KOULUTERVEYS 2006: JÄRVENPÄÄN KUNTARA- PORTTI

Jaana Markkula, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Riikka Puusniekka, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2006: JÄRVENPÄÄN KUNTARA- PORTTI

Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes, 2006

Jaana Markkula, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Riikka Puusniekka, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen: Kouluterveys 2006: Järvenpään kuntaraportti TIIVISTELMÄ Kouluterveyskysely on tehty Järvenpäässä huhtikuussa 1998, 2002, 2004 ja 2006 peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaille. Vuonna 1998 kysely tehtiin lukioiden 2. vuosikurssin ja vuodesta 2002 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoille. Tässä raportissa esitetään perustulokset elinolojen, kouluolojen, terveyden ja terveystottumusten muutoksista yläluokilla 1998 2006 ja lukioissa 2002 2006. Vastaajia on vuosittain ollut yläluokilta 777, 778, 863 ja 913, lukioiden 1. ja 2. vuosikursseilta 353, 259 ja 502. Elinolot: Yläluokkalaisten vanhemmista ainakin yksi aiempaa harvemmin tupakoi tai oli vuoden aikana työttömänä. Sekä yläluokkalaisten että lukiolaisten viikoittaiset käyttövarat olivat yleisemmin yli 17 euroa. Peruskoululaisten vanhemmat tiesivät aiempaa selvästi useammin nuorten viikonloppuiltojen viettopaikan ja heillä myös keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa olivat harvinaistuneet. Vuoden aikana fyysistä uhkaa koettiin aiempaa harvemmin sekä peruskouluissa että lukioissa. Myös vuoden aikana toistuvasti rikkeitä tehneitä oli nyt aiempaa vähemmän. Kouluolot: Koulun fyysisistä oloista puutteita löydettiin niin peruskouluista kuin lukioistakin selvästi keskimääräistä harvemmin. Myös koulun työilmapiirin ongelmia koettiin harvemmin kuin muualla Uudellamaalla. Yläluokkalaiset kokivat entistä useammin, ettei heitä kuunnella koulussa. Lukiolaiset puolestaan kokivat keskimääräistä harvemmin, ettei heitä kuulla. Vähintään kaksi päivää kuussa lintsanneita oli lukioissa keskimääräistä enemmän. Terveys: Lukiolaisten terveys oli keskimääräistä hieman parempi monilta osin: viikoittaista päänsärkyä, keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta ja koulu-uupumusta oli selvästi vertailualuetta harvemmalla. Muuta Uuttamaata harvempi piti terveydentilaansa keskinkertaisena tai huonona. Peruskoululaisten kokemus omasta terveydentilastaan oli edellistä kyselyvuotta selvästi useammin keskinkertainen tai huono. Lääkärin toteamia pitkäaikaissairauksia, viikoittaisia oireita ja masentuneisuutta oli nyt useammalla. Ylipainoisia oli peruskouluissa keskimääräistä vähemmän. Terveystottumukset: Lukiolaisista puolet ja yläluokkalaisista 70 % jätti jonkin aterianosan syömättä kouluruoalla. Järvenpään lukiolaiset söivät kuitenkin koko kouluaterian useammin kuin keskimäärin muulla Uudellamaalla. Sekä yläluokkalaiset että lukiolaiset söivät keskimääräistä harvemmin useita kertoja viikossa epäterveellisiä välipaloja. Niin peruskouluissa kuin lukioissakin nukkumaan mentiin koulupäiviä edeltävinä iltoina keskimääräistä yleisemmin vasta klo 23 jälkeen. Peruskoululaisten joukossa päivittäin tupakoivia oli edelleen vähemmän kuin aiempina vuosina. Terveysosaaminen ja oppilashuolto: Terveystiedon aiheet kiinnostivat Järvenpään lukiolaisia keskimääräistä paremmin ja opetuksen katsottiin myös yleisemmin lisäävän valmiuksia huolehtia terveydestä. Yläluokkalaisista aiempaa harvemmalla oli seksuaaliterveydestä huonot tiedot. Lukiolaisten mielestä kouluterveydenhoitajana ja -lääkärin vastaanotoille oli selvästi keskimääräistä helpompi päästä.

SISÄLLYS JOHDANTO... 7 TULOSTEN RAPORTOINTI... 7 AINEISTOT... 9 TULOKSET... 10 PERUSKOULUN 8. JA 9. LUOKAT... 10 Elinolot... 10 Kouluolot... 12 Terveys... 14 Terveystottumukset... 16 Terveysosaaminen ja oppilashuolto... 18 LUKION 1. JA 2. VUOSIKURSSIT... 20 Elinolot... 20 Kouluolot... 22 Terveys... 24 Terveystottumukset... 26 Terveysosaaminen ja oppilashuolto... 28 POHDINTA... 30 ILON- JA HUOLENAIHEET KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN MUKAAN... 31 NUORTEN TERVEYS, HYVINVOINTI JA TERVEYSTOTTUMUKSET: SUOSITUKSIA JA TUTKIMUSTULOKSIA... 32 MITEN KOULUTERVEYSKYSELYN TULOKSIA ON HYÖDYNNETTY?... 34 KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN KUNNAN STRATEGIATYÖSSÄ... 35 MISTÄ APUA TULOSTEN HYÖDYNTÄMISEEN?... 35 Liitteet Liite 1. Indikaattoreiden muodostaminen... 37 Liite 2. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista ja vastaajien lukumäärä vuosina 1998 2006.... 44 Liite 3. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan ja vastaajien lukumäärä vuonna 2006.... 45 Liite 4. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista ja vastaajien lukumäärä vuosina 2002 2006... 46 Liite 5. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan ja vastaajien lukumäärä vuonna 2006.... 47 Kouluterveyskysely 2006 4

