SUOMALAISEN LUTERILAISEN LÄHETYSTYÖN AIKAJANA JUURET 1695 Hallen laitosten perustaminen merkitsi luterilaisen pietismin parissa syntyneelle lähetysherätykselle voimakasta tukikohtaa. Lähetystyöhön johtaneet periaatteet: 1. Raamattu ja lähetys 2. eskatologia 3. elävä usko ja lähetys 1706 Ensimmäiset lähetit saapuivat Trankebariin Etelä-Intiaan. Bartholomaeus Ziegenbalg ja Heinrich Plütschau olivat ensimmäiset tanskalais-hallelaisen lähetystyön lähetit. Toinen lähetystyön haara oli herrnhutilaisuus. Nikolaus Ludvig von Zinzendorf (1700-1760). 1756 Ensimmäinen tunnettu suomalainen lähetystyöntekijä Mattias Nyberg lähti herrnhutilaisten lähettinä Surinamiin. -1800- Euroopassa perustettiin 1800-luvun alussa useita lähetysseuroja. Ruotsiin lähetysseura vuonna 1835, Norjaan 1842. 1812
Suomen Pipliaseura perustettiin SUOMALAISEN LÄHETYSTYÖN VIRIÄMINEN Lähetysharrastusta edistivät Suomessa mm. heränneet (Jonas Lagus) ja rukoilevaiset (Henrik Renqvist). Valtiollinen tilanne vaati suurta varovaisuutta. Varat kanavoitiin Ruotsin kautta. Kalajoen käräjät 1838/1839 takaisku myös lähetystyölle. 1856 Leipzigin lähetysseuran johtaja Karl Graul vieraili Suomessa 1857 Maassamme vietettiin kristinuskon maahantulon 700- vuotisjuhlia, jossa kerättiin kolehti lähetystyölle. 1859 Suomen Lähetysseura perustettiin OMA TYÖALA AMBOMAALTA 1868 Ensimmäiset lähetyssaarnaajat vihittiin virkaansa ja lähetettiin Saksan kautta Afrikkaan. Suomen Lähetysseura lähetti lähetyssaarnaajat omalle työalalle. 1870 Lähetyssaarnaajat aloittivat työn Lounais-Afrikassa. Käytännön työ, kielen opiskelu, sananjulistus. Korostettiin kansan kieleen paneutumista ja lukutaitotyötä.
1883 Loppiaisena 1883 kastettiin kuusi nuorta miestä Omulongan lähetysasemalla. TYÖALOJA JAPANISTA JA KIINASTA -1900- Vuosisadan vaihteessa korostettiin Kiinaa lähetystyön haasteena. 1901- Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys suunnitteli Härmän kokouksen (1895) jälkeen oman työalan avaamista Japanissa. Tuolloin SLEY oli toinen luterilainen lähetysseura Japanissa. 1902 Suomen Lähetysseura aloitti työn Kiinassa. Syinä uuden työkentän avaamiseen olivat muun muassa ambolähetyksen suvantovaihe, toisen kentän tarve ja kasvava lähetystyöhön ilmoittautuneiden määrä. Kiinan lähetys aloitti lääkärilähetyksen ja toi työmahdollisuuksia naisläheteille. Optimistiset lähetystyön näköalat: Edinburghin lähetyskonferenssi 1910. I MAAILMANSOTA 1924 Suomen Lähetysseura oli tuntenut kiinnostusta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa asuneisiin juutalaisiin. Työ aloitettiin Palestiinassa, ensimmäisinä lähetteinä olivat lyhyen kauden Aapeli Saarisalo perheineen. Erityisen pitkän päivätyön juutalaislähetyksen saralla teki
Aili Havas (1932-) Juutalaistyö oli mm. lastenkoti ja koulutoimintaa. 1939 Suomen Lähetysseura aloitti työn Angolassa, 1939-1946. II MAAILMANSOTA 1945- Toisen maailmansodan jälkeen lähetystyö oli monella tavalla uuden tilanteen edessä: 1. Kiina sulkeutui 2. nuoret kirkot itsenäistyivät 3. Lähetyskenttiä jaettiin uudelleen 1948 Suomen Lähetysseura aloitti työn Tansaniassa 1952/1956 Aikaisemmin Kiinassa toimineet lähetystyöntekijät joutuivat etsimään uuden työalan Hong Kongista ja Taiwanilta. Näin saatiin kosketus suurkaupunkityöhön. 1960 Suomen Lähetysseura aloitti työn Pakistanissa. Pakistan on SLS:n ensimmäinen islamilainen työala. 1967 Suomen Ev.lut. Kansanlähetys perustettiin. Työalat Japanista (1968), Etiopiasta (1968), Aasian islamilaisista maista (1968), Slaavilaislähetys (1968- ), Eurooppa (1972-1973), raamatunkäännöstyö (1979) 1973 Sanansaattajat perustettiin. Painopisteenä Itä-Eurooppa
ja radiolähetys. 1974 Evankelis-luterilainen lähetysyhdistys Kylväjä perustettiin. - lähetystyön voimakas kasvu 1970-1980-luvulla - Suomalaiset aloittivat lähetystyön Euroopan siirtolaisten parissa - keskustelu Slaavilaislähetystyöstä - nuorten lyhytaikainen lähetystyö - lähetystyö lähemmäksi paikallisseurakuntia - keskustelu suomalaisen lähetystyön identiteetistä: kansainvälisten lähetysjärjestöjen asema - suurkaupunkityön haaste - raamatunkäännöstyö voimistuu 1989-1991 Neuvostoliiton hajoaminen; Baltian maiden itsenäistyminen. Inkerin kirkon uusi nousu ja painopiste lähialueille Venäjälle ja Baltiaan. - Taloudellinen lama leikkaa lähetystyön taloudellista pohjaa. - Vuosituhannen vaihdetta korostava AD 2000-liike muistuttaa 10/40 ikkunasta. - Euroopan murrokseen havahdutaan myös Suomessa. - Työ Venäjällä voimistuu 2000- Vuosituhannen vaihteessa - keskustelua suomalaisesta lähettämisjärjestelmästä: kirkko ja lähetysjärjestöt
- Sat7 hanke avaa TV:n mahdollisuuksia Lähi-idässä - raamatunkäännöksiä valmistuu eri kielillä - mahdollisuuksista Kiinassa keskustellaan JUHANI KOIVISTO