös tarkentua myöhemmin. Lisätietoja antavat: n Liitto Sepänkatu, PL 247 0 KUOPIO aluekehityspäällikkö Jari Jääskeläinen e-mail: jari.jaaskelainen(at)pohjois-savo.fi puh. 044 74 2626 tai aluekehityssuunnittelija Juuso Hieta e-mail: juuso.hieta(at)pohjois-savo.fi puh. 044 74 26 n työvoima- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) Käsityökatu 4, PL 0 KUOPIO johtaja Kari Virranta e-mail kari.virranta@te-keskus.fi puh. 0400 37 094 tai työmarkkina-analyytikko Juha Kaipiainen e-mail juha.kaipiainen@te-keskus.fi puh. 00 2 682