Taulukot Taulukko 1. Kouluterveyskyselyihin vastanneet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat ja lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat kouluittain luokka-asteen ja sukupuolen mukaan vuosina 1998 2006...9 Kuviot Kuvio 1. Malli profiilikuviosta...8 Kuvio 2. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina 1998 2006 sekä vertailutieto vuonna 2006....11 Kuvio 3. Elinoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2006....11 Kuvio 4. Kouluoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina 1998 2006 sekä vertailutieto vuonna 2006....13 Kuvio 5. Kouluoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2006....13 Kuvio 6. Terveysindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina 1998 2006 sekä vertailutieto vuonna 2006....15 Kuvio 7. Terveysindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2006....15 Kuvio 8. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina 1998 2006 sekä vertailutieto vuonna 2006....17 Kuvio 9. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2006....17 Kuvio 10. Terveysosaamis- ja oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina 1998 2006 sekä vertailutieto vuonna 2006....19 Kuvio 11. Terveysosaamis- ja oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2006....19 Kuvio 12. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina 2000 2006 sekä vertailutieto vuonna 2006...21 Kuvio 13. Elinoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2006...21 Kuvio 14. Kouluoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina 2000 2006 sekä vertailutieto vuonna 2006...23 Kuvio 15. Kouluoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2006...23 Kuvio 16. Terveysindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina 2000 2006 sekä vertailutieto vuonna 2006...25 Kuvio 17. Terveysindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2006...25 Kuvio 18. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista oppilaista vuosina 2000 2006 sekä vertailutieto vuonna 2006...27 Kuvio 19. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2006....27 Kuvio 20. Terveysosaamis- ja oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina 2000 2006 sekä vertailutieto vuonna 2006...29 Kuvio 21. Terveysosaamis- ja oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2006....29 Kouluterveyskysely 2006 5

Kouluterveyskysely 2006 6

JOHDANTO Kouluterveyskysely tuottaa tietoa nuorten elin- ja kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista sekä terveysosaamisesta ja oppilashuollosta kuntien ja koulujen käyttöön. Tiedot kerätään valtakunnallisesti vertailukelpoisella menetelmällä samoissa kunnissa joka toinen vuosi. Opettajan ohjaamaan luokkakyselyyn vastaavat peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat. Kyselyjen tekeminen pääosin samalla lomakkeella, samaan aikaan vuodesta ja samalla menetelmällä mahdollistaa kouluja sekä lapsia ja nuoria koskevan vertailukelpoisen tiedon saannin kahden vuoden välein. Kouluterveyskyselyyn on vuosina 1996 2006 osallistunut lähes 400 kuntaa ja vuosittain kyselyyn on vastannut 46 000 90 000 oppilasta. Tarkemmat tiedot kyselystä ja kyselylomake ovat Stakesin wwwsivuilla 1. Huhtikuussa 2006 Kouluterveyskyselyyn osallistui yhteensä 148 kuntaa Etelä-Suomen, Itä- Suomen ja Lapin lääneistä. Kyselyyn vastasi noin 90 000 oppilasta: 60 000 yläluokkalaista ja 30 000 lukiolaista. Useimmat kunnat osallistuivat Kouluterveyskyselyyn myös vuosina 1996, 1998, 2000, 2002 ja 2004. Näissä kunnissa voidaan nyt seurata kymmenen vuoden aikana tapahtunutta kehitystä. Tässä raportissa kiinnitetään erityistä huomiota Terveys 2015 -kansanterveysohjelman (www.terveys2015.fi) tavoitteisiin. Kunkin luvun alussa kuvataan tavoitteet ja niiden toteutumisen seurantaan ehdotetut osoittimet. TULOSTEN RAPORTOINTI Kouluterveyskyselyn valtakunnallisia ja alueellisia tuloksia esitellään tutkimusraporteissa, Stakesin www-sivuilla 2, vuosittain järjestettävillä Kouluterveyspäivillä sekä alueellisissa seminaareissa ja työkokouksissa. Tuloksia julkaistaan myös sähköisessä Kouluterveyslehdessä. Keväästä 2005 lähtien keskeisiä kunta-, seutukunta- ja maakuntakohtaisia tuloksia on voinut tarkastella Stakesin ylläpitämässä SOTKAnet-indikaattoripankissa (www.sotkanet.fi). Kunta- ja koulukohtaiset tulokset lähetetään ne tilanneille kunnille. Vuonna 2006 kunta- ja koulukohtaiset tulokset sisältävät: 1) kuntaraportin ja siihen sisältyvät kuntakohtaiset profiilikuviot, 2) koulukohtaiset profiilikuviot kunnan jokaiselle koululle, 3) kaikkien kysymysten kunta- ja koulukohtaiset jakaumataulukot. Kuntaraportissa raportoidaan nuorten hyvinvoinnin muutokset kunnassa eri kyselyjen välillä sekä verrataan kunnan tilannetta viimeisimmältä vuodelta suhteessa maakuntaan. Viimeisimmältä kyselyvuodelta raportoidaan lisäksi sukupuolten väliset erot. Jokaisesta indikaattoriryhmästä esitetään kaksi kuviota. Ensimmäisessä esitetään muutostulokset ja vertailutulos koko maakunnasta viimeisimmältä vuodelta (ks. kuvio 1). Toisessa kuviossa esitetään vuoden 2006 tulokset sukupuolen mukaan, kunnasta yhteensä ja vertailutulos maakunnasta. Tämä kuvio esitetään vain, jos kunnassa on vähintään 70 vastaajaa. Kunnan jokaiselle koululle tehdään kuntakohtaisia muutoskuvioita vastaavat profiilikuviot. Lisäksi yhteen tiedostoon kootaan kunnan tulokset kaikista kysymyksistä vuodelta 2006. Tulokset esitetään sekä koko kunnan tasolla että sukupuolen mukaan. Samassa taulukossa esitetään vertailun mahdollistamiseksi vastaavat tiedot maakunnasta. Vastaavanlaiset tiedostot tehdään myös kunnan jokaisesta koulusta verrattuna kuntaan. Tietosuojan turvaamiseksi tuloksia ei toimiteta lainkaan kuntatai koulukohtaisesti, jos kunnassa tai koulussa on alle viisi vastaaja. Vastaavasti jos kyselyyn vastanneita tyttöjä tai poikia on koulussa alle viisi, sukupuoliryhmittäisiä tuloksia ei toimiteta. Edellä mainittu materiaali lähetetään ainoastaan kunnan yhdyshenkilölle, jonka toivotaan välittävän tietoa ja materiaalia eteenpäin mm. kouluihin, sosiaali- ja terveystoimeen sekä kunnan päättäjille. Nuorten hyvinvointia kuvaavat indikaattorit on jaettu viiteen ryhmään: elinolot, kouluolot, terveys, terveystottumukset sekä terveysosaaminen ja oppilashuolto. Jokaisessa indikaattoriryhmässä on 8 10 indikaattoria. Osa indikaattoreista perustuu yksittäisiin kysymyksiin, osa on muodostettu samaa il- 1 Kouluterveyskyselyn internet-sivu on http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely. 2 Valtakunnalliset ja maakuntakohtaiset sekä pääkaupunkiseudun tulokset tulevat syksyn aikana osoitteeseen http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely > Tulokset. Kouluterveyskysely 2006 7

