O P I N T O - O P A S 2 0 1 5-17

ARKKI TEH TUU RI N TI EDEKUNTA O P I N T O - O P A S 2 0 1 5-17 AR K K I T E H T U U R I N T I E D E K U N T A Al e k s a n t e r i n k a t u 6 P u h. 0 2 9 4 4 8 0 0 0 0 P L 4 1 0 0 9 0 0 1 4 O U L U N Y L I O P I S T O w w w. o u l u. f i / a r k k i t e h t u u r i

20.08.2015 LK 1. Arkkitehtuurin tiedekunta Käyntiosoite: Aleksanterinkatu 6 / Rantakatu 2, puh. 0294 48 4913. Fax: 08-3113265 (kanslia). www.oulu.fi/ark/. Henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@oulu.fi. Postiosoite: Oulun yliopisto, arkkitehtuurin tiedekunta, PL 4100, 90014 Oulun yliopisto Tiedekunnan johto, opetus ja tutkimus Tiedekunnan hallintoa hoitavat yliopiston johtosäännön mukaisesti tiedekuntahallitus, dekaani, koulutusdekaani sekä tiedekunnan johtoryhmä (tutkimuksen johtoryhmä). Tiedekunnan johtoryhmä ohjaa strategisen toimenpideohjelman toteuttamista. Toimenpideohjelman tutkimusasioita ohjaa tutkimuksen johtoryhmä ja koulutusasioita koulutustoimikunta. Tiedekunnan tehtävänä on antaa arkkitehtuuriin kuuluvien aineiden opetusta, seurata alansa tiedon ja tieteen sekä kansallista että kansainvälistä kehitystä ja edistää oman alansa tutkimustoimintaa. Tiedekunnan vuotuinen sisäänotto on 40 opiskelijaa. Lisäksi maisterivaiheeseen ja kansainväliseen maisteriohjelmaan (Architectural Design) voidaan vuosittain ottaa yhteensä 10 opiskelijaa. Syyslukukaudella 2014 tiedekunnassa oli kirjoilla n. 300 opiskelijaa. Kanslia Arkkitehtuurin tiedekunnan kanslia on avoinna opiskelija-asiointia varten päivittäin virka-aikana. Opintoihin liittyvät ohjeet, asiakirjat ja lomakkeet löytyvät tiedekunnan www-sivuilta. Tarvittaessa ne voi tilata myös kansliasta. Kirjasto Arkkitehtuurin tiedekunnan kirjasto on osa Oulun yliopiston kirjastoa, ja tarjoaa kirjaston normaalien palveluiden lisäksi työtilaa opiskelijoille. Opiskelijoiden itse suunnittelema Media Lounge avattiin maaliskuussa 2013. Media Lounge on arkkitehtuurin opiskelijoiden ja henkilökunnan jatkuvassa käytössä 24/7. Kirjasto hankkii osaston opetusalojen keskeistä kirjallisuutta ensisijaisesti henkilökunnan ja opiskelijoiden tarpeisiin. Tiedekunnan kirjastossa on oma kurssikirjakokoelma. Kirjojen laina-aika on 28 vrk, kausijulkaisujen ja kurssikirjojen 14 vrk. Elektroniset lehdet, e-kirjat ja viitetietokannat ovat käytettävissä Nelli-tiedonhakuportaalin kautta, myös etäkäyttönä. Ensimmäisen vuoden opiskelijat tutustuvat pienryhmissä kirjaston palveluihin, tietokantoihin, lainaussääntöihin ja kirjaston tiloihin. Kandidaatin tutkintoon kuuluu lisäksi tieteenalakohtaista tiedonhankinnan opetusta. Näyttelyt Arkkitehtuurin tiedekunnan päärakennuksessa Apajalla on näyttelytila, jossa järjestetään mm. tiedekunnan toimintaa esitteleviä näyttelyjä, kilpailutöiden näyttelyjä ja ulkopuolisten tahojen järjestämiä arkkitehtuuriin läheisesti liittyviä näyttelyjä. Tietokoneluokat Arkkitehtuurin tiedekunnan opiskelijoiden käytössä on kaksi mikroluokkaa, joissa on asennettuna opetuskäyttöön tarkoitetut CADohjelmistot sekä toimistosovellukset. Tilat ovat opiskelijoiden käytössä myös iltaisin ja viikonloppuisin. Tiedekunnalla on laitteet harjoitustöiden 2D -ja 3D- tulostamiseen. Työpajat Tiedekunnan päärakennuksessa Apajalla sijaitsevat puu- ja metallipajat, joissa opiskelijat voivat 1

rakentaa harjoitustyömalleja. Pajat ovat avoinna virka-aikana. Valokuvauslaboratorio Apajan tiloissa on av-tila studio- ja jäljennöskuvaukseen sekä pimiö valokuvien valmistukseen. Tiloja käytetään tiedekunnan valokuvaus- ja opetustoimintaan. 1.1. Henkilökunta Dekaani: NN Koulutusdekaani: NN Koulutuspäällikkö: KASKELA Kari, puh. 0294 483233 Hallintopäällikkö: MAAMÄKI Jukka, puh. 0294 482917 Professorit: HENTILÄ Helka-Liisa, arkkit., TkT, puh. 0294 48 4981 yhdyskuntasuunnittelu (1.9.2015-30.6.2020 koulutusrehtorina) KJISIK Hennu, arkkit., TkT,, puh. 0294 48 4982, yhdyskuntasuunnittelu PIHLAJANIEMI Janne, arkkit., TkT, puh. 0294 48 4946, arkkitehtuuri (rakennusoppi) MAHLAMÄKI Rainer, arkkit., puh. 0294 48 4940, nykyarkkitehtuuri, SANAKSENAHO Matti, arkkit., puh. 0294 48 4945, nykyarkkitehtuuri YLIMAULA Anna-Maija, arkkit., TkT, puh. 0294 48 4931, arkkitehtuurin historia ja korjaussuunnittelu Yliopistonlehtorit, tutkijatohtorit, yliopisto-opettajat ja tuntiopettajat: Yliopistonlehtoreiden, tutkijatohtoreiden, yliopisto-opettajien ja tuntiopettajien yhteystiedot löytyvät arkkitehtuurin tiedekunnan www-sivuilta. Kanslia: LEIVISKÄ Sirpa, osastosihteeri, hallinto- ja opintoasiat, puh. 0294 48 4913 Opintoasiat ja kansainväliset asiat: KUORELAHTI Leena, arkkit., suunnittelija, koulutusohjelman suunnittelu, opintoasiat ja kansainväliset asiat, IMP- maisteriohjelman koordinaattori, puh. 0294 48 4985 Työpajat: VÄINÄMÖ Paavo, pajamestari, puh. 0294 48 4952 Virastomestari: SIURUAINEN Markku, virastomestari, puh. 0294 48 3023 1.2. Arkkitehtuurin koulutusohjelma 1.2.1. Ammatillinen tehtäväalue Arkkitehdin ammatillinen tehtäväkenttä on laajaalainen taiteellista, teknistoiminnallista ja tieteellistä korkeakouluopetusta edellyttävä vastuullisten asiantuntijatehtävien kokonaisuus. Arkkitehdin ammatin keskeisin tehtäväalue on perinteisesti ollut rakennusten suunnittelu. Laajentunut arkkitehdin tehtäväkenttä sisältää uudisrakennusten suunnittelun lisäksi yhä enemmän kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelua sekä rakennuskannan täydennys- ja korjaussuunnittelua. Tavoitteena on ympäristön suunnittelu toiminnallisesti, teknisesti, taiteellisesti ja ekologisesti tasapainoiseksi kokonaisuudeksi paikalliset erityisolosuhteet huomioon ottaen. Arkkitehdin ammattikuvaa luonnehtivia työtehtäviä ovat seuraavat: 2

