Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailut 2009-2012 Veden laatu - Pohjaeläimet - Kalat

Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailut 2009-2012 Veden laatu - Pohjaeläimet - Kalat Aki Mettinen Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 246/2014

LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 246/2014 Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailut 2009-2012 Veden laatu - Pohjaeläimet -Kalat Aki Mettinen Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Laatija: Aki Mettinen, Jorma Valjus Tarkastaja: Aki Mettinen Hyväksyjä: Jaana Pönni LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, JULKAISU 246/2014 Valokuva(t): LUVY ry Kansikuva: Aki Mettinen, LUVY ry (Oxyethira sp. pikkusirvikkäisiin kuuluva palkonen ) Julkaisu on saatavana myös internetistä: www.luvy.fi/julkaisut Harriprint Tmi Karkkila 2014 ISBN 978-952-250-114-1(nid.) ISBN 978-952-250-115-8(PDF) ISSN-L 0789-9084 ISSN 0789-9084 (painettu) ISSN 1798-2677 (verkkojulkaisu)

Sisältö 1 Johdanto... 9 2 Vesistötarkkailun alue.........................................10 2.1 Kivikoskenpuron, Lempaanjoen ja Kirkkojoen osavaluma-alue... 12 2.2 Risubackajoen osavaluma-alue... 13 2.3 Vihdin Enäjärven, Poikkipuoliaisen, Tervalammen, Palojärven ja Palojoen osavaluma-alue... 15 2.4 Stora Lonoks ja Harvsån osavaluma-alue... 15 2.5 Siuntionjoen pääuoman keski- ja alaosa... 15 3 Jätevesikuormitus... 16 3.1 Yleistä... 16 3.2 Pistekuormitus vuonna 2012... 17 4 Näytteenottoajankohdat... 19 5 Säätila ja virtaama... 19 6 Vesistötarkkailun fysikaalis-kemialliset tulokset... 21 6.1 Kivikoskenpuro ja Kirkkojoki (Munkkaan Jätekeskus)... 21 6.2 Risubackajoki (Muijalan haaran teollisuusalue ja Mäyräjoen haaran Nummelan puhdistamo)... 25 6.3 Kurjolammenoja ja Poikkipuoliainen... 30 6.4 Harvså... 31 6.5 Yhteenvetoa Karhujärveen laskevien jokien veden laadusta vuonna 2012... 31 6.6 Siuntionjoen pääuoman keski- ja alaosa... 34 6.7 Jokialueiden vedenlaatu ja kuormituslaskelmat... 36 6.7.1 Kokonaisravinteet ja kiintoainepitoisuus sekä näiden kuormituslaskelmat... 36 6.7.1.1 Kiintoaine... 37 6.7.1.2 Kokonaisfosfori ja -typpi... 38 6.7.2 Vesistömalli Vemala ja kokonaisravinteiden kuormituslaskelmat... 41 6.7.3 Fosfaattifosfori... 42 6.7.4 Liukoiset typpiravinteet... 43 6.7.5 Lämpökestoiset kolibakteerit... 44 6.7.6 Muu veden laatu... 45 6.7.7 Ravinnehuuhtoumat/km 2 osavaluma-alueittain... 46

6.8 Yhteistarkkailun järvet... 47 6.8.1 Happi... 47 6.8.2 Ravinteet... 48 6.8.3 Klorofylli-a... 52 6.8.4 Muu veden laatu... 53 6.9 Vihdin Enäjärvi... 53 7 Vesistötarkkailun pohjaeläimet 2010 2012... 55 7.1 Pohjaeläintarkkailun perusteet... 55 7.2 Laaja tarkkailu 2012 ja suppeat tarkkailut 2010 ja 2011... 55 7.3 Näytteenotto ja näytteiden käsittely... 55 7.3.1 Virtavesinäytteet... 55 7.3.2 Suvantonäytteet ja järvinäytteet... 56 7.3.3 Kuormitus ja virtavesihavaintoalueet... 57 7.4 Näytteiden esikäsittely ja määritys... 58 7.5 Pohjaeläinaineiston analysointi... 58 7.5.1 Suku- ja lajikohtainen tarkastelu... 58 7.5.2 Taksoni- ja yksilömäärät... 58 7.5.3 Virtavesien kosket, jokityypille ominaiset EPT-heimot... 58 7.5.4 Virtavesien suvantoalueet, RI... 59 7.5.5 Järvien syvänteiden tila, CI-indeksi... 60 7.6 Tulokset... 61 7.6.1 Virtavesihavaintoalueet... 62 7.6.1.1 Risubackajoki... 63 7.6.1.2 Kivikoskenpuro... 63 7.6.1.3 Kirkkojoen Lempaankoski ja Munksinkoski... 63 7.6.1.4 Siuntionjoen Kvarnbynkoski, Sjundbynkoski ja Palokoski... 64 7.6.1.5 Koskialueiden EPT-heimot... 65 7.6.1.6 Suvantoalueet RJS ja KÅS... 67 7.6.1.7 Uhanalaiset ja harvinaiset lajit... 68 7.6.2 Järvialueet... 68 7.6.2.1 Björnträsk... 68 7.6.2.2 Tjusträsk... 68 7.6.2.3 Vikträsk... 68 7.6.2.4 CI-indeksi... 69

7.7 Tulosten tarkastelua... 69 7.7.1 Taksonimäärät... 69 7.7.2 Latvapurot ja isot kosket... 70 7.7.3 Vanhat tyyppiominaiset EPT-heimot ja pohjaeläinluokka... 70 7.7.4 Uudet pohjaeläinluokkamuuttujat... 71 7.7.5 Pohjaeläimet ja taimen... 72 7.8 Pohjaeläintarkkailun jatkaminen... 72 8 Kalataloudellinen yhteistarkkailu 2009 2012... 72 8.1 Johdanto... 72 8.2 Taustatiedot... 73 8.2.1 Tarkkailualueen kuvaus... 73 8.2.2 Siuntionjoen vesistön kalasto ja kalastuksen säätely... 74 8.2.3 Kalataloudelliset kunnostukset... 74 8.3 Tarkkailun toteutus... 76 8.3.1 Sähkökoekalastus... 76 8.3.2 Kalastustiedustelu... 77 8.3.3 Kasteluveden käytön seuranta... 77 8.4 Kalatarkkailun tulokset... 77 8.4.1 Sähkökoekalastus... 77 8.4.1.1 Risubackajoki ja Siuntionjoen keskiosa... 78 8.4.1.2 Kivikoskenpuro ja Kirkkojoki... 81 8.4.1.3 Palojoki ja Kvarnbäcken... 84 8.4.1.4 Siuntionjoen vesistön taimen... 85 8.4.2 Kalastustiedustelu... 87 8.4.2.1 Pyyntimäärä ja kalastuksen ajoittuminen... 87 8.4.2.2 Saalis vuonna 2012... 89 8.4.3 Havaintoja ja mielipiteitä... 90 8.4.4 Kasteluveden käyttö... 91 8.4.4.1 Kasteluvesimäärät vuosina 2009 2012... 92 8.5 Tulosten tarkastelu ja arvio jätevesikuormituksen ja kasteluveden oton vaikutuksista... 92 8.5.1 Virtavedet... 92 8.5.1.1 Epävarmuustekijöitä... 92 8.5.1.2 Yksilötiheys ja lajimäärä alueittain... 92

8.5.1.3 Risubackajoki... 93 8.5.1.4 Siuntionjoen keskiosa ja Palojoenkoski (vertailualue)... 94 8.5.1.5 Kivikoskenpuro ja Kirkkojoki... 96 8.5.1.6 Kvarnbäcken... 99 8.5.2 Karhujärvi... 99 8.5.3 Kasteluveden oton vaikutukset Siuntionjoen vesistössä vuosina 2009 2012.... 101 8.5.4 Kalatarkkailun jatkaminen ja muutosehdotuksia.................... 101 9 Yhteenveto ja arvio jätevesikuormituksen vaikutuksista Siuntionjoen vesistön tarkkailualueella vuosina 2009 2012... 102 9.1 Jätevesi- ja muu kuormitus Siuntionjoen vesistöalueella 1990-luvulla... 102 9.2 Ravinnevirtaamat... 102 9.3 Pistekuormituksen osuus ravinnevirtaamista... 104 9.4 Kirkkojoki ja Kivikoskenpuro Munkkaan jätekeskus... 105 9.4.1 Risubackajoki Muijalan haaran teollisuusalue (Skanska Infra Oy)... 107 9.4.2 Risubackajoki Mäyräojan haara (Nummelan puhdistamo)... 108 9.5 Kurjolammenoja Nuorisokoti Nummela... 111 9.6 Siuntionjoen pääuoma... 112 9.7 Järvet... 112 9.8 Vaikutukset pohjaeläimistöön... 113 9.8.1 Virtavesien pohjaeläimet... 113 9.8.2 Järvet... 114 9.9 Vaikutukset kalastoon ja kalatalouteen... 114 9.9.1 Sähkökoekalastusalueet 2012 2013... 114 9.9.2 Kasteluveden oton vaikutukset Siuntionjoen vesistössä vuosina 2009 2012.... 115 9.9.3 Karhujärven kalastus ja kalastusta haittaavat tekijät vuonna 2012... 115 10 Tiivistelmä... 115 11 Siuntionjoen yhteistarkkailun jatkaminen... 117 Kirjallisuuslähteet:... 119