miötä tiivistetysti kuvaavasta summamuuttujasta. Indikaattorien muodostaminen kuvataan yksityiskohtaisesti liitteessä 1. Muutoskuvion (ks. kuvio 1) alin pylväs, johon on merkitty näkyviin prosenttiosuus, on koko maakunnan tieto vuodelta 2006. Muut pylväät koskevat otsikossa mainittua kuntaa niinä vuosina, joina se on osallistunut kyselyyn ja aineisto on ollut kohtuullisen vertailukelpoinen. Tummin pylväs on kunnan tulos vuodelta 2006, ja sitä voidaan verrata koko maakunnan pylvääseen. Kuvion luettavuuden takia pylväiden määrä on rajattu viiteen osallistumisvuoteen. Jos kunta on osallistunut kyselyyn kuusi kertaa, jää vuoden 1996 pylväs pois. Kuvion selitteessä on vuosiluvun jälkeen suluissa vastanneiden lukumäärä. Jos lukumäärää ei ole, kunta ei ole osallistunut kyselyyn kyseisenä vuonna. Pylväitä voi myös olla vähemmän kuin kuusi, jos indikaattorin ilmoittamaa asiaa ei ole kysytty joka vuosi. Kuvion alatunnisteessa on kerrottu, mitä luokka-asteita tulokset koskevat. Raportin tekstissä keskitytään yleensä tuoreimpaan muutokseen eli eroon vuosien 2004 ja 2006 tuloksissa. TERVEYS Vakioidut prosenttiosuudet Kunta A 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Terveydentila keskinkertainen tai huono Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus Ylipainoa Päivittäin vähintään kaksi oiretta* Väsymystä lähes päivittäin Niska- tai hartiakipuja viikoittain Päänsärkyä viikoittain Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus Koulu-uupumusta 10 13 13 15 18 17 17 1998 (n=1000) 2000 (n=1000) 2002 (n=1000) 2004 (n=1000) 2006 (n=1000) Maakunta, lääni tai muu alue, 2006 (n=10000) 28 32 Muutoksia tarkasteltaessa trendistä poikkeaviin yksittäisten vuosien tuloksiin täytyy suhtautua kriittisesti. Mitä pienempi kunta on, sitä todennäköisempää on satunnainen vaihtelu. Mikäli kunnassa on noin 100 vastaajaa, muodostaa yksi vastaaja yhden prosenttiyksikön. Muutoksen tulisi olla pienissä (alle 100 vastaajan) kunnissa vähintään 5 prosenttiyksikköä, jotta siihen kannattaa kiinnittää huomiota. Suurissa kunnissa jo 2 prosenttiyksikön muutos on merkittävä. Tähdellä merkittyjä indikaattoreita on muutettu. Muutettujen indikaattoreiden prosenttiosuuksia ei voi verrata aiempien vuosien raporteissa ilmoitettuihin prosenttiosuuksiin. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat kuitenkin keskenään vertailukelpoisia. * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Tästä näkyy minkä luokka-asteiden tietoja kuviossa esitellään Tässä näkyvät kuvion eri vuosia kuvaavat värit, vastaajien määrä vuosittain sekä vertailuaineistona käytetty maakunta tai muu alue. Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 1. Malli profiilikuviosta Muutostulosten vertailtavuuden parantamiseksi indikaattoreiden prosenttiosuudet vakioidaan luokkaasteen ja sukupuolen mukaan. Tämä vakiointi tarkoittaa käytännössä sitä, että jokaisessa luokkaasteen ja sukupuolen mukaisessa osajoukossa oletetaan olevan yhtä paljon vastaajia. Kunnan tilannetta koskeva luku on saatu laskemalla neljän osajoukon prosenttiluvuista keskiarvo. Jos jossain luokkaasteen ja sukupuolen mukaisessa osajoukossa on alle viisi vastannutta, tulokset ovat vakioimattomia. Kuvioiden perustana olevat prosenttiluvut esitetään myös liitetaulukkoina raportin lopussa. Kouluterveyskysely 2006 8

AINEISTOT Kouluterveyskyselyä on tehty vuodesta 1996 lähtien peruskoulun 8. ja 9. luokilla sekä lukion 2. vuosikurssilla. Vuodesta 1999 lähtien Kouluterveyskyselyyn ovat vastanneet myös lukion 1. vuosikurssin opiskelijat. Siksi lukion 1. ja 2. vuosikursseilta on saatavilla tiedot korkeintaan neljältä kyselykerralta. Järvenpää on osallistunut Kouluterveyskyselyyn vuosina 1998, 2002, 2004 ja 2006. Vastanneiden lukumäärä peruskoulun 8. ja 9. luokilla oli edellä mainittuina vuosina 777, 778, 863 ja 913 sekä lukion 1. ja 2. vuosikursseilla 353 vuonna 2002, 259 vuonna 2004 ja 502 vuonna 2006. Taulukossa 1 kuvataan aineistot koulun, luokka-asteen ja sukupuolen mukaan. Tuloksia viimeisimmästä kyselystä verrataan Muu Uusimaan aineistoon. Kunta ei ole osallistunut kyselyyn vuonna 2000. Lukiolaisten tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että vastaajamäärät ovat vaihdelleet melko paljon eri vuosina (ks. taulukko 1). Varsinkin vuonna 2006 vastanneita on huomattavasti aiempaa enemmän (n = 502). Tästä syystä tuloksia on tulkittava varovaisesti. Taulukko 1. Kouluterveyskyselyihin vastanneet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat ja lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat kouluittain luokka-asteen ja sukupuolen mukaan vuosina 1998 2006. Perusk. 8. lkperusk. 9. lklukion 1. lk Lukion 2. lk Perus-Lukio koulu Poika Tyttö Poika Tyttö Poika Tyttö Poika Tyttö Järvenpää Peruskoulu Juholan koulu 1998 5 2 10 2 19 2002 3 3 3 3 12 2004 6 2 4 3 15 2006 5 3 6 5 19 Järvenpään yhteiskoulu 1998 64 73 75 68 280 2002 62 58 67 63 250 2004 67 68 74 75 284 2006 67 52 78 87 284 Kartanon koulu 1998 45 68 63 59 235 2002 80 84 54 52 270 2004 69 77 87 80 313 2006 90 117 66 66 339 Koivusaaren koulu 1998 62 74 55 52 243 2002 68 58 68 52 246 2004 65 82 46 58 251 2006 45 85 77 64 271 Lukio Järvenpään lukio 1998 54 87 141 2002 82 105 84 82 353 2004 71 93 47 48 259 2006 115 156 86 145 502 Kouluterveyskysely 2006 9

