MOLOK OY:N ASIAKASLEHTI 1/2010 PIRKANMAALLA JO YLI 5000 MOLOKIA Katso sivu 3 MOLOKDOMINOT VALTAAVAT ETELÄ- POHJANMAAN EKOPISTEET Katso sivu 8 RUKAN SALONGISSA JÄTEHUOLTO ON LUKSUSTASOA Katso sivu 4
PUHTAALLA ENERGIALLA LUONTOA SÄÄSTÄVIÄ SYVÄKERÄYSSÄILIÖITÄ Molok Oy siirtyi maakaasuenergian käyttäjäksi jo vuonna 2008. Merkittävimpinä syinä maakaasuun siirtymiseen olivat energian edullisuus, puhtaus ja synergiaedut ympäristöalalla toimivan yrityksen imagolle. Keskeisenä tavoitteenamme on toimia mahdollisimman saasteettomana teollisuusyrityksenä Nokian Kolmenkulman alueella. Maakaasu on lähes kokonaan metaanista koostuva fossiilinen polttoaine. Ennen teollista käyttöä maakaasu jalostetaan poistamalla siitä kaikki muu paitsi metaani. Tästä johtuen kaasu palaa varsin puhtaasti. Siinä ei ole raskasmetalleja, eikä palamisessa vapaudu kiinteitä epäpuhtauksia. Kaasumaisen olomuodon ansiosta palamisen tuloksena ei synny tuhkaa. Fossiilisena polttoaineena palamisessa syntyy hiilidioksidia, kuitenkin 30 % vähemmän kuin öljyä poltettaessa ja 45 % vähemmän kuin kivihiilellä. Maakaasun verotuksen kiristämiselle ei ole perusteita Valtiovarainministeriön 1.7.2010 laatiman luonnoksen mukaan maakaasun verotus nousee nykyiseen tasoon verrattuna viisin- tai kuusinkertaiseksi. Hallituksen tavoitteena on ollut muuttaa energiaverotusta ympäristöystävällisempään suuntaan, mutta maakaasun verotuksen kiristäminen ei tue tätä tavoitetta. Päätöstä sorvattaessa on unohdettu, että maakaasu on puhdas ja sen päästöt huomattavasti pienemmät kuin turpeella ja kivihiilellä.sen vuoksi maltillisempi verotus nyt ja tulevaisuudessa mahdollistaisi maakaasuverkoston laajenemisen Nokian Kolmenkulman alueella. Molokin myynnin kehitys on ollut kuluneella kaudella maltillista, mutta kasvusuuntaista. Kasvun keskipisteessä ovat panostuksemme keskeisimmät maat, kotimaa mukaan lukien. Haluankin kiittää erityisesti kotimaisia asiakkaita aktiivisuudesta ja toivottaa hyvää alkanutta syksyä kaikille yhteistyökumppaneillemme. Jukka Blom Toimitusjohtaja MOLOK - Deep Collection News 1/2010 Julkaisija: Molok Oy Päätoimittaja: Katri Savijärvi Toimitus: Eero Hämäläinen Taitto: Mainostoimisto Jyske Oy Painopaikka: Eräsalon Kirjapaino Oy 2 Deep Collection News 1/2010
PIRKANMAAN 5000:S MOLOK NOKIAN TYTTÖLÄNRINTEELLE Syväkeräys yleistyy nopeasti siistinä ja taloudellisena jätteidenkeruumenetelmänä. Pirkanmaalla ohitettiin kesällä merkkipaalu, kun 5000 asennetun Molokin raja ylittyi. Juhla-Molokit palvelevat Nokian kaupungin Tyttölänrinteellä yhteensä 20 asunnon rivitaloyhtiötä. Asukkaiden jätehuollosta huolehditaan nyt neljällä Molokilla, joista kahdella kerätään kuivajätettä, yhdellä paperia ja yhdellä biojätettä. Kuivajäteastiat on sijoitettu käytön helpottamiseksi kahteen eri paikkaan. Verhoilultaan juhlasäiliöt edustavat uusinta uutta. Molokien ulkonäön viimeistelee uusi puukomposiittilauta. Neljästä eri värivaihtoehdosta Tyttölänrinteelle valittiin näyttävä, uritettu, syksynruskea väri. Isännöitsijällä asiantuntijarooli Nokian Tyttölänrinnettä isännöi Pirkanmaan keskeisiin isännöintiyrityksiin kuuluva Pirkan Isännöintikeskus Oy. Yritys huolehtii yhdessä samaan ketjuun kuuluvan Isännöintikeskus Tampere Oy:n kanssa yli 30 työntekijän ja 15 isännöitsijän turvin mittavasta asuntokannasta Tampereella ja Nokialla. - Isännöitsijä on jätehuoltoasioissa asiakastaloyhtiöissään asiantuntijan roolissa. Tavoitteena on etsiä ja esittää yhtiökokouksille asukkaiden kannalta aina parhaimmat ja kokonaistaloudellisimmat ratkaisut, kertoo toimitusjohtaja Mikko Niskanen. Niskasen mukaan Molok on