DOGGIE-ZEN (OSA 2) Teksti: Morten Egtvedt Tämä artikkeli on jatkoa artikkelille Doggie Zen (Osa 1) Doggie-Zen on keskeinen perusvalmius, josta on hyötyä sekä arkitottelevaisuudessa että pk- tai kilpatottelevaisuudessa ja muissakin aktiviteeteissa. Doggie-Zenistä on hyötyä siinä, että koiraa voi palkita tehokkaammin, mutta siitä on hyötyä myös uusien liikkeiden opettamisessa ja ennen kaikkea jo opittujen liikkeiden tai käytöksen laadunvarmistuksessa (yleistämisessä). Doggie Zenin avulla koiralle opetetaan "itsehillintää" positiivisen vahvistamisen avulla. Doggie-Zen ja pk-koulutus Opetin vanhalle pelastuskoiralleni esineen ilmaisun haukkumalla käyttäen Doggie-Zeniä. Tavoite oli opettaa koira haukkumaan, kun se löysi esim. takin, repun tai muita kadonneelle henkilölle kuuluvia esineitä. Laitoin muutamia makupaloja takkille. Kun koira yritti ottaa ne, laitoin käden päälle. Koira yritti ensin työntää käden pois kuonollaan, mutta pian se antoi periksi ja istuutui. Silloin naksutin ja sanoin "ole hyvä". Kolmannella harjoituksella en enää naksuttanut siitä, että koira istuutui. Odotin muutaman sekunnin, ja koira rupesi haukkumaan niin kuin se oli oppinut tekemään maalihenkilöiden kanssa. Kahden haukahduksen jälkeen naksutin ja sanoin "ole hyvä". Seuraavassa vaiheessa näytin koiralle, kuinka taas laitoin makupalat takkille. Sen jälkeen vein koiran 10 päähän ja pyysin sitä istumaan paikallaan sillä aikaa, kun itse palasin takin luokse. Kutsuin koira, joka tuli täyttä vauhtia takin ja namien luokse. Jos se yritti ottaa makupalat heti, laitoin vain käden niiden päälle, ja pian koira lopetti yrittämästä ja sen sijaan heti istuutui ja rupesi haukkumaan ole hyvä! Haaste oli nyt häivyttää itseni taka-alalle, pois takin läheisyydestä, ja silti saada koira tulemaan vauhdikkaasti takin luokse, istumaan ja aloittamaan haukkuminen yrittämättä ottaa makupaloja. Vaarana oli nyt, että koira menee suoraan ottamaan makupalat, kun en ole vieressä estämässä sitä. Mutta muutamaa vahinkoa lukuun ottamatta, se sujui erittäin hyvin. Koira oli jo oppinut, että kannattaa istuutua ja hakkua ensin vähän silloin se sai nopeasti luvan ottaa makupalat. Lisäsin myös vähitellen aikaa, joka koiran oli haukuttava, ennen kuin sanoin "ole hyvä". Seuraava vaihe oli laittaa makupalat takin alle. Kun sanoin "ole hyvä", koira ryntäsi etsimään palkkionsa takin alta. Myöhemmin en laittanut takkiin enää mitään makupaloja, mutta tullessani haukkuvan koiran viereen, sanoin "ole hyvä" ja laitoin makupalat takin alle. Estin sillä lailla myös mahdollisen väärän käytöksen vahvistumisen, jos koira olisi ruvennut itse etsimään makupaloja. Tällä tavalla onnistuin kouluttamaan koiran, joka haukkuu yhtä hyvin esineitä kuin eläviä maalihenkilöitäkin. Minulla ei ole koskaan ollut sitä ongelmaa, että koira rupeasi kaivamaan tai repimään esineitä, ennen kuin itse saavun paikalla. Jopa maalihenkilön haukkuilmaisun harjoittelussa Doggie-Zen on tärkeää. Koiran on opittava, että se ei saa "kiusata" maalihenkilöä, vaikka tietäisi, että maalihenkilöllä on makupaloja kädessään tai www.canis.fi Sivu 1