TULOKSET Peruskoulun 8. ja 9. luokat Elinolot Terveys 2015 -ohjelman tavoite: lasten hyvinvointi lisääntyy lasten turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet vähenevät merkittävästi Näitä osoittimia seurataan: niiden osuus 8. 9.-luokkalaisista, joilla ei ole yhtään ystävää fyysistä uhkaa viimeksi kuluneen vuoden aikana kokeneiden osuus 8. 9.-luokkalaisista Järvenpään peruskoulujen 8.- ja 9.-luokkalaisten vanhempien tupakointi oli edelleen vähentynyt aiempiin kyselyvuosiin verrattuna (kuvio 2; liite 2). Myös aiempaa harvemman vanhemmista vähintään yksi oli ollut työttömänä vuoden aikana (25 % > 19 %). Peruskoululaisista hieman reilulla neljänneksellä oli käytettävissä yli 17 euroa viikossa. Aiempaa harvemmin ilmoitettiin, etteivät vanhemmat aina tiedä viikonloppuiltojen viettopaikkaa (43 % > 39 %). Myös keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa vähentyivät 14 %:sta yhdeksään prosenttiin. Nyt myös aiempaa useammalla oli ainakin yksi läheinen ystävä. Oppilaat kokivat edellistä kyselyvuotta harvemmin fyysistä uhkaa vuoden aikana. Myös toistuvasti rikkeitä vuoden aikana tehneitä oli selvästi aiempaa vähemmän (19 % > 11 %). Keskimäärin yläluokkalaisilla oli muuta Uuttamaata harvemmin keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa, mutta sen sijaan vanhemmat tiesivät keskimääräistä huonommin, missä nuori vietti viikonloppuiltansa. Fyysistä uhkaa vuoden aikana kokeneita oli Järvenpäässä keskimääräistä vähemmän. Lisäksi oppilaat tekivät vuoden aikana toistuvasti rikkeitä harvemmin kuin muulla Uudellamaalla keskimäärin (11 % vs. 17 %). Poikien ja tyttöjen elinoloissa oli joitain eroja (kuvio 3; liite 3). Fyysisen uhan kokeminen ja toistuva rikkeiden tekeminen olivat tyypillisempiä pojille kuin tytöille. Pojilla ei yleisemmin ollut lainkaan läheisiä ystäviä. Heillä oli käytössään viikoittain enemmän rahaa kuin tytöillä. Vanhemmat tiesivät huonommin poikien viikonloppuiltojen viettopaikan, kun tytöillä puolestaan oli hieman enemmän keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa. Tarkasteltavat indikaattorit: Perherakenteena muu kuin ydinperhe: Oppilaan perhe on muu kuin ydinperhe. Ainakin yksi vanhemmista tupakoi: Vähintään yksi vanhemmista tupakoi nykyisin. Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana: Vähintään yksi vanhemmista on ollut työttömänä tai pakkolomalla vuoden aikana. Käyttövarat yli 17 euroa viikossa: Oppilaalla on käytössään keskimäärin yli 17 euroa viikossa. Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa: Vanhemmat eivät tiedä aina, missä oppilas viettää viikonloppuiltansa. Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa: Oppilas ei pysty juuri koskaan keskustelemaan vanhempiensa kanssa omista asioistaan. Ei yhtään läheistä ystävää: Oppilaalla ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana: Oppilas on kokenut fyysistä uhkaa, jos häneltä on varastettu uhkailemalla, uhattu vahingoittaa tai käyty kimppuun vuoden aikana. Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana: Oppilas on vuoden aikana tehnyt seuraavista rikkeistä vähintään kahta tai vähintään kaksi kertaa: tehnyt töherryksiä, vahingoittanut koulun omaisuutta, vahingoittanut muuta omaisuutta, varastanut, hakannut jonkun. Kouluterveyskysely 2006 10

ELINOLOT Vakioidut prosenttiosuudet Järvenpää 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Perherakenteena muu kuin ydinperhe 25 Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 41 Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana 20 Käyttövarat yli 17 euroa viikossa 25 Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa 36 Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Ei yhtään läheistä ystävää 11 11 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana 17 19 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 1998 (n=777) 2002 (n=778) 2004 (n=863) 2006 (n=913) Muu Uusimaa, 2006 (n=8659) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 2. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina 1998 2006 sekä vertailutieto vuonna 2006. ELINOLOT Vakioidut prosenttiosuudet Järvenpää 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Perherakenteena muu kuin ydinperhe 25 Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 41 Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana 20 Käyttövarat yli 17 euroa viikossa 25 Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa 36 Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Ei yhtään läheistä ystävää 11 11 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana 17 19 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Pojat (n=434) Tytöt (n=479) Järvenpää (n=913) Muu Uusimaa (n=8659) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 3. Elinoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2006. Kouluterveyskysely 2006 11