rakennetun ympäristön suunnittelu- ja asiantuntijatehtävät: rakennussuunnittelu (uudisrakennukset, muotoilu ja korjausrakentaminen) ja maankäyttö- ja kaupunkisuunnittelu sekä rakennussuojeluun ja kulttuurimaiseman suojeluun liittyvät suunnittelutehtävät suunnittelun johto-, hankesuunnittelu- tutkimus-, valvonta- ja toteuttamistehtävät maankäytön suunnittelun ja rakennushankkeiden piirissä pääsuunnittelijan tehtävät julkiseen hallintoon liittyvät asiantuntija- ja suunnittelutehtävät arkkitehtuurin alaan liittyvät opetus- ja tutkimustehtävät. 1.2.2. Tutkinnon rakenne ja koulutusohjelman tavoitteet Arkkitehtuurin koulutusohjelmassa (300 op) opintojen kesto on mitoitettu 5:n kalenterivuoden mittaiseksi. Tutkinto on jaettu kahteen osaan, 3:n vuoden tekniikan kandidaatin tutkintoon (180 op) ja 2:n vuoden arkkitehdin tutkintoon (120 op). Arkkitehdin tutkinto sisältää diplomityön (30 op) lisäksi 30 op syventäviä opintoja (S). Arkkitehdin tutkinnon sisältö ja koulutusohjelman tavoitteet pohjautuvat EU:n ammattipätevyysdirektiivissä (2005/36/EY) säädettyihin arkkitehtikoulutukselle asetettuihin vaatimuksiin (artikla 46). Oulun yliopistossa suoritettava, arkkitehdin ammattitutkintoon johtava kaksivaiheinen koulutusohjelma on viimeksi notifioitu EU:n komissiossa vuonna 2013. Tiedekunnan tarkennettu opetusohjelma ja opinto-jaksojen sijoittuminen eri lukuvuosille saattaa vuosittain vaihdella. 1.2.3. Opetuksen painopistealueet ja tavoitteet Arkkitehtuurin tiedekunta on maailman pohjoisin yliopistotasoinen arkkitehtikoulu, joka edistää erityisesti Pohjois-Suomen arkkitehtuurikulttuuria ja osaamispääoman kehittymistä sekä on osa kansallista rakennusalan innovaatioketjua. Opetuksen ja tutkimuksen erityiskohteena on muuttuva pohjoinen rakennettu ympäristö. Opetus ja tutkimus kohdentuvat sen muutoksen hallintaan ja suunnitteluun, ominaispiirteisiin ja identiteettiin sekä kehitysmahdollisuuksiin. Tiedekunnan erityistehtävänä on kehittää pohjoisen elinpiirin ympäristöllisistä ja kulttuurisista edellytyksistä nousevaa kestävää arkkitehtuuria. Opetusta toteuttavia aineryhmiä ovat arkkitehtuurin historia ja korjaussuunnittelu, nykyaikainen arkkitehtuuri ja rakennussuunnittelu sekä yhdyskuntasuunnittelu. 1.2.4. Kestävän kehityksen näkökulma arkkitehtuurin opinnoissa Kestävän kehityksen periaatteita ja suunnitteluajattelua on arkkitehtuurin koulutusohjelmassa integroituna useisiin opintojaksoihin. Kestävän kehityksen näkökulma ja arkkitehdin ympäristövastuu on sisällytetty opetuksen tavoitteisiin eri aineryhmien tuottamissa opintojaksoissa. Näitä koulutusohjelman erityiskysymyksiä ovat mm. elinkaarisuunnittelu, rakennusten energia-kysymykset, passiivi- ja matalaenergiarakennusten suunnittelu, kestävät materiaalit, vanhan rakennuskannan energiatehokas korjaaminen kulttuuriarvoja vaarantamatta ja kestävän kehityksen kaupunkisuunnittelu. Opetuksessa huomioidaan erityisesti pohjoiset olosuhteet sekä pyritään monipuoliseen yhteistyöhön alueen toimijoiden ja kansainvälisten yhteistyötahojen kanssa. 1.2.5. Kandidaatin tutkinto 1.2.6. Kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot ja osaamistavoitteet Arkkitehtuurin koulutusohjelmassa tekniikan kandidaatin tutkinnossa opetus painottuu arkkitehtuurin perusteiden ja arkkitehtonisen muodonannon hallintaan. Tekniikan kandidaatin tutkinto sisältää kaikille pakollisia perus- ja aineopintoja, opintosuunnille valmistavia opintoja, kieliopintoja sekä valinnaisia opintoja. Kaikkiin 3

opintojaksoihin sisältyy harjoitustyö ja /tai tentti. Kandidaatintutkinnon päättää henkilökohtainen opinnäyte, kandidaatintyö, ja siihen liittyvä seminaari. Kandidaatintyö tehdään tiedekunnan opettajien ohjauksessa ja se perustuu yhteen kolmannen opiskeluvuoden pakollisista suunnitteluharjoitustöistä. Kandidaatintyö esitellään yhteisessä seminaarissa kolmannen opiskeluvuoden lopussa. Osaamistavoitteet: Suoritettuaan tekniikan kandidaatin tutkinnon arkkitehtuurin koulutusohjelmassa opiskelija hallitsee arkkitehtuurin ja suunnittelun perusteet ja kykenee itsenäiseen luovaan työskentelyyn osaa soveltaa visuaalisen ilmaisun eri mahdollisuuksia osana itsenäistä luovaa työtä osaa käyttää ja soveltaa luovasti yleisimpiä arkkitehtuurin alan työskentelymetodeja ja -välineitä osaa ratkaista suunnitteluongelmia ja havainnollistaa ratkaisuja eri mittakaavatasoilla osaa arvioida kriittisesti tietolähteitä ja hankkimaansa tietoa osaa hyödyntää hankkimaansa tietoa ja soveltaa oppimiansa taitoja käytännössä arkkitehtuurin alan avustavissa työtehtävissä tuntee arkkitehtuurin, taiteen ja kaupunkisuunnittelun kehitysvaiheet ja pystyy seuraamaan arkkitehtuurin alan uusinta kehitystä ja sen yhteiskunnallista merkitystä osaa huomioida käyttäjien tarpeita ja ilmaston asettamia reunaehtoja suunnittelussa kykenee hahmottamaan ihmisen ja rakennetun ympäristön välisen vuorovaikutussuhteen suunnittelutyössään osaa suunnittelutyössä ottaa huomioon kestävän kehityksen näkökulmat tuntee tieteellisen kirjoittamisen perusteet osaa ilmaista itseään kielellisesti ja kirjallisesti sekä viestiä ja välittää tietoa visuaalisesti osaa viestiä äidinkielellään sekä toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kiellellä tunnistaa omat oppimistarpeensa ja osaa laatia henkilökohtaisen opintosuunnitelman erilaisten oppimisympäristöjen puitteissa omaa sekä tiedolliset että taidolliset edellytykset elinikäiseen oppimiseen sekä jatkaakseen opintojaan tavoitteenaan arkkitehdin tutkinto 1.2.7. Kandidaatintyö Kandidaatintyö pohjautuu yhteen arkkitehtuurin koulutusohjelman kolmannen vuosikurssin harjoitustöistä. Kandidaatintyöksi opiskelija voi työstää joko nykyarkkitehtuuri III:n, asemakaavasuunnittelun, kerrostalosuunnittelun tai arkkitehtuurin historia III:n harjoitustyökurssin harjoitustyön. Työ esitellään kevätlukukauden lopussa yhteisessä seminaarissa. Kielitaidon osoittamiseksi opiskelijan tulee opintojensa aikana suorittaa kirjallinen kypsyysnäyte, joka toteutetaan kandidaatintyöhön liittyvän seminaarin yhteydessä. 1.2.8. Kieliopinnot Tekniikan kandidaatin tutkintoon sisältyy toisen kotimaisen kielen pakollisia opintoja 2 op ja pakollisia yhden vieraan kielen opintoja 6 op:n laajuudelta. 1.2.9. Harjoittelu Opiskelijoilla on tekniikan kandidaatin opintojen kuluessa mahdollisuus suorittaa valinnaisina opintoina 2 kk pituinen työmaaharjoittelujakso (5 op) sekä 5 op:n laajuinen toimistoharjoittelu alan suunnittelutoimistossa. Työmaaharjoittelusta tehdään kuvitettu työmaan tapahtumia kuvaava harjoittelukirja. Toimistoharjoittelusta on esitettävä työtodistus ja laadittava harjoittelujaksoa kuvaava raportti. Rakennustyömaaharjoittelu voidaan korvata 6 kuukauden rakennustyömaaseurannalla. Harjoittelun suorittaminen valvotaan rakennusopin opetuksen yhteydessä. Ohjeet harjoittelusta saa rakennusopin yliopisto-opettajalta. 4