Liitteet Liite 1. Yhteistarkkailualueen kartat ja havaintopaikat... 123 Liite 2. Pistekuormittajien jätevesikuormitus vuosina 1992-2012... 131 Liite 3. Vedenlaatutulokset... 132 Liite 4. Analyysimenetelmät ja määritysrajaluettelo... 147 Liite 5. Pohjaeläintaksonit ja yksilömäärät virtapaikoilla... 153 Liite 6. Pohjaeläintaksonit ja yksilömäärät järvipaikoilla... 173 Liite 7. Pohjaeläinbiomassat (suvanto- ja järvinäytteet)... 176 Liite 8. Pohjaeläinpaikkojen pohjan laatu ym. havainnot... 178 Liite 9. Siuntionjoen kalastusalueella esiintyvät kalat ja ravut... 183 Liite 10. Sähkökalastussaalis vuosina 2010, 2012 ja 2013... 184 Liite 11. Karhujärven kalastustiedustelulomake... 186 Liite 12. Kasteluveden enimmäismäärät ja virtaamien raja-arvot... 191 Liite 13. Taimenen yksilötiheys (kpl/100 m 2 ) koealoittain vuosina 1978-2013... 192

1 Johdanto Siuntionjoen vesistön tilaa tarkkaillaan vesistöalueella sijaitsevien suurimpien pistekuormittajien ja muiden tarkkailijoiden toimesta. Tarkkailu on toiminnanharjoittajille myönnettyjen ympäristölupien velvoittamaa ja se suoritetaan ns. yhteistarkkailuina. Siuntionjoen vesistöalueella on kaksi yhteistarkkailua, Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailu ja Siuntionjoen vesistön kalataloudellinen yhteistarkkailu. Siuntionjoen vesistön pistekuormittajien yhteistarkkailussa osallisina ovat Vihdin vesihuoltolaitos (Vihdin Vesi), Rosk n Roll Oy Ab, Skanska Infra Oy (Soraset Yhtiöt Oy), Kirkkonummen Aktiivikeskus, Kiinteistö Oy /KN Keskus OÜ sekä Nuorisokoti Nummela Uusimaa Oy. Vuoden 2012 heinäkuussa Nuorisokoti Nummela Uusimaa Oy liittyi yhteistarkkailuun aloittaessaan toiminnan Top Hotels Oy:n Kokoushotelli Elohovin kiinteistössä sen uutena omistajana. Velvoitetarkkailijoiden lisäksi yhteistarkkailuun on osallistunut vapaaehtoisena tarkkailijana Suomen Sokeri Oy, joka käyttää vesistön mereen laskevan pääuoman Pikkalanjoen vettä raakavesilähteenä sekä muina tarkkailijoina alueen kunnat Lohja, Siuntio, Vihti ja Kirkkonummi ympäristön tilan yleisen seurantavelvoitteen perusteella. Vesistön yhteistarkkailua on toteutettu vuodesta 1974 alkaen. Voimassa oleva tarkkailuohjelma on vuodelta 2001 (Dnro 0196Y0067-103, 25.11.2001), johon on tehty joitakin pieniä yhteistarkkailukokouksissa tarkkailuvelvollisten ja viranomaisten kesken sovittuja muutoksia. Taulukossa 1 on esitetty Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun osalliset ja niille asetetut velvoitteet. Taulukko 1. Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun pistekuormittajat ja niiden toimintaa säätelevät lupamääräykset. Yhteistarkkailun osalliset Lupapäätös Vihdin vesihuoltolaitos, Nummelan puhdistamo LSY-2006-Y-350, 21.9.2007 Rosk n Roll Oy Ab, Munkkaan jätekeskus UUS-2004-Y-909-111. 15.6.2007 Skanska Infra Oy (Soraset Yhtiöt Oy) YS 436 UUS-2002-Y-404-111,28.4.2003 Ratametsän maankaatopaikka UUS-2008-Y-193-111, 6.3.2009 Muijalan teollisuuskaatopaikka UUS-2006-Y-83-111, 26.10.2006 KN Keskus OÜ (Kirkkonummen Akt.keskus, Kiinteistö Oy) UUS, No YS 1004, Dnro 0196Y0131-111. 10.9.2002 (Kiinteistö Oy Aktiivi, Aktiivi-instituutti,Evitskog) Nuorisokoti Nummela Uusimaa Oy, Pikku-Nummela LSVO n:o 97/1976 A, 22.11.1976 (Elämäntapaliitto ry, Hotelli Elohovi) (Top Hotels Oy; ympäristölupahakemus jätetty 29.6.2009) Vuosi 2012 oli suppean fysikaalis-kemiallisen tarkkailun ja laajan biologisen tarkkailun vuosi. Järvien rehevyystason seurantaan kuuluvia ravinneanalyysejä ja a-klorofyllipitoisuutta mitataan joka toinen vuosi ja vuoden 2012 tarkkailuun ne eivät sisältyneet. Biologinen tarkkailu perustuu pohjaeläimistön analysointiin. Vesistötarkkailuun sisältyvässä pohjaeläinseurannassa vuosi 2012 oli laaja näytteenottovuosi. Tarkkailu painottuu pistekuormitettujen osavaluma-alueiden virtavesien laadun seurantaan ja toisaalta pistekuormituksen kannalta merkittävien järvien (Karhujärven eli Björnträskin, Tjusträskin, Vikträskin ja laajoina vuosina myös Stora Lonoksin) seurantaan. Fysikaalis-kemiallisessa tarkkailussa tarkastellaan ainepitoisuuksien ohella koko tutkimusalueen ravinnevirtaamia, pistekuormittajien kuormitusta osavaluma-alueittain sekä järvien ravinnetasoa. Vuoden 2012 fysikaalis-kemiallisesta vesistötarkkailun tuloksista on laadittu kausiraportit 12.6., 20.7., 12.10. ja 30.10. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/2014 9

Fysikaalis-kemiallisesta näytteenotosta vastasi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n sertifioitu ympäristönäytteenottaja (erikoistumispätevyyden ala vesi- ja vesistönäytteet). Näytteet analysoitiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratoriossa, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025: 2005. Osa metallianalyyseistä tehtiin Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys ry:n laboratoriossa (T064). Edellisen kerran Siuntionjoen yhteistarkkailun tuloksia on raportoitu vuoden 2011 yhteenvedossa (Valjus 2012). Vesistötarkkailuun sisältyvässä pohjaeläinseurannassa laajan vuoden 2012 näytteenotto sisälsi pohjaeläinnäytteenoton kymmeneltä koskipaikalta, kahdelta jokien suvantopaikalta ja kolmesta järvestä kustakin järvestä kahdelta eri syvyydeltä (tulokset luvussa 7). Pohjaeläintarkkailun tuloksia on raportoitu viimeksi erillisessä pohjaeläimistöä koskevassa pitkänajan koosteraportissa vuosilta 2001 2009 (Mettinen 2010 ym.). Edellä kuvatun vesistön yhteistarkkailun lisäksi Siuntionjoen vesistöalueella on tehty kalataloudellista yhteistarkkailua vuodesta 1978 lähtien. Kalataloudellinen tarkkailuvelvoite perustuu eri velvoitteeseen kuin vesistötarkkailu ja siitä on laadittu oma tarkkailuohjelmansa. Luvussa 8 esitetään kalataloudellisen tarkkailun perusteet ja tulokset vuosilta 2009 2012. Kalataloudellisen raportin on laatinut apulaistutkija Jorma Valjus. Molempien yhteistarkkailuiden vastuuhenkilönä on vesistötutkija Aki Mettinen, joka laati vesistötarkkailun raportin (veden laatu ja pohjaeläimet) ja kokosi yhteen sekä laati yhteenvedot tarkkailujen tuloksista. Tähän laajaan raporttiin sisällytetään alkuperäisenä kaikki Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailua ja kalataloudellista tarkkailua koskevat tulokset. Raportissa esitetään myös muita kuin yhteistarkkailuun sisältyviä tuloksia, erityisesti Siuntionjoen yläosassa sijaitsevista järvistä ja eräiltä jokialueilta. Järvien vedenlaatutulokset on saatu Uudenmaan ELY-keskuksen seurannasta tai muista yksityisistä lähteistä. 2 Vesistötarkkailun alue Siuntionjoen vesistöalue (22.00) rajoittuu luoteessa Lohjanharjun pohjavesialueeseen, länsipuolella Karjaanjoen vesistöalueeseen ja idässä pienehköjen Suomenlahteen laskevien jokien ja purojen alueeseen. Siuntionjoen vesistön valuma-alue on pinta-alaltaan noin 480 km 2, josta järviä on 5,3 % (Siuntionjokineuvottelukunta 1989). Siuntionjoki-nimisenä vesistöalueen pääuoma alkaa Karhujärvestä (Björnträskistä), mutta merkittävä osa vesistöalueesta sijaitsee Karhujärven yläpuolella, johon laskee vesiä pohjoisesta Risubackajoen, koillisesta Palojoen ja etelästä Harvsån osavaluma-alueilta. Siuntionjoen pääuomaan liittyy lännestä Kirkkojoen haara, joka on suurin osavaluma-alue ja poikkeaa luonteeltaan vesistöalueen muista valuma-alueista. Kirkkojoen haaran valuma-alueella hienorakeisten maalajien ja peltojen osuus on selvästi suurempi kuin pääuoman ja siihen laskevien pienempien purojen alueilla. Kirkkojoen yhtymisen jälkeen Siuntionjoki laskee Tjusträskin ja Vikträskin kautta Pikkalanjokena Pikkalanlahteen. Siuntionjoen pääuoman alueella virtausta tasoittavien järvien määrä onkin suurempi kuin Kirkkojoen ja toisaalta myös Risubackajoen valuma-alueilla (kuva 1, liite 1 (1/8)). Siuntionjoki on merkittävältä osaltaan Natura-aluetta. Siihen kuuluu pääuoma aina Pikkalanjoen suulta Sågarsforsin koskeen asti, Kirkkojoki Munksinkoskelle saakka sekä siitä haaroittuvat Lempansån ja Aiskosbäcken. Natura-alue asettaa lisävelvoitteita veden laadulle ja rajoitteita toiminnalle (kuva 1). 10 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/2014

