SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja 12.12.2016 Elina Hirttiö SISÄMINISTERIÖN ASETUS POLIISIN SUORITTEIDEN MAKSULLISUUDESTA VUONNA 2017 1 Nykytila ja laskentaperiaatteet Sisäministeriön asetus poliisin suoritteiden maksullisuudesta annetaan kalenterivuosittain. Nykyinen sisäministeriön asetus (1484/2015) on tullut voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2016 saakka. Asetuksessa säädetään Poliisihallituksen, keskusrikospoliisin, suojelupoliisin, Poliisiammattikorkeakoulun ja paikallispoliisin suoritteiden maksullisuudesta. Valtion maksuperustelain (150/1992) 6 :n 1 momentin mukaan julkisoikeudellisesta suoritteesta perittävän maksun tulee vastata suoritteen tuottamisesta aiheutuvien kokonaiskustannusten määrää eli olla omakustannusarvon mukainen. Hinnoittelu perustuu suoritteen tuottamiseen kuluvaan keskimääräiseen aikaan. Kustannuksissa huomioidaan muun muassa välittömät ja välilliset työvoimakustannukset, vuokrat, mahdolliset materiaalikustannukset, yhteiskustannukset sekä muiden viranomaisten (Väestörekisterikeskuksen) tuottamista palveluista perittävät maksut. Vuoden 2017 alusta tulee voimaan muutoksia, joilla on vaikutusta maksuasetukseen ja erityisesti maksulliseen toimintaan. Poliisin toimivaltaan kuuluvat ulkomaalaisluvat siirretään Maahanmuuttovirastolle vuonna 2017. Uusi laki yksityisistä turvallisuuspalveluista (1085/2015) ja siihen liittyvät lait tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Maksuasetuksessa on kyseisten lainmuutosten johdosta tarpeen säätää esimerkiksi joistakin uusista suoritteista. Turvallisuusselvityslain (726/2014) muuttamista koskeva hallituksen esitys 122/2016 vp annettiin elokuussa 2016 eduskunnalle, joka hyväksyi esityksen 11 päivänä marraskuuta 2016. Turvallisuusselvityslain muutos tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Hallituksen esitys 132/2016 vp, liittyen nykyisten kolmen rahapeliyhteisön rahapelitoimintojen yhdistämiseksi yhteen uuteen rahapeliyhtiöön, on annettu eduskunnalle syyskuussa 2016. Eduskunta hyväksyi esityksen hallintovaliokunnan mietinnön mukaisena 12 päivänä joulukuuta 2016. Lainmuutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2017 ja niiden johdosta asetukseen tulee tehdä joitakin lähinnä teknisiä muutoksia. Suoritteiden maksut tarkistetaan vuosittain. Hinnantarkistuksia esitetään paikallispoliisin, Poliisihallituksen sekä Poliisiammattikorkeakoulun maksuihin. Esitetyt maksujen muutokset perustuvat maksuperustelain mukaiseen omakustannusperiaatteeseen ja aiheutuvat muun muassa yleisten kustannusten noususta ja koulutusten keston pitenemisestä. Maksuasetukseen tehdään lisäksi lainsäädännön muutoksista johtuvat muutokset sekä muut tarpeelliset tekniset ja sisällölliset muutokset.
2 2 Asetuksen tekstiosaan ehdotettavat muutokset Annettavan asetuksen säännökset vastaavat pääosin voimassaolevaa asetusta. Asetuksen tekstiosaan tehtäisiin seuraavat muutokset: Asetuksen 2 :n 2 momentista poistettaisiin 7-8 kohdat, koska ulkomaalaisluvat siirtyvät Maahanmuuttovirastolle vuonna 2017 ja kyseessä olevat maksut ovat jatkossa Maahanmuuttoviraston maksuasetuksessa. Tämän johdosta voimassaolevan asetuksen kohdat 9-14 siirtyisivät kohdiksi 7-12. Asetuksen 2 :ään lisättäisiin uusi 4 momentti, jonka mukaan maksua ei perittäisi valtion maksuperustelain 6 :n 3 ja 4 momentin nojalla suojelupoliisin tekemästä suppeasta, perusmuotoisesta ja laajasta turvallisuusselvityksestä poliisihallintoon rekrytoitavalle henkilöstölle tai Poliisiammattikorkeakouluun poliisin ammattikorkeakoulututkintoon valituille opiskelijoille. Poliisihallintoon rekrytoitavaan henkilöstöön kuuluisivat Poliisihallitukseen, suojelupoliisiin, Keskusrikospoliisiin, Poliisiammattikorkeakouluun ja poliisilaitoksille rekrytoitava henkilöstö. Voimassaolevan turvallisuusselvityslain 60 :n 2 momentin mukaan maksua ei peritä sellaisen henkilöturvallisuusselvityksen laatimisesta, jonka toimivaltainen viranomainen tekee saman hallinnonalan toisen viranomaisen tai oppilaitoksen hakemuksesta. Turvallisuusselvityslaki muuttuu tammikuun 1 päivänä 2017 niin, että maksuttomuudesta luovutaan lain tasolla ja lähtökohtaisesti kaikki turvallisuusselvitykset ovat maksullisia. Turvallisuusselvityslain muuttamista koskevassa hallituksen