Pirkanmaalla jo varsin tuttu ja tunnustettu tekijä niin asukkaiden kuin isännöintiyritysten keskuudessa. - Usein ensimmäinen aloite Molokeihin vaihdosta tulee asukkailta. Oma tarjouskilpailumme osoitti Molokin kokonaistaloudellisimmaksi ja turvallisimmaksi ratkaisuksi. Kannattaa muistaa, että syväkeräyksessä ei tarvita kustannuksia lisääviä aitoja tai katoksia ja järjestelmän paloturvallisuus on omaa luokkaansa, Mikko Niskanen lisää. Jäteauto käy vain kerran kuukaudessa Syväkeräykseen siirtyminen harventaa Tyttölänrinteellä jäteastioiden tyhjennysliikennettä huomattavasti. Kesäkuun asennuksen jälkeen kuivajätesäiliöt tyhjennetään kerran ja biojäte kahdesti kuukaudessa. Talvella biojätteellekin riittää tyhjennys kerran kuukaudessa. - Käytännössä jäteauto käy taloyhtiön tienvarressa enää vain kerran kuukaudessa. Kustannussäästöjen lisäksi ikääntyvä asukaskunta arvostaa erityisesti raskaan liikennöinnin vähenemistä, kertoo taloyhtiön isännöitsijä Timo Jantunen. Jantusen mukaan Tyttölänrinteen pinta-astioiden vaihto Molokeihin seurasi yleistä, asunto-osakeyhtiöiden käytäntöä. - Aloite tehdään usein syksyn yhtiökokouksissa, minkä jälkeen isännöitsijä teettää tarvittavat valmistajavertailut ja esittää asian kevättalvella yhtiön hallitukselle. Lopullinen sinetti päätökselle tulee kevään yhtiökokouksessa, jonka jälkeen säiliöasennukset tehdään seuraavana kesänä. Eli puhutaan 6-9 kuukauden synnytysajasta, Jantunen mainitsee. - Tyttölänrinteellä syväkeräykseen siirtymiseen liittyvät päätökset tehtiin yhteistuumin. Yksi selkeä, valintaan vaikuttava tekijä on järjestelmään siirtynyt naapurusto, Jantunen lisää. Molok tarjoaa avaimet käteen -palvelun Pirkanmaan Molokin luovutusta juhlistamassa Pirkan Isännöintikeskuksen toimitusjohtaja Mikko Niskanen (oik.), isännöitsijä Timo Jantunen ja Molokin aluepäällikkö Sarita Koivula. Aluepäällikkö Sarita Koivula arvioi Molokin erinomaisen menestyksen Pirkanmaalla johtuvan yhtiön asiakkailleen tarjoamasta avaimet käteen -palvelusta. - Huolehdimme tarvittaessa kaikista syväkeräykseen liittyvistä asioista; jätepisteen alkusuunnittelusta aina käyttövalmiiseen tuotteeseen saakka. Tämä on taloyhtiöille helppo ja vaivaton ratkaisu, Sarita Koivula painottaa. - 5000 Molokin rajan ylittyminen tuntuu erityisen mukavalta, sillä keskeisenä markkinointitekijänä Pirkanmaalla on toiminut naapureiden välinen viidakkorumpu. Alueellinen jätehuoltoyhtiö ei ole vielä Molok-pisteitä Pirkanmaalla toteuttanut. Ihmiset välittävät myönteistä tietoa, ja paloviranomaiset puoltavat vahvasti Molokeita turvallisena, ilkivaltaa ehkäisevänä ratkaisuna, Koivula lisää. Deep Collection News 1/2010 3
ETELÄ-POHJANMAALLE SYNTYY KATTAVA EKOPISTEIDEN VERKOSTO MOLOKDOMINOILLA Etelä-Pohjanmaalle rakennetaan kattavaa ekopisteverkostoa kierrätettäville jätelajikkeille. Uusia ekopisteitä asennetaan tiheästi asutuille alueille, liikekeskusten yhteyteen ja haja-asutusalueille. Yhteistä uusille pisteille on se, että kaikki toteutetaan Molokin kehittämillä MolokDomino-syväkeräyssäiliöillä. Yhteensä 11 kunnan jätehuollosta vastaava Lakeuden Etappi Oy ja Molok solmivat alkuvuodesta yhteistyösopimuksen alueen ekopisteiden uudistamiseksi. Sopimuksen mukaan tehokasta kierrätystä suosivat Etapin uudet ekopisteet toteutetaan jatkossa Molokin syväkeräystekniikalla. Jo kymmenkunta uutta MolokDomino-ekopistettä palvelee Etapin alueella. Useamman vuoden aikana asennettavia säiliöitä tulee Etapin alueelle sopimuksen mukaan yhteensä yli 200. Ensimmäinen, seitsemän eri jätejakeen kierrätyksen mahdollistava MolokDomino-ekopiste, palvelee Seinäjoen Törnävällä