Kuva 1. Siuntionjoen vesistön Natura-alue. MML maastotietokanta 2011. Siuntionjoen laakso kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Siuntionjoessa on jäljellä alkuperäinen taimenkanta ja vesistössä esiintyy myös vuollejokisimpukkaa (Unio crassus). Vuollejokisimpukka on luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitettu eläinlaji ja taimenen merivaelteiset kannat määritellään Suomen eliölajien uhanalaisuusarviossa äärimmäisen uhanalaisiksi. Siuntionjoen vesistö jaetaan tulosten käsittelyn ja vertailun kannalta seuraaviin osavalumaalueisiin (katso alueet tarkemmin liitteestä 1): Kivikoskenpuron, Lempaanjoen ja Kirkkojoen osavaluma-alue (kuva 2) Risubackajoen osavaluma-alue (kuva 3) Vihdin Enäjärven, Poikkipuoliaisen, Tervalammen, Palojärven ja Palojoen osavalumaalue Stora Lonoks, Harvsån osavaluma-alue Siuntionjoen pääuoman keski- ja alaosa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/2014 11

Yhteistarkkailussa keskeisimmät vesimuodostuma-alueet on tyypitelty ympäristöhallinnon toimesta seuraaviin tyyppeihin (Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015). Vesistöaluetunnus Nimi Järvi/Joki Muodostuman tyyppi Kunta 22.003_y01 Siuntionjoen yläosa Joki Keskisuuret savimaiden joet Vihti (UUS), Siuntio (UUS) 22.001_001 Siuntionjoen alaosa Joki Keskisuuret savimaiden joet Siuntio (UUS) 22.002_001 Siuntionjoen keskiosa Joki Keskisuuret savimaiden joet Siuntio (UUS) 22.006_001 Kirkkojoki-Lempansån Joki Keskisuuret savimaiden joet Siuntio (UUS), Lohja (UUS) 22.003.1.001_001 Karhujärvi Björnträsk Järvi Runsasravinteiset järvet (Rr) Siuntio (UUS) 22.002.1.001_001 Tjusträsk Järvi Runsasravinteiset järvet (Rr) Siuntio (UUS) 22.001.1.001_001 Vikträsk Järvi Runsasravinteiset järvet (Rr) Siuntio (UUS) 2.1 Kivikoskenpuron, Lempaanjoen ja Kirkkojoen osavaluma-alue Osavaluma-alue sijaitsee tarkkailualueen länsi- ja luoteisosassa ja sen ainoa pistekuormittaja vuodesta 1993 lähtien on ollut Rosk n Roll Oy Ab:n Munkkaan jätekeskus Kivikoskenpuron latvoilla. Alempana Kivikoskenpuroon liittyy Lohjan suunnalta Munkkaanoja, minkä jälkeen Kivikoskenpuro muuttuu Lempaanjoeksi. Lempaanjokeen yhtyy alempana lännestä vielä Myransbäcken, Veijansån ja Aiskosbäcken, minkä jälkeen joki virtaa Kirkkojokena Siuntionjoen päähaaran yhtymäkohtaan saakka. Kirkkojoen keskivirtaaman on pitkällä aikavälillä arvioitu olevan 1,4 m 3 /s, mikä on selvästi suurempi kuin muilla jokihaaroilla. Munkkaan jätekeskuksessa on toiminut huhtikuusta 2005 lähtien oma käänteisosmoosiin perustuva jätevedenpuhdistamo, jossa puhdistetaan noin neljännes jätevesistä, loppuosa jätevesistä johdetaan Lohjan kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Jätekeskuksen ympäristön, kaatopaikka-alueiden pintaveden sekä jätevedenpuhdistamolla puhdistetun jäteveden tilaa seurataan purkuojassa yhteistarkkailun havaintopaikalla Ki8. Havaintopaikka sijaitsee noin 30 metriä vanhasta tasausaltaasta alavirtaan. Havaintopaikalle kertyy kaatopaikkavesien lisäksi vesiä myös muualta valuma-alueelta. Purkuoja johtaa Kivikoskenpuroon, jossa on seuraava yhteistarkkailun havaintopaikka Ki9. Myös sinne kertyy vettä puron yläosan voimakkaasti hajakuormitetulta valuma-alueelta. Puhdistamonhaaran yläpuolella on vielä havaintopaikka Ki7 pelto-ojassa. Lempaanjoki ei ole mukana yhteistarkkailun fysikaalis-kemiallisessa vedenlaatuseurannassa, mutta Uudenmaan ELY-keskus seuraa Lempaanjoen alapuolisen Kirkkojoen vedenlaatua havaintopaikalla K3 (Kirkkojoki 1,2). Osavaluma-alueen vertailuhavaintopaikkana toimii Ki0 Kivikoskenpuron latvoilla (kuva 2). 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/2014

Kuva 2. Kivikoskenpuron vedenlaadun havaintopaikat. Virtaussuunta kuvassa ylhäältä alaspäin. MML maastotietokanta 2011. Munkkaan jätekeskuksen kuormitusta seurataan myös erillisellä pinta- ja pohjavesitarkkailulla. Tarkkailuun kuuluu kolme pintavesihavaintopaikkaa, joista näytteet on saatu viime vuosina vain kahdesta. Toisen ojavesihavaintopaikan vesi laskee Kivikoskenpuroon ja toisen lounaaseen Munkkaanojaan, mistä vedet sekoittuvat myöhemmin Kivikoskenpuroon, kuitenkin huomattavasti alempana kuin edellä mainitut itä-kaakkoisosan kaatopaikkavedet (ks. Ranta 2013). 2.2 Risubackajoen osavaluma-alue Skanska Infra Oy:n (ent. Soraset Yhtiöt Oy:n) Ratametsän maankaatopaikka ja Muijalan teollisuuskaatopaikka sijaitsevat Risubackajoen läntisen haaran latvoilla ns. Arvolanojan alueella. Ratametsän patopenkereen läpi kulkevan suotovesiputken (SV1) ja Muijalan teollisuuskaatopaikka-alueen pintavesikaivon (SV2) veden laatua seurataan Skanska Infra Oy:n pohja- ja pintavesitarkkailun yhteydessä (esim. Nummela 2013a). Yhteistarkkailun puitteissa veden laatua tarkkaillaan Arvolanojan havaintopaikalla R4 ja alempana ojan muuttuessa nimeltään Risubackajoeksi, havaintopaikalla R9 (kuva 3). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/2014 13