esityksessä 122/2016 vp todetaan, että maksu voitaisiin valtion maksuperustelain mukaisesti jättää perimättä erityisestä syystä. Maksu voitaisiin valtion maksuperustelain 6 :n 3 momentin mukaisesti jättää kokonaan perimättä oikeudenhoitoon liittyvästä syystä, joka voisi olla esimerkiksi tarve turvata sisäasiainhallinnon henkilöstön luotettavuus, koska usein henkilöillä on pääsy yksityisten henkilöiden ja yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kannalta arkaluonteiseen tietoon ja henkilöstö toimii valtion sisäisen turvallisuuden kannalta erityistä luottamusta edellyttävissä tehtävissä. Erityisenä syynä olla perimättä maksu toiselta viranomaiselta voisi olla valtion maksuperustelain 6 :n 4 momentin mukaisesti myös saman hallinnonalan sisäisestä laskutuksesta aiheutuvat kustannukset. Hallituksen esityksessä todetaan, että myöhemmin voidaan arvioida, tulisiko osa turvallisuusselvitysten laatimisesta toimittaa maksuttomasti valtion maksuperustelain mukaan ja että asiaa tarkastellaan sisäministeriön poliisin suoritteiden maksullisuudesta annettavan asetuksen vuosittaisen valmistelun yhteydessä. Perusteluna maksuttomuudesta säätämiselle olisi ensinnäkin valtion maksuperustelain 6 :n 4 momentin mukaisesti poliisihallinnon sisäisestä laskutuksesta aiheutuvat kustannukset. Tarve turvata sisäasiainhallinnon henkilöstön luotettavuus olisi maksuperustelain 6 :n 3 momentin mukainen oikeudenhoidollinen peruste, jonka perusteella turvallisuusselvitysten maksuttomuudesta voitaisiin säätää koko sisäasiainhallintoon rekrytoitavien henkilöiden osalta, koska sisäasiainhallinnon palveluksessa olevilla henkilöillä on usein pääsy yksityisten henkilöiden ja sisäisen turvallisuuden kannalta
3 arkaluonteiseen ja luottamukselliseen tietoon. Asetuksen valmistelussa on kuitenkin katsottu, ettei koko sisäasiainhallinnonalaa koskevasta maksuttomuudesta säätäminen olisi valtion maksuperustelain aiheuttamisperusteen hengen mukaista. Myöskään se, että poliisi on selvittänyt maksutta sopijakumppaneidensa henkilöstöä, ei ole maksuperustelain mukainen käytäntö. Maksuttomuudesta säätämisellä jaettaisiin myös poliisihallinnon kesken turvallisuusselvityslain maksuttomuutta koskevan säännöksen kumoamisesta johtuvia taloudellisia vaikutuksia. Eduskunnan hallintovaliokunta on todennut turvallisuusselvityslain muutosta koskevasta hallituksen esityksestä antamassaan mietinnössä 14/2016 vp, että turvallisuusselvityksestä perittävät käsittelymaksut eivät saa vaikuttaa lain mukaiseen velvollisuuteen hakea tehtävän edellyttämän tasoista turvallisuusselvitystä. Hallintovaliokunnan kannan mukaan asiaa valmisteltaessa on otettava huomioon myös se, ettei turvallisuusselvitysten kustannuksista aiheudu negatiivisia vaikutuksia virastojen taloudellisiin toimintaedellytyksiin. Turvallisuusselvitysten maksuttomuudesta säätämiselle poliisihallinnon ja Poliisiammattikorkeakouluun opiskelemaan valittujen osalta on myös maksuperustelain 6 :n 3 momentin mukaisia oikeudenhoidollisia syitä. Suojelupoliisi ja muu poliisihallinto tekee operatiivista yhteistyötä, joka ilmenee muun muassa koko poliisihallinnon yhteisinä tietojärjestelminä. Asetuksen valmistelussa on myös katsottu, että on suojelupoliisin intressissä, että nimenomaan poliisihallinnon henkilöstön luotettavuus on kokonaisuutena varmistettu, koska suojelupoliisi ja muu poliisihallinto vaihtavat jatkuvasti ja syvällisemmällä tasolla kuin muu sisäasianhallinto tietoja arkaluonteisista ja salassa pidettävistä asioista. Lisäksi henkilöstöä rekrytoidaan poliisilaitoksista suojelupoliisiin ja päinvastoin. Keskittämistä koskeva turvallisuusselvityslain säännös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. On huomattava, että keskittämisestä huolimatta Poliisihallituksen alainen poliisihallinto osallistuu jatkossakin turvallisuusselvitysten tekemiseen, sillä keskusrikospoliisi osallistuu perusmuotoisten ja laajojen turvallisuusselvitysten tekemiseen antamalla tietoja suojelupoliisille epäiltyjen rekisteristä turvallisuusselvityslain mukaisesti. Maksuttomina poliisihallinnolle ja Poliisiammattikorkeakoululle tehtäviä selvityksiä olisi vuositasolla noin 1 400 kappaletta, kun turvallisuusselvitysrekisterin nuhteettomuusseuranta olisi käynnissä. Maksuttomia selvityksiä