1.2.10. Arkkitehdin tutkinto 1.2.11. Arkkitehdin tutkintoon sisältyvät opinnot ja osaamistavoitteet Arkkitehdin tutkintoon johtava moduulirakenteinen koulutusohjelma koostuu opintosuuntien moduuleista, täydentävistä ja syventävistä moduuleista sekä diplomityöstä. Kunkin moduulin (= korin ) laajuus on 15 tai 30 op ja sen sisältämät opintojaksot on integroitu yhden opetusperiodin tai lukukauden mittaiseksi studiokurssiksi. Korien sisältämien opintojaksojen luennot ja harjoitustyöt tukevat toisiaan muodostaen siten yhden laajemman kokonaisuuden. Opiskelija voi valita oman opintopolkunsa arkkitehdin tutkinnon ensimmäisen vuoden aikana seuraavista koreista: A. Design-led Urban Renewal 30 op B. Kestävä rakennettu ympäristö 1. 30 op C. Julkisten rakennusten suunnittelu 1. / Design of Public Buildings 1, 15 op D. Julkisten rakennusten suunnittelu 2. / Design of Public Buildings 2, 15 op E. Kestävä rakennettu ympäristö 2, 15 op F. Restaurointi, 15 op Toisen vuoden syksyllä valittavat korit ovat: G. Strateginen yhdyskuntasuunnittelu, 30 op H. Advanced Architectural Design, 30 op Syventäviä opintoja (S) tulee arkkitehdin tutkintoon sisältyä vähintään 60 op, joista diplomityön osuus on 30 op. Koulutusohjelma sisältää kolme eri opintosuuntaa: A. yhdyskuntasuunnittelun opintosuunta (korit A, E ja G sekä lisäksi valinnaisia opintoja 15 op) B. rakennussuunnittelun opintosuunta (korit B, C, D ja F) C. Architectural Design opintosuunta (korit A, C, D ja G) Kursseille ilmoittaudutaan etukäteen. Kurssi järjestetään, mikäli osallistujia on vähintään viisi, muussa tapauksessa opintojakso järjestetään seuraavana lukuvuonna. Osaamistavoitteet: Arkkitehdin tutkinnon suoritettuaan opiskelija osaa toimia itsenäisesti suunnittelijana, asiantuntijana tai tutkimusryhmässä yhdyskuntasuunnittelun, rakennussuunnittelun, korjaussuunnittelun tai arkkitehtuuria lähellä olevissa muotoilun tehtävissä osaa arvioida, valita ja soveltaa taiteellisia ja tieteellisiä metodeja arkkitehtuurin alan työtehtävissä tuntee tutkimuksen peruskäsitteet ja keskeiset arkkitehtuurin alan teoriat, metodit ja käytännöt sekä osaa soveltaa tutkimustuloksia ja teoreettista tietoa käytännön tehtävissä osaa arvioida ympäristökysymyksiä ja kestävää kehitystä laajasti arkkitehdin ammattialalla kykenee asettamaan annetulle suunnittelutehtävälle tavoitteet ja osaa luovan työn prosesseja hyväksi käyttäen kehittää erilaisia analyysiin ja ongelmanratkaisuun perustuvia ratkaisumalleja tehtävän mittakaavasta riippumatta osaa esittää ja perustella valitsemiensa ratkaisujen toiminnalliset periaatteet osaa soveltaa ja yhdistää luovalla tavalla edistyksellisiä työmenetelmiä ja -välineitä ratkaisujensa visualisoinnissa kykenee seuraamaan arkkitehtuurin alan kotimaista ja kansainvälistä kehitystä ja osallistumaan arkkitehtuurin alaa koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun osaa itsenäisesti ottaa vastuun omasta ammatillisesta kehittymisestään ja erikoistumisestaan ja omaa valmiudet aloittaa tieteelliset jatko-opinnot 1.2.12. Yhdyskuntasuunnittelun opintosuunta Yhdyskuntasuunnittelun opintosuunnan opetus käsittää pääosin rakennettuun ympäristöön ja siihen liittyvään maankäytön suunnitteluun ja kaavoitukseen liittyviä opintoja. Näiden lisäksi siihen sisältyy rakennussuojelun ja rakennetun ympäristön hoidon, kaupunkitilojen detaljisuunnittelun 5

sekä nykyarkkitehtuurin opintoja. Kokoavana teemana on kestävä yhdyskuntasuunnittelu, jolla tarkoitetaan yhdyskuntarakenteen harkittua täydentämistä, rakennusperinnön huomioimista ja nykyisten kaupunki- ja taajamaympäristöjen kehittämistä käyttäjien tarpeet tuntien. Yhdessä kandidaattivaiheen opetuksen kanssa yhdyskuntasuunnittelun opintosuunnan opetus mahdollistaa opintosuunnalta valmistuneille koulutuksensa puolesta pääsyn kaavan laatijoiden rekisterin jäseniksi; lisäksi tarvitaan ammattikokemusta. Yhdyskuntasuunnittelun opintosuunnan osaamistavoitteet: Suoritettuaan opintosuunnan sisältämät opintojaksot, opiskelija osaa toimia ja pystyy pätevöitymään monipuolisiin työelämän tehtäviin rakennetun ympäristön ja maankäytön suunnittelun sekä niihin liittyvien johto-, tutkimus-, valvonta- ja toteuttamistehtävien parissa. 1.2.13. Rakennussuunnittelun opintosuunta Rakennussuunnittelun opintosuunta on laaja-alainen käytännön rakennussuunnitteluun painottuva kokonaisuus, jossa opiskelijoilla on mahdollisuus valita sisällöltään erilaisia opintopolkuja nykyarkkitehtuurin, rakennusopin, arkkitehtuurin historian ja korjaussuunnittelun alueiltaopintojaksojen tarkemmat kuvaukset löytyvät opinto-oppaan web-oodi -versiosta. Rakennussuunnittelun opintosuunnan osaamistavoitteet: Suoritettuaan rakennussuunnittelun opintosuuntaan kuuluvat opinnot, opiskelija osaa toimia monipuolisissa työelämän tehtävissä rakennussuunnittelun (uudisrakennukset), korjaussuunnittelun ja restauroinnin sekä niihin liittyvien johto-, tutkimus-, valvonta- ja toteuttamistehtävien parissa kotimaassa ja kansainvälisesti. 1.2.14. Architectural Design opintosuunta Englanninkielellä opetettava Architectural Design opintosuunta on samalla arkkitehtuurin tiedekunnan kansainvälinen maisteriohjelma, Master s Degree Progamme in Architectral Design. Opintosuunnan opetus käsittää julkisten rakennusten suunnitteluun sekä arkkitehtuuria lähellä olevaan muotoiluun liittyviä opintoja, kuten sisustus- ja kiintokalustesuunnittelua, arkkitehtuurivalaistussuunnittelua sekä kaupunkitilan muotoilun opintoja. Näiden lisäksi siihen sisältyy kaupunkitilan suunnittelua ja detaljointia. Kokoavana teemana on arkkitehtuuriin liittyvä detaljitasoinen suunnittelu, jolla tarkoitetaan sisä- ja ulkotilojen suunnittelua, joka liittyy kattavasti sekä rakennus- että yhdyskuntasuunnittelun osa-alueille. Architectural Design opintosuunnan osaamistavoitteet: Opintosuunnan suoritettuaan opiskelija osaa toimia monipuolisissa työelämän tehtävissä rakennussuunnittelun ja arkkitehtuuria lähellä olevan muotoilun sekä niihin liittyvien johto-, tutkimus-, valvonta- ja toteuttamistehtävien parissa kotimaassa ja kansainvälisesti. 1.2.15. Diplomityö Koska diplomityö on näyte opiskelijan saavuttamasta ammattitaidosta, se pyritään suorittamaan mahdollisimman itsenäisesti. Loppuseminaari on tiedekunnan opiskelijoille ja yleisölle avoin tilaisuus, jossa diplomityön tekijä esittelee työnsä ja saa arvosanan. Opiskelija voi esittää myös yliopiston ulkopuolella itsenäisesti tehdyn joko toteutuneen tai toteutettavan suunnitelman tai kirjallisen työn hyväksymistä diplomityönä. Näissä noudatetaan samoja periaatteita ja ohjeita kuin mitä diplomitöistä on muutoin säädetty. Ohjeita diplomityön tekemiseen Diplomityön ohjeellinen suorittamisaika on kuusi (6) kuukautta ja sen laajuus on 30 opintopistettä. Diplomityö on opintojen päätöstyö. Diplomityön aihe on esitettävä kirjallisesti koulutustoimikunnan vahvistettavaksi, kun opiskelijan kaikki muut opetussuunnitelman mukaiset, arkkitehdin tutkintoon kuuluvat henkilökohtaiset opintosuoritukset (yht. 90 op.) ovat hyväksytysti suoritetut. Arkkitehdin tutkinnon suorittamisen edellytyksenä on hyväksytysti suoritettu tekniikan kandidaatin (arkkitehtuuri) tutkinto. 6

