Maaseutuhallinnon ajankohtaispäivä Porotalouden ajankohtaiset asiat 13.12.2016 Päivi Kainulainen Lapin ELY-keskus 1
Porotalouteen liittyvät tehtävät Uuden rakennetukilain mukaiset tehtävät keskitetty Lapin ELY-keskukseen Luovutusrajoitusten alaisten tilojen luovutusluvat käsitellään Lapin ELYkeskuksessa (lakimies Tarja Loukusa) Poronhoitolain mukaiset arvioimislautakuntien puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien valinta säilyy jokaisen ELY-keskuksen alueella, ei keskitetty (PHL) Riistavahinkolain mukaiset tehtävät hoidetaan ELY-keskuksittain: maaseutuelinkeinoviranomaisten tekemien päätösten oikaisu Paliskuntain yhdistyksen tulosohjaus mahdollisesti maakunnan tehtäväksi 2
Arvioimislautakunnat Lapin ELY-keskus on järjestänyt vahinkoarviointilautakuntatyöhön liittyen sidosryhmätilaisuuden 9.5.2016 ja paikallisen keskustelutilaisuuden Torniossa 24.10.2016. Tornion tilaisuus oli viljelijöille ja paliskuntien edustajille suunnattu keskustelutilaisuus viljelyksille aiheutuneista porovahingoista, jossa käytiin rakentavaa keskustelua aiheesta. Johtopäätöksenä todettiin, että vastaavia tilaisuuksia tulisi järjestää useampia. Lapin AVI on korottanut arvioimislautakuntien puheenjohtajien ja jäsenten palkkioita 9.11.2016 annetulla päätöksellä. Pj 150 eur, varapj 80 eur. / toimituspäivä Suurin osa tapauksista ratkaistaan vapaaehtoistyöllä suoritettavassa sovittelussa, joka koetaan tärkeäksi. Oikeusasiamies on ottanut kantaa siihen, että sovittelutulos tulisi aina kirjata ylös. Puheenjohtajia vaikea löytää. 3
Laki porotaloutta kohdanneiden vahinkojen korvaamisesta 978/2011, asetus 656/2016 Voimassa 1.9.2016 alkaen Lain tarkoituksena on auttaa porotalouselinkeinon toimijoita selviytymään laajoista ja odottamattomista porotalouteen kohdistuneista vahingoista. Lakia sovelletaan poronhoitoalueella porotaloutta kohdanneesta luonnononnettomuudesta tai muusta tuhosta aiheutuneista vahingoista maksettaviin korvauksiin. Olosuhteiden muuttuminen korvaukseen oikeuttavaksi tuhoksi todetaan valtioneuvoston päätöksellä. Valtioneuvosto päättää myös omavastuuosuudesta. 4
Laki porotaloutta kohdanneiden vahinkojen korvaamisesta 978/2011 Porotalouden harjoittajalle aiheutuneen vahingon arvioi kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen. Jos vahinko ja sen määrä on ilmeinen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi luopua arvion vaatimisesta. Paliskunnalle aiheutuneen vahingon arvioi kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Korvattava vahinko voi käsittää menehtyneen poron arvon, porojen menetyksestä aiheutuneen tulonmenetyksen tai vahingosta aiheutuneiden ylimääräisten kustannusten korvaamisen. Vahingon määrää arvioitaessa on perusteena käytettävä hakijalla kolmena tuhoa edeltäneenä poronhoitovuonna ollutta keskimääräistä eloporomäärää sekä vastaavana aikana olleiden tuotantokustannusten ja tulojen määrää. 5
Laki porotaloutta kohdanneiden vahinkojen korvaamisesta 978/2011 Korvauksen maksamisen edellytyksenä porotalouden harjoittajalle on, että hänelle on aiheutunut huomattavia menetyksiä porojen menehtymisen takia tai tuhosta aiheutuneita merkittäviä ylimääräisiä kustannuksia ja että hänellä tai ruokakunnalla, johon hän kuuluu, on vähintään 50 poroa. Korvausta on haettava kirjallisesti Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Korvausta voidaan hakea sen jälkeen, kun tuho on valtioneuvoston päätöksellä todettu. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on tehtävä päätös korvauksen maksamisesta kahden kuukauden kuluessa siitä, kun hakemus liitteineen on toimitettu. 6
Luonnononnettomuus tai muu tuho, jäljempänä tuho, voidaan hyväksyä korvauksen perusteeksi, jos: 1) porojen tavanomaisella talvilaidunalueella lumipeitteen syvyys, lumipeitteen alaosan jäätyminen, lumen tiheys taikka sen kovuus on ollut selvästi poikkeuksellinen ja ennakoimaton vähintään neljän kuukauden ajan ja olennaisesti heikentänyt porojen ravinnonsaantia; 2) huhtikuun 15 päivän ja marraskuun 1 päivän välisenä aikana lämpötila poikkeaa edellisten 10 vuoden vastaavan ajan keskiarvosta tavalla, joka aiheuttaa merkittävällä tavalla haittaa porojen ravinnokseen käyttämien kasvien kasvuolosuhteille; 7