olisivat Poliisihallitukseen, Keskusrikospoliisiin, suojelupoliisiin, Poliisiammattikorkeakouluun ja poliisihallintoon rekrytoitavista henkilöistä tehtävät selvitykset, sekä Poliisiammattikorkeakouluun poliisin ammattikorkeakoulututkinto-opiskelijoiksi valituista henkilöistä tehtävät turvallisuusselvitykset. Kustannusvaikutus edellä mainituista turvallisuusselvityksistä olisi arviolta noin 150 000 euroa. Nykyisin maksuttomina on tehty selvityksiä noin 800 000 eurolla vuodessa. Asetuksen omakustannusarvon mukaisia julkisoikeudellisia suoritteita koskevan 6 :n 2 momentin mukaan suoritteen tuottamiseen käytetyn työn omakustannushintana käytetään 64 euroa tunnilta ja moottoriajoneuvon käytön omakustannushintana 21 euroa tunnilta. Omakustannushintoja korotettaisiin niin, että työn omakustannusarvoinen hinta olisi jatkossa 70 euroa tunnilta ja moottoriajoneuvon käytön omakustannushinta olisi 25 euroa tunnilta. Esitetyt hinnantarkistukset perustuvat kohonneisiin yleiskustannuksiin. Moottoriajoneuvon käytön omakustannushinta ei vastaa todellisia ajoneu-
4 vojen käytöstä aiheutuvia kustannuksia, kuten kustannuksia ajoneuvojen huollosta tai polttoaineiden hinnan noususta. Hintaa ei ole päivitetty viime vuosina. Voimassaolevan asetuksen 6 :n 3 momentin mukaan suoritemaksu on 55 euroa, jos poliisi käyttää yleisötilaisuutta koskevan päätöksen valmisteluun työaikaa enintään kaksi tuntia. Suoritemaksua korotettaisiin 58 euroon. Jos on tarpeen käyttää enemmän työaikaa, niin päätöksen suoritemaksuna perittäisiin 70 euroa tunnilta nykyisen 64 euron sijaan, mutta korkeintaan kuitenkin 700 euroa, kun nykyisin summa on korkeintaan 640 euroa. Hinnantarkistukset perustuvat yleisten kustannusten nousuun. Asetuksen rahapeliyhteisöiltä perittävää valvontamaksua koskevaa 7 :ää muutettaisiin niin, että rahapeliyhteisöjen sijaan pykälän 1 momentissa viitattaisiin arpajaislain tammikuussa 2017 voimaan tulevan muutoksen mukaisesti lain 11 :ssä mainittuun rahapeliyhtiöön, eli Veikkaus Oy:öön. Rahapeliyhteisöt Veikkaus Oy, Rahaautomaattiyhdistys ja Fintoto Oy yhdistyvät uudeksi Veikkaus Oy:ksi tammikuusta 2017 lähtien. Pykälän 2 momentti poistettaisiin, koska rahapeliyhtiöiden yhdistyttyä yhdeksi yhtiöksi ei valvontamaksun jakaminen olisi enää tarpeellista. Pykälän otsikko muutettaisiin vastaamaan pykälän sisältöä. Asetuksen muita rahapelitoiminnan valvontaan liittyviä suoritteita koskevaa 8 :ää muutettaisiin niin, että rahapeliyhteisöjen sijaan siinä viitattaisiin uuteen rahapeliyhtiö Veikkaus Oy:öön. Liiketaloudellisin perustein hinnoiteltavia suoritteita koskevaa asetuksen 9 :ää muutettaisiin niin, että pykälän 1 momentin 5 kohdasta, joka koskee poliisin hallitsemien tilojen, kaluston ja välineiden käyttöä, poistettaisiin muotoilu tilapäisestä käytöstä, koska nykyinen sanamuoto on aiheuttanut poliisissa kirjavia kirjauskäytäntöjä. Osa laitoksia on tulkinnut asian kirjaimellisesti niin, että vain tilapäinen vuokraus on maksullista kuten esimerkiksi auditorioiden vuokra. Toimitilojen vuokraaminen on kuitenkin selvästi maksullista toimintaa, mutta nyt osalla poliisilaitoksia vuokratuotot on kirjattu tasetilille eikä tuottoihin, kun taas osalla ne ovat maksullisen toiminnan tuotoissa. Muutoksella poistettaisiin kohdan tulkinnanvaraisuutta. Lisäksi 1 momentin 14 kohta, joka koskee laskutuslisää, poistettaisiin, koska laskutuslisä aiheuttaa ongelmia käytössä olevien tietojärjestelmien kanssa. Käytännössä laskutuslisästä joudutaan nykyisin tekemään erillinen lasku. 3 Muutostarpeet asetuksen liitteeseen 3.1 Poistettavat suoritteet Turva-alaa koskevista suoritteista poistettaisiin suorite järjestyksenvalvojista annetun lain (533/1999) 25 :n mukainen sopivuuslausunto järjestyksenvalvontakoulutukseen hakeutuneesta. Järjestyksenvalvojista annettu laki on kumottu tammikuussa 2017 voimaan tulevalla lailla yksityisistä turvallisuuspalveluista, eikä laissa yksityistä turvallisuuspalveluista säädetä enää sopivuuslausunnosta. Yksityistä turvallisuuspalveluista annetun lain 108 :n mukaisesti vastaavan hoitajan, voimankäyttökouluttajan, asekouluttajan, vartijan, järjestyksenvalvojakouluttajan ja järjestyksenvalvojan koulutuksen järjestäjällä ja turvasuojaajan tehtäviin valmentavan koulutuksen järjestäjällä