taskussaan. Sen sijaan sen on opittava peruuttamaan sopivalle etäisyydelle saadakseen palkkionsa. Tämä on opetettava jo aikaisessa vaiheessa, jotta koira ei ehdi tottua huonoihin tapoihin. Opetus on tehokkainta silloin, kun koira oman kokemuksensa kautta oppii, että palkkio katoaa, jos se yrittää ottaa sen itse ja että sen saa vain siirtymällä hieman taaksepäin. Sillä, että ojentaa koira kielloilla tai muilla koiralle epämiellyttävillä keinoilla, ei ole mitään tekemistä Doggie-Zenin kanssa. Silloin puhutaan muista menetelmistä Muita esimerkkej Doggie-Zenist Doggie-Zenistä on niin paljon esimerkkejä, ettei niitä voi kuvata yhdessä artikkelissa. Mutta kerromme muutamasta esimerkistä. Keksit varmasti itsekin lisää esimerkkejä. Yksi Doggie-Zen muunnelma, jota itse käytän paljon, on se, että koiran on istuttava oikein perusasennossa, vaikka pidän makupalaa oikeassa kädessä. Jos koira istuu vinossa päästäkseen lähemmäksi makupalaa, piilotan makupalan selkäni taakse. Jos koira nyt korjaa asentoaan, se saa palkkion. Sen jälkeen käännyn paikallani vasempaan ja samanaikaisesti "härnään" koiraa oikeassa kädessä olevalla makupalalla. Koiran on pysyttävä vasemman jalkani vieressä, vaikka olisikin houkuttelevaa tulla eteeni hakemaan makupalaa. Kun harjoittelee tätä huolellisesti, ei tarvitse enää pitää makupaloja vasemmassa taskussa, kuten usein kuulee neuvottavan. Koira on nyt oppinut perusteellisesti, mikä on oikea perusasento riippumatta siitä, missä päin makupalat ovat. Sellaisissa liikkeissä, kuten paikallaan makaaminen tai seisominen jne. on eduksi, jos koira pysyy paikallaan silloinkin, kun sille tullaan antamaan palkkiota. Monet koirat kurkottelevat palkkiota, kun niitä palkitaan paikallaan pysymisestä, eikä se ole hyvä asia. Jos koira kurkottelee tai hiipii kohti palkkiota, kun sitä tullaan palkitsemaan, palkkio on vain piilotettava selän taakse. Ja samalla hetkellä, kun koira vetäytyy taaksepäin, käsi tulee esiin ja kohti koiraa. Luultavasti koira kurkottelee edelleen, mutta ehkä jo neljännellä kerralla huomaat, että koira "hillitsee itsensä" ja pysyy rauhallisesti paikallaan silloinkin, kun makupalaa tuodaan sitä kohti. Silloin sinun on oltava nopea ja tarjottava palkkio koiralle välittömästi. Toista tätä useita kertoja, kunnes koira on kokonaan lopettanut kurkottelun. Saman voit tehdä sekä paikallaan istumisen ja seisomisen suhteen. Se, että koira pysyy luotettavasti paikallaan, on erittäin tärkeää. Koiran on pysyttävä liikkumatta sekä silloin, kun liikut siitä poispäin että silloin, kun menet sen taakse. Itse teen sen siten, että houkuttelen koiraa makupalalla, kun kierrän sitä ympäri. Jos koira kääntyy makupalan perään, keskeytän sanomalla "väärin" ja koira saa yrittää vielä kerran. Jos se taas pysyy paikallaan houkutuksista huolimatta, heitän makupalan koiralle. Yhteenveto Doggie-Zen on keskeinen perusvalmius, josta on hyötyä sekä arkitottelevaisuudessa että pk- tai kilpatottelevaisuudessa ja muissakin aktiviteeteissa. Doggie-Zenistä on hyötyä siinä, että koiraa voi palkita tehokkaammin, mutta myös uusien liikkeiden opettamisessa ja ennen kaikkea jo opittujen liikkeiden tai käytöksen laadunvarmistuksessa (yleistämisessä). Doggie-Zenin ensimmäinen askel on opettaa koira odottamaan "ole hyvä" komentoa ennen kuin se saa ruveta syömään ruokaansa. Sen jälkeen sitä on vain kehitettävä eteenpäin niin pitkälle kuin mielikuvitus riittää. Toivottavasti olet saanut uusia ideoita tästä artikkelista. Lyhyesti sanottuna sinä voit harjoitella Doggie-Zeniä joka kerta, kun huomaat koiran haluavan jotakin. Amerikkalainen koirankouluttaja Ian Dunbar käyttää usein nimitystä "life rewards" koulutuksesta, jossa palkkiona käytetään koiran arkisesta ympäristöstä löytyviä asioita. www.canis.fi Sivu 2
