SAINI-arkkitehtuuri Pauli Kilpikivi Janne K Tuominen Mikael Himanka LogicaCMG 2006. All rights reserved
Johdanto Tavoitteena on ollut kuvata sähköisen asioinnin ja interaktiivisten verkkopalveluiden tietojärjestelmille yhteiset periaatteet sekä kokonaisarkkitehtuuri Menetelmänä on hyödynnetty valtiohallinnon arkkitehtuurien suunnitelumenetelmää Arkkitehtuurisuunnittelussa on huomioitu nykyinen IT-ympäristö, käynissä olevat kehityshankkeet, sekä teknologia- ja arkkitehtuuritrendit FinnWell, SerAPI, Ihannesairaala, Kanto, KuntaIT, ValtIT, Ydinprosessit ja palvelut SOA, BPM, Web 2.0, semanttinen web Analysoitu arkkitehtuurivaihtoehtoja hajautuksen ja keskittämisen suhteen Kanto-hanke keskittää muuten varsin hajautunutta terveydenhuollon järjestelmäarkkitehtuuria Onko arkkitehtuuria jatkossa kehitettävä keskitettyyn suuntaan? 2
Nykytilanteesta Potilastiedot ovat lähes 100-prosenttisesti jo sähköisessä muodossa Tiedot ovat hajallaan sadoissa eri tietovarastoissa terveydenhuollon eri organisaatioissa Kunnissa, sairaanhoitopiireissä, yrityksissä ja muissa terveydenhuollon organisaatioissa on käytössä lukuisia web-sivustoja, jotka pääosin sisällönhallinta-järjestelmillä ylläpidettyjä terveydenhuollon tietopalveluja Käytössä olevista verkkopalveluista vain harvat on integroitu terveydenhuollon perusjärjestelmiin ja siten osaksi palveluprosesseja Esimerkkejä verkkopalveluista Tervesuomi, Terveysportti (ammattilaisille), web-ajanvaraus Käytetyt arkkitehtuuriratkaisut ovat kirjavia eivätkä yhteensopivia. 3
Kokonaisarkkitehtuuri cmp Rakenneosat Yhteiset tukipalvelut Tunnistaminen Allekirjoitus Maksaminen Verkkopalvelun käyttäjä SAINI-palvelut Terveystili Tietovarastot VTJ Kansalline n arkisto eresepti Yksilöinti- ja tavoitettavuustiedot Valtuutusten hallinta Aikaleimat Salaus Kertakirjautuminen Terveyskortti Sähköiset palvelut Koodistopalvelu Validoitu tietopalvelu Potilastietojärjestelmät Pharmaca Fennica Käytettävyyspalvelut Lomakkeet Organisaation tietojärjestelmät 4
Tietoarkkitehtuuri Terveyskortti kokoaa kansalaisen henkilökohtaisesti hallitsemat terveys/sairaustiedot. Jokaiselle tiedolle pitää olla aina omistaja, joka vastaa sen laadusta ja oikeellisuudesta. Suosituksena on käyttää Suomen HL7 - yhdistyksen standardoimia rakenteisia asiakirja- ja viestimuotoja virallisten potilastietojen osalta Itsekirjatut henkilökohtaiset tiedot (terveyskortti) pitää standardisoida kansallisella tasolla Informatiivisen tiedon osalta suositellaan KTL:n kuvaamaa rakenteista muotoa Suosituksena on, että informatiivisen tiedon osalta siirryttäisiin hyödyntämään validoituja tietopalveluita. 5
Tietoturva-arkkitehtuuri Asiakkaan sähköisessä asioinnissa todentaminen täytyy toteuttaa luotettavasti ja käytettävyydeltään korkeatasoisesti. Käytettävyyden nimissä tulee huolehtia, että toteutettaessa palveluita hajautetusti, eri toteutukset ovat keskenään yhdenmukaisia. Konkreettisia suositeltavia todentamisratkaisuja ovat. Vetuma ja tunnistus.fi palvelut Kansalaisvarmenne ja Tupas todentamismenetelmät Käyttövaltuushallintatiedot terveyskortin osalta talletetaan terveyskorttiin 6