Kuva 3. Risubackajoen vedenlaadun havaintopaikat. Virtaussuunta kuvassa ylhäältä alaspäin. MML maastotietokanta 2011. Tarkkailualueen pohjoisosaan sijoittuvalla Risubackajoen osavaluma-alueella sijaitsee myös Nummelan jätevedenpuhdistamo, jonka kuormitusta tarkkaillaan Risubackajokeen pohjoisesta liittyvän Mäyräojan itäisen haaran eli Nummelan haaran havaintopaikalla R10. Tähän haaraan ohjautuu myös vesiä Vihdin kunnan Höytiönnummen maankaatopaikalta (Nummela 2013b). Vihdin Vesihuoltolaitos seuraa nykyisin (vuonna 2013) vapaaehtoisesti veden laadun tilaa laskuojassa alempana sijaitsevalla havaintopaikalla R10a. Varsinaisessa Mäyräojan pääuomassa sijaitsee kaksi havaintopaikkaa, joista ylempi (MÄY) ennen Nummelan haaraa ja alempi (R8) Nummelan haaran alapuolella. Vasta näiden jälkeen Mäyräoja yhtyy alapuolella sijaitsevaan Risubackajokeen. Risubackajoen veden laatua seurataan vielä joen alimmalla havaintopaikalla R1, joka sijaitsee Niemenkylän sillan kohdalla juuri ennen joen laskemista Karhujärveen eli Björnträskiin (kuva 3). 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/2014

2.3 Vihdin Enäjärven, Poikkipuoliaisen, Tervalammen, Palojärven ja Palojoen osavaluma-alue Karhujärveltä koilliseen suuntautuvalla osavaluma-alueella, Kurjolammen rannalla on sijainnut Top Hotels Oy:n Kokoushotelli Elohovi, jonka puhdistamolta käsitellyt jätevedet on laskettu Kurjolammenojaan. Veden laatua seurataan havaintopaikalla Ku2. Hotelli Elohovin toiminta päättyi huhtikuun 2012 lopussa ja kiinteistö myytiin Case Component Oy:lle, jonka tytäryhtiö Nuorisokoti Nummela Uusimaa Oy perusti kiinteistöön nuorisokoti Pikku-Nummelan. Nuorisokodin toiminta kiinteistössä alkoi heinäkuussa 2012. Vesistön ensimmäinen latvajärvi Vihdin Enäjärvi laskee Poikkipuoliaiseen, josta lähtevää vettä tarkkaillaan myös yhteistarkkailussa havaintopaikalla PPL. Vihdin Enäjärven tilaa seuraa Uudenmaan ELY-keskus. Poikkipuoliaisen alapuolella sijaitsevat Tervalampi, Huhmarjärvi ja Palojärvi, joka laskee Palojokena Karhujärveen. Alueella toimii aktiivinen Vihdin Poikkipuoliaisen, Tervalammen ja Huhmarjärven vesiensuojeluyhdistys (PoTeHu ry), joka seuraa näiden järvien veden laatua vapaaehtoisesti. Palojoessa juuri ennen Karhujärveä sijaitsee yhteistarkkailun pääuoman vertailuhavaintopaikka PALO. Alueen toinen purovesien referenssipaikka (Ru0) sijaitsee Nuuksion suunnalta Poikkipuoliaiseen laskevassa purossa. Yhteistarkkailun keskeinen järvi, Karhujärvi (Björnträsk), on voimakkaimmin pistekuormitettu. Karhujärveen laskee pohjoisesta Risubackajoki, koillisesta Palojoki ja etelästä Harvså. Karhujärven tilaa seurataan kahdella havaintopaikalla (B1 ja B2) viisi kertaa vuodessa. Lisäksi otetaan laajoina fysikaalis-kemiallisina tarkkailuvuosina trofia- eli rehevyysnäytteet kuusi kertaa avovesiaikana joka toinen vuosi (parittomina vuosina). 2.4 Stora Lonoks ja Harvsån osavaluma-alue Osavaluma-alue sijaitsee Siuntionjoen vesistöalueen keskiosassa. Yhteistarkkailun osallinen, Kirkkonummen Aktiivikeskus Kiinteistö Oy:n omistama KN Keskus OÜ Kirkkonummen Evitskogissa johtaa puhdistetut jätevedet Stora Lonoks -järven luusuaan. Yhteistarkkailussa järven tilaa seurataan joka toinen vuosi. Lisäksi vuosittain tarkkaillaan Stora Lonoks -järvestä Karhujärveen laskevan Harvsån tilaa. 2.5 Siuntionjoen pääuoman keski- ja alaosa Siuntionjoen pääuomaan ei kohdistu velvoitetarkkailuun kuuluvaa suoraa pistemäistä jätevesikuormitusta. Pikkalanjoen ylittävän kantatie 51:n tuntumassa sijaitsevan huoltoaseman vähäinen pistekuormitus on huomioitu pistekuormituksen kokonaismäärää laskettaessa, mutta asemalla ei ole vesistötarkkailuvelvoitetta. Siuntionjoen pääuoman keski- ja alaosa sisältää osia Karhujärven lähivaluma-alueesta ja pääuoman keski- ja alaosan valuma-alueet, jossa sijaitsee Tjusträsk, Vikträsk sekä useita pienempiä järviä. Alueen ylin havaintopaikka S7 sijaitsee noin kilometrin päässä Karhujärven luusuasta ja havaintopaikka S3 pääuomaan liittyvän Kirkkojoenhaaran alapuolella. Tarkkailualueen alin virtavesihavaintopaikka on S1, jonka veden laatua tarkkaillaan Uudenmaan ELY-keskuksen toimesta. Liitteenä esitetään karttoja, jossa näkyvät Siuntionjoen vesistöalue osavaluma-alueineen ja yhteistarkkailuun sisältyvine havaintopaikkoineen, mistä sekä fysikaaliset että pohjaeläinnäytteet otetaan (liite1). Sekä Tjusträskillä (TJU) että Vikträskillä (VIK) on yksi havaintopaikka, joilta perusanalyysiin kuuluvat näytteet otetaan viisi kertaa vuodessa. Lisäksi järvien rehevyyttä tarkkaillaan yksityiskohtaisemmin joka toinen vuosi, jolloin trofianäytteet otetaan kuusi kertaa avovesiaikana. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/2014 15

3 Jätevesikuormitus 3.1 Yleistä Siuntionjoen vesistöalueen pistekuormitusta vähennettiin olennaisesti 1990-luvulla. Lohjan kaupunki rakensi vuonna 1993 siirtoviemärin Lohjan asemanseudun Munkkaanojan puhdistamolta Pitkäniemen puhdistamolle ja Siuntion kunta rakensi vuonna 1995 Pikkalanlahden keskuspuhdistamon, joka korvasi Siuntion asemanseudun puhdistamon. Vuoden 2000 alussa Cembrit Oy siirtyi tehdastuotannossa suljettuun vesikiertoon ja samaan aikaan saniteettijätevedet liitettiin Lohjan kaupungin viemäriverkkoon ja Honkanummen puhdistamo Kivikoskenpuron latvoilta poistettiin käytöstä. Vuonna 1976 valmistunutta Nummelan jätevedenpuhdistamoa on laajennettu vuosina 1992 ja 2000 2001. Puhdistamossa käsitellään vuosittain noin 270 000 m 3 jätevettä. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston Nummelan jätevedenpuhdistamolle 21.9.2007 antama ympäristölupapäätös (LSY-2006-Y-350) sai lainvoiman KHO:n päätöksen 11.5.2010 (dnro: 2218/1/09) myötä. Ympäristöluvan tultua lainvoimaiseksi lupaehdot tiukkenivat mm. typenpoiston suhteen kesäkuusta 2010 alkaen. Vihdin vesihuoltolaitos teetti vuosina 2011 2012 Nummelan puhdistamon jätevesien käsittelyyn liittyen kaksi selvitystyötä, joiden perusteella tehdään linjauksia tulevaisuuden jätevesien käsittelystä Nummelan alueella. Airix Ympäristö Oy (Jokihaara 2011) laati Nummelan nykyistä puhdistamoa ja sen laajentamista koskevan kapasiteettiselvityksen sisältäen kuormitusennusteet vuoteen 2040 asti. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (Mettinen 2012a) laati mm. tämän kapasiteettiselvityksen tiedot huomioiden kuormituksen vesistövaikutusselvityksen, jossa vertailtiin jätevesien johtamisen vaikutuksia Siuntionjoen vesistössä nykytilanteessa, kapasiteettilaajennuksen tilanteessa ja vaihtoehdossa, jossa jätevesiä ei johdeta Siuntionjokeen ollenkaan. Munkkaan jätekeskuksen ensimmäinen, 1960-luvulla avattu kaatopaikka on lähes kokonaan sulkurakennettu ja tällä hetkellä sulkurakennetaan toista, 1990-luvulla perustettua kaatopaikkaa, jolle jätteiden vastaanotto lopetettiin vuoden 2001 aikana. Sen jälkeen avattu uusi, neljän hehtaarin jätetäyttöalue täyttyi yhdeksässä vuodessa. Marraskuun alussa 2009 avattiin 1,8 hehtaarin laajennusalue, jonka on laskettu riittävän vuoden 2014 loppuun. Vuodesta 2000 käytössä olleen jätetäyttöalueen pohja on rakennettu täysin tiiviiksi, joten suotovedet voidaan kerätä talteen. Vanhoja läjitysalueita suljettaessa estetään sadeveden pääsyä jätteisiin ja siten likaisten suotovesien muodostumista. Suotovesien määrä on puolittunut vuodesta 2000 ja suotovesien veden laatukin on parantunut aikaisempiin vuosiin nähden. Jätekeskuksen ympäristön pintavedet, valtaosa suljettujen penkkojen pintavesistä ja uuden jätepenkan ympäristön pintavedet ohjautuvat ojituksin vanhan tasausaltaan ohi Kivikoskenpuroon. Kaatopaikkapenkkojen suotovedet kerätään talteen salaojituksin ja pumppaamalla ja ohjataan jätekeskuksen omalle jätevedenpuhdistamolle, josta puhdistetut jätevedet johdetaan myös Kivikoskenpuroon. Huhtikuusta 2005 toiminut puhdistamo puhdistaa nykyään noin puolet jätevesistä. Vuonna 2012 puhdistamon kautta vesistöön johdettiin 38 944 m 3 käsiteltyä jätevettä. Loppuosa jätevedestä johdetaan Lohjan kaupungin Pitkäniemen jätevedenpuhdistamolle. Toinen pintavesien purkaussuunta on ojaa pitkin Suitiantien ali Munkkaanojaan. Nämä vedet ovat pääosin peräisin vastaanottoalueen kentiltä ja jonkin verran myös suljettujen kaatopaikkojen pintavesistä. Veden laatua tarkkaillaan Munkkaan jätekeskuksen pinta- ja pohjavesitarkkailussa (esim. Ranta 2013). 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/2014