avatun K-Market Kärjen yhteydessä. Jatkossa Molok-ekopisteitä asennetaan koko Lakeuden Etapin toimialueelle, jossa huolehditaan yhteensä noin 140 000 asukkaan jätehuollosta. Kustannustehokas ja siisti menetelmä - Sopimus syntyi tarkan kilpailijavertailun perusteella. Keskeisiksi Molokin ylivoimatekijöiksi nousivat järjestelmän kustannustehokkuus, kestävä ja siisti säiliörakenne, helppo tyhjennettävyys sekä mahdollisuus muunnella keräyslohkojen kokoa aina kerättävien jätelajikkeiden mukaan, kertoo Lakeuden Etappi Oy:n tuotantopäällikkö Pekka Kontio. Lakeuden Etapin ja Molokin välistä yhteistyösopimusta allekirjoittamassa tuotantopäällikkö Pekka Kontio (edessä vasemmalla) ja toimitusjohtaja Jukka Blom. Takana kättelevät Mauri Rajamäki (vas.) ja Kari Kailasto. Kontion mukaan ekopisteiden ratkaisuksi haluttiin erityisesti neliskulmainen MolokDomino perinteisten, pyöreiden säiliöiden sijasta. - Ekopisteissä, joissa usein kerätään monia eri lajikkeita, säästää neliskulmainen muoto huomattavasti tilaa. MolokDomino sopii kompaktin kokonsa ansiosta ahtaallekin piha-alueelle. Talvisin koneellinen lumenpoisto on vaivatonta tehdä MolokDominon ympäriltä. Molokin paloturvallisuus vähetää ilkivallan mahdollisuuksia, Pekka Kontio painottaa. 10-20 ekopistettä vuodessa Uudet MolokDomino-ekopisteet, kuten ohessa K-Market Kärjen pihaan asennettu, ovat jo asukkaiden vilkkaassa käytössä. Lakeuden Etapin jätehuoltoinsinööri Mauri Rajamäki arvioi, että MolokDomino-keräyspisteitä asennetaan noin 10-20 kappaleen vuosivauhdilla. - Pyrimme tekemään asennukset pääosin sulan maan aikana. Valtaosassa on kyse uusista ekopisteistä, jotka sijoitetaan vilkkaasti liikennöityjen kulkupaikkojen yhteyteen. Haja-asutusalueilla syväkeräyspisteillä korvataan aiemmin käytössä olleita pinta-astioita, Mauri Rajamäki selventää. Seitsenlohkoisessa pisteessä kerätään edelleen kierrätettäväksi paperia, kartonkia, muovijätettä, lasia ja pienmetalleja. Pienemmässä, kolmen lohkon keräyspisteessä on omat säiliöt paperille, lasille ja pienmetallille. 4 Deep Collection News 1/2010
Mauri Rajamäen mukaan ekopisteitä on valmiina Seinäjoen seudulla ja Ähtärissä kauppaliikkeiden lisäksi asuinalueilla ja esimerkiksi peruskoulun lähettyvillä. - Asiakkaamme ovat ottaneet uudet pisteet varsin myönteisesti vastaan. MolokDominoja pidetään helppokäyttöisinä ja siisteinä. Kompaktiin pisteeseen on vaivatonta tuoda kodeissa syntyvät kierrätyslajikkeet, Mauri Rajamäki kommentoi. MolokDominojen säiliölohkot valetaan lujasta betoniseoksesta, mikä takaa pitkän käyttöiän. Säiliön oma paino syrjäyttää maan pintapaineen, jolloin säiliö pysyy vakaasti paikallaan vaikeissakin sijoituskohteissa. - Uskon vakaasti, että MolokDominojen maine kiirii Pohjanmaalla Etappi-asennusten myötä ja käyttäjien antaman positiivisen palautteen siivittämänä. Siisti ja helppokäyttöinen menetelmä halutaan käyttöön myös naapuriin, arvioi Molokin Länsi-Suomen myynnistä vastaava Kari Kailasto. Vankka betonirakenne syrjäyttää maan pintapaineen METSÄSTYSSEURAN BIOJÄTTEET KERÄTÄÄN SIISTISTI MOLOKKIIN Kolmen kuution Molokilla huolehditaan Tampereen eteläpuolelle sijoittuvan vesilahtelaisen Vakkalan Seudun Metsästysyhdistyksen biojätteestä siististi ja taloudellisesti. Säiliön tyhjennys tehdään kerran vuodessa, aina metsästyskauden jälkeen. - Lähtökohtanamme on käyttää Molokkia vain hirvien ja peurojen teurasjätteen keräämiseen. Esimerkiksi viime kaudella kaadoimme runsaat 150 peuraa, ja kaikki syntyvä jäte mahtui tilavaan Molokkiin, kertoo metsästysseuran puheenjohtaja Esa Ojala. Aiemmin metsästysseura hautasi jätteet