5 on oikeus pyytää koulutukseen oppilaaksi tai opettajaksi hakeutuvasta turvallisuusselvityslaissa (726/2014) tarkoitettu suppea turvallisuusselvitys. Ulkomaalaislupien Maahanmuuttovirastolle siirtymisen vuoksi poistettaisiin asetuksen liitteestä Ulkomaalaisluvat ja Unionin kansalaisen oleskeluoikeus -otsikon alla olleet oleskelulupia sekä oleskeluoikeuden rekisteröintiä ja oleskelukorttia koskevat suoritteet. Suorite viisumin jatkaminen jäisi asetuksen liitteeseen, koska poliisi tekee edelleen viisumin jatkamista koskevia päätöksiä ja se siirrettäisiin liitteessä muihin suoritteisiin. Maahanmuuttovirastolle siirtymisen vuoksi poistettaisiin asetuksen liitteestä myös muukalaispassia ja pakolaisen matkustusasiakirjoja koskevat suoritteet otsikon Matkustusasiakirjat, henkilöllisyyttä osoittavat asiakirjat ja henkilön tunnistaminen alta. Poliisihallituksen suoritteista poistettaisiin pelikasinon tarkastuskäyntiä koskeva suorite, koska arpajaislain muutoksen johdosta maksu käy tarpeettomaksi. Lainmuutoksen jälkeen tällaista kohdentamista ei ole tarpeen jatkaa, vaan myös kasinon tarkastuskäynneistä aiheutuvat valvontakulut perittäisiin toteutuneiden kustannusten mukaisesti valvontamaksuna asetuksen 7 :n perusteella kuten muut valvontakulut. Lisäksi Poliisihallituksen suoritteista poistettaisiin suorite poliisivaltuuksien myöntäminen, koska valtuuksia ei enää myönnetä ensi vuonna. Poliisilaki (493/1995) on kumottu lailla 872/2011. Sen erityisiä poliisivaltuuksia koskeva 8 jäi kuitenkin voimaan siirtymäajaksi ja kumoutuu tammikuussa 2017. Poliisiammattikorkeakoulun suoritteista poistettaisiin suoritteet järjestyksenvalvojakouluttajan peruskurssin teoriaosa ja järjestyksenvalvojakouluttajan kertauskurssin teoriaosa, koska peruskurssin ja kertauskurssin sisällä ei ole enää vuonna 2017 käytössä erityistä jaottelua teoriaan ja voimankäyttöön. 3.2 Nimenmuutokset suoritteisiin Turva-alan suoritteissa muutettaisiin suorite järjestyksenvalvojan asettaminen niin, että viittaus järjestyslakiin (612/2003) poistettaisiin, koska edellä mainittu laki on kumottu lailla yksityisistä turvallisuuspalveluista ja järjestyksenvalvojan asettamisesta säädetään yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 28 :ssä. Suoritteen nimi olisi järjestyksenvalvojan asettaminen poliisin tai rajavartiolaitoksen avuksi, jolloin se kuvaisi paremmin suoritteen sisältöä. Poliisihallituksen ampuma-aseisiin liittyvien suoritteiden nimikkeitä muutettaisiin selkeämmiksi. Ampuma-aseiden tarkastusta koskevista suoritteista poistettaisiin yksilöinnit liittyen A- ja B-hintaryhmiin tarpeettomina. A-hintaryhmässä ollut ampumaaseiden tarkastus, olisi jatkossa yksinkertaisesti ampuma-aseiden tarkastus Poliisihallituksen toimitiloissa. Suorite ase-elinkeinonharjoittajalta vuosittain perittävä toimipaikkakohtainen valvontamaksu olisi jatkossa ase-elinkeinoluvan haltijalta vuosittain perittävä toimipaikkakohtainen maksu. Muutoksen johdosta suoritteen nimi vastaisi paremmin suoritteen sisältöä. Suoritteet asealan kaupan harjoittaja, ampuma-aseiden, aseen osien, patruu-
6 noiden ja erityisen vaarallisten ammusten valmistaja sekä ampuma-aseiden ja aseen osien korjaamista ja muuntavista harjoittava ehdotetaan muutettavaksi nimiltään selkeämmiksi ja lyhemmiksi. Ainoastaan patruunakauppaa harjoittavaa aseelinkeinoluvanhaltijaa koskevaan suoritteeseen lisättäisiin kaasusumutinkauppaa harjoittavat. Vartioimisliikelupa olisi jatkossa turvallisuusalan elinkeinolupa ja lupaa sekä luvan muuttamista ja muutosilmoituksen johdosta tehtävän päätöksen nimikkeitä muutettaisiin vastaavasti. Luvan nimi muuttuu tammikuussa 2017, kun laki yksityisistä turvallisuuspalveluista tulee voimaan. Suorite vartioimisliikkeen toimittaman muutosilmoituksen johdosta tehtävä päätös olisi nimikkeeltään selkeämpi muutosilmoituksen perusteella tehtävä päätös. Suoritteeseen vartioimisliikelupien haltijoilta perittävästä toimipaikkakohtaisesta valvontamaksusta lisättäisiin turvallisuusalan elinkeinolupien haltijat. Sekä vartioimisliikeluvat että turvallisuusalan elinkeinoluvat tulisi olla mainittuna suoritteessa, koska joillakin luvanhaltijoilla voi ilmoitusta tehtäessä olla voimassa vanha vartioimisliikelupa ja osalla uusi turvallisuusalan elinkeinolupa. Se, jolla yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain voimaan tullessa on kumotussa yksityisistä turvallisuuspalveluista annetussa laissa tarkoitettu vartioimisliikelupa, voi kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta Poliisihallitukselle tekemällään ilmoituksella ilmoittaa jatkavansa toimintaansa turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijana. 