Diplomityö laaditaan pääsääntöisesti tekijän opintosuunnan alaan liittyvästä aiheesta, jonka tiedekunnan koulutustoimikunta vahvistaa tekijän hakemuksen perusteella. Sama työ voidaan tehdä ja esittää diplomityönä vain yhtä korkeakoulua varten. Jokaiselle diplomityölle tulee tiedekunnan puolesta valita työn pääohjaaja. Pääohjaaja on aina tiedekunnan professori tai yliopistonlehtori, jonka oppiaineeseen diplomityö luontevasti kuuluu. Tekijä voi tarvittaessa esittää työlle myös toista ohjaajaa, jonka tulee olla arkkitehti tai arkkitehtuuria hyvin tunteva korkeakoulututkinnon suorittanut ja yliopistoon työsuhteessa oleva henkilö. Arkkitehtuurin tiedekunnan diplomityöt voidaan periaatteelliselta suoritustavaltaan jakaa kahteen ryhmään: suunnittelutehtävät ja kirjalliset tutkimustyöt. Diplomityö voidaan tehdä myös näiden yhdistelminä. Diplomitöiden esittely ja arvostelu Diplomitöiden esittelytilaisuudet (seminaarit) ovat kaikille avoimia julkisia tilaisuuksia, joiden yhteydessä käydään työn kritiikkikeskustelu. Diplomityöseminaareja järjestetään vuosisuunnitelmassa ilmoitettuina ajankohtina. Arkkitehtuurin tiedekunta on siirtynyt opinnäytetöiden osalta sähköiseen tallennus- ja tarkastuskäytäntöön (E-gradu-järjestelmä, http://laturi.oulu.fi). Diplomityön tekijän tulee syöttää pääohjaajan hyväksymä työ Laturiin kaksi viikkoa (2 viikkoa) ennen työn esittelytilaisuutta. Töiden arvosana-asteikko on: 5 = erinomainen / excellent 4 = kiitettävä / very good 3= hyvä/good 2= tyydyttävä /satisfactory 1 = välttävä /sufficent Tarkemmat diplomityöohjeet ovat saatavissa tiedekunnan kansliasta ja tiedekunnan www-sivuilta. 1.2.16. Henkilökohtainen opintosuunnitelma, HOPS Opiskelija laatii itselleen sekä kandidaatin tutkinnon että arkkitehdin tutkinnon yhteydessä koulutusohjelman opetussuunnitelman pohjalta henkilökohtaisen opintosuunnitelman HOPSin opintojen sisällöstä, laajuudesta ja kestosta. HOPSin tarkoituksena on auttaa opiskelijaa hahmottamaan opetussuunnitelmaan kuuluvien opintojaksojen ja koulutusohjelman tavoitteiden välisiä yhteyksiä sekä tarjota opiskelijalle konkreettinen väline opintojen etenemisen omaehtoiseen seurantaan. Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa myös muita kuin koulutusohjelmaan sisältyvä opintojaksoja korvaamis- ja hyväksilukemisohjeiden mukaisesti (AHOT) tai laatimalla tutkintovaatimuksista poikkeavan henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Tällöin opiskelijan on pyydettävä suunnitelmalle tiedekunnan hyväksyntä. 1.2.17. OodiHOPS Oulun yliopistossa on käytössä OodiHOPS-työkalu. OodiHOPS-työkalun avulla opiskelija voi laatia sisällöllisen ja ajallisen kokonaiskuvan omasta HOPSistaan Oodin tutkintorakenteen pohjalta. OodiHOPSissa opiskelija näkee suunnitellut opintojaksot ja suoritetut opintojaksot, joka helpottaa HOPSin toteutumisen seuraamista niin opiskelijalle itselleen kuin hänen ohjaajalleen. Opiskelijan OodiHOPS-ohje löytyy sivulta. http://www.oulu.fi/oodi/ohjeet/ehops_op ISKELIJAN_ohje.pdf 1.2.18. Kieliopinnot Arkkitehdin tutkintoon ei sisälly pakollisia kieliopintoja, mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä. 1.2.19. Harjoittelu Arkkitehdin tutkintoon kuuluu pakollisena toimistoharjoittelujakso (5 op) alan suunnittelutoimistossa. Toimistoharjoittelusta on esitettävä työtodistus ja laadittava harjoittelujaksoa kuvaava raportti. Opiskelijajärjestö- ja luottamustehtävistä 7

voi saada harjoitteluksi kirjattavia opintosuorituksia (max 3 op). 1.2.20. Ulkomaan ekskursio Ohjattu ulkomaan ekskursio kuuluu arkkitehdin tutkintoon ja se sijoittuu viidenteen opintovuoteen. Opintomatkalla tutustutaan kansainvälisesti merkittävään historialliseen ja nykyaikaiseen arkkitehtuuriin sekä asemakaavoitukseen ja kaupunkisuunnitteluun. Opiskelijat osallistuvat ekskursiokohteista etukäteen tehtävän esittelymonisteen laadintaan. 8

1.3. Arkkitehtuurin koulutusohjelman rakenne Arkkitehdin tutkinto 120 opintopistettä, 2 lukuvuotta Yhdyskuntasuunnittelu Rakennussuunnittelu Architectural Design Diplomityö 30 op Syventävät moduulit 30 op Täydentävät moduulit 30 op Opintosuuntien moduulit 30 op Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 opintopistettä, 3 lukuvuotta Kandidaatintyö ja siihen liittyviä opintoja 10 op Valinnaiset opinnot 5-10 op Opintosuunnalle valmistava moduuli 45 op Perus- ja aineopinnot 120 op 9

1.3.1. Arkkitehtuurin koulutusohjelma 2015-2017 1.3.2. Kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot PERUS- JA AINEOPINNOT Koodi op 450511P Orientoiva jakso 1 450521P CAD I 5 (seuraavista opintojaksoista valitaan yhteensä 5 op:) 5 450537P 450538P 450539P Revit Architecture perusteet ja 3 DI / 3DS Studio MAX yhteiskäyttö CADohjelmien kanssa 3 op Autocad perusteet 2 op Artlantis ja Archicad perusteet 3 op 451535P 451536P Arkkitehtuurin historia I luentokurssi Arkkitehtuurin historia I harjoitustyökurssi 4 6 452525P 452526P Nykyaikainen arkkitehtuuri I alkeet Nykyaikainen arkkitehtuuri I perusteet 7 8 453521P 453522P Rakennusopin perusteet luentokurssi Rakennusopin perusteet, harjoitustyökurssi 3 7 453531P Rakennetekniikan perusteet 3 453532P Puurakenteet 2 453535P Rakennusfysiikan perusteet 2 454521P Kaupunkisuunnittelun historia 5 455501P Muotoilun perusteet 5 455511P Plastinen sommittelu I 5 455512P Plastinen sommittelu II 3 900008P Ruotsin kieli /1 2 900081Y- Suomen kieli 900082Y 902011P Tekniikan englanti 3/2 6 903012P Tekniikan saksa 3/ 904054P Tekniikan venäjä 1 451537A 451538A Arkkitehtuurin historia II luentokurssi Arkkitehtuurin historia II harjoitustyökurssi 3 5 452532A 452528A Nykyaikainen arkkitehtuuri II alkeet Nykyaikainen arkkitehtuuri II perusteet 7 8 456502A Puurunkoisen pientalon korjaus 5 454501A Kaupunkisuunnittelun seminaarikurssi 5 454523A 451504A Pienaluesuunnittelu Arkkitehtuurin historia III luentokurssi 5 3 Perus- ja aineopinnot yhteensä 120 1 Vaihtoehtoiset kotimaiset kielet, yht. 2 op. 2 Vaihtoehtoisia vieraan kielen opintojaksoja, yht. 6 op. 10