Kirkkonummen Aktiivikeskuksessa toimivalla KN keskus OÜ:n ja Nuorisokoti Nummela Uusimaa Oy:n pienpuhdistamoilla on lisäksi omat puhdistamotoiminnan tarkkailuohjelmansa. 3.2 Pistekuormitus vuonna 2012 Tarkkailualueen pistekuormittajien yhteenlaskettu jätevesikuormituksen vaihtelu seuraa hyvin suuresti Vihdin Nummelan jätevedenpuhdistamon kuormitusvaihtelua. Vesistöön puhdistamoilta johdetusta vedestä 90 % oli lähtöisin Nummelan puhdistamolta. Nummelan puhdistamolta vesistöön johdettiin 6 % edellisvuotta enemmän jätevettä, mikä nosti puhdistamoilta vesistöön kohdistuvan biologisen hapenkulutuskuorman edellisvuotta suuremmaksi. Puhdistamoiden yhteenlaskettu kokonaisfosforikuormitus oli hieman suurempi kuin edellisvuonna mutta typpikuormitus laski selvästi. Nummelan puhdistamon typpikuormitus on jo kolmantena perättäisenä vuonna alentunut ja oli vuonna 2012 koko tarkkailuhistorian alhaisin. Vuonna 2012 fosforin kokonaiskuormitus pysyi samalla tasolla kuin edellisvuonna, mutta biologinen hapenkulutus kasvoi hieman jätevesimäärän kasvun myötä. Nummelan puhdistamon vuoden 2012 puhdistustulokset saavuttivat vuosi- ja neljännesvuosikeskiarvoille luvissa asetetut ainepitoisuuksien ja poistotehojen (%) raja-arvot. Keskimääräinen fosforipitoisuus v. 2012 vesistöön johdetussa vedessä oli 0,062 mg/l (raja-arvo enint. 0,30 mg/l) ja poistoteho 99,6 %. Typenpoistoteho oli vuosikeskiarvona laskettuna 81 % (raja-arvo vähintään 70 %). Biologisen hapenkulutuksen BHK-arvot (vaihtelu 2,0 3,8 mg O 2 /l) ja keskimääräinen käsittelyteho (vuosikeskiarvo 99,3 %) edustivat erittäin hyvää tasoa. Nummelan puhdistamolla saavutettiin myös valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vaatimustaso koskien yksittäisiä näytteitä. Ammoniumtyppipitoisuudelle asetettu laskentajakson raja-arvo jäi saavuttamatta helmikuun näytteenottokerralla (21.2.), mutta uusien happianturien myötä nitrifikaation toimivuus alkoi parantua. Vuonna 2012 huhtikuussa (8. 10.4.) Väistön jätevedenpumppaamolla oli toimintahäiriö, jonka johdosta pääsi käsittelemätöntä jätevettä maastoon. Ylivuotopaikka oli Ojakkalassa lähellä Enäjärveä, noin 150 m:n etäisyydellä järven rantaviivasta. Ylivuotomääräksi arvioitiin n. 500 m 3. Ylivuoto on huomioitu keskimääräisten puhdistustulosten ja kuormitusten laskennassa (Valtonen 2013a). Munkkaan jätekeskuksen suotovesien määrä on puolittunut vuodesta 2000. Laskuojan veden laadussa nähdään selviä jätevesivaikutuksia, mutta sen vesimäärä on melko vähäinen. Laskuojasta vedet laskevat Kivikoskenpuroon, joka sijaitsee noin 1,3 km etäisyydellä laskuojan purkupaikoista. Munkkaan jätekeskuksen jätevesikuormitus vesistöön on laskenut hieman kahteen edellisvuoteen verrattuna. Suurin merkitys on jätevesimäärän vähenemisellä eli kuormitus muuttuu melko suoraan jätevesimäärän suhteessa. Munkkaan jätekeskuksen vesistövaikutusten arviointia on vaikeuttanut kaatopaikka-alueelta vesistöön valuvien vesimäärien arviointi. Virtaamamittauksiin tuli tarkennus kesäkuussa 2012, kun laskuojaan rakennettiin kolmiomittauspato. Päivittäisiä, automaattisia virtaamamittaustuloksia (keskimäärin n. 25 mittaustulosta/vrk, 710 745 mittausta/kk) saatiin kesäkuusta vuoden loppuun asti. Näistä laskettuja kuukausien keskiarvovirtaamalukuja käytettiin ainevirtaamien laskemiseen kesäkuun-joulukuun osalta. Alkuvuodesta (tammikuu, huhtikuu ja toukokuu) näytepäivinä tehtyjä virtaamatuloksia on käytetty suoraan näiden kuukausien osalta ainevirtaamalaskuissa. Niiltä kuukausilta, joilta ei ole käytössä virtaama- eikä näytetuloksia (helmikuu ja maaliskuu), kuukausivirtaama laskettiin vuoden keskivirtaamasta samassa suhteessa kuin Palokoskessa. Puuttuvina näytteiden pitoisuusarvoina käytettiin kaikkien otettujen näytteiden pitoisuuksien keskiarvoa, kuten muillakin yhteistarkkailun virtavesipaikoilla. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/2014 17

Kaikkien pistekuormittajien vuodesta 2002 lähtien johdetut jätevesi- ja kuormitusmäärät on esitetty kuvassa 4. Ryhmä muut sisältää KN keskus OÜ:n/Kirkkonummen Aktiivikeskuksen ja Nummelan Nuorisokoti Uusimaa Oy:n ja Pikkalanjoen suualueella sijaitsevan ABC Pickalan yhteiskuormitusta. Yksityiskohtaisemmat tiedot vuodesta 1992 lähtien löytyvät liitteestä 2. ABC Pickalan vuoden 2012 kuormitustietoja ei julkaisun painoon mennessä ollut käytettävissä, joten tulosten laskennassa on käytetty vuoden 2011 tietoja. Jätevesikuormitus (m 3 /vrk) vesistöön 2002-2012 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 NUMMELA 2590 2070 2510 2380 2330 2150 2473 2178 2270 2450 2600 M. JÄTEKESKUS 145 61 223 465 470 204 199 168 485 281 243 MUUT 34,0 33,4 27,8 24,8 30,4 33,71 37,17 12,85 12,51 13,01 27,39 BHK 7 -kuormitus (kg/vrk) vesistöön 2002-2012 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 NUMMELA 7,90 6,40 7,90 7,80 7,10 9,60 7,40 5,00 7,20 5,10 7,50 M. JÄTEKESKUS 9,50 3,44 2,96 5,20 4,00 1,86 2,75 2,18 4,21 3,84 3,41 MUUT 0,53 0,39 0,18 0,11 0,19 0,19 0,38 0,10 0,10 0,10 0,17 Fosforia (kg/vrk) vesistöön 2002-2012 0,5 0,4 0,4 0,3 0,3 0,2 0,2 0,1 0,1 0,0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 NUMMELA 0,24 0,29 0,18 0,24 0,32 0,30 0,18 0,17 0,25 0,16 0,16 M. JÄTEKESKUS 0,02 0,01 0,02 0,05 0,06 0,02 0,02 0,02 0,03 0,03 0,019 MUUT 0,01 0,02 0,01 0,00 0,02 0,01 0,02 0,005 0,011 0,009 0,028 Typpeä (kg/vrk) vesistöön 2002-2012 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 NUMMELA 81,00 66,00 69,00 57,00 65,00 69,00 79,00 79,00 62,00 58,00 51,00 M. JÄTEKESKUS 2,45 2,94 3,76 4,16 3,73 1,33 1,73 1,39 2,91 2,00 1,54 MUUT 1,39 1,68 1,19 0,94 1,04 1,31 1,30 0,48 0,50 0,51 0,88 Kuva 4. Jätevesi-, BHK 7 -ATU-, fosfori- ja typpikuormitus Siuntionjoen vesistöön pistekuormittajien osalta vuosina 2002 2012. Ryhmä muut sisältää Kirkkonummen Aktiivikeskuksen, Nuorisokoti Nummela Uusimaa Oy:n ja ABC Pickalan kuormitukset. 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/2014