3) huhtikuun 15 päivän ja marraskuun 1 päivän välisenä aikana sadeolosuhteissa tapahtuu edellisten 10 vuoden keskiarvoon verrattuna olennaisia muutoksia, joista aiheutuva maan vettyminen, kasvupeitteiden muutokset, märkyydestä johtuva tavanomaisen laidunkierron häiriintyminen tai muu vastaava syy estää porojen laidunnuksen tavanomaisilla kesälaitumillaan taikka vaikuttaa olennaisesti ravinnon saatavuuteen tai laatuun talvilaitumilla; 4) porolaitumia on tuhonnut tai olennaisella tavalla heikentänyt porojen merkittävään ravintokasviin laajalti levinnyt sieni-, home- tai ruostetauti tai muu kasvitauti taikka tunturimittari tai muu tuholainen; tai 5) poroihin levinnyt harvinaisen viruksen, bakteerin tai muun vastaavan tekijän aiheuttama tauti on johtanut laajamittaisesti porojen kuolemaan tai vakavaan sairastumiseen. 8
Tuhona ei kuitenkaan pidetä sellaisia olosuhteiden muutoksista aiheutuneita haittavaikutuksia, jotka esiintyvät suurimman sallitun eloporomäärän useana vahinkotapahtumaa edeltäneenä vuonna ylittäneessä paliskunnassa. Korvattavaa vahinkoa aiheuttavan tuhon on esiinnyttävä laajalla, vähintään kahden paliskunnan alueella. Tuho voi kuitenkin esiintyä vain yhden paliskunnan alueella, jos se koskee laajaa aluetta ja suurta poromäärää. Tuhon on aiheutettava tai uhattava aiheuttaa vahinkoa, jonka estäminen vaatii poikkeuksellista ruokintaa tai muita toimenpiteitä: 1) vähintään 20 prosentille alueen kunkin paliskunnan poroista; tai 2) yli 50 prosentille sellaisten poronomistajien poroista, jotka omistavat vähintään 20 prosenttia paliskunnan poroista. 9
Tuhon selvittäminen Maa- ja metsätalousministeriö päättää ryhtymisestä tuhon selvittämiseen saatuaan tiedon olosuhteiden muutoksista Paliskuntain yhdistykseltä, paliskunnalta, vähintään viideltä saman paliskunnan poronomistajalta tai Luonnonvarakeskukselta Maa- ja metsätalousministeriön on tehtävä päätös selvityksen aloittamisesta kahden viikon kuluessa (pl. epäily poroissa esiintyvästä vastustettavasta tai uudesta vakavasta eläintaudista, Evira - eläintautilaki) Maa- ja metsätalousministeriö antaa tuhon selvittämisen Luonnonvarakeskuksen tehtäväksi. Luonnonvarakeskuksen on tehtävä maa- ja metsätalousministeriölle selvitys neljän viikon kuluessa, perustellusta syystä määräajan voi ylittää enintään neljällä kuukaudella. Valtioneuvoston päätös Hakemus Korvattavan vahingon arviointi 10
Korvattava vahinko Porotalouden harjoittajalle voidaan maksaa korvausta: 1) välttämättömistä, tavanomaisen lisäruokinnan kustannukset huomattavasti ylittävistä lisäruokintakustannuksista; 2) kuolleesta porosta (riistavahinkolaki); 3) sairastuneesta porosta ja porosta, joka huomattavasti alittaa tavanomaisen teuraspainon tai on muutoin lihanlaadultaan sellainen, ettei sitä voida enää käyttää ihmisravinnoksi (riistavahinkolaki); 4) olennaisesta vasatuoton alenemisesta; 5) sairastuneen poron tavanomaista huomattavasti suuremmista lääke- ja eläinlääkärikustannuksista; 6) maastoon jääneen sairastuneen poron kuljetuksesta; 7) kuolleen poron hävittämisestä; 8) rehusta ja työvälineistä, jotka ovat saastuneet käyttökelvottomiksi; sekä 9) porojen menetyksestä aiheutuneesta tulonmenetyksestä, jota ei korvata 2 4 kohdan nojalla. 1 ja 4 8 kohdan nojalla maksetaan kohtuullisista menetyksistä ja kustannuksista, joiden määrä on osoitettava menotositteilla tai muulla luotettavalla tavalla. 11