maakuoppaan ja kokeili yhden vuoden ajan myös teräksistä pikakonttia. Vuonna 2009 hankittu Molok on ollut käytössä nyt kahden metsästyskauden ajan. Kolmen keräyslajikkeen ekopiste Halkosaaren koulun edustalla Seinäjoella. Molok toiminut biojätteille erinomaisesti - Jätteiden hautaus oli pienellä tontilla epäsiistiä, sillä eläimet kaivoivat ja levittelivät jätteitä ympäriinsä. Pikakontti osoittautui käytössä sekä epäkäytännölliseksi että haisevaksi, Esa Ojala kertoo. - Sen sijaan Molok on toiminut tehtävässään erinomaisesti. Ensimmäisenä kautena teurasjätettä kertyi 400 kiloa, ja viime vuonna runsaat 800 kiloa. Lukittavana voimme varmistaa, että säiliöön laitetaan vain biojätettä. Maan viileys estää hajuhaitat. Vakkalan metsästysyhdistys on sopinut säiliön tyhjentämisestä nokialaisen Kuljetusliike Törmän kanssa, joka toimittaa jätteen peitettäväksi Pirkanmaan Jätehuollon kaatopaikalle. - Molokin edut ovat selviä. Metsästysmajan piha-alue pysyy nyt siistinä ja säiliön tyhjennys käy helposti sekä edullisesti. Investointiin tarvittavat varat saimme kerätyksi kätevästi peurannahkoja myymällä, Ojala sanoo. Metsästysmaja muonamiesten asunnosta Vakkalan Seudun Metsästysyhdistykseen, joka on perustettu vuonna 1957, kuuluu noin 70 jäsentä. Metsästysmaita yhdistyksellä on noin 2000 hehtaaria. Metsästysmajakseen seura siirsi 1990-luvun alussa muonamiesten asuntona toimineen, 1800- luvulta peräisin olevan rakennuksen Laukon Kartanosta. Kolmen kuution Molok asennettiin Vesilahdelle metsästysyhdistyksen omin voimin. Deep Collection News 1/2010 5
Molok-syväkeräys osana ympäristösertifioitua toimintaa: TYKISTÖPRIKAATI ON MAAILMAN YKKÖNEN YMPÄRISTÖASIOISSA Kauniiden mäntykankaiden ympäröimä Tykistöprikaati Niinisalossa, Länsi-Suomessa sijoittuu alallaan maailman ykköseksi ympäristöasioiden huomioinnissa. Tykistöprikaatti on ensimmäinen sotilaskoulutusta antava joukko-osasto maailmassa, jolle on myönnety ISO14001 ympäristösertifikaatti. Jätehuollossa varuskunnassa on panostettu jo pitkään kattavaan Moloksyväkeräykseen. Vuosittain useampi tuhat varusmiestä ja reserviläistä saa Niinisalossa maavoimien tykistö-, tiedustelu- ja erikoisjoukkojen koulutuksen. Lisäksi Tykistöprikaatissa järjestetään useita kansainvälisiä kursseja. Tykistöprikaatin ohessa Niinisalon varuskunta-alueelle sijoittuvat mm. koeampumalaitos, tutka-asema, mittava muonituskeskus sekä kaksi laajaa harjoittelualuetta. Ympäristömyönteisyys on nostettu yhdeksi prikaatin seitsemästä keskeisestä arvosta. Ennakkoluuloton johto päätti ympäristöpanostuksista Niinisalon varuskunnassa kävijää sävähdyttävät ensimmäiseksi aluetta ympäröivät, karun kauniit mäntykankaat, joiden väliin väljästi sijoitettu rakennuskanta maastoutuu hyvin. Varuskunta toimii keskellä Pohjois- Satakunnan vesihuollon kannalta tärkeää, useaa kuntaa palvelevaa pohjavesialuetta. Suuri kiitos nyt saavutetusta sertifikaatista lankeaa Tykistöprikaatin ennakkoluulottomalle johdolle, joka otti ympäristöjärjestelmän pilotointitehtävän haasteena vastaan. Tykistöprikaati on pitkäjänteisesti panostanut ympäristökysymyksiin, arvioi Tykistöprikaatin huoltopäällikkö, majuri Juha Majala. Tykistöprikaatissa laadittiin aluksi laadunvalvonnan yhteyteen vuosittainen ympäristöohjelma, jota päätettiin vuonna 2007 laajentaa ISO14001- standardin mukaiseksi ympäristöjärjestelmäksi. Kattavassa riskikartoituksessa selvitettiin ympäristönsuojelun haasteet, joihin sisältyivät mm. varuskunnan jätehuolto, käytössä olevat puolentuhatta moottoriajoneuvoa ja mittava rakennuskanta. Voi vain kuvitella, millaisia haasteita ympäristöasioiden jatkuva