4 Näytteenottoajankohdat Yhteistarkkailun vesinäytteet otettiin 17 virtahavaintopaikalta ja kolmelta järveltä Karhujärveltä eli Björnträskistä (B1, B2), Tjusträskistä (TJU) ja Vikträskistä (VIK) 2 9 kertaa havaintopaikkaa kohden taulukossa 2 esitettyinä ajankohtina. Veden laadun havainnointi keskittyy osavalumaalueiden latvavesistöihin virtavesihavaintopaikoille lähelle pistekuormittajia. Kuormituksen taustaa puroissa selvitetään kolmella referenssi- eli vertailuhavaintopaikalla. Pääuoman vertailuhavaintopaikka sijaitsee Palojärvestä laskevassa Palojoessa (PALO). Taulukko 2. Näytteenottoajankohdat vuonna 2012. 2012 Selite Havainto- 2.1. joet 2.5. joet 12.9 joet 3.10 joet paikka 17.1. järvet 5.3. 2.4. 16.4. 10.5. järvet 11.6. 3.7. 28.8.järvet 16.10 järvet Virtapaikat Kivikoskenpuro Ki8 L L L L L L L L " Ki7 L L L L L L L L " Ki9 L L L L L L L L Risubackajoki R4 L L L L L L L L " R9 L L L L L L L L " R10 L L L L L L L L " R8 L L L L L L L L " R1 L L L L L L L L Poikkipuoliainen PPL L L L L L L L L Kurjolammenoja Ku2 L L L L L L L L Palojoki PALO L L L L L L L L Harvsån HA1 L L L L L L L L Siuntionjoki S7 L L L L L L L L " S3 L L L L L L L L Referenssit (purot) Ruuhilammenoja Ru0 S S Iilammenoja IL0 S S Kivikoskenpuro Ki0 S S Järvet Stora Lonoks 1) SL Björnträsk 1 B1 P P P P P Björnträsk 2 B2 P P P P P Tjusträsk TJU P P P P P Vikträsk VIK P P P P P L = Laajat jokianalyysit, 8 näytekierrosta, 14 näytepaikkaa S = Suppeat jokianalyysit, 2 näytekierrosta, 3 näytepaikkaa (referenssit) P = Perusanalyysit järvistä, 5 näytekierrosta, 4 järveä, 5 näytepaikkaa TR = Trofia- eli rehevyysanalyysit järvistä (B1, TJU, VIK), 6 näytekierrosta, joka toinen vuosi alkaen vuodesta 2001 1) Stora Lonoks järvestä otetaan näytteet joka toinen vuosi, alkaen vuodesta 2001 Lohjan kaupunki ja Nummelan vesihuoltolaitos ovat seuranneet Risubackajoen valuma-alueella sijaitsevan Mäyräojan vedenlaatua (MÄY) vuodesta 2002 lähtien. Tämän havaintopaikan tulokset esitetään myös tässä raportissa. Samoin huomioidaan Uudenmaan ELY-keskuksen seuraamien havaintopaikkojen (Vihdin Enäjärvi, Kirkkojoen alaosa (K3, Kirkkojoki 1,2) vedenlaatutulokset sekä Pikkalanlahden vesistön yhteistarkkailun tulokset Pikkalanjoesta (S1, Pikkalanjoki 1,6). Kaikki analyysitulokset on esitetty liitteessä 3. 5 Säätila ja virtaama Tarkkailuvuosi 2012 oli yleisesti selvästi tavanomaista sateisempi ja myös sateisin viimeisen 50 vuoden ajalta tarkasteltuna. Vuoden keskilämpötila oli lähellä tavanomaista. Kesän 2012 (kesä-elokuu) keskilämpötila oli koko maassa varsin lähellä vertailukauden 1981 2010 keskiarvoja. Hellepäivät olivat kuitenkin harvassa, sillä koko maassa hellepäivien lukumäärä jäi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/2014 19

noin puoleen tavanomaisesta. Sademäärissä oli suuria paikallisia vaihteluita. Terminen kasvukausi kesti etelärannikollamme vuonna 2012 täydet kuusi kuukautta alkaen 21.4. ja päättyen 21.10.2012. Terminen kasvukausi on aikaväli, jolloin lumi on sulanut aukeilta paikoilta ja vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi yli +5 asteen. Syksyllä ilmojen viileneminen ja kovat yöpakkaset useana yönä peräkkäin katkaisevat kasvukauden (Ilmatieteen laitos 2009 2013). Myös Lohjan Porlan säähavaintoaseman mittausten mukaan vuosi 2012 oli useimpien kuukausien osalta edellisvuotta sateisempi. Erityisesti syyskuussa satoi huomattavasti edellisvuotta enemmän, kuitenkaan vuoden 2011 joulukuun ennätyslukemiin ei päästy. Lämpötilan osalta vuosi 2012 oli lähempänä pitkänajan keskiarvoa ja minimi- ja maksimilämpötilat olivat alempia kuin vuonna 2011. Alkutalvi 2012 oli normaali, pakkassäät vallitsivat ja maa oli lumen peitossa. Kesä ja syksy olivat edellisvuotta viileämpiä mutta kuitenkin lähellä keskiarvoa. Joulukuuta vietettiin pakkasten merkeissä päinvastoin kuin edellisvuonna, jolloin oli lauhaa ja erittäin sateista (kuvat 5 6). C 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 Kuukauden keskilämpötila Lohja Porlan sääasema I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 2009 2010 2011 2012 2013 1981-2010 Kuva 5. Kuukauden keskilämpötilat Lohjan Porlan säähavaintoasemalla vuosina 2009 2013 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon (Ilmatieteen laitos 2009 2013). mm 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Kuukauden sadesumma Lohja Porlan sääasema I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 2009 2010 2011 2012 2013 1981-2010 kuva 6. Kuukauden sadesummat Lohjan Porlan säähavaintoasemalla vuosina 2009 2013 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon (Ilmatieteen laitos 2009 2013). 20 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/2014