3.3 Lisättävät suoritteet Paikallispoliisin suoritteisiin lisättäisiin Liikenne -otsikon alle ajokorttilain 91 a :n mukainen sopivuuslausunto, joka olisi 25 euroa. Ajokorttilain (386/2011) uudistuksen yhteydessä lausuntoasia siirrettiin lain 91 :stä 91 a :ään, jolloin se jätettiin erehdyksestä vuoden 2016 maksuasetuksesta pois. Suoritemaksu oli vuoden 2015 asetuksessa 25 euroa. Poliisilaitokset antavat ajokorttilain mukaan soveltuvuuslausuntoja edelleen. Suoritemaksuna kyseisestä lausunnosta on peritty tämän vuoden ajan pyynnöstä annettavan todistuksen mukainen suoritemaksu 24 euroa. Suoritemaksu olisi jatkossa sama kuin vuonna 2015 ennen suoritteen poistoa. Henkilökortin osalta kevennetty menettely mahdollistuu 1 päivästä huhtikuuta 2017 lähtien ja samassa yhteydessä otetaan käyttöön henkilökortin ja passin yhteismyöntö, jossa yhteisiä työvaiheita ovat hakijan tunnistaminen ja biotunnisteiden käsittely. Asiakkaan hakiessa yhtäaikaisesti sekä passia, että henkilökorttia käsittelyyn kuluva työaika vähenee kyseisten työvaiheiden osalta. Yhteismyönnössä hinnanalennus kohdistetaan henkilökortin hintaan. Henkilökortin hinta alenisi yhteismyöntötapauksissa 1.4.2017 alkaen kuusi euroa. Alennus koskisi myös alaikäisen henkilökorttia. Suoritteisiin esitetään lisättäväksi uudet suoritteet koskien henkilökortin ja passin yhteismyöntämistä, joita sovellettaisiin huhtikuusta 2017. Poliisihallituksen suoritteisiin ampuma-aseisiin liittyvien suoritteiden otsikon alle lisättäisiin deaktivoidun aseen tarkastamista koskevat suoritteet. Suoritteiden lisäämistarve johtuu Euroopan komission 15 päivänä joulukuuta 2015 antamasta täytäntöönpanoasetuksesta (EU) 2015/2403, deaktivointistandardeja ja -tekniikoita koskevien yhteisten suuntaviivojen vahvistamiseksi sen varmistamiseksi, että deaktivoidut ampu-
7 3.4 Hinnanmuutokset ma-aseet tehdään pysyvästi ampumakelvottomiksi (jäljempänä deaktivointiasetus), jonka mukaan jäsenvaltion on nimettävä toimivaltainen viranomainen, jonka tehtävänä on tarkastaa, että ampuma-aseen deaktivointi on suoritettu asetuksen liitteessä esitettyjen teknisten eritelmien mukaisesti. Jäsenvaltioiden on tullut soveltaa deaktivointiasetusta 8 päivästä huhtikuuta 2016 lähtien. Ampuma-aselakiin (1/1998) on deaktivointiasetuksen johdosta lisätty lailla 190/2016 uusi 112 a, jonka mukaan sen, joka siirtää tai tuo Suomeen pysyvästi ampumakelvottomaksi tehdyn ampuma-aseen tai pysyvästi toimintakelvottomaksi tehdyn aseen osan, on 30 päivän kuluessa siirrosta tai tuonnista esitettävä ase tai aseen osa poliisilaitokselle tai Poliisihallitukselle tarkastusta varten. Käytännössä Poliisihallitus tekee alkuvaiheessa tarkastukset. Suoritemaksu olisi 24 euroa jokaisesta aseesta, jos deaktivointia koskeva tarkastus tehtäisiin Poliisihallituksen toimitiloissa. Maksu olisi vastaava kuin poliisilaitosten asiakkailta perimä maksu deaktivoidun aseen tarkistamisesta. Mikäli deaktivoitu ase tarkastettaisiin muualla kuin Poliisihallituksen toimitiloissa, olisi suoritemaksu tarkastuksesta 400 euroa. Välillä deaktivointia koskeva tarkastus on tehtävä aseeseen, jota ei kannata tai voi kuljettaa asehallintoon. Tällaisia ovat esimerkiksi aseet, jotka ovat kiinni aluksessa, ajoneuvossa tai kalliossa taikka ovat itsessään niin suurikokoisia, että niiden kuljettaminen ei ole järkevää. Suoritemaksu muodostuu tarkastukseen käytetystä työajasta, joka on arviolta noin tunti ja painotetusta keskimääräisestä matka-ajasta, joka on arviolta neljä tuntia Poliisihallituksen asehallinnon toimipisteeltä Riihimäeltä muualle Suomeen, sekä auton käytöstä. Suorite on omakustannusarvon mukainen. Poliisiammattikorkeakoulun suoritteisiin esitetään lisättäväksi omakustannusarvon mukainen säilytystilojen erityiskoulutus 1 150 euroa. Tammikuussa 2017 voimaan tulevassa valtioneuvoston asetuksessa tilapäisestä vartijan tehtävää poliisin säilytystilassa hoitavan henkilön asusta ja koulutuksesta (872/2016) säädetään säilytystilojen erityiskoulutuksesta. Poliisin maksullisiin suoritteisiin esitetään hinnantarkistuksia paikallispoliisin, Poliisihallituksen sekä Poliisiammattikorkeakoulun osalta. Suurin osa esitetyistä hinnantarkistuksista perustuu yleisten kustannusten nousuun, eli kustannuksissa on huomioitu muun muassa välittömät ja välilliset työvoimakustannukset, muut erilliskustannukset sekä yhteiskustannukset. Poliisiammattikorkeakoulun suoritteisiin esitetyt korotukset johtuvat pääosin koulutusten keston pitenemisestä. Perustelut merkittävimmille hinnanmuutoksille luparyhmittäin ovat seuraavat: Paikallispoliisin suoritteiden osalta hinnantarkistuksia esitetään yleisten kustannusten nousun vuoksi muun muassa yleisötilaisuuksia koskevan ilmoituksen käsittelyyn, joka nousisi nykyisestä 25 eurosta 27 euroon sekä arvauskilpailuja, rahankeräystä ja tavara-arpajaisia koskeviin suoritteisiin, joita koskevat maksut nousisivat 6-9 prosenttia. Lisäksi hinnankorotusta esitetään ampumaaseiden suoritteeseen muu säilytystilojen tarkastus, jonka maksua korotettaisiin 65 eurosta 80 euroon työajan tarkistuksen vuoksi.
8 Ampuma-aseisiin liittyviin, asealan elinkeinoa ja erityisen vaarallisia ampuma-aseita koskeviin Poliisihallituksen suoritteisiin esitetään 5-11 prosentin korotuksia ja arvauskilpailuja, bingoa, rahankeräystä ja tavara-arpajaisia koskeviin suoritteisiin 5-14 prosentin korotuksia. Turvallisuusalan elinkeinolupaa, turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan vastaavaksi hoitajaksi hyväksymistä, järjestyksenvalvojakouluttajia ja vartijan voimankäyttökouluttajia koskeviin suoritteisiin esitetään 5-8 prosentin korotuksia. Edellä mainitut hinnantarkistukset perustuvat yleisten kustannusten, kuten vuokrakustannusten nousuun. Tavoitteena on kustannusvastaavuuden alijäämäisyyden vähentäminen. Suoritteiden hintoja on viimeksi päivitetty vuoden 2014 alussa. Poliisiammattikorkeakoulun suoritteiden osalta hinnantarkistuksia esitetään voimankäytön kouluttajakoulutukseen, jota esitetään korotettavaksi 1 000 eurosta 1 255 euroon, voimankäyttökouluttajan kertauskoulutukseen, jota esitetään korotettavaksi 400 eurosta 550 euroon sekä asekouluttajan kertauskoulutukseen, jota esitetään korotettavaksi 600 eurosta 800 euroon. Koulutuksien kestot pitenevät sisäministeriön vartijan ja järjestyksenvalvojan koulutuksesta ja voimankäyttökoulutuksesta sekä turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan vastaavan hoitajan koulutuksesta annetun asetuksen mukaisesti. Hinnanmuutoksia suojelupoliisin suoritteisiin vuodelle 2017 ei esitetä, koska turvallisuusselvitysrekisterihanke on keskeneräinen. Rekisterin ominaisuudet ja nuhteettomuusseurannasta johtuvat kustannukset eivät tässä vaiheessa ole selvillä, eikä niiden vaikutusta ilman käytännön kokemusta voida arvioida luotettavasti. 4 Taloudelliset vaikutukset ja asiakasvaikutukset Vuonna 2017 myönnettävien lupien määrän arvioidaan laskevan vuoden 2016 noin 1,16 miljoonasta luvasta noin 953 000 lupaan. Poliisin lupahallinnon tuottoja arvioidaan kertyvän vuonna 2017 noin 42 miljoonaa euroa. Ulkomaalaisasioiden toimivallan siirron arvioidaan aiheuttavan noin 6,5 miljoonan euron vähennyksen poliisin lupatuottoihin. Elokuussa 2016 hyväksytyn resurssimallipäätöksen mukaisesti lupahallinnon henkilötyövuosivähennystavoite vuodelle 2017 on yhteensä 145. Vähennystavoite pitää sisällään sekä ulkomaalaislupa-asioihin kohdistuvan vähennyksen että kehittämistoimien tuloksena syntyvän vähennyksen. Passivolyymin arvioidaan laskevan voimakkaasti vuonna 2017 siten, että passeja myönnetään noin 675 000 kappaletta. Henkilökorttien volyymin arvioidaan puolestaan kasvavan noin 200 000 kappaleeseen. Passivolyymin ennuste kuluvalle vuodelle 2016 on 815 000 ja henkilökorttivolyymin 165 000 kappaletta. Sähköisen asioinnin osuus passien osalta on jo vuonna 2016 saavuttanut 60 prosentin osuuden. Vuonna 2017 sähköisen asioinnin osuus passeissa pysynee samoissa lukemissa. Henkilökorttien sähköisen osuuden arvioidaan puolestaan nousevan vuonna 2017 kevennetyn menettelyn myötä 50 prosenttiin. Passivolyymin laskun ja sähköisen asioinnin kasvun johdosta lupatuottojen arvioidaan laskevan matkustusasiakirjojen osalta 6,7 miljoonaa euroa tämän vuoden tasosta.