Hallintaa positiivisen vahvistamisen avulla Hallinnan opettaminen Doggien-Zenin avulla eroaa yleisesti käytetystä tavasta opettaa hallintaa. Tavallinen tapahan on pysäyttää koira sanomalla "Ei" tai muulla tavalla ojentaa koiraa niin, että oppii "hillitsemään" itsensä. Se on negatiivista vahvistamista, ja tietenkin koira oppii itsehillintää myös tällä lailla. Kun käytetään Doggie-Zen menetelmää, koiraa oppii hillitsemään itseään positiivisen vahvistamisen kautta. Kun se istuu ja odottaa ja samalla katsoo omistajaa, se palkitaan antamalla lupa juosta sinne, minne se haluaa mennä. Tämä on positiivista vahvistamista. Moni on sitä mieltä, ettei kunnollista hallintaa pysty luomaan positiivisesti vahvistamalla, koska yleensä koira juoksee paljon mieluummin muiden koirien luokse kuin jää odottamaan makupalaa omistajalta. Mutta positiivinen vahvistaminen on paljon muutakin kuin namit tai tennispallot! Kun harjoitellaan Doggie-Zeniä, häiriöt käytetään hyödyksi, samoin kuin itämaisissa taistelulajeissa. Mitä enemmän koira haluaa jotakin, sen paremmin hallittavuus on luotavissa. Oman uroskoirani kanssa olen kokeillut käyttää juoksuisia narttuja palkkiona vapaasta seuraamisesta. Aloitin siitä, että koiran ei tarvinnut kuin vilkaista minuun, jolloin se sai palkkioksi "vapaa" ja se pääsi juoksemaan (hihnassa) nartun luokse haistelemaan n. 7-8 sekunniksi. Sen jälkeen vein sen muutaman merin poispäin, ja nyt sen oli pakko seurata muutama metri, ennen kuin sanoin uudestaan "vapaa". Seuraavalla kerralla koiran oli seurattava vielä pidempi matka. Ei mennyt kauan ennen kuin koira ymmärsi, mistä on kysymys, ja on varmaan turha kertoa, että koiran työinto oli valtava sillä harjoittelukerralla. Edellytyksenä sille, että saa rakennettua hyvän hallinnan Doggie-Zenin avulla, sinun on pystyttävä ainakin jossain määrin kontrolloimaan niitä koiran haluamia mukavia asioita, erityisesti koulutuksen alkuvaiheessa. Koiran ei saa olla liian montaa mahdollisuutta esim. rynnätä muiden koirien luokse ilman, että olet ensin antanut luvan siihen. Jos olet jo pentuvaiheessa opettanut koiralle, että sen pitää pyytää lupa, ennen kuin se voi juosta haluamaansa paikkaan, olet vahvoilla. Liina on usein hyvä apuväline koulutuksessa. Sen avulla voit yksinkertaisesti pysäyttää koiran, kun se yrittää lähteä omille teilleen, ja siten estää ei-toivotun käytöksen vahvistamisen. Sen sijaan, kun koira tulee takaisin luoksesi, voit palkita sen sanomalla "vapaa" tai "ole hyvä". Doggie-Zen ja kilpatottelevaisuus Kilpailupiireissä Doggie-Zen on ollut jo useiden vuosien ajan normaali osa koulutusta. Siitä saatetaan käyttää myös termejä kuten "ulkoinen palkkio" tai "etäpalkkio". Kouluttaja voi esimerkiksi laitta lelun tai makupaloja alueen ulkopuolelle. Sitten mennään alueelle, tehdää liike tai kaksi ja palkitaan koira sanomalla "ole hyvä" koira saa luvan juosta hakemaan palkkionsa. Se toimii hyvin, kun koiran halutaan toimivan hyvin kilpailussa. Kilpailualueelle ei saa tuoda mukanaan palkkioita, mutta sen sijaan koiralle voidaan opettaa, että hetken päästä se saa juosta hakemaan palkkionsa alueen ulkopuolelta. Mielenkiintoista on se, että monien koirien mielestä näyttää olevan hauskempaa saada lupa juosta hakemaan ne viisi makupalaansa kuin saada samat viisi suoraan ohjaajalta. Vaikea sanoa, mistä se johtuu, mutta niin vain näyttää olevan Koiraa on vähitellen opetettava työskentelemään yhä pidempiä aikoja, ennen kuin sille annetaan lupa juosta hakemaan palkkiotaan. Opetus tapahtuu samoin kuin ruokakulhonkin kanssa koiran on vain www.canis.fi Sivu 3