Palveluarkkitehtuuri Palvelukeskeinen arkkitehtuuri (SOA Service Oriented Architecture) tarjoaa hyvän pohjan verkkopalveluiden kehitykselle SOA mahdollistaa palveluiden uudelleenkäytön, jota kautta kustannussäästöjä Uudelleenkäytön onnistuminen vaatii kuitenkin panostusta Palvelukeskeiseen arkkitehtuuriin siirtyminen vaatii uusia tietojärjestelmiä, jotta uudelleenkäyttö olisi mahdollista Palveluhakemisto Palveluväylä Palvelut suositellaan jaettavaksi neljään eri kerrokseen Infrastruktuuri-, perus-, koosteiset- ja prosessipalvelut 7
Palvelukartta 8
Tekninen arkkitehtuuri Suositeltavaa on, että verkkopalvelujen toteutuksessa pyritään rajoittamaan teknologista monimuotoisuutta >> standardit käyttöön Teknisessä arkkitehtuurissa hyödynnetään sekä toimialariippumattomia että toimialakohtaisia teknisiä ratkaisuja Suosituksena on käyttää Web Services Interoperability (WS-I) järjestön Basic Profile 1.1 version määrittelemiä teknologisia standardeja. Virallisten tietojen osalta rajapinnoissa on huomioitava HL7 v3 standardi, MR-siirrot sekä HL7 tietoturvamääritykset. Open Source -ratkaisuja on syytä hyödyntää toteutuksissa Standardisointi ulotettava ammattilaisten järjestelmistä verkkopalveluihin 9
Akkitehtuurivaihtehdot 1. Keskitetty arkkitehtuuri 2. Hajautettu arkkitehtuuri 3. Ohjatusti hajautettu arkkitehtuuri 10
Vaihtoehto 1 Keskitetty malli 11
Vaihtoehto 2 Hajautettu malli 12
Vaihtoehto 3 Ohjatusti hajautettu malli 13
Suositus Ohjatusti hajautettu malli Hajautetun ja keskitetyn mallin edut Mahdollistaa parhaiten nykyisten investointien hyödyntämisen Tarjoaa mahdollisuuden innovatiivisille toimijoille, mutta tarjoaa myös yhteiset peruspalvelut Ratkaisu pohjautuu yhteisiin standardeihin, joilla varmistetaan eri toimijoiden ratkaisujen yhteentoimivuus cmp Vaihtoehto 3 Verkkopalvelun käyttäjä SAINI Kesk itetyt sähköiset palv elut Terv eystili Lokipa lv elu Integraa tiov äylä Palv eluhakemisto «use» Sektori Kansalline n arkisto Verkkopalvelu Sähköiset palvelut Terv eys kortti tietov arasto Kansalliset ratkaisut Tunnistautuminen ja todentaminen Tav oitettav uusj ärj estelmä Väestötietoj ärj estelmä eres epti Terv esuomi.fi j a Duodecim 14
Tarkemmin Saini-verkkopalvelu sivusto tarjoaa keskitetysti seuraavat palvelut Kansallisen arkiston katseluyhteys ereseptin kansalaisliittymä Terveyskorttihakemisto Terveyskorttien arkistopalvelu Palveluhakemisto Tunnistautumispalvelu Saavutettavuus (ValtIT kehittää) Lokitus Sektorikohtaisesti tuotetaan seuraavat palvelut Kontekstikohtaisia verkkopalveluja eri kohderyhmille, tarvitaan näiden tarkempi määrittely ja priorisointi Palveluissa käytetään terveystilikonseptia Tunnistautumispalvelu Lokitus 15
Yhteenveto ja tiekartta Keskitetyt toimijat ja vastuut sovittava Sektori-tasot sovittava Terveystili-palvelun suunnittelu Toiminnallisuus Terveyskortin tietosisällön standardit Validoidun tietopalvelun suunnittelu Toimijat Tiedon jakelun ja ylläpidon toimintamalli Teknisten standardien kiinnittäminen Palveluväylä KuntaIT ja ValtIT, HL7 16