esilläpito merkitsee omalle henkilökunnalle ja vuosittain koulutettaville varusmiehille, huoltopäällikkö Majala muistuttaa. Molok-syväkeräys vähentänyt sekajätteen määrää Muonituskeskuksessa työskentelevä Riitta Huhtasalo käyttää Molok-säiliöitä jo tottuneesti. Pienten, 600 litran roskisten vaihto Molokin syväkeräyssäiliöihin on yksi osa Tykistöprikaatin ympäristöpanostuksista. Ensimmäinen Molok-säiliö asennettiin harjoitusalueelle jo 1990-luvun alussa. Tänään Tykistöprikaatin jätehuollossa on käytössä varsin kattava syväkeräys. Siistejä Molok-ryhmiä löytyy varuskunta-alueen eri puolilta. Säiliöitä on toiminnassa yhteensä yli 50 kappaletta. Syntyvän sekajätteen määrä on ollut syväkeräyksen ja tehokkaan lajittelun ansiosta laskussa jo parin vuoden ajan. Molokeilla kerätään erikseen lasia, pienmetallia, pahvia, paperia ja biojätettä, joiden lisäksi seka- 6 Deep Collection News 1/2010
jätteestä eriytetään keräyslavoilla puu- ja ongelmajätteet, kertoo Rakennuslaitoksen Niinisalon paikallistoimiston johtaja Kari Jokisalo. Kankaanpään kaatopaikalle toimitettava jätemäärä punnitaan tarkasti. Painon mukaan tehtävä laskutus kannustaa kierrätykseen. Sekajätteen laskevat tonnimäärät kertovat syväkeräyksen kustannustehokkuudesta. Samalla säiliöiden tyhjennysväli on pidentynyt ainakin 40%:lla pinta-astioihin verrattuna, Kari Jokisalo arvioi. Toimiva järjestelmä Huoltopäällikkö Juha Majala arvioi Molok-menetelmän sopivan erinomaisesti eri jätelajikkeiden lajitteluun. Molok-keräyspisteet pysyvät siisteinä, vähentävät hajuhaittoja ja ovat helppoja myös varusmiesten käyttää. Kansainvälisen toimintamme vuoksi kaikista säiliöistä löytyy ohjeistus suomen kielen lisäksi englanniksi, Majala lisää. Jatkossa yli 15 000 hehtaarin ampuma- ja harjoitusaluetta täydennetään vielä muutamalla Molok-pisteellä. Syväkeräyssäiliöiden sopivuutta laajan koeammuntaalueen käyttöön arvioidaan. Mittavan muonitustoiminnan vuoksi varuskunnassa syntyy paljon biojätettä. Toiveenamme olisikin, että Pohjois-Satakunnassa löytyisi taho biojätteen jälkikäsittelyyn kaatopaikalle viennin sijasta, Juha Majala toivoo. Siistit Molok-säiliöryhmät on sijoitettu varuskunnan eri puolille. Molokeja tarkistamassa huoltopäällikkö Juha Maijala (oik), Kari Kailasto Molokilta ja Rakennuslaitoksen paikallisjohtaja Kari Jokisalo. Sekajätteen ohessa Niinisalon Molok-säiliöillä kerätään mm. paperia. JATKUVAA YMPÄRISTÖNSUOJELUA Maavoimien materiaalilaitos luovutti viime syksynä Tykistöprikaatille ISO 14001 -ympäristösertifikaatin, jonka Tykistöprikaati sai historiallisessa tilaisuudessa ensimmäisenä maailmassa. Sertifikaatin omistaja ei voi kuitenkaan levätä laakereillaan, vaan ympäristöasioihin on panostettava jatkuvalla toiminnalla. Sitä edellyttää valvovien viranomaisten tekemä, jokavuotinen auditointi. Niinisalossa yksi kuluvan vuoden ympäristöohjelman panostusalueista on sotilasajoneuvojen tankkaus niin, että vältetään haitat herkällä pohjavesialueella. Valumia estetään mm. tarkalla ohjeistuksella ja koulutuksella. Tavoitteena on rakentaa betonisia tankkauspaikkoja. Paperisten kertakäyttöpyyhkeiden sijasta Niinisalossa otetaan yhdessä perusyksikössä kokeiluun pestävät, puuvillaiset pyyherullat. Tykistöprikaatin ympäristöpanostukset on huomattu muissa suomalaisissa varuskunnissa. Esimerkiksi Upinniemen varuskunta on aikeissa lähteä Niinisalon jäljille, kohti ympäristönsuojelua painottavaa toimintamallia. Deep Collection News 1/2010 7