Kouluolot Terveys 2015 -ohjelman tavoitteet: lasten turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet vähenevät merkittävästi suomalaisten kokemukset ympäristön vaikutuksesta omaan terveyteen säilyvät vähintään nykyisellä tasolla Näitä osoittimia seurataan: koulukiusatuiksi joutuneiden osuus 8. 9.-luokkalaisista koulun sisäilman huonoksi kokevien osuus 8. 9.-luokkalaisista niiden osuus 8. 9.-luokkalaisista, jotka eivät saa apua kouluvaikeuksiin koulusta tai kotoa Koulun fyysisiä työoloja pidettiin edellistä kyselyvuotta selvästi harvemmin puutteellisina (kuvio 4; liite 2). Myöskään koulun työilmapiiriä ei vuonna 2006 pidetty yhtä usein kuin aiemmin ongelmallisena. Yhtä moni kuin vuonna 2004 ei pitänyt koulutyöhön liittyvää työmäärää liian suurena (48 % > 42 %). Sen sijaan jälleen entistä useampi katsoi, ettei tule kuulluksi koulussa ja hieman aiempaa yleisemmin koettiin myös opiskeluvaikeuksia. Avun puutetta koulunkäynnissä ja opiskelussa koki edelleen yhdeksän prosenttia oppilaista. Kuukauden aikana vähintään kaksi päivää lintsanneita oli vähemmän, kuten oli myös hieman vähemmän niitä, jotka eivät lainkaan pidä koulunkäynnistä. Koulutapaturmia oli vuoden aikana sattunut 21 %:lle oppilaista. Verrattuna muuhun Uuteenmaahan koulun fyysisten työolojen puutteet ja työilmapiirin ongelmat olivat Järvenpäässä harvinaisempia. Oppilaat kokivat myös yleisemmin kuin keskimäärin, että heitä kuunnellaan koulussa. Muuta Uuttamaata useammin Järvenpään yläluokkalaiset pitivät koulutyöhön liittyvää työmäärää liian suurena (42 % vs. 40 %). Tytöt olivat poikia yleisemmin lintsanneet ainakin kaksi päivää kuukauden aikana (kuvio 5; liite 3). He myös pitivät poikia useammin koulutyöhön liittyvää työmäärää liian suurena. Pojilla puolestaan oli yleisemmin opiskeluvaikeuksia ja he selvästi tyttöjä useammin eivät pitäneet koulunkäynnistä. Poikia myös yleisemmin kiusattiin koulussa vähintään kerran viikossa. Tarkasteltavat indikaattorit: Koulun fyysisissä työoloissa puutteita: Työskentelyä haittaavat tekijät ovat opiskelutilojen ahtaus, melu, sopimaton valaistus, huono ilmanvaihto, lämpötila, likaisuus, epämukavat työtuolit tai -pöydät, huonot sosiaalitilat, tapaturmavaara. Koulutapaturma lukuvuoden aikana: Oppilaalle on sattunut koulussa tai koulumatkalla lukuvuoden aikana vähintään yksi tapaturma, joka on vaatinut terveydenhuollon vastaanotolla käyntiä. Koulun työilmapiirissä ongelmia: Muodostuu neljästä opettajasuhteeseen ja luokan ilmapiiriin liittyvästä väittämästä (Opettajani odottavat minulta liikaa koulussa, Opettajat kohtelevat meitä oppilaita oikeudenmukaisesti, Luokkani oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä, Luokassani on hyvä työrauha), kahdesta työympäristöön liittyvästä haittatekijästä (Työympäristön rauhattomuus, Kiireisyys) sekä kolmesta vuorovaikutukseen liittyvästä opiskeluvaikeuksia kartoittavasta kysymyksestä (Työskentely ryhmissä, Koulukavereiden kanssa toimeentuleminen, Opettajien kanssa toimeentuleminen). Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa: Muodostuu kolmesta opettajien ja oppilaiden vuorovaikutusta kuvaavasta väittämästä (Opettajat rohkaisevat minua ilmaisemaan oman mielipiteeni tunnilla, Opettajat ovat kiinnostuneita siitä, mitä minulle kuuluu, Oppilaiden mielipiteet otetaan huomioon koulutyön kehittämisessä). Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri: Koulutyöhön liittyvä työmäärä on ollut lukuvuoden aikana jatkuvasti tai melko usein liian suuri. Vaikeuksia opiskelussa*: Vaikeuksia opiskelussa mitattiin seuraavien asioiden avulla: läksyjen tekeminen, kokeisiin valmistautuminen, parhaan opiskelutavan löytäminen, omatoimisuutta vaativien tehtävien hoitaminen, kirjoittamistehtävien tekeminen, lukemistehtävien tekeminen, opetuksen seuraaminen. Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta*: Oppilas saa apua koulusta tai kotoa koulunkäynnin tai opiskelun vaikeuksiin harvoin tai ei juuri koskaan. Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa: Oppilas joutunut kiusaamisen kohteeksi koulussa noin kerran viikossa tai useammin lukukauden aikana. Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana: Oppilas pinnannut ainakin kaksi kokonaista koulupäivää kuukauden aikana. Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä: Oppilas ei pidä tällä hetkellä lainkaan koulunkäynnistä. * Vaikeuksia opiskelussa kartoittavan indikaattorin pisteytetystä muutettiin vuonna 2006 ja avun puutetta koulunkäynnin vaikeuksissa kartoittavan indikaattorin pisteytystä vuonna 2004. Näiden muutosten vuoksi indikaattorien prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat kuitenkin keskenään vertailukelpoisia. Kouluterveyskysely 2006 12

KOULUOLOT Järvenpää Vakioidut prosenttiosuudet 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 58 Koulutapaturma vuoden aikana 22 Koulun työilmapiirissä ongelmia 31 Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa 33 Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri 40 Vaikeuksia opiskelussa* 34 Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta* 9 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa 7 Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana 10 Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä 5 * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa 1998 (n=777) 2002 (n=778) 2004 (n=863) 2006 (n=913) Muu Uusimaa, 2006 (n=8659) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 4. Kouluoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina 1998 2006 sekä vertailutieto vuonna 2006. KOULUOLOT Vakioidut prosenttiosuudet Järvenpää 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Koulutapaturma vuoden aikana Koulun työilmapiirissä ongelmia Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri Vaikeuksia opiskelussa* Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta* Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana 58 22 31 33 40 34 9 7 10 Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä 5 * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Pojat (n=434) Tytöt (n=479) Järvenpää (n=913) Muu Uusimaa (n=8659) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 5. Kouluoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2006. Kouluterveyskysely 2006 13