Vuonna 2012 Palojärveen laskevan Palojärvenkosken keskivirtaama oli 1,32 m 3 /s, mikä ylitti selvästi pitkänajan keskiarvon. Virtaama oli poikkeuksellisen suuri alkutalvesta edellisen vuoden lauhan ja sateisen joulukuun ansiosta, vaikka pakkaset sitoivat lumen ja jään melko tiukasti maa-alueilla. Kuten edellisvuonna kevään tulvahuippu käynnistyi huhtikuussa lumien sulaessa jatkuen toukokuullekin edellisvuotta runsaampana. Vuonna 2012 uomassa virtasi siis yleisesti ottaen selvästi enemmän vettä kuin edellisvuonna lukuun ottamatta vuoden 2011 heinä- ja elokuuta ja erityisesti vuoden 2011 lauhalle joulukuulle ajoittunutta poikkeuksellisen suurta virtauspiikkiä. Vuonna 2012 yhteistarkkailuun sisältyvät koekalastukset jouduttiin siirtämään suurimmista koskista vuodelle 2013 liian suuren virtaaman vuoksi. Vuonna 2013 elokuun lopulla virtaamat olivatkin huomattavasti pienemmät kuin syys-lokakuussa 2012 (kuva 7). Palojärvenkosken virtaamat 2009-2013 ka-virtaama m3/s I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I-XII (ka) Pal 09 0,46 0,32 0,26 1,66 0,58 0,52 0,25 0,17 0,21 0,64 0,97 1,20 0,60 Pal 2010 0,33 0,26 0,36 3,98 2,38 0,63 0,10 0,05 0,17 0,17 0,48 0,36 0,77 Pal 2011 0,36 0,35 0,23 2,51 1,01 0,19 0,11 0,11 0,26 0,96 0,63 3,20 0,83 Pal 2012 3,09 1,27 1,36 3,45 1,60 0,36 0,17 0,08 0,42 1,73 1,59 0,69 1,32 Pal 2013 1,00 0,45 0,28 1,72 1,69 1,83 0,19 0,05 0,10 0,17 1,87 1,49 0,90 Pal 1990-2011 1,15 1,02 1,01 2,05 1,12 0,36 0,32 0,39 0,43 0,64 1,27 1,42 0,93 Kuva 7. Palojärveen laskevan Palojärvenkosken keskivirtaama kuukausittain vuosina 2009 2013 sekä keskivirtaamakäyrä vuosilta 1990 2011 (OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu 11.2.2014) Virtaamavaihtelut ovat suuria Siuntionjoen vesistössä, missä keskimääräinen järvien osuus valuma-alueen pinta-alasta on pieni (keskimäärin 5,3 %). Risubackajoen ja Kirkkojoen haaran alueilla virtaama-vaihtelut ovat vielä keskimääräistä suurempia, sillä näillä alueilla järvien osuus on alle 0,5 %. Voimakas sade näillä alueilla lisää virtaamia nopeasti mutta sateen loppuessa myös virtaamat pienentyvät myös nopeasti. Risubackajoessa Nummelan puhdistamolta tuleva suhteellisen tasainen puhdistetun jäteveden virta (vaihtelu usein 20 40 l/s) tasaa etenkin Risubackajoen vesistön latva- ja keskiosien virtaamavaihteluita. 6 Vesistötarkkailun fysikaalis-kemialliset tulokset 6.1 Kivikoskenpuro ja Kirkkojoki (Munkkaan Jätekeskus) Munkkaan jätekeskuksen laskuojassa havaintopaikalla Ki8 veden likaantuneisuutta ilmentävät ominaisuudet olivat huomattavasti Kivikoskenpuron muita havaintopaikkoja korkeampia ja ilmensivät selvää jätevesikuormitusta. Tällaisia vedenlaatuominaisuuksia ovat sähkönjoh- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/2014 21

tavuus, alkaliniteetti, kloridipitoisuus, orgaanisen aineksen hapenkulutus sekä kokonaistyppipitoisuudet. Liukoisten typpiravinteiden osuus kokonaistypestä oli vallitseva kuten yleensä ja ammoniumtyppipitoisuuden määrä erittäin korkea (4 600 ja 2 100 µg/l), tarkkailualueen suurin. Lämpökestoisten kolibakteerien määrä oli keskimääräinen tai sitä alempi. Useimpien parametrien osalta veden laatu oli vuonna 2012 kuitenkin keskimääräistä selvästi parempi (kuvat 8 10). 180 160 140 Sähkönjohtokyky 120 100 80 60 40 Ki0 Ki7 Ki8 Ki9 20 0 2.1.2012 2.4.2012 16.4.2012 2.5.2012 11.6.2012 3.7.2012 12.9.20123.10.2012 Kuva 8. Sähkönjohtokyky (ms/m) Kivikoskenpuron havaintopaikoilla vuonna 2012. Kloridit (Cl) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2.1.2012 2.4.2012 16.4.2012 2.5.2012 11.6.2012 3.7.2012 12.9.2012 3.10.2012 Ki7 Ki8 Ki9 Kuva 9. Kloridipitoisuus (mg/l) Kivikoskenpuron havaintopaikoilla vuonna 2012 mg/l Biologinen hapenkulutus (BOD 7 ) 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2.1.2012 2.4.2012 16.4.2012 2.5.2012 11.6.2012 3.7.2012 12.9.2012 3.10.2012 Ki7 Ki8 Ki9 Kuva 10. Biologinen hapenkulutus (BOD 7 -ATU mg/l) Kivikoskenpuron havaintopaikoilla vuonna 2012. 22 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/2014

Havaintopaikan Ki8 veden laadussa on merkittävää vuodenaikaisvaihtelua. Tyypillisesti pakkastalvina pitoisuudet ovat alhaisia maan jäätymisen takia. Sulan maan aikaan jätekeskuksen alueelta tuleva kuormitus on suurempaa, mutta keväällä sulamisvedet ja syksyllä sateet laimentavat pitoisuuksia. Keskikesällä virtaama on alhaisimmillaan ja tällöin ainepitoisuudet vedessä kohoavat. Kuva 11. Kivikoskenpuron havaintopaikka Ki9. 14000 12000 10000 Kokonaistyppi 8000 6000 4000 2000 Ki0 Ki7 Ki8 Ki9 0 Kuva 12. Kokonaistyppipitoisuus Kivikoskenpuron havaintopaikoilla vuonna 2012. µg/l 14000 Ammoniumtyppi (NH4-N) 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2.1.2012 2.4.2012 16.4.2012 2.5.2012 11.6.2012 3.7.2012 12.9.2012 3.10.2012 Ki7 Ki8 Ki9 Kuva 13. Ammoniumtyppipitoisuus Kivikoskenpuron havaintopaikoilla vuonna 2012. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/2014 23

Kuva 14. Lämpökestoisten kolibakteerien määrä (pmy/100 ml) Kivikoskenpuron havaintopaikoilla vuonna 2012 µg/l Fosfaattifosfori (PO 4 P) 35 30 25 20 15 10 5 0 2.1.2012 2.4.2012 16.4.2012 2.5.2012 11.6.2012 3.7.2012 12.9.2012 3.10.2012 Ki7 Ki8 Ki9 Kuva 15. Fosfaattifosforipitoisuus Kivikoskenpuron havaintopaikoilla vuonna 2012. Jätekeskukselta tulevan kuormituksen vaikutus laskuojan jälkeisellä Kivikoskenpuron havaintopaikalla Ki9 näkyy kuitenkin vain hyvin lievänä muutoksena, kun sitä verrataan laskuojan haaran yläpuolella sijaitsevan havaintopaikan Ki7 veden laatuun. Kaatopaikan laskuojan fosforipitoisuus ja kemiallinen hapenkulutus jäivät useimmilla näytteenottokerroilla Kivikoskenpuron muiden havaintoasemien pitoisuuksia alhaisemmiksi. Kivikoskenpuron latvoilla sijaitsevalla referenssihavaintopaikalla Ki0 veden laatu oli toisaalta selvästi parempaa kuin muualla Kivikoskenpurossa. Syynä on varsin voimakkaasti hajakuormitettu Kivikoskenpuron valuma-alue, jonka valuma-alueesta merkittävä osa on viljelysmaata ja myös laidunmaata. Vertailuhavaintopaikan valuma-alueeseen kuuluu metsää, peltoa ja pieni suoalue lampineen. Vesi on luontaisesti tällä alueella hapanta. Munkkaan jätekeskuksen erillisessä pinta- ja pohjavesitarkkailussa (Ranta 2013) Kivikoskenpuroon laskevien pintavesiojien virtaamat olivat kaiken kaikkiaan pieniä, eikä näytteitä saatu 24 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/2014