Syväkeräyksen suosio kasvaa Lapissa: RUKAN SALONGIN KELOMÖKIT TARJOAVAT LUKSUSTA MYÖS JÄTEHUOLLOSSA Määtän perheyrityksen ponnistusten tuloksena kuusamolaiseen rämeeseen Rukatunturin juurelle on noussut runsaassa vuosikymmenessä Itä-Lapin korkeatasoisimpia majoituspalveluja tarjoava Rukan Salonki -kelomökkikylä tekojärvineen. Nyt kylän jätehuollossa on tarjolla luksusta, kun siivottomista pinta-astioista siirryttiin Molok-syväkeräykseen. - Tyhjensimme aiemmin pieniä pinta-astioita vähintään kerran viikossa, ja silti oravat ja linnut ehtivät usein levitellä roskia ympäristöön. Molokkien asennuksen jälkeen kesäsesonki on pian ohi, eikä säiliöitä ole vielä tyhjennetty kertaakaan, kertovat Rukan Salonki-yhtiön johdossa toimivat sisarukset Eija ja Jouni Määttä. - Voi vain ajatella, millainen työmäärä säästyy pelkästään tyhjennysajossa, kun lähimmälle kaatopaikalle kertyy matkaa edestakaisin runsaat 60 kilometriä. Traktorirallista säästyy aikaa tärkeämpiin tehtäviin, Jouni Määttä huomauttaa. Mökkikylän jätehuoltoon riittää kuusi Molokkia Rukan Salonki -mökkikylä käsittää yhteensä 14 korkeatasoista, vankoista kelohirsistä veistettyä loma-asuntoa. Mökit on sijoiteltu niin, että jokaisella säilyy oma, rikkumaton rauhansa keskellä lappilaista maisemaa. Silti Rukan keskustaan ja laskettelurinteisiin on vain parin kilometrin matka. Sen jälkeen, kun Molokin aluemyyntipäällikkö Juhani Aine esitteli Molokkeja Oulun Rakentaja-messuilla, oli Määtän perheen päätös siirtyä syväkeräykseen jo miltei tehty. - Molokien toimivuus, siisteys ja kestävyys vakuuttivat meidät heti. Uskoimme, että ne ovat paras ratkaisu luonnon rauhaa ja korkeatasoista loma-asumista tarjoavalle mökkikylällemme, yrittäjät toteavat. Vuosi sitten pintaroskikset siivottiin pois, ja tilalle asennettiin neljä viiden kuution Moloksäiliötä sekä kaksi 300 litran säiliötä lasin ja pienmetallin keräystä varten. Tavoitteena on vielä täydentää järjestelmää paperiin, jota loma-asunnoissa syntyy runsaasti. - Omat ja asukkaiden kokemukset ovat varsin myönteisiä. Paikat pysyvät siisteinä, eikä viikoittaista pintaroskisten tyhjennysrallia tarvitse ajaa, Eija ja Jouni Määttä kehuvat. Tyhjennysväli pitenee 2-3 kuukauteen Kun kurkistamme sekajäte-molokin kitaan, ei säiliö ole täyttynyt vielä vajaan kahden kuukauden käytönkään jälkeen. - Uskomme, että tyhjennysväliksi muodostuu 2-3 kuukautta, hiljaisempina aikoina enemmänkin. Ja tästäkin huolimatta käyttöä haittaavia hajuhaittoja ei pääse syntymään, matkailuyrittäjät arvioivat. Pentti Määtän perilliset Eija ja Jouni Määttä ovat perheineen laajentaneet lomakylän toimintaa ja äskettäin vaihtaneet jätehuoltoon Molok-säiliöt. 8 Deep Collection News 1/2010
Perheyhtiö tyhjentää ja kuljettaa syntyvät jätteet omalla, nosturilla varustetulla traktorilla. Molokkien käyttö yleistyy Kuusamossa Molokit ovat tällä hetkellä jo varsin suosittuja Suomen Lapissa. Rukan Salonki -mökkikylä on toiminut päänavaajana syväkeräykselle Kuusamon seudulla. Viime vuonna toistakymmentä Molokkia on asennettu rivitaloyhtiöiden, hotellien ja parin muunkin mökkikylän yhteyteen. - Näyttää selvältä, että syväkeräys on toimivin ratkaisu mökkikylien jätehuollossa ja erityisesti seuduilla, joilla etäisyydet kaatopaikalle ovat pitkiä, Jouni Määttä lisää. Näyttävät hirsirakennukset ja Molok-säiliöt sopivat erinomaisesti yhteen. Rukan Salongin kelomökit on varusteltu kaikilla kodeista tutuilla mukavuuksilla. HITECH-SAVUSAUNA JA JÄÄBAARI Rukan Salonki -mökkikylässä on panostettu korkeatasoiseen asumiseen ja omaan rauhaan. Suurimmillaan jopa 60 sentin läpimittaisista, järeistä keloista rakennetuista mökeistä löytyvät kaikki mukavuudet. Makuupaikkoja on tarjolla yhteensä runsaalle 200 vieraalle. Määtän perheyrityksessä mökkikylän ideoimisen aloitti isä Pentti. Hänen lapsensa Eija, Jouni ja Vesa ovat rakentaneet perheidensä kanssa alueesta ainutlaatuisen kokonaisuuden. Pääosa vieraista tulee yrityksistä sekä ulkomaisista kävijöistä: Venäjältä, Saksasta, Ranskasta, Hollannista ja Japanista. Vieraat voivat käyttää alueen hightech-savusaunaa, kuumavesiallasta sekä talvisin jäästä rakennettua saunaa ja jääbaaria. Tilausravintola Kultala tarjoaa lappilaisia makuelämyksiä. Deep Collection News 1/2010 9