Terveys Terveys 2015 -ohjelman tavoitteet: lasten terveydentila paranee nuorten alkoholin ja huumeiden käyttöön liittyvät terveysongelmat eivät ole yleisempiä kuin 1990-luvun alussa suomalaisten koettu oma terveydentila säilyy vähintään nykyisellä tasolla Näitä osoittimia seurataan: terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien osuus eri ikäryhmissä pitkäaikaissairaiden osuus 8. ja 9. luokan oppilaista niiden osuus 8. 9.-luokan oppilaista, joilla on vähintään kaksi oiretta päivittäin keskivaikean tai vaikean masentuneisuuden yleisyys 8. ja 9. luokan oppilaiden keskuudessa Terveydentilan hieman aiempaa useampi Järvenpään peruskoululaisista koki keskinkertaiseksi tai huonoksi (kuvio 6; liite 2). Lääkärin toteamia pitkäaikaissairauksia oli edellistä kyselyvuotta useammalla (9 % > 11 %). Vastaavasti viikoittaista niska- ja hartiasärkyä ja päänsärkyä koki jälleen aiempia vuosia useampi oppilaista. Myös keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta oli nyt aiempaa yleisemmin (11 % > 13 %). Vuonna 2006 ensimmäistä kertaa kartoitettua koulu-uupumusta oli 12 %:lla yläluokkalaisista. Ylipainosta ja useasta päivittäisestä oireesta ilmoitti yhtä moni kuin edellisenäkin kyselyvuonna. Järvenpääläisten yläluokkalaisten terveys oli monilta osin samalla tai hieman paremmalla tasolla kuin muualla Uudellamaalla. Ylipainoisia oli Järvenpään yläluokilla muuta Uuttamaata selvästi harvemmin (11 % vs. 14 %). Vain lääkärin toteamia pitkäaikaissairauksia oli hieman yleisemmin Järvenpäässä kuin keskimäärin. Tytöt pitivät terveydentilansa hieman huonompana kuin pojat ja kokivat selvästi yleisemmin päivittäisiä ja viikoittaisia oireita (kuvio 7; liite 3). Tytöillä oli myös useammin keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta. Pojat olivat sen sijaan tyttöjä useammin ylipainoisia ja heillä oli yleisemmin jokin lääkärin toteama pitkäaikaissairaus. Tarkasteltavat indikaattorit: Terveydentila keskinkertainen tai huono: Oppilaan kokema terveydentila on keskinkertainen, melko huono tai erittäin huono. Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus: Oppilaalla on jokin lääkärin toteama pitkäaikainen sairaus, vika tai vamma, joka haittaa jokapäiväistä toimintaa. Ylipainoa: Oppilaalla on painoindeksin (BMI) mukaan ylipainoa. Päivittäin vähintään kaksi oiretta*: Oppilaalla on ollut lähes päivittäin vähintään kaksi seuraavista oireista puolen vuoden aikana: niska- tai hartiakipuja, selän alaosan kipuja, vatsakipuja, jännittyneisyyttä tai hermostuneisuutta, ärtyneisyyttä tai kiukunpurkauksia, vaikeuksia päästä uneen tai heräilemistä öisin, päänsärkyä, väsymystä tai heikotusta. Väsymystä lähes päivittäin: Oppilaalla on ollut lähes päivittäin väsymystä tai heikotusta puolen vuoden aikana. Niska- tai hartiakipuja viikoittain: Oppilaalla on ollut vähintään kerran viikossa niska- tai hartiakipuja puolen vuoden aikana. Päänsärkyä viikoittain: Oppilaalla on ollut vähintään kerran viikossa päänsärkyä puolen vuoden aikana. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus: Masentuneisuutta mitataan 12 kysymyksellä Raitasalon mielialakyselystä, joka perustuu Beckin depressio-mittariin. Koulu-uupumusta: Koulu-uupumusta mitataan kolmella kysymyksellä, jotka perustuvat Salmela-Aron ja Näätäsen koulu-uupumusmittariin BBI-10. Koulu-uupumus koostuu uupumusasteisesta väsymyksestä, kyynisestä asenteesta työhön ja opintojen merkityksen vähentymisestä sekä kyvyttömyyden ja riittämättömyyden tunteesta opiskelijana. * Vuonna 2004 poistettiin astman ja allergisen nuhan oireiden kysymykset. Tämän muutoksen vuoksi indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat keskenään vertailukelpoisia. Kouluterveyskysely 2006 14

TERVEYS Järvenpää Vakioidut prosenttiosuudet 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Terveydentila keskinkertainen tai huono Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus Ylipainoa Päivittäin vähintään kaksi oiretta* Väsymystä lähes päivittäin Niska- tai hartiakipuja viikoittain Päänsärkyä viikoittain Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus 19 10 14 16 14 29 30 14 Koulu-uupumusta 13 * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa 1998 (n=777) 2002 (n=778) 2004 (n=863) 2006 (n=913) Muu Uusimaa, 2006 (n=8659) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 6. Terveysindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina 1998 2006 sekä vertailutieto vuonna 2006. TERVEYS Vakioidut prosenttiosuudet Järvenpää 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Terveydentila keskinkertainen tai huono Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus 10 19 Ylipainoa Päivittäin vähintään kaksi oiretta* Väsymystä lähes päivittäin Niska- tai hartiakipuja viikoittain Päänsärkyä viikoittain Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus 14 16 14 14 29 30 Koulu-uupumusta 13 * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa Pojat (n=434) Tytöt (n=479) Järvenpää (n=913) Muu Uusimaa (n=8659) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 7. Terveysindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2006. Kouluterveyskysely 2006 15