9 5 Voimaantulo Vuonna 2016 lupatuottojen arvioidaan olevan noin 55 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 tuotot olivat noin 66 miljoonaa euroa. Lupatuottojen lasku johtuu ajokorttiasioiden toimivallan siirrosta. Poliisin lupahallinnossa lupien määrään ja tuottokertymään vaikuttaa erityisesti ulkomaalaisasioiden siirto Maahanmuuttovirastolle sekä passivolyymin lasku ja sähköisen asioinnin kasvu. Maksullisen lupatoiminnan hinnoittelun tavoitteena on 100 prosentin kustannusvastaavuus eli maksullisen lupatoiminnan kustannusten täysimääräinen kattaminen lupatuotoilla. Pitkällä aikavälillä kustannusvastaavuus on ollut tavoitteen mukainen. Vuonna 2014 kustannusvastaavuus oli106 prosenttia ja vuonna 2015 kustannusvastaavuus oli 106,5 prosenttia. Vuonna 2016 kustannusvastaavuuden arvioidaan olevan 100 prosenttia tai hieman sen alle. Vuoden 2013 2015 kustannusvastaavuutta koskeviin lukuihin sisältyy suojelupoliisin tuottamien suoritteiden tuotot ja kokonaiskustannukset. Vuoden 2017 kustannusvastaavuudeksi arvioidaan hiukan yli 100 prosenttia. Passivolyymin vaikea ennakoitavuus seuraaville vuosille aiheuttaa laskennalle haasteita, sillä volyymin muutoksilla on suoraan vaikutusta myös kustannusvastaavuuteen. Toimivaltasiirtojen ja poliisin informaatioteknologiakeskuksen perustamisen vaikutuksia maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmiin on myös hyvin vaikea tässä suhteessa ennakoida. Kustannusvastaavuutta seurataan vuoden 2017 aikana. Suojelupoliisin turvallisuusselvitysten määrän arvioidaan olevan vuonna 2017 yhteensä noin 40 500 kappaletta. Suppeita turvallisuusselvityksiä arvioidaan tehtävän yhteensä noin 32 000 ja perusmuotoisia ja laajoja turvallisuusselvityksiä arvioidaan tehtävän noin 8 500. Turvallisuusselvityksistä arvioidaan kertyvän suojelupoliisille tuottoa noin 2,6 miljoonaa euroa. Kustannusvastaavuuden arvioidaan alustavien laskelmien perusteella olevan kaikkien turvallisuusselvitysten osalta noin 100 prosenttia. Vuoden 2017 arviossa on huomioitu turvallisuusselvitysrekisterin käyttöönotto keskellä vuotta. Rekisterin käyttöönoton jälkeen turvallisuusselvitysten määrä todennäköisesti putoaa vuoden 2016 tasosta. Henkilöstöresurssi turvallisuusselvitysten tekoon suojelupoliisissa on noin 35 työntekijää. Turvallisuusselvitysrekisterin käyttöönotosta tulee heti ylläpitokustannuksia ja konvertointityö maksaa. Liitteen 1.2 kustannusvastaavuuslaskelmassa on eritelty vuosien 2014 2017 tuotot ja kustannukset. Vuoden 2016 luku perustuu talousarvioon ja talousarvioesitykseen. Vuoden 2017 luvusta on poistettu passivolyymin muutoksesta aiheutunut tuottovähennys. Vuosien 2014 2015 luvut sisältävät suojelupoliisin tuotot ja kustannukset. Liitteessä 1.3 on kustannusvastaavuuslaskelma suojelupoliisin osalta vuodelle 2017. Hinnantarkistuksilla tai asetuksen sisällöllisillä muutoksilla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia asiakkaisiin.