OPINTOSUUNNALLE VALMISTAVA MODUULI Koodi op 454504A 452507A 452529A 452504A 453510A Asemakaavasuunnittelu Asuntosuunnittelun kurssi Nykyaikainen arkkitehtuuri III Kerrostalosuunnittelun kurssi LVI-tekniikka 10 10 10 10 3 453511A Rakennusten sähköasennukset 2 Opintosuunnalle valmistava moduuli yhteensä 45 KANDIDAATINTYÖ JA SEMINAARI Koodi 455990A 030005P 450522A 450013A Kandidaatintyö Tiedonhankintakurssi Seminaari Kypsyysnäyte tekniikan kandidaatin tutkinnossa op 8 1 1 0 Kandidaatintyö ja seminaari yhteensä 10 VALINNAISET OPINTOJAKSOT Koodi op Tekniikan kandidaatin tutkintoon sisältyy valinnaisia opintoja yht. 5-10 op. Kaikkia alla lueteltuja opintojaksoja ei järjestetä vuosittain. 450541A 450517A 450540A ps / Photoshop, edistynyt kuvankäsittely R2 / Revit Architecture syventyvä AR2 / Archicad syventyvä 2 2 2 450549A Rh / Rhinoceros ja Grashopper perusteet 2 450545A il / Illustrator, perusteet ja värinhallinta 1 450546A 450547A pp / Powerpoint ja PDF (presentaatiot ja portfoliot) id / Indesign perusteet 1 1 450516P Portfolio 2 455513A Plastinen sommittelu III / grafiikka tai keramiikka 4 455514A Plastinen sommittelu IV / Arkkitehtuurivalokuvaus 4 451505A Arkkitehtuurin historia harjoitustyökurssi III 5 451540A Arkkitehtuurin historian ja korjaussuunnittelun vaihtuvasisältöinen kurssi 2-10 452540A Nykyaikaisen arkkitehtuurin vaihtuvasisältöinen kurssi 2-10 453540A Rakennusopin vaihtuvasisältöinen kurssi 2-10 454540A Yhdyskuntasuunnittelun vaihtuvasisältöinen kurssi 2-10 450503A 450505A Työmaaharjoittelu Harjoittelu 5 5 Tekniikan kandidaatin tutkinto yhteensä 180 op 11

1.3.3. Arkkitehdin tutkintoon sisältyvät opinnot OPINTOSUUNTIEN MODUULIT A. Design-led Urban Renewal 30 op / cr Koodi op / cr 454522S Urban Space Design 10 455521S 455522S Urban Space Detailing Design in Urban Context 10 10 B. Kestävä rakennettu ympäristö 1 30 op Koodi op 453508A Energiatehokas rakentaminen, luentokurssi 5 456527S Kuntoarviokurssi 5 456507S Kerrostalon korjaus 10 451511A Rakennussuojelu ja rakennetun ympäristön hoito 10 TÄYDENTÄVÄT MODUULIT C. Julkisten rakennusten suunnittelu 1 15 op / cr Design of Public Buildings 1 Koodi 452504A Nykyaikainen arkkitehtuuri IV / Contemporary Architecture IV 15 D. Julkisten rakennusten suunnittelu 2 / Design of Public Buildings 2 15 op / cr Koodi 5 453533A Suuret rakenteet 455517S Architectural Lighting 5 455517A Interior Design 5-10 Koodi 453507A 454540A E. Kestävä rakennettu ympäristö 2 15 op Rakennusopin ammattikurssi Yhdyskuntasuunnittelun vaihtuvasisältöinen kurssi 10 5-10 F. Restaurointi 15 op Koodi 451515S Restaurointi / Restoration 15 12

SYVENTÄVÄT MODUULIT G. Strateginen yhdyskuntasuunnittelu 30 op Koodi op 454505S Kuntasuunnittelun kurssi 15 454560S Yhdyskuntasuunnittelun erikoiskurssi 5-10 451560S 450506A Arkkitehtuurin tutkimus ja teoria Harjoittelu 2 2-10 5 450502A Ulkomaan ekskursio 2 H. Advanced Architectural Design 30 op / cr Koodi op 452505S Contemporary Architecture V: International Studio 15 455560S Advanced studies in Architectural Design 10 451560S Research and Theory of Architecture 2-10 450506A 450502A Practical Training 2 Excursion abroad 5 2 Valinnaisia opintoja Koodi Kursseilla voi korvata arkkitehdin tutkintoon sisältyviä opintoja: op ay451513s Sisustustaiteen historia/historialliset interiöörit / avoin yliopisto 5 ay451523s 451551S Japanilainen arkkitehtuuri ja puutarhataide / avoin yliopisto Arkkitehtuurin historian ja korjaussuunnittelun vaihtuvasisältöinen kurssi 5 2-10 452550S Nykyaikaisen arkkitehtuurin vaihtuvasisältöinen kurssi 2-10 453550S Rakennusopin vaihtuvasisältöinen kurssi 2-10 454550S Yhdyskuntasuunnittelun vaihtuvasisältöinen kurssi 2-10 300002M Tiedonhankinta opinnäytetyössä 1 Arkkitehdin tutkintoon voi sisältyä myös aineopintotasoisia vaihtuvasisältöisiä kursseja 451540A-455540A. DIPLOMITYÖ Koodi 450099S 450014S Diplomityö, opintojen päätöstyö Kypsyysnäyte arkkitehdin tutkinnossa Arkkitehdin koulutusohjelma yhteensä Kaksivaiheinen koulutusohjelma yhteensä op 30 0 120 op 300 op 13

1.3.4. Koulutusohjelman voimassaolo ja siirtymäsäännöt Mikäli opintojakso poistetaan, vanhaa ei luennoida rinnakkain korvaavan jakson kanssa. Rästitenttejä voidaan järjestää. Mikäli poistettavan tilalle ei tule korvaavaa jaksoa, opiskelijan tulee suorittaa vastaava opintopistemäärä lisää muita koulutusohjelman opintoja. Mikäli opintojakson opintopistemäärä kasvaa tai pienenee, opiskelija korvaa tämän suorittamalla muutoksen verran joko vähemmän tai enemmän muita koulutusohjelman opintoja. 1.3.5. Vieraskielinen tutkinto-opetus ja kansainvälinen opiskelijavaihto Arkkitehtuurin tiedekuntaan voidaan hyväksyä vuosittain enintään 10 ulkomailla arkkitehtuurin alan BA-tutkinnon suorittanutta opiskelijaa suorittamaan arkkitehdin tutkintoa englanninkielisessä Architectural Design Master s Degree ohjelmassa. Tiedekunnan vaihto-opiskelijoille tarkoitettu kansainvälinen opetus on integroitu Architectural Design Master s Degree ohjelman kanssa. Ulkomailla opiskeluun tarjoutuu useita mahdollisuuksia arkkitehtuurin opiskelijoille. Arkkitehtuurin tiedekunnan suositus on, että opiskeluvaihtoon lähdetään 3. opintovuoden jälkeen. Olennaista on, että opiskelija ennen lähtöään tekee opintosuunnitelman opintoneuvojan valvonnassa (Learning Agreement), jota voidaan päivittää vaihtovuoden aikana. Keskeisin stipendejä myöntävä taho on EU:n rahoittama vaihto-ohjelma Erasmus +. Oulun yliopistolla on lisäksi lukuisia kahdenvälisiä vaihtosopimuksia. 1.3.6. Opetusperiodit ja kesäopetus Pääosa opetusohjelmaan sisältyvien oppiaineiden opetuksesta annetaan opetusperiodien aikana syksyllä ja keväällä. Arkkitehtuurin tiedekunnassa noudatetaan käytäntöä, jossa lukuvuoteen sisältyy yhteensä neljä 8 ja 9 viikon mittaista opetusperiodia kaksi syksyllä ja kaksi keväällä. Kunkin opetusperiodin päättävällä viikolla (viikot 43, 50, 10 ja 20) voidaan järjestää normaalista luento-opetuksesta poikkeavaa opetusta, esim. työpajoja, workshopeja, seminaareja ja valinnaisia kursseja, sekä rästitenttejä. Myös kesäaikana on mahdollisuus tenttisuorituksiin. Kesätentit järjestetään erikseen sovittuina päivinä kesä- ja elokuussa. Harjoitustöitä ohjataan kesäaikana erikseen sovittavina ajankohtina. Tiedekunnan kesäopetukseen voi lisäksi kuulua intensiivijaksoja (workshop) tai kesäaikaan ajoittuvia opiskelijakilpailuja ja harjoitustöitä. Syyslukukaudella opetus alkaa syyskuun ensimmäisellä viikolla. Tarkka ajankohta ilmoitetaan osaston www-sivuilla. 1.4. Opetuksen luonne ja tavoitteet Opetuksessa korostetaan sekä yhteisöllisten tietojen kehittämistä että vahvistetaan kykyjä työskennellä ryhmissä. Luento-opetus luo opiskelun teoreettisen perustan. Luennoilla pyritään antamaan kokonaiskuva opintojakson aihepiiristä ja käsittelemään erityisesti opetusalan ajankohtaisia aiheita. Keskeisen osan arkkitehtikoulutuksessa muodostavat harjoitustyöt. Harjoitustöiden tavoitteena on perehdyttää opiskelijat suunnittelun problematiikkaan sekä tiedon itsenäiseen hankkimiseen ja soveltamiseen. Opetuksen havainnollistamiseksi järjestetään tutustumiskäyntejä alan kohteisiin. Opiskelun aikana opiskelijat suorittavat yhden ohjatun ulkomaan opintomatkan. Koulutusohjelmaan sisältyy opetusperiodien sisään suunniteltuja intensiivijaksoja, joiden kuluessa keskitytään entistä paremmin erityiseen opetuskohteeseen tai -aiheeseen. Intensiivijaksot toteutetaan usein ns. workshop-tyyppisenä opetuksena, jossa luennot, seminaarit ja työn ohjaus ovat koko opetustapahtuman ajan kiinteästi sidoksissa toisiinsa. Vapaavalintainen opintojakso pidetään, jos osallistujia on ilmoittautunut vähintään viisi (5) henkilöä. 1.4.1. Harjoitustyöt Erityyppiset harjoitustyöt muodostavat yli puolet opiskelusta arkkitehtuurin tiedekunnassa. Harjoitustöiden tehtävänannot, niiden ohjaus ja välikritiikit korostavat harjoitustöiden osuutta arkkitehdin luovan työn, ongelmaratkaisutaitojen ja suunnitteluvalmiuksien oppimisessa. Harjoitustöiden teemoja avarretaan tukiluennoilla ja seminaarimuotoisissa välikritiikeissä. Harjoitustyöt ovat yleensä henkilö- ja ainekohtaisia ohjelmatöitä. Osa harjoitustöistä suoritetaan ryhmätyönä tai integroituna useamman aineryhmän opetukseen. Harjoitustöiden ohjaus järjestetään kontaktiopetuksena sekä pienryhmissä että henkilökohtaisena tai pariohjauksena. 1.4.2. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistami-nen (AHOT) Opiskelija voi esittää korvattavaksi tai hyväksiluettavaksi opetusohjelman ulkopuolella tehtyjä itsenäisesti laadittuja suunnitelmia ja kirjallisia töitä. Asiassa noudatetaan samoja periaatteita kuin mitä hyväksilukemisista ja korvaavuuksista on muutoin säädetty. Toisessa arkkitehtikoulussa tehty vastaava harjoitustyö voidaan hyväksyä tiedekunnassa harjoitustyöksi hyväksilukemis- tai korvausmenettelyn kautta (AHOT). Omissa nimissä tehtyjä kilpailutöitä voidaan hyväksyä harjoitustyöksi, kun tästä sovitaan etukäteen kyseisen aineryhmän opettajien kanssa. 1.4.3. Tieteellinen kirjoittaminen ja tutkimusvalmiudet Tieteellinen kirjoittaminen ja tutkimusvalmiudet on integroituna useisiin opintojaksoihin. Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää tieteellisen kirjoittamisen perusteet ja saa riittävät tutkimusvalmiudet perusopintojen kuluessa. Tieteellisen kirjoittamisen perusteiden ja tutkimusvalmiuksien omaksuminen on sisällytetty opetuksen tavoitteisiin eri opintojaksojen kurssikuvauksissa. 14

