Kannattaako kansainvälistyä? Suomalaiset yliopistot kansainvälisinä akateemisina ympäristöinä (Research in Progress) David M. Hoffman, Researcher, Institute for Educational Research, University of Jyväskylä (KTL) Marjaana Korhonen, Researcher, Unit for Science, Technology and Innovation Studies (TaSTI), University of Tampere Mika M. Raunio, Project Manager, Unit for Science, Technology and Innovation Studies (TaSTI), University of Tampere
Tutkimuskysymykset 1) Mikä vaikutus kansainvälisellä akateemisella liikkuvuudella ja sen eri muodoilla on syntyperältään suomalaiselle akateemiselle työntekijälle ja kuinka se vaikuttaa hänen uraansa? (Onko paluu Suomeen oletettua vai satunnaista?) 2) Mikä vaikutus kansainvälisellä akateemisella liikkuvuudella ja sen eri muodoilla on ulkomaalaistaustaiselle akateemiselle työntekijälle ja kuinka se vaikuttaa hänen uraansa? (Syyt lähteä, jäädä tai palata?) 3) Onko akateemisten liikkuvuusmallien ja perusyksiköiden kilpailukyvyn välillä havaittavissa näkyvää suhdetta? 4) Onko syntyperäisten ja ulkomaalaistaustaisten välillä havaittavissa eroa liittyen heidän liikkuvuusmalleihinsa suhteessa yksiköiden kilpailukykyyn?
Tutkimuksen vaiheet Vaihe I: Tapaustutkimus Tutkimuskohde ( Units of Analysis ) perusyksikkö (10 15) yksilö (30-50) Data Havainnointi Asiakirjat Teemahaastattelut Vaihe II: Internetpohjainen survey tilastollisesti edustava perustuu laadulliseen aineistoon taustalla TaSTIn aiemmat kansainvälisyyttä koskevat tutkimukset
Tapaustutkimus protokolla Overview Internationalization & Finnish universities Purpose statement & major objectives Operational research questions Theoretically-driven design Theoretical propositions Key definitions Scope of cases, units of analysis & purposeful selection Analyically indicated data Field procedures Access & data sources Procedural documents Data collection schedule Analytical strategy Case study preparation Quality criteria Data collection procedures Data analysis procedures Process review Case study report guide Audience considerations Outline & narrative form Publication plan Sources supporting protocol Biographical analysis of literature supporting study Supplimentary documentation Introduction letter Observational protocol Interview consent form Analytical diagramming Protocol binder contents
Yksiköiden tyypittely (perustuu Comptitive Horizon, Hoffman, Välimaa & Huusko 2008). Ykköstyypin yksikkö. Globaali kilpailunäkökulma, kansainvälistyminen jo pitkään tarkoituksellista toimintaa. Hyvä tietoisuus pääkilpakumppaneista globaalilla kentällä. Kansainvälisesti rekrytoituja akateemisia työntekijöitä ja tavoitteena uudet maailmanluokan innovaatiot/tieteelliset läpimurrot. Pieni rypäs Suomen tieteenkentällä. Kakkostyypin yksikkö. Eurooppalaisen ja kansallisen kentän aktiivisia toimijoita, mutta kansainvälisyys on melko uusi asia. Toimivat osittain innovatiivisesti ja tunnistavat kilpakumppaninsa. Kakkostyypin yksiköt (tyypillisesti soveltavia tutkimusaloja, kuten kauppatieteet, informaatioteknologia) ovat usein kilpailukykyisiä kansallisesti, Euroopassa ja lähimaissa. Ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä on jonkin verran. Kolmostyypin yksikkö. Sivuuttaa tai jopa vastustaa kansainvälistymispyrkimyksiä, koska kansainvälisyys ei tuo työhön lisäarvoa. Kolmostyypin yksiköitä (usein humanistisia tai yhteiskuntatieteellisiä yksiköitä) ovat kilpailukykyisiä ehkä tietyllä edustamallaan alalla. Kilpailijat ovat yleensä kotimaisia, jopa saman yliopiston sisältä. Näkevät kansainvälistymisen lähinnä ylhäältä tulevana paineena. Kolmostyypin yksiköistä on vaikea löytää ulkomaalaistaustaisia edes opiskelijoista. (Hoffman, Välimaa & Huusko 2008). 3 TYYPIN YKSIKKÖ 2 TYYPIN YKSIKKÖ 1 TYYPIN YKSIKKÖ Tiedon levittäminen ja käyttö ( STABIILISUUS ) Tiedon luominen ( INNOVAATIO )
Tapauspilotit Tapausten valinta tieteenala-kulttuurien mukaan (Becher & Trowler 2001 mukaillen). Puhdas Case 5 Case 4b Case 6 Pehmeä Kova Case 2 Case1 Ca se 4a Case 3 Case 7 Soveltava Kansainvälistyminen ja kilpailun horisontit ja valitut yksiköt pilottihaastatteluihin (yksikön näkökulma) Kvprofiili Kilpailun horisontti Tyyppi 3 Tyyppi 2 Tyyppi1 Ei profiilia Case 1-2 Matala Case 3-5 Korkea Case 6-7
Akateemisen liikkuvuuden ja urakehityksen suhde (yksilön näkökulma) Akateemisen liikkuvuuden ja urakehityksen suhde Ei havaittavissa olevaa urakehitystä Akateemisen liikkuvuuden malli Ei liikkuvuutta Verkkopohjainen Lyhytaikainen pitkäaikainen Urakehitys Vertikaalinen urakehitys Horisontaalinen urakehitys
Ulkomaalaistaustaiset työntekijät eri tieteenalojen yksiköissä (alustava havainto vs. Tutkain) huippuyksiköt 2008-2013 21,9 tekniikka 15,8 luonnontieteet 12,3 humanistiset 11,3 lääke- ja hoitotieteet 9,2 Ulkomaalaisten osuus henkilöstöstä 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % yhteiskuntatieteet 5,1 Luonnontieteet ja maa- & metsätaloustieteet Tekniikka 0 5 10 15 20 25 Lääke- ja terveystieteet Yhteiskuntatieteet Humanistiset tieteet Monitieteinen Ainelaitokset Tutkimusyksiköt
Relevanssi Yksiköiden erilainen suhde kansainvälisyyteen (systeeminen, pinnallinen, ei-kansainvälinen) Yksiköiden kansainvälisen kilpailukyvyn ja yksilöiden akateemisen liikkuvuuden mallit ja niiden väliset suhteet Akateemisen liikkuvuuden ja urakehityksen välisen suhteen analysointi ja käsitteellistäminen Liikkuvuuden ja urakehityksen välinen suhde erilaisissa yksiköissä (Vakiintuneita eroja rekrytoinnissa, ylennyksissä ja pysyvyydessä Suomalaisten ja ulkomaalaistaustaisten välillä) Ulkomaalaistaustaisten ja suomalaisten liikkuvuus ja urakehitysmallit ja niiden yhteneväisyydet ja ero erilaisissa yksiköissä Kenen kannattaa kansainvälistyä ja miten?