10 6 Asian valmistelu Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017 ja se olisi voimassa vuoden 2017 loppuun. Sen henkilökortin ja passin yhteismyöntöä koskevia suoritteita sovellettaisiin kuitenkin 1 päivästä huhtikuuta 2017 lähtien. Asetusehdotus on valmisteltu sisäministeriön poliisiosastolla yhteistyössä Poliisihallituksen ja suojelupoliisin kanssa. Asetusehdotuksesta on pyydetty valtiovarainministeriön ja oikeusministeriön lausunnot. Lausunnolle lähetetyssä asetusluonnoksessa oli uutena suoritteena lupavalvonnan hallinnollinen päätös, jolla olisi katettu osittain lupavalvonnasta poliisille aiheutuvia kustannuksia. Valtiovarainministeriö toteaa lausunnossaan lupavalvonnan hallinnollisen päätöksen osalta, että jos kyse on sanktion luonteisista maksuista, ne eivät ole maksuperustelain mukaisia maksuja. Kyseessä olevien maksujen rinnalla ei myöskään lähtökohtaisesti ja käytännössä ole peritty erikseen maksuperustelain mukaisia maksuja hallinnollisesta työstä. Sanktiomaksussa saatetaan kuitenkin joissakin tapauksissa huomioida myös valtiolle aiheutuvat hallinnolliset kustannukset määrittelemättä niitä kuitenkaan eri maksuun sisältyviksi. Sama lähtökohta tulisi olla myös muissa hallinnollisissa seuraamuksissa. Useimmiten ne jäävät valtion maksettaviksi. Valtiovarainministeriö katsoo kuitenkin, että sinänsä ei liene lainsäädännöllistä estettä sille, että valtio perisi näistä toimenpiteeseen liittyvistä hallinnollisista toimenpiteistään omakustannusarvoa vastaavan maksun, jos kustannuksia ei peritä jo muussa maksussa. Tapauksessa, jossa henkilö määrätään ajokieltoon eli käytännössä peruutetaan ajokortti ja tehdään merkinnät rekistereihin, on kyse toimenpiteistä, jotka joudutaan tekemään vastaanottajan toimenpiteiden johdosta. Valtiovarainministeriö katsoo lausunnossaan, että asia liittyy sanktioihin ja niiden määräämiseen ja pitää lausunnon pyytämistä oikeusministeriöltä tarpeellisena. Oikeusministeriö toteaa lausunnossaan liittyen lupavalvonnan hallinnollisesta päätöksestä ehdotettuun uuteen suoritteeseen, että maksuperustelaki ja sen esityöt viittaavat siihen, ettei maksun periminen ajokiellosta vaikuta valtion maksuperustelain nojalla perustellulta. Oikeusministeriö katsoo, että on epäselvää, voidaanko seuraamusta yleensäkään pitää valtion maksuperustelaissa tarkoitettuna suoritteena. Ajokiellolla tai niitä koskevilla päätöksillä ei ajokieltoon määrättävien piirissä voida katsoa olevan laisinkaan maksuperustelaissa tarkoitettua "kysyntää". Vaikka ajokieltoa pidettäisiin maksuperustelaissa tarkoitettuna suoritteena, muistuttaa se oikeusministeriön käsityksen mukaan joka tapauksessa lähinnä lain maksuttomia suoritteita koskevassa 5 :ssä tarkoitettuja kollektiivisuoritteita. Lisäksi oikeusministeriö toteaa, että koska ajokielloista hyötyvät ennen kaikkea muut kuin ajokieltoon määrätty itse, olisi oikeudenmukaista kohdistaa myös kustannukset kaikille veronmaksajille. Jos ajokieltojen määräämisestä aiheutuvia kustannuksia on välttämätöntä kohdistaa kaikkien veronmaksajien asemesta ajo-oikeuden haltijoille, olisi seuraamusten sijaan siten arvioitava ensisijaisesti esimerkiksi ajokortteihin ja liikenteeseen liittyvien maksu- tai verotulojen kohdistamista tähän tarkoitukseen. Asetuksen jatkovalmistelussa lausuntojen jälkeen asetusluonnoksessa olleesta suoritteesta koskien lupavalvonnan hallinnollista päätöstä on päätetty luopua kokonaan.
11 Suurimman osan kyseessä olevasta suoritteesta olisivat muodostaneet ajokiellot ja suoritteen kustannusvaikutus ilman ajokieltopäätöksiä jäisi hyvin pieneksi ja omakustannusarvoisena suoritemaksu esimerkiksi yhtä ampuma-aseen hallussapitoluvan peruuttamispäätöstä kohden muodostuisi hyvin korkeaksi. Valtiovarainministeriö katsoo lausunnossaan myös, että asetusehdotuksen 7 ja 8 :ssä, joissa viitataan Veikkaus Oy:öön, tulisi täsmentää, että kyseessä on uuden, vielä eduskunnan käsiteltävänä olevan lainsäädännön mukainen Veikkaus Oy. Asetusehdotusta on jatkovalmistelussa tarkennettu tältä osin. Koska yleisen kustannustason nousun ei ennakoida olevan vuonna 2017 merkittävän, valtiovarainministeriö katsoo, että poliisin tulee huolehtia siitä, etteivät kustannukset ja sitä kautta maksut nouse, ja ettei suoritteiden tuottamisesta aiheudu enempää kustannuksia, kuin mitä suoritteen tarkoituksenmukainen laatutaso edellyttää. Valtiovarainministeriö toteaa puoltavansa sisäministeriön ehdotusta poliisin maksuasetukseksi edellyttäen, että maksut ovat, lukuun ottamatta 3 :n alennettuja maksuja, kustannusvastaavat. Asetusehdotusta ei ole tarkastettu oikeusministeriön lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikössä asian kiireellisyyden vuoksi. 7 Muuta huomioitavaa Vuoden 2018 maksuasetuksen valmistelussa on tarpeen huomioida jo vahvistetut sekä vielä valmistelussa olevat lainmuutokset. Hallituksen esitys ampuma-aselain, rikoslain 41 luvun 1 :n ja poliisilain 2 luvun 6 :n muuttamisesta on tarkoitus antaa tammikuussa 2017 eduskunnalle. Osan suunnitteluista lainmuutoksista on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian ja osan vuonna 2018. Muutosehdotukset aiheuttaisivat toteutuessaan muutostarpeita maksuasetukseen. Liitteet 1.1 Poliisin suoritteiden hinnanmuutokset 1.1.2017 1.2 Kustannusvastaavuudet poliisin nettobudjetoiduissa lupapalveluissa ja liiketaloudellisissa suoritteissa 2014 2017, arvio 1.3. Suojelupoliisin muiden julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus 2017, arvio