1.4.4. Seminaarit Erityisesti kandidaatin- ja diplomitöihin liittyvän seminaariopetuksen tarkoituksena on nykyaikaisen arkkitehtuurin, arkkitehtuurin historian ja korjaussuunnittelun, rakennusopin, yhdyskuntasuunnittelun ja arkkitehtuuria lähellä olevan muotoilun eri alueille kuuluvien erikoiskysymysten syvällisempi tarkastelu. 1.4.5. Tentit ja niihin osallistuminen Opiskelijoiden tiedot oppiaineissa arvostellaan harjoitustöiden lisäksi tenteissä, jotka voivat olla kirjallisia, suullisia tai molempia. Arkkitehtuurin tiedekunnassa tentit järjestetään yleensä yksittäisten kurssien yhteydessä opetusperiodien aikana. Tenttejä voidaan järjestää myös erikseen sovittavana yleisenä rästitenttipäivänä viikoilla 10, 20, 43 ja 50. 1.5. Opintojen ohjaus Opintojen alussa opiskelijoille järjestetään viikon mittainen infojakso, jona aikana he tutustuvat tiedekuntaan, koulutusohjelmaan sekä opetushenkilökuntaan. Ensimmäisen syyslukukauden kuluessa opiskelijat tutustuvat pienryhmäohjaajien johdolla yliopistoon, opiskelijapalveluihin, kaupunkiin, opiskelijayhteisöön sekä arkkitehtikillan toimintaan. Pienryhmäohjaajina toimivat ylempien vuosikurssien opiskelijat, jotka Oulun yliopisto on kouluttanut tehtäväänsä. Jokainen opiskelija kuuluu omaopettajan ohjaamaan pienryhmään kolmen ensimmäisen opintovuoden ajan. Omaopettajan kanssa opiskelija voi suunnitella ja arvioida opintojensa kulkua. Omaopettaja perehdyttää opiskelijat arkkitehtuurin alan opintoihin, ammatillisiin asioihin ja työelämän tärkeisiin kysymyksiin. Opiskelijat tapaavat omaopettajan joko yksin tai pienissä ryhmissä. Tiedekunnan opintoneuvoja ohjaa opiskelijoita opintojen suunnittelussa henkilökohtaisesti. Opintoneuvojalla on viikoittainen, säännöllinen vastaanottoaikansa, josta ilmoitetaan aina lukuvuoden alussa erikseen. 1.6. Jatko-opinnot Arkkitehdin tutkinnon suorittaneet ja henkilöt, joiden perustutkinto on sisällöltään lähellä arkkitehdin tutkintoa, voivat saatuaan jatko-opinto-oikeuden Oulun yliopiston tutkijakoulussa (UniOGS) suorittaa arkkitehtuurin tiedekunnassa tekniikan tohtorin tutkinnon. Jos perustutkinto on muulta kuin tekniikan alalta, jatkotutkinto on filosofian tohtorin tutkinto. Ajantasaiset ohjeet jatko-opintoihin hakeutumisesta, jatko-opintojen rakenteesta ja sisällöstä sekä niiden suorittamisesta löytyvät Oulun yliopiston tutkijakoulun (UniOGS) verkkosivuilta http://www.oulu.fi/tutkijakoulu/. Lisäksi tämän opinto-oppaan kurssikuvausosan lopussa on lyhyesti tietoa arkkitehtuurin alan jatko-opintokursseista. Tarkempi erittely arkkitehtuurin alakohtaisista tohtorin tutkintoon sisältyvistä opinnoista saatavissa suomeksi ja englanniksi tohtoriohjelman koordinaattori Aulikki Herneojalta (aulikki.herneoja@oulu.fi). Arkkitehtuurin tiedekunnassa on oma UniOGSin tohtoriohjelma (ARCHI-DP), Kestävä rakennettu ympäristö. Lisätietoja antaa tohtoriohjelman johtaja, professori Anna-Maija Ylimaula (ylimaula@oulu.fi) sekä ohjelman osa-aikainen koordinaattori, yliopistonlehtori, TkT, Aulikki Herneoja (aulikki.herneoja@oulu.fi). 1.7. Työhön sijoittuminen ja työmarkkinatilanne Suomessa on valmistunut yliopistotason arkkitehteja vuodesta 1908 alkaen. Vuoden 2014 lopussa maamme arkkitehtien lukumäärä oli noin 3900. Julkisella sektorilla, kuntien ja valtion palveluksessa toimii arkkitehdeista noin kolmannes. Vajaa puolet arkkitehdeista toimii yksityisen sektorin yrittäjinä. Arkkitehdeista valtaosa toimii rakennussuunnittelutehtävissä, kaavoituksessa noin viidennes ja loput hallinto- ja opetustehtävissä. Runsas 85 % arkkitehdeista on sijoittunut linjan Vaasa - Kotka eteläpuolelle jäävään osaan maatamme. Uudellemaalle on sijoittunut noin 65 % ammattikunnasta. Arkkitehtien työllisyystilanne on erittäin hyvä. 2010-luvun alussa yli 90 % arkkitehdeistä oli työministeriön tilastojen mukaan työllistetty. Vuoden 2013 alussa työttömien arkkitehtien määrä oli ministeriön tilastojen mukaan alle 120. Arkkitehdit työskentelevät perinteisten suunnittelutehtävien lisäksi esimerkiksi rakennuttaja - ja hallintotehtävissä, rakentamisen hankekehitys- ja suunnittelunohjaustehtävissä, lainsäädännössä sekä kuntien rakennusvalvonnassa. Kuntien maankäytön suunnittelutehtäviin haetaan jatkuvasti uusia työntekijöitä. Enenevässä määrin etsitään työtilaisuuksia myös ulkomailta. Arkkitehdit pääsääntöisesti toimivat myös rakennushankkeen suunnittelun kokonaisuudesta ja suunnittelukokonaisuuden laadusta vastaavina lakisääteisinä pääsuunnittelijoina. 1.8. SAFA Suomen Arkkitehtiliitto SAFA on arkkitehtien ammatillinen ja aatteellinen yhteisö sekä edunvalvoja, joka toimii aktiivisesti arkkitehtuurin ja korkealaatuisen elinympäristön puolesta. Vuonna 1892 perustetun yhdistyksen jäsenenä on n. 3100 yliopistotason tutkinnon suorittanutta arkkitehtia eli noin 80 % kaikista Suomen arkkitehdeista. Arkkitehti SAFA on Suomen Arkkitehtiliiton jäsen. Lisäksi SAFA:lla on noin 600 opiskelijajäsentä. Opiskelijajäseneksi, jolla on oikeus ottaa osaa liiton toimintaan, voidaan hyväksyä Suomessa arkkitehdin tutkintoa yliopistossa opiskeleva henkilö tai Suomen kansalainen, joka opiskelee vastaavan tasoisen ulkomaisen tutkinnon suorittamiseksi. Opiskelijajäsenten keskuudestaan valitsemalla edustajalla on oikeus osallistua seuraajana liittovaltuuston, liiton hallituksen, valiokuntien ja liiton muiden toimielinten kokouksiin vuosittain erikseen tehtävän päätöksen mukaisesti. Lisätietoa Suomen Arkkitehtiliitosta www.safa.fi. 15