MOLOK AUTTAA NORJALAISTA RAVIRATAA PYSYMÄÄN SIISTINÄ Tuhannet raviystävät kokoontuvat miltei joka perjantai-ilta Biri Track -raviradalle, joka on yksi Norjan suosituimmista radoista. Ravirata muutti äskettäin jätehuoltomenetelmäänsä ja korvasi pinta-astiat siisteillä Molok-syväkeräyssäiliöillä. Oslon ja olympiakaupunki Lillehammerin välissä sijaitseva Biri Track on tunnettu lukuisista kansallisista raviennätyksistä. Viikoittaisten ravien lisäksi radalla järjestetään erilaisia ratsastuskursseja hevosten ystäville. Keskeisenä Biri Trackin haasteena oli jätehuolto, koska suuret ihmismäärät kerääntyvät radalle yhtenä iltana viikossa. Sen vuoksi jätehuollon kapasiteetti oli olennaisen tärkeä raviradalle, jotta kävijät pysyisivät tyytyväisinä. Ylitäyttöä ja hajuhaittoja pinta-astioista Pinta-astioiden ylitäyttö ja paha haju olivat raviradan pahimpia ongelmia. Lisäksi tehokasta kierrätystä oli mahdotonta järjestää. Sen jälkeen, kun Retura, yksi Molokin edustajista Norjassa, oli esitellyt Molok-järjestelmän raviradalle, oli päätös syväkeräykseen siirtymisestä selvä. Biri Track -ravirata halusi Molokit, jotka siisteyden lisäksi olivat myös ulkonäöltään näyttäviä. - Biri Track -raviradan henkilöstö piti kovasti säiliöiden monista tarjolla olevista verhoiluvaihtoehdoista. He päättivät hankkia Molokit varustettuna viimeistellyllä alumiiniverhoilulla, kertoo myyntipäällikkö Magne Brennhagen Returalta. Säiliöt asennettiin raviradalle viime kesänä. Samalla päästiin aloittamaan kattava kierrätyslajikkeiden keräys. Sekajätteen lisäksi Biri Track kerää nyt paperia, kartonkia, muovijätettä, lasia ja biojätettä. - Asiakas on ollut järjestelmään erittäin tyytyväinen. Molokit pysyvät ruuhkaisinakin ravi-iltoina siisteinä, ja kävijät pitävät säiliöiden ulkonäöstä, Magne Brennhagen lisää. Viisi 5 kuution säiliötä ja BioSystem Koko raviradan jätehuolto hoidetaan viidellä 5 kuution Molokilla ja yhdellä BioSystem-säiliöllä. Säiliöiden siisteyden ansiosta ne voitiin sijoittaa pääkulkuväylien varrelle, joilla suurimmat ihmismassat kulkevat katsellen jännittäviä raveja. 10 Deep Collection News 1/2010
HELSINGIN PUU-KÄPYLÄÄN ENSIMMÄISET MOLOKDOMINOT Idyllisistä puukortteleistaan tunnettuun Helsingin Puu-Käpylään on asennettu ensimmäiset MolokDomino-syväkeräyssäiliöt. Metsolantien varrella elokuusta lähtien toiminut keräyspiste palvelee Helsingin Kansanasunnot Oy:n yhden puutalokorttelin taloja. MolokDominoilla kertään Puu-Käpylässä kuivajätteen ohessa biojätettä, paperia ja pahvia. Uusilla säiliöillä on korvattu vanhat pinta-astiat. - Meillä on uusien MolokDominojen suhteen paljon odotuksia. Toivomme, että valitsemamme ratkaisu on pinta-astioita toimivampi, aikaisempaa paloturvallisempi ja hajuttomampi. Odotamme jätepisteen osoittavan kustannustehokkuutensa tulevaisuudessa, kertoo aluetta hallinnoivan Helsingin Kansanasunnot Oy:n tekninen isännöitsijä Karri Åhs. - Kaupunki valvoo Puu-Käpylän ilmeen säilymistä tarkasti, minkä vuoksi myös jätepisteen ulkonäöllä oli poikkeuksellisen suuri merkitys. Asemakaavamääräyksen mukaan puutaloalue on rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokas korttelialue, jolla ei saa suorittaa kasvillisuutta tai piha-alueiden alkuperäistä luonnetta turmelevia toimenpiteitä. Tästä syystä jätepisteiden suunnittelussa oli kuultava rakennusvalvontaviranomaista ja kaupunginmuseon edustajia, Åhs sanoo. Jatkossa Metsolantien jätehuollosta maksetaan vain tarkasti toteutuneen mukaan, sillä kertyneet jätelajikkeet punnitaan tyhjennyksen yhteydessä. - Toivomme MolokDominon tehostavan alueella kierrätystä ja harventavan tyhjennysvälejä, jolloin saavutamme säästöjä jätehuoltokuluihimme, Karri Åhs lisää. Helsingin Kansanasunnot Oy on Helsingin kaupungin omistama vuokrataloyhtiö, joka hallinnoi lähes 1200 asuntoa, joissa asuu noin 2200 asukasta. Yhtiö kuuluu Helsingin kaupunki -konserniin. Puu-Käpylän puukerrostaloalueelle asennettu ensimmäinen MolokDomino-keräyspiste sopeutuu verhoilullaan saumattomasti kaupunginosan maisemaan. PUHDASTA TUOTANTOA MAAKAASULLA Molokin kaksi valukonetta sekä tehdas- ja konttoritilojen lämmitys ovat toimineet Nokian Kolmenkulman teollisuusalueella jo kahden vuoden ajan puhtaalla maakaasulla. Maakaasun selkeinä etuina ovat nestekaasuakin puhtaampi palaminen, parantunut turvallisuus sekä huoltotarpeen väheneminen. Maan alla kulkeva maakaasuputki liitettiin Molokin teollisuustiloihin lokakuussa 2008. Sen jälkeen nestekaasusäiliöt on poistettu käytöstä ja kaasua kuljettavien kuorma-autojen aiheuttama liikenne on loppunut. - Nyt maakaasu johdetaan kiinteistöön turvallisesti muoviputkessa, kertoo tehdaspalvelupäällikkö Markku Kalliomäki. - Maakaasu palaa todella puhtaasti, mikä on vähentänyt tuotannostamme syntyvää hiilijalanjälkeä ja myös huoltotarvetta. Kun nestekaasulla toimittaessa huoltoa ja puhdistusta tehtiin viikoittain, riittää maakaasulla polttimien puhdistus kerran vuodessa, Kalliomäki lisää. Pääosan maakaasusta nielevät kaksi valukonetta, joilla valmistetaan Molokkien runkokaivot. Maakaasu palvelee lisäksi koko kiinteistön lämmityksessä. Ekologiset Molok-säiliöt on valettu jo kahden vuoden ajan puhtaalla maakaasulla. Deep Collection News 1/2010 11
PÄÄKONTTORI Molok Oy Nosturikatu 16, PL 90 37101 Nokia Puh. 010 3429 400 Fax 010 3429 450 molok@molok.com www.molok.com KOTIMAAN ALUEMYYNTIORGANISAATIO ETELÄ-SUOMI Hannu Lahti PL 30 Kauniaistentie 13 A 02701 KAUNIAINEN 0400 604 698 Puh: 010 3429 611 Fax: 010 3429 455 hannu.lahti@molok.com Jani Parkkonen PL 90 37101 NOKIA 040 8470 731 Puh: 010 3429 612 Fax: 010 3429 450 jani.parkkonen@molok.com ETELÄ-POHJANMAA, POHJANMAA, SATAKUNTA K & M Kailasto Ky Pajunevantie 219 38800 JÄMIJÄRVI 040 549 6333 ja 0400 592 025 Puh: 02 5474 604 Fax: 02 552 5605 k-m.kailasto@molok.com KESKI-SUOMI, KAINUU, POHJOIS-SAVO Hannu Nyman Piennartie 12 73200 VARPAISJÄRVI 050 4087 696 Puh: 010 3429 616 Fax: 010 3429 450 hannu.nyman@molok.com POHJOIS-POHJANMAA, KEMI, TORNIO Juhani Aine PL 209 95401 TORNIO 0400 693 268 Puh: 010 3429 614 Fax: 010 3429 459 juhani.aine@molok.com KOTKA, HAMINA, PYHTÄÄ, VIROLAHTI, MIEHIKKÄLÄ Juha Kujala Katajalähteenpolku 3 48410 KOTKA 044 0585 252 juha.kujala@molok.com PIRKANMAA, HÄME Sarita Koivula PL 90 37101 NOKIA 0400 984 020 Puh: 010 3429 151 Fax: 010 3429 450 sarita.koivula@molok.com VARSINAIS-SUOMI Heikki Seitsonen Hirvenkatu 11 C 9 20750 TURKU 044 2900 205 Puh: 010 3429 120 Fax: 010 3429 450 heikki.seitsonen@molok.com KAAKKOIS-SUOMI, LAHDEN SEUTU Sami Leppänen PL 90 37101 NOKIA 050 576 1314 Puh: 010 3429 617 Fax: 010 3429 450 sami.leppanen@molok.com LAPIN LÄÄNI Matti Heikkilä Puistolantie 17 97130 HIRVAS 0400 891 908 Puh: 010 3429 615 Fax: 010 3429 458 matti.heikkila@molok.com 9/2010, Suomi