istuttava ja odotettava lupaa. Seuraavaksi koira viedään ehkä hieman kauemmas ruokakulhosta ja koiran on tehtävä yksinkertainen liike saadakseen luvan. Ja sitten koiran täytyy työskennellä aina hitusen pidempi aika, ennen kuin sille sanotaan "ole hyvä". Doggie-Zen ja laadunvarmistus Doggie-Zeniä voidaan käyttää myös koulutetun toiminnon tai liikesarjan laadun varmistukseen. Useimmat koirat ovat tottuneet siihen, että palkkio tulee omistajalta. Kun koiralle on opetettu liike tällä tavoin, on kuitenkin hyvä suorittaa laadun varmistus opettamalla koira suorittamaan sama silloinkin, kun palkkio on etäällä. Jos koira osaa mennä maahan (vapaaehtoisesti tai komennosta) saadakseen sinulta palkkion, voit laittaakin palkkion etäämmälle ja kokeilla seuraava: koira menee maahan, palkitset sen sanomalla "ole hyvä". Tämä on erittäin hyvää yleistämisharjoitusta. Jos koira osaa hypätä esteen yli ja istuutua saadakseen sinulta palkkion, voit opettaa sen tekemään saman laittamalla makupalat kulhoon 5-10 metrin etäisyydelle esteestä (eripuolille estettä). Koiran on nyt osattava hypätä esteen yli, istuutua ja hypätä takaisin yrittämättä mennä oikopolkua namikulholle. Jos onnistut tässä, on liikkeen laatu hyvin varmistettu. Nyt tiedät, että koira pystyy suoriutumaan liikkeestä, vaikka ympärillä olisi jotain, jonne se hyvin menisi mielellään tai jota se haluaisi. Näin parrannat myös koirasi häiriöiden vastustuskykyä. Canis-lehden ensimmäisessä numerossa on taulukko perusvalmiuksista. Joka kerta, kun merkitset taulukkoon koiran osaavan suorittaa jonkun perusvalmiuden, voit varmistaa sen laadun Doggie-Zeniä käyttäen. Jos koira on oppinut tulemaan vapaaehtoisesti perusasentoon, kun makupala tulee taskusta, voit laittaa etäpalkkion ja tarkistaa pystyykö koira edelleen tulemaan perusasentoon vapaaehtoisesti, kun palkkiona on "ole hyvä" komento. Tee tämän jok ikisen harjoittelemasi perusvalmiuden osalta. Jos haluat mennä vielä pidemmälle, ainoastaan mielikuvitus asettaa rajat. Jos haluat vaikka varmistaa eteen lähetyksen laadun, voit asettaa etäpalkkion paikkaan, jonka ohi koiran on juostava (kun koira pääsee ruutuun, naksutat ja sanot "ole hyvä"). Voi olla hyvä, että mukana on avustaja, joka voi "vahtia" makupaloja ensimmäisillä kerroilla siltä varalta, että koira keksii kokeilla oikotietä. Jos niin käy, koiraa ei saa moittia, vaan avustaja vain ottaa palkkion, jottei koira pääse siihen käsiksi. Kokeile sen jälkeen vielä kerran (madalla vaatimustasoa, jos se on liian vaikeaa). Jos varmistat luoksetulon laatua, voit laittaa palkkion taaksesi. Koiran on nyt pysähdyttävä yhtä nopeasti, vaikka se on juoksemassa kohti palkkiota. Jos onnistut tässä, voit olla todella tyytyväinen koulutuksesi onnistumiseen. Tällainen Doggie-Zen laadunvarmistus on erittäin hyvää yleistämistä. Mutta luonnollisesti vaatimustasoa on kasvatettava maltillisesti niin, että koiralla on koko ajan mahdollisuus onnistua. Harjoituksista pitää tehdä sellaisia, ettei koira ei tee peräkkäin kahta virhettä enempää! Doggie-Zen uuden liikkeen opetuksessa Doggie-Zeniä voidaan jopa käyttää uuden liikkeen opetusvaiheessa. Kun koiralle opetetaan luoksetuloa pysähdyksellä tai seisahtumista ylipäätään, on tavallista laittaa palkkio koiran taakse. Kun koira pysähtyy komennosta, se palkitaan sanomalla "ole hyvä". Koira kääntyy ympäri ja juoksee hakemaan palkkion. Kun koira tietää, että palkkio on takana, se voi vaikuttaa siten, että koira pysähtyy nopeammin eikä ota niitä muutamaan lisäaskelta kohti ohjaajaa ennen pysähtymistään. Myös kaukoohjausliikkeissä on tavallista laittaa palkkio koiran taakse estämään se, että koira ajautuu kohti www.canis.fi Sivu 4
ohjaajaa. Oikein tehtynä se voi olla erittäin tehokasta, mutta edellyttää tietenkin, että koira osaa "ole hyvä"-komennon todella hyvin ja että harjoittelussa edetään vaiheittain. Seuraavassa artikkelissa Doggie Zen (Osa 2) on lisää esimerkkejä Doggie-Zenin käytöstä. www.canis.fi Sivu 5