1.9. TIEDEKUNNAN TUOTTAMIEN OPINTOJAKSOJEN KUVAUS 450511P Orientoiva jakso Orientation Laajuus: 1 op Opetuskieli: Suomi Ajoitus: Syper I, ensimmäinen opetusviikko Osaamistavoitteet: Orientoivan jakson jälkeen opiskelija osaa kysyä koulutusohjelman avainhenkilöiltä opiskeluun liittyviä asioita sekä tunnistaa oman opiskeluympäristönsä, pienryhmäohjaajat, omaopettajat ja muun henkilökunnan. Lisäksi hän osaa kertoa arkkitehtuurin koulutusohjelman opiskelu- ja toimintatavoista. Sisältö: Opintojakso sisältää tutustumista koulutusohjelmaan, tiloihin (ml. kirjaston palvelut) ja vastuuhenkilöihin sekä arkkitehdiksi opiskelun työtapoihin. Orientaatiojakso sisältää myös workshop-työskentelyä. Järjestämistapa: Lähiopetus, lisäksi itsenäistä opiskelua workshop-jaksolla. Toteutustavat: 20 h ohjattua opetusta. Kohderyhmä: 1. vuosikurssin opiskelijat Yhteydet muihin opintojaksoihin: - Oppimateriaali: - Suoritustavat ja arviointikriteerit: Läsnäolo esittelyissä ja ohjaustilanteissa, sekä osallistuminen workshopiin. Arviointiasteikko: hyv. Vastuuhenkilö: NN (koordinoija) Työssä oppimista: - 450505A Harjoittelu Laajuus: 5 op Practical Training in Architect s office Opetuskieli: Suomi Ajoitus: Suositellaan sijoittuvaksi kandidaattivaiheen kesiin. Osaamistavoitteet: Toimistoharjoittelun jälkeen opiskelija osaa kertoa yhdestä mahdollisesta tulevaisuuden työpaikastaan. Opiskelija osaa tunnistaa työympäristön ongelmia ja ratkaista niitä. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa teoreettista tietoa käytännön tehtävissä. Opiskelija tunnistaa arkkitehdin tehtäviä työpaikaltaan. Sisältö: Toimistoharjoittelun tarkoituksena on perehdyttää opiskelija arkkitehdin työtehtäviin. Tällainen tutustuminen tuleviin työtehtäviin on välttämätöntä, jotta opiskelija loppututkinnon suoritettuaan voisi mahdollisimman tehokkaasti aloittaa oman ammattityöskentelynsä. Hyviä toimisto-harjoittelukohteita ovat esimerkiksi arkkitehdin johtamien yksityisten tai kunnallisten suunnittelutoimistojen rakennus- ja kaavasuunnittelu- sekä tuotekehitystehtävät. Järjestämistapa: Opiskelija hankkii itse harjoittelupaikan. Toteutustavat: Toimistoharjoittelusta on esitettävä työtodistus ja laadittava harjoittelujaksoa kuvaava raportti. Harjoittelun suorittamista valvoo rakennus-suunnittelunlaboratorio, josta saa myös harjoitteluohjeet. Kohderyhmä: Kandidaattitason opiskelijat. Yhteydet muihin opintojaksoihin: - Oppimateriaali: Ohjeet harjoittelusta saa rakennussuunnittelun aineryhmästä. Suoritustavat ja arviointikriteerit: Toimistoharjoittelu, harjoitteluraportin laatiminen. Arviointiasteikko: hyv. Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Petri Aarnio Työssä oppimista: kyllä, opiskelija hankki itse harjoittelupaikan. 16

450506A Harjoittelu 2 Laajuus: 5 op Opetuskieli: Suomi Practical Training in Architect s Office 2 Ajoitus: Harjoittelun paras ajankohta on 3. tai 4. vuosikurssin jälkeinen kesä. Osaamistavoitteet: Toimistoharjoittelun jälkeen opiskelija osaa kertoa yhdestä mahdollisesta tulevaisuuden työpaikastaan. Opiskelija osaa tunnistaa työympäristön ongelmia ja ratkaista niitä. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa teoreettista tietoa käytännön tehtävissä. Opiskelija tunnistaa arkkitehdin tehtäviä työpaikaltaan. Sisältö: Toimistoharjoittelun tarkoituksena on perehdyttää opiskelija arkkitehdin työtehtäviin. Tällainen tutustuminen tuleviin työtehtäviin on välttämätöntä, jotta opiskelija loppututkinnon suoritettuaan voisi mahdollisimman tehokkaasti aloittaa oman ammattityöskentelynsä. Hyviä toimisto-harjoittelukohteita ovat esimerkiksi arkkitehdin johtamien yksityisten tai kunnallisten suunnittelutoimistojen rakennus- ja kaavasuunnittelu- sekä tuotekehitystehtävät. Järjestämistapa: Opiskelija hankkii itse harjoittelupaikan. Toteutustavat: Arkkitehdin tutkintoon kuuluu pakollisen vähintään kahden kuukauden pituinen toimistoharjoittelu (3 op) alan suunnittelutoimistossa. Toimistoharjoittelusta on esitettävä työtodistus ja laadittava harjoittelujaksoa kuvaava raportti. Harjoittelun suorittamista valvoo rakennus-suunnittelunlaboratorio, josta saa myös harjoitteluohjeet. Kohderyhmä: Maisteritason opiskelijat. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Harjoittelu on osa arkkitehdin tutkinnon pakollisia opintoja. Oppimateriaali: Ohjeet harjoittelusta saa rakennussuunnittelun aineryhmästä. Suoritustavat ja arviointikriteerit: Toimistoharjoittelu, harjoitteluraportin laatiminen. Arviointiasteikko: hyv. Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Petri Aarnio Työssä oppimista: kyllä, opiskelija hankki itse harjoittelupaikan 450506A Practical Training in Architect s Office 2 Harjoittelu 2 ECTS credits: 5 Language of instruction: Finnish / English Timing: The best timing for practical training in architect s office is the summer after the 3 rd year of bachelor level or after the 1 st year of master level studies. Learning outcomes: After completing the practical training the student is able to describe one possible occupation after his / her graduation. The student can recognize and solve problems of the working environment. The student is able to implement theoretical knowledge in practice. The student recognizes the architect s professional tasks at his / her work place during the practical training. Contents: The aim of practical training in architect s office is to initiate the student into architects work and tasks. It is essential for students to get to know the work field of an architect in order to begin his / her own professional career after graduation most efficiently. Recommended places of work for practical training are private or public design and planning offices lead by qualified architects. Mode of delivery: The student finds the placement for practical training by her- / himself. Learning activities and teaching methods: At least two months compulsory practical training (3 cr) is required for the architect s degree. The student has to write a report and present a testimonial of the training. The practical training is supervised by the laboratory of architectural construction. Target group: 1st and 2nd year master level students Prerequisites and co-requisites: - Recommended optional programme components: - Recommended or required reading: The laboratory for architectural construction provides the instructions for practical training. Assessment methods and criteria: The report of the practical training period submitted to the supervising laboratory. Grading: pass 17