Terveystottumukset Terveys 2015 -ohjelman tavoitteet: lasten terveydentila paranee tupakointi vähenee siten, että 16 18-vuotiaista alle 15 % tupakoi nuorten alkoholin ja huumeiden käyttöön liittyvät terveysongelmat kyetään hoitamaan asiantuntevasti eivätkä ne ole yleisempiä kuin 1990-luvun alussa Näitä osoittimia seurataan: kouluruoan syömättä jättävien osuus 8. 9.-luokkalaisista yöunen pituus 8. 9.-luokkalaisilla päivittäin tupakoivien osuus 8. 9.-luokkalaisista tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa juovien osuus 8. 9. -luokkalaisista laittomia huumausaineita kokeilleiden osuus 8. 9.-luokkalaisista Järvenpään peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista 70 % ei syönyt kaikkia aterianosia (pääruoka, salaatti, maito tai piimä, leipä) kouluruoalla (kuvio 8; liite 2). Sen sijaan epäterveellisiä välipaloja vähintään kaksi kertaa viikossa syövien osuus oli kahden vuoden takaisesta pienentynyt (34 % > 27 %). Hampaita harjattiin hieman yleisemmin kuin vuonna 2004 harvemmin kuin kahdesti päivässä. Päivittäin tupakoivia oli nyt selvästi aiempia vuosia vähemmän (vuonna 2004 20 %, vuonna 2006 17 %). Vastaavasti edellistä kyselyvuotta harvempi ilmoitti juovansa itsensä tosihumalaan vähintään kerran kuussa (22 % > 16 %). Edellisten kyselyvuosien tapaan reilu neljännes oppilaista meni koulupäivien iltoina nukkumaan vasta klo 23 jälkeen. Epäterveellisten välipalojen syöminen vähintään kaksi kertaa viikossa oli keskimääräistä harvinaisempaa (27 % vs. 32 %). Koulupäivien iltojen nukkumaanmenoaika oli Järvenpään yläluokkalaisilla keskimääräistä useammin klo 23 jälkeen. Tosi humalassa vähintään kerran kuussa järvenpääläiset oppilaat olivat harvemmin kuin yläluokkalaiset keskimäärin muulla Uudellamaalla. Epäterveellisten välipalojen syöminen koulussa, hampaiden harjaamisen laiminlyöminen ja myöhään valvominen olivat pojille tyypillisempiä kuin tytöille (kuvio 9; liite 3). Tytöt poikia yleisemmin sen sijaan tupakoivat päivittäin ja joivat itsensä tosi humalaan. Tarkasteltavat indikaattorit: Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla: Oppilas jättää yleensä syömättä jonkin seuraavista neljästä kouluaterian osasta: pääruoka, salaatti, maito tai piimä, leipä. Epäterveellisiä välipaloja koulussa vähintään 2 kertaa viikossa: Oppilas syö makeita tai rasvaisia välipaloja koulussa kouluviikon aikana vähintään kaksi kertaa viikossa. Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä: Oppilas harjaa hampaansa harvemmin kuin kaksi kertaa päivässä. Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa: Oppilas harrastaa vapaa-aikana urheilua tai liikuntaa vähintään puoli tuntia kerrallaan korkeintaan kerran viikossa. Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23: Oppilas menee koulupäivinä tavallisesti nukkumaan kello 23 jälkeen. Tupakoi päivittäin: Oppilas tupakoi kerran päivässä tai useammin. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa: Oppilas käyttää alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran: Oppilas on kokeillut ainakin kerran marihuanaa, hasista, ekstaasia, Subutexia, heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä tai muuta vastaavaa huumetta. Kouluterveyskysely 2006 16

TERVEYSTOTTUMUKSET Vakioidut prosenttiosuudet Järvenpää 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla 71 Epäterveellisiä välipaloja koulussa vähintään 2 kertaa viikossa 32 Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä 60 Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa 8 Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23 25 Tupakoi päivittäin Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 16 18 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 8 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 1998 (n=777) 2002 (n=778) 2004 (n=863) 2006 (n=913) Muu Uusimaa, 2006 (n=8659) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 8. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina 1998 2006 sekä vertailutieto vuonna 2006. TERVEYSTOTTUMUKSET Vakioidut prosenttiosuudet Järvenpää 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla 71 Epäterveellisiä välipaloja koulussa vähintään 2 kertaa viikossa 32 Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä 60 Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa 8 Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23 25 Tupakoi päivittäin Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 16 18 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 8 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Pojat (n=434) Tytöt (n=479) Järvenpää (n=913) Muu Uusimaa (n=8659) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 9. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2006. Kouluterveyskysely 2006 17

Terveysosaaminen ja oppilashuolto Terveys 2015 -ohjelman tavoitteet: suomalaisten tyytyväisyys terveyspalvelujen saatavuuteen ja toimivuuteen säilyvät vähintään nykyisellä tasolla Useita terveysosaamisen ja oppilashuollon osa-alueita kartoitettiin vuonna 2006 ensimmäistä kertaa (kuvio 10; liite 2). Terveystiedon aiheet eivät kiinnostaneet hieman reilua neljännestä Järvenpään yläluokkalaisista. Oppilaista joka kolmas koki, että terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia omasta terveydestä, kun muulla Uudellamaalla tätä mieltä oltiin hieman yleisemmin (35 %). Oppilaiden päihdetiedot olivat Järvenpäässä keskimääräistä paremmat. Seksuaaliterveydestä tiedot olivat parantuneet selvästi aiempaan kyselyvuoteen verrattuna, nyt enää 21 % oppilaista ilmoitti, että itsellä on huonot tiedot seksuaaliterveydestä. Peruskoulun oppilaista 13 % ilmoitti, että kouluterveydenhoitajan vastaanotolle oli vaikeaa päästä. Järvenpäässä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle oli keskimääräistä vaikeampaa päästä. Selvästi vaikeampaa oli kuitenkin päästä koululääkärin vastaanotolle; 39 % oppilaista katsoi tämän olleen vaikeaa. Henkilökohtaisissa asioissa saamaansa kouluterveydenhuoltoon joka viides ilmoitti olevansa tyytymätön, eli tyytymättömiä oli selvästi enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Terveystiedon aiheet kiinnostivat poikia vähemmän kuin tyttöjä (kuvio 11; liite 4). Poikien tiedot seksuaaliterveydestä ja päihteistä olivat tyttöjen tietoja huonommat. Pojat kokivat enemmän avun puutetta muuhun kuin koulunkäyntiin liittyvissä ongelmissa. Tytöt kokivat koululääkärin vastaanotolle pääsyn vaikeammaksi kuin pojat ja he olivat myös poikia yleisemmin tyytymättömiä kouluterveydenhuoltoon henkilökohtaisissa asioissa. Tarkasteltavat indikaattorit: Terveytiedon aiheet eivät kiinnosta: Terveystiedon opetuksen aiheet eivät kiinnosta oppilasta. Terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia terveydestä: Oppilaan mielestä terveystiedon opetus ei lisää taitoja ja valmiuksia huolehtia terveydestä. Huonot tiedot seksuaaliterveydestä*: Muodostuu kuudesta seksuaaliterveyttä koskevasta väittämästä. Huonot tiedot päihteistä: Muodostuu kuudesta tupakkaa, nuuskaa ja alkoholia koskevasta väittämästä. Avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvissä asioissa: Oppilas saa melko tai erittäin huonosti apua muihin kuin koulunkäyntiin liittyviin ongelmiin terveydenhoitajalta, lääkäriltä, koulupsykologilta, kuraattorilta ja opettajalta. Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle: Oppilas kokee kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsyn melko tai erittäin vaikeaksi. Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle: Oppilas kokee koululääkärin vastaanotolle pääsyn on melko tai erittäin vaikeaksi. Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henk.koht. asioissa: Oppilas on melko tai erittäin tyytymätön koulun terveydenhuollon toimivuuteen keskusteltaessa henkilökohtaisista asioista, kuten seksi tai masennus. * Vuonna 2004 poistettiin väittämä homoseksuaalisuudesta. Tämän muutoksen vuoksi indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat kuitenkin keskenään vertailukelpoisia. Kouluterveyskysely 2006 18