esim. kesäaikaan ollenkaan. Ojavedet olivat ulkonäöltään pääosin kirkkaita ja kellertäviä, mutta marraskuussa syksyn sateisuus oli kuitenkin samentanut ojien vettä. Tällöin ravinnepitoisuudet olivat erittäin korkeita (kokp µg/l, kokn 3 000 13 000 µg/l) ja mm. veden sähkönjohtavuus suurta (25,4 72,7 ms/m). Neljän näytekerran perusteella arvioituna ravinnekuorma oli ojissa varsin vähäistä, marraskuussa luvut kuitenkin kasvoivat sateisen syksyn vuoksi kasvattaen koko vuoden keskimääräistä kuormitusta. Kevään tutkimuskerralla kaatopaikan pintavesihavaintopaikoilta mitattiin myös valikoima metalleja, öljyhiilivedyt C10 C40, liuottimet ja TOC (orgaaninen kokonaishiili). Metalleja todettiin mitattavissa olevia määriä kuparista, molybdeenistä, nikkelistä, raudasta, sinkistä ja vanadiinista. Pintavesien ympäristölaatunormit (Karvonen ym. 2012) eivät ylittyneet, öljyhiilivetyjä tai liuottimia ei ollut ja TOC-pitoisuus oli normaali (Ranta 2013). Kivikoskenpuroon liittyy alempana pohjoisesta Munkkaanoja, minkä jälkeen puro jatkaa Lempaanjoki (Lempansån) nimisenä ja kasvaessaan alaosastaan Kirkkojoki (Kyrkån) nimisenä Siuntion laajojen peltoalueiden ja Kirkonkylän taajama-alueen läpi Siuntionjoen pääuomaan asti. Kirkkojoessa noin kilometri ennen Siuntionjoen pääuomaa sijaitsee Uudenmaan ELY-keskuksen veden laadun seurantapaikka K3 (Kirkkojoki 1,2). Tältä vedenlaadun seurantapaikalta ELYkeskus otti näytteitä kahdeksan kertaa vuoden 2012 aikana. Ravinnekuormitus vaihtelee Kirkkojoen alaosassa eri tavalla kuin Kivikoskenpurossa. Alkuvuonna ravinnepitoisuudet ovat Kirkkojoessa yleensä alhaisempia kuin Kivikoskenpuron havaintopaikoilla, mutta kohoavat hajakuormituksen vaikutuksesta selvästi Kivikoskenpuron pitoisuuksia korkeammaksi runsaimpien virtaamien aikaan keväällä ja syksyllä. Keskikesällä pitoisuudet eivät eroa paljon toisistaan, molemmissa joissa ravinnepitoisuudet ovat kuitenkin kesäaikaan erittäin korkeita. 6.2 Risubackajoki (Muijalan haaran teollisuusalue ja Mäyräjoen haaran Nummelan puhdistamo) Risubackajoen valuma-alueella, sen läntisessä haarassa sijaitsevalta Skanska Infra Oy:n Muijalan teollisuuskaatopaikka-alueelta otettiin toukokuussa pintavesinäyte vanhan teollisuuskaatopaikan alueelta kaivosta SV2 ja marraskuussa ratametsän penkereen alittavasta suotovesiputkesta SV1 (ks. Nummela 2012 ja 2013). Suotovesiputkesta vedet kulkeutuvat avo-ojaa pitkin Arvolanojaan ja edelleen Risubackajokeen. Kaivon SV2 vesien kulkeutumisesta esim. Arvolanojan latvoille ei ole varmuutta, mutta osa saattaa suodattua alempana alueella maaperään ja osaksi haihtua ilmaan vähäisen pintavirtaaman vuoksi. Kaivon SV2 pintavesinäytteen sähkönjohtokyky (87,9 ms/m), alkaliteetti (6,7 mmol/l), kemiallinen hapenkulutus CODCr (160 mg O2/l), kokonaistyppi (3,8 mg/l), ammoniumtyppi (1,7 mg/l) ja kokonaisfosfori (520 µg/l) ylittivät puhtaaksi katsotun pintaveden pitoisuudet. Sulfaattipitoisuus oli edelleen koholla: 78 mg/l. Näytteen ph oli 7,7 ja se oli ulkonäöltään keltainen ja kirkas (YB) sekä kiintoainepitoisuus oli 23 mg/l. Tulokset olivat samaa suuruusluokkaa kuin marraskuussa 2011; poikkeuksena ammoniumtypen pitoisuus (1 700 g/l) oli lähes puolittunut ja kokonaisfosforin pitoisuus (520 µg/l) taas lähes kolminkertaistunut edellisestä mittauksesta. Veden sulfaattipitoisuus oli 78 mg/l. Pitoisuudet olivat erittäin suuria vesistöjen normaalipitoisuuksiin verrattuna kertoen suuresta kuormituksesta (Nummela 2012). Marraskuussa Arvolanojaan johtavan suotovesiputken (SV1) veden sähkönjohtokyky (47,6 ms/m), alkaliteetti (2,3 mmol/l), kemiallinen hapenkulutus CODCr (24 mg O2/l) ylittivät puhtaaksi katsotun pintaveden pitoisuudet. Kromipitoisuus oli 1 µg/l ja sulfaattipitoisuus 82 mg/l. Näytteen ph oli 7,8. Näytevesi oli sameaa ja siinä oli lievä tunnistamaton haju. Virtaama oli 6 l/s. (Nummela 2013a). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/2014 25

Yhteistarkkailun Risubackajoen valuma-alueen vedenlaadun tuloksia tärkeimpien parametrien osalta esitetään kuvissa 16 18. Tarkkailussa mukana olevan Arvolanojan (R4) ja Risubackajoen havaintopaikan R9 veden laatu oli vuoden eri näyteajankohtiin nähden yleisesti tarkastellen keskimääräistä tai hieman parempilaatuista. Sille on kuitenkin ominaista kohonneet ja voimakkaasti virtaamien ja vuodenajan mukaan vaihtelevat alkaliniteettiarvot (R4, 0,63 3,2 mmol/l) ja sähkönjohtokyky (R4, 14,7 58,6 ms/m). Sulfaattipitoisuudet (21 54 mg/l) olivat kevään tulva-aikaa lukuun ottamatta selvästi kohonneita ja ilmensivät kuormitusta, mutta kromipitoisuudet pysyivät melko lähellä taustapitoisuuden vaihdellen 2,1 4,2 µg Cr /l. Arvolanojan ja sen alapuolisen Risubackajoen haaran veden laadulle on ominaista korkeat fosforipitoisuudet sekä lämpökestoisten kolibakteerien pitoisuudet. Tammikuun ja kevään tulva-aikojen suuret virtaamat näkyivät pitoisuuksien laimenemisena. Erityisesti tulva-aikaan vesi on hyvin sameaa. Veden ph ei noussut keväällä juurikaan yli ph 8,0, mikä johtui sateisesta kesästä ja keskimääräistä suuremmista virtaamista kesän aikana. Veden hygieeninen laatu oli heikko erityisesti heinäkuun alussa ja syyskuussa (lämpökestoisia kolibakteereita 4 000 ja 1500 pmy/100 ml). ms/m Sähkönjohtokyky, Risubackajoki 2012 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 R4 R9 R10 MÄY R8 R1 PALO 2.1.2012 2.4.2012 16.4.2012 2.5.2012 11.6.2012 3.7.2012 12.9.2012 3.10.2012 Kuva 16. Sähkönjohtokyky Risubackajoen havaintopaikoilla ja vertailuhavaintopaikalla PALO vuonna 2012. Arvolanojan heikon hygieniatason lähteeksi on epäilty maa- ja metsätaloutta sekä karjan- tai hevosten laiduntamista. Lohjan kaupungin tekemässä valuma-aluekartoituksessa edellisenä kesänä 2011 ei kuitenkaan havaittu tekijöitä, jotka olisivat voineet selittää korkeita bakteerimääriä (Valjus 2012). 26 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/2014

µg/l Kokonaistyppi, Risubackajoki 2012 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 R4 R9 R10 MÄY R8 R1 PALO 2.1.2012 2.4.2012 16.4.2012 2.5.2012 11.6.2012 3.7.2012 12.9.2012 3.10.2012 35000 30000 µg/l Nitraatti-nitriittityppi (NO 2 +NO 3 -N), Risubackajoki 2012 25000 20000 15000 10000 5000 0 R4 R9 R10 MÄY R8 R1 PALO 2.1.2012 2.4.2012 16.4.2012 2.5.2012 11.6.2012 3.7.2012 12.9.2012 3.10.2012 Kuva 17. Typpipitoisuudet (kokn, NH 4 N, NO 2 +NO 3 -N) Risubackajoen havaintopaikoilla ja vertailuhavaintopaikalla PALO vuonna 2012. Alempana vesiuomassa havaintopaikalla R9 veden laatu oli parempaa useimpien parametrien osalta. Hajakuormituksen vaikutus näkyy kuitenkin mm. korkeampina ravinnepitoisuuksina kuin ylempänä latvavesissä. Keväällä typpipitoisuudet olivat havaintopaikan R4 tapaan tavallista korkeampia. Vihdin Nummelan jätevedenpuhdistamon purkuvesi ylläpitää virtaamaa laskuojassaan Mäyräojan haarassa sen latvoilta ainakin ojan keskivaiheille, joka muuten saattaisi kuivua alivirtaamakausina kesällä ja talvella. Jätevedenpuhdistamon läheisellä havaintopaikalla reilun kilometrin päässä puhdistamosta R10 kuormitus näkyy erityisen selvästi korkeina typpipitoisuuksina (kokn 6 000 28 000 µg/l) ja sähkönjohtokykynä (15,2 64,6 ms/m). Kokonaistypen keskipitoisuus oli tällä paikalla kuitenkin historian alin (kok.n 14 300 µg/l) samoin kuin puhdistamoveden typpikuormituskin (51 kg N/vrk). Kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat havaintopaikalla R10 kokp 33 95 µg/l ja liukoisen nuclepore-suodatetun fosfaattifosforinpitoisuudet PO4-P (np) 5 31 µg/l, josta liukoista fosforia oli suhteessa eniten lokakuun ja kesäkuun alussa. Lämpökestoisten kolibakteerien määrät olivat Nummelan laskuojassa muiden vesien tasoa tai jopa niiden alle. Vihdin vesihuoltolaitos seuraa vuoden 2013 aikana lisänäytteillä laskuojan alaosan tilaa havaintopaikalla R10a, joka sijaitsee noin 3,5 km näytepaikan R10 alapuolella ja noin 50 metriä ennen liittymistä Mäyräojan pääuomaan. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/2014 27