Person responsible: University teacher Petri Aarnio Work placements: Yes. The student has the responsibility of finding the work placement him / herself. Other Information:- 450502A Ulkomaan ekskursio Laajuus: 2 op Excursion Abroad Opetuskieli: Suomi/englanti Ajoitus: syper I:n ja II:n vaihde Osaamistavoitteet: Opintomatkan suoritettuaan opiskelija osaa hahmottaa teoriaopetuksesta tuttujen arkkitehtuurikohteiden tilallisfyysisiä, materiaalisia, kokemuksellisia sekä paikkaan ja historiaan sitoutuvia ominaisuuksia. Matkan suoritettuaan opiskelija ymmärtää entistä paremmin kansainvälisesti merkittävän arkkitehtuurin ominaisuuksia. Sisältö: Ulkomaille suuntautuvalla opintomatkalla tutustutaan valitun kohdemaan ja/tai kaupungin korkeatasoisiin arkkitehtuurikohteisiin. Matkakohteina voi olla yksittäisiä rakennuksia, asuntoalueita tai kaupunkitiloja ja -ympäristöjä. Matkaohjelmaan pyritään sovittamaan vierailuja paikallisiin arkkitehtikouluihin. Opintojaksoon sisältyy yksityiskohtaisen matkaohjelman ja matkajärjestelyjen viimeisteleminen maisteritason 1. opiskeluvuoden keväällä yhdessä matkanjohtajan kanssa. Järjestämistapa: Lähiopetus, lisäksi itsenäistä opiskelua. Opintomatka järjestetään maisteriopintojen toisen vuoden syksyllä 1. syysperiodin ja 2. syysperiodin taitteessa (yhteensä enintään 14 vrk matkoineen). Matkakohde, ajoitus ja matkanjohtaja päätetään opiskelijoiden esityksestä koulutustoimikunnassa matkaa edeltävän vuoden loppuun mennessä. Matkanjohtaja on arkkitehtuurin tiedekunnan henkilökuntaan kuuluva, täysiaikainen opettaja. Matkanjohtajan tehtävänä on yhdessä opiskelijoiden kanssa valmistella matkan tarkempi ohjelma ja valvoa matkan yleisjärjestelyt sekä pitää matkakohteita koskeva pohjustusluento. Yksityiskohtaisempi matkaohjelma laaditaan ja matkajärjestelyt hoidetaan kevätlukukauden aikana. Opiskelijat vastaavat itse matkan kustannuksista, matkan johtajalle opintomatka on työmatka. Toteutustavat: 2 h luentoa ja 56 h muuta ohjattua opetusta Kohderyhmä: 1.- 2. vuoden maisteriopiskelijat. Yhteydet muihin opintojaksoihin: - Oppimateriaali: Opintomatkaan liittyvä matkaohjelma kohdetietoineen. Suoritustavat ja arviointikriteerit: Läsnäolo opintomatkalla sekä osallistuminen matkan valmisteluihin. Arviointiasteikko: hyv. Vastuuhenkilö: Prof. Rainer Mahlamäki Työssä oppimista: - 450502A Excursion Abroad ECTS credits: 2 Ulkomaan ekskursio Language of instruction: Finnish / English Timing: turn of the 1st and 2nd half of the autumn term Learning outcomes: The purpose of the study trip is to complement the student s ability to identify architectural sights known from the theoretical courses in architecture, their three-dimensional and empirical character as well as relation to place and history. After attending the study trip the student has a better understanding of the features of internationally significant architecture. Contents: The excursion program includes visits to top-quality architectural sights in the target city or country. The excursion program may include individual buildings, housing estates or urban spaces and environments. Visits to local architecture schools may also be included in the program. During the spring term of the 1 st year of the master studies the course includes preparing a detailed excursion program together with the excursion leader, as well as all the practical arrangements for the trip. Mode of delivery: Contact teaching and individual study. The study trip is organized at the end of the first half /at the beginning of the second half of the autumn term in the second year of the master level (duration of the trip including travel is max. 14 days). The excursion leader is selected and the target and the frame for the program of the excursion are decided upon by the end of the previous year. The excursion program is approved by the education committee of the school. The detailed program and travel arrangements 18

will be completed during the spring term of the 1 st year of the master level together with the excursion leader, who is one of the fulltime teachers of the School. The students have to cover their own expenses of the excursion. Learning activities and teaching methods: 2 h lectures and 56 h additional contact teaching Target group: 1st and 2nd year master level students Prerequisites and co-requisites: Recommended optional programme components: Recommened or required reading: The excursion program including detailed information on the targets. Assessment methods and criteria: Attending the study trip and preparing the excursion program and guide as well as the travel arrangements. Grading: pass Person responsible: Professor Rainer Mahlamäki Work placements: - Other information: - 455990A Kandidaatintyö Laajuus: 8 op Bachelor s work Opetuskieli: Suomi Ajoitus: Koulutusohjelman 3. vuosikurssin kevätlukukausi Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa käyttää hankkimaansa tietoa ja soveltaa oppimiansa taitoja käytännön suunnittelutyössä. Opiskelija osaa ratkaista suunnitteluongelmia ja visualisoida ratkaisuja eri mittakaavatasoilla. Opiskelija osaa soveltaa visuaalisen ilmaisun eri mahdollisuuksia osana itsenäistä luovaa työtä. Sisältö: Opiskelija työstää aiemmin tekemänsä 3. vuosikurssin opintojakson suunnitteluharjoitustyön kandidaatintyöksi (joko nykyaikainen arkkitehtuuri III, asemakaavasuunnittelu, asuntosuunnittelu, kerrostalosuunnittelu tai arkkitehtuurin historia III harjoitustyökurssi) ohjattuna opintojaksona. Järjestämistapa: Studiotyöskentelyä ja kontaktiopetusta piirustussalissa ja tietokoneluokassa. Toteutustavat: Opintojakso on kandidaatin tutkinnon henkilökohtainen opinnäyte, kandidaatin työ. Kandidaatintyötä ohjaavat sen aineryhmän opettajat, jonka ohjaama kandidaatintyön pohjaksi valittu harjoitustyö alun perin on. Työ esitellään toukokuussa yhteisessä kandidaatintyön loppuseminaarissa. Kohderyhmä: 3. vuosikurssin opiskelijat Esitietovaatimukset: Pakolliset perus- ja aineopinnot, 3.vuosikurssin kandidaatintyöksi valittu pakollinen suunnitteluharjoitustyö Yhteydet muihin opintoihin: opintosuunnalle valmistavaan moduuliin sisältyvät opintojaksot Oppimateriaali: Kandidaatintyön pohjaksi valitun harjoitustyön kurssimateriaali Suoritustavat ja arviointikriteerit: Opiskelija laatii kandidaatintyön ohjaavan aineryhmän valvonnassa tiedekunnan yleisten kandidaatintyöohjeiden mukaisesti. Kandidaatintyöstä tehdään A3 tulosteista yhteen nidottu kooste. Arviointiasteikko: kandidaatintyö arvioidaan arvosanoilla hyväksytty / hylätty Vastuuhenkilö: työtä ohjaavan laboratorion professori N.N. Työssä oppimista: Ei Lisätiedot: Erilliset, yksityiskohtaisemmat kandidaatintyön ohjeet on julkaistu tiedekunnan nettisivuilla. 450552A Seminaari Laajuus: 1 op Seminar Opetuskieli: Suomi Ajoitus: Keper 2 Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa ilmaista itseään kielellisesti ja kirjallisesti sekä viestiä ja välittää tietoa visuaalisesti Sisältö: Seminaarissa opiskelija esittelee kandidaatintyönsä. Seminaariin osallistuvat opettajat antavat työstä suullista palautetta. Järjestämistapa: Seminaari järjestetään kahden päivän mittaisena seminaariluokassa ja näyttelytilassa. Toteutustavat: Opiskelija esittelee kandidaatintyönsä loppuseminaarissa diaesityksenä (pdf- tai ppt-muodossa). 19