TERVEYSOSAAMINEN JA OPPILASHUOLTO Vakioidut prosenttiosuudet Järvenpää 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Terveystiedon aiheet eivät kiinnosta 27 Terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia terveydestä 35 Huonot tiedot seksuaaliterveydestä* Huonot tiedot päihteistä 21 24 Avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvissä asioissa Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle 12 11 Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle 40 Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henk.koht. asioissa * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa 19 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 1998 (n=777) 2002 (n=778) 2004 (n=863) 2006 (n=913) Muu Uusimaa, 2006 (n=8659) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 10. Terveysosaamis- ja oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina 1998 2006 sekä vertailutieto vuonna 2006. TERVEYSOSAAMINEN JA OPPILASHUOLTO Vakioidut prosenttiosuudet Järvenpää 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Terveystiedon aiheet eivät kiinnosta 27 Terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia terveydestä 35 Huonot tiedot seksuaaliterveydestä* Huonot tiedot päihteistä 21 24 Avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvissä asioissa Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle 12 11 Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle 40 Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henk.koht. asioissa * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa 19 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Pojat (n=434) Tytöt (n=479) Järvenpää (n=913) Muu Uusimaa (n=8659) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 11. Terveysosaamis- ja oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2006. Kouluterveyskysely 2006 19

Lukion 1. ja 2. vuosikurssit HUOM! Lukiolaisten tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava vastaajamäärien melko suuri vuosittainen vaihtelu. Varsinkin vuonna 2006 vastanneita on huomattavasti aiempaa enemmän (n = 502). Näin ollen lukiolaisten vuoden 2006 tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempien kyselyvuosien kanssa. Tämän vuoksi tekstissä esitellään vain selvimmät kehityssuunnat ja painotetaan muuhun Uuteenmaahan tehtyä vertailua. Elinolot Järvenpään lukiolaisista hieman vajaan viidenneksen perherakenne oli muu kuin ydinperhe (kuvio 12; liite 4). Lähemmäs joka kolmannen opiskelijan vanhemmista vähintään yksi tupakoi. 14 %:n vanhemmista vähintään yksi oli vuoden aikana työttömänä. Lukiolaisista 38 %:n viikoittaiset käyttövarat olivat yli 17 euroa. Noin kolmannes vanhemmista ei aina tiennyt, missä nuori viettää viikonloppuiltansa. Tietämys nuoren viikonloppuillan viettopaikasta kuitenkin hieman lisääntyi edellisvuosien tapaan. Vanhempien kanssa keskusteluvaikeuksia oli yhdeksällä prosentilla lukiolaisista. Joka kymmenes ilmoitti, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää. Järvenpään lukiolaisten elinolot poikkesivat osin muun Uudenmaan lukiolaisten keskimääräisistä elinoloista. Vanhempien tupakointi ja työttömyys oli keskimääräistä harvinaisempaa Järvenpään lukiolaisilla. Vanhemmat tiesivät nuoren viikonloppuiltojen viettopaikan harvemmin kuin muulla Uudellamaalla. Lukiolaiset eivät tehneet vuoden aikana toistuvia rikkeitä aivan yhtä yleisesti kuin keskimäärin ja myös vuoden aikana fyysistä uhkaa kokeneita oli hieman keskimääräistä vähemmän. Vanhemmat tiesivät huonommin poikien kuin tyttöjen viikonloppuiltojen viettopaikan (kuvio 13; liite 5). Pojat olivat vailla läheisiä ystäviä, kokivat fyysistä uhkaa ja tekivät toistuvasti rikkeitä yleisemmin kuin tytöt. Tarkasteltavat indikaattorit: Perherakenteena muu kuin ydinperhe: Oppilaan perhe on muu kuin ydinperhe. Ainakin yksi vanhemmista tupakoi: Vähintään yksi vanhemmista tupakoi nykyisin. Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana: Vähintään yksi vanhemmista on ollut työttömänä tai pakkolomalla vuoden aikana. Käyttövarat yli 17 euroa viikossa: Oppilaalla on käytössään keskimäärin yli 17 euroa viikossa. Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa: Vanhemmat eivät tiedä aina, missä oppilas viettää viikonloppuiltansa. Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa: Oppilas ei pysty juuri koskaan keskustelemaan vanhempiensa kanssa omista asioistaan. Ei yhtään läheistä ystävää: Oppilaalla ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana: Oppilas on kokenut fyysistä uhkaa, jos häneltä on varastettu uhkailemalla, uhattu vahingoittaa tai käyty kimppuun vuoden aikana. Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana: Oppilas on vuoden aikana tehnyt seuraavista rikkeistä vähintään kahta tai vähintään kaksi kertaa: tehnyt töherryksiä, vahingoittanut koulun omaisuutta, vahingoittanut muuta omaisuutta, varastanut, hakannut jonkun. Kouluterveyskysely 2006 20

ELINOLOT Vakioidut prosenttiosuudet Järvenpää: Järvenpään lukio 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Perherakenteena muu kuin ydinperhe 19 Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 32 Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana 17 Käyttövarat yli 17 euroa viikossa 40 Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa 32 Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Ei yhtään läheistä ystävää 9 10 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana 14 Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana 6 Lukion 1. ja 2. vuosikurssin oppilaat 2002 (n=353) 2004 (n=259) 2006 (n=502) Muu Uusimaa, 2006 (n=3572) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 12. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina 2000 2006 sekä vertailutieto vuonna 2006. ELINOLOT Vakioidut prosenttiosuudet Järvenpää: Järvenpään lukio 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Perherakenteena muu kuin ydinperhe 19 Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 32 Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana 17 Käyttövarat yli 17 euroa viikossa 40 Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa 32 Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Ei yhtään läheistä ystävää 9 10 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana 14 Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana 6 Lukion 1. ja 2. vuosikurssin oppilaat Pojat (n=201) Tytöt (n=301) Järvenpää (n=502) Muu Uusimaa (n=3572) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 13. Elinoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2006. Kouluterveyskysely 2006 21