Korvattava vahinko Yhden tuhon korvattavat menetykset ja kustannukset voivat kuitenkin olla enintään 20 000 euroa ruokakuntaa kohden. Ruokakunta: aviopuolisot sekä sellaiset avioliitonomaisissa olosuhteissa yhteisessä taloudessa avioliittoa solmimatta jatkuvasti elävät henkilöt, jotka ovat aikaisemmin olleet keskenään avioliitossa tai joilla on tai on ollut yhteinen lapsi. Puolisoiden samassa taloudessa asuvat lapset ja ottolapset, jotka eivät ole täyttäneet 18 vuotta ennen sen kalenterivuoden alkua, jolta korvausta haetaan. Ruokakunnaksi katsotaan myös jakamaton kuolinpesä. Tulonmenetyksenä porotalouden harjoittajalle korvataan menetettyä poroa kohden enintään 150 euron vuotuinen tulo ajalta, jolta tulo jää saamatta, kuitenkin enintään kahdelta vuodelta. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että ruokakuntaan kuuluva porotalouden harjoittaja pitää muistiinpanoja harjoittamansa porotalouden tuloista ja menoista. 12
Korvattava vahinko Paliskunnalle korvausta voidaan maksaa: 1) 1 momentin 1 8 kohdassa tarkoitetusta kustannuksesta tai menetyksestä, jota ei korvata porotalouden harjoittajalle; 2) saastuneen taikka muuten laidunkäyttöön sopimattomaksi tulleen laidunmaan puhdistamisesta tai muusta käyttökuntoon saattamisesta; Paliskunnalle voidaan maksaa korvausta poronhoitotyönä tehdystä työstä enintään 50 euroa päivässä 6 :n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun työhön osallistunutta henkilöä kohden enintään 100 päivältä vuodessa enintään viiden vuoden ajan. Paliskunnan on luotettavasti osoitettava tarvittavan työn määrä. 3) laidunmaasta, joka on tullut laidunkäyttöön soveltumattomaksi pysyvästi tai vähintään 10 vuodeksi; sekä 4) tavanomaiseen poronhoitoon liittyvistä porojen käsittelyä tai laidunkiertoa koskevista erityisjärjestelyistä, joiden tarkoituksena on pienentää tuhosta aiheutuvia vahinkoja. 13
Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetukilaki voimassa 1.1.2016 alkaen Kalastuksen osalta lakia sovelletaan erityisten etuuksien osalta Sähköinen tuenhaku-, myöntö- ja maksujärjestelmä (Hyrrä), aloitetaan Rahdulla Asuntorakentamisessa valmiusastetodistus Valtionlainan laina-aika jatkossa enintään 25 vuotta Luonnollisen henkilön on tukea hakiessaan oltava 18 vuotta täyttänyt. Asuinrakennuksen rakentamiseen, laajentamiseen tai peruskorjaukseen ei myönnetä tukea 60 vuotta täyttäneelle eikä muuta tukea 65 vuotta täyttäneelle. Vuosittaiset neuvottelut saamelaiskäräjien kanssa Teurastamot: jatkossa vain peruskorjaukseen tukea 14
11 Tuettavan toimenpiteen aloittaminen Edellä 1 momentista poiketen paliskunnalle voidaan myöntää tukea sellaiseen investointiin, jonka toteuttamisen aloittaminen on ollut välttämätöntä muulle taholle kuin porotalouden harjoittajalle aiheutuvan vahingon estämiseksi tai paliskunnasta riippumattomasta syystä tuhoutuneen tai rikkoutuneen aidan korvaamiseksi. Kyseessä on poikkeus pääsäännöstä ja momenttia sovelletaan suppeasti. Kynnys tuen myöntämiseen edellä mainituin perustein on korkea. Paliskunnan tulee miettiä tarkkaan, vaatiiko tapaus todella aitaamista ennen päätöksentekoa. Hakemuksessa on dokumentoitava ja perusteltava toimenpiteen aloittaminen ennen tukipäätöstä. Lapin ELY-keskus 15
Paliskunnan työntekijämäärän lisäämiseksi voidaan vähemmän kuin 80 eloporoa omistavalle myöntää tukea, jos hakija ei ole täyttänyt 40:tä vuotta ja sitoutuu tekemään poronhoitotöitä määräajan. Hyväksyttävistä poronhoitotöistä päättää paliskunnan hallitus siten kuin poronhoitolaissa säädetään. Paliskunnalle voidaan myöntää tukea vain, jos se täyttää poronhoitolaissa sille asetetut velvoitteet. Lapin ELY-keskus 16
Tilastotietoja PHV 2015-2016 Poronomistajia oli 4421. Suoramyynnin ja ostoliikkeiden veroton myyntihinta koko poronhoitoalueella oli 10,17 e/kilo (keskihinta). Jos oman käytön osuus huomioidaan edellä mainittuun keskihintaan, oli poronhoitovuoden 2015-2016 veroton kilohinta 9,93 e/kilo. Eloporoja 191 473. Suurin sallittu 203 700. Lihaa tuotettiin 2 milj. kg 17
Porotuki Tukikelpoisten Vuosi porojen määrä Myönnetty tukea 2016 159 006 4 531 671 2015 156 952 4 473 132 2014 144 559 4 119 931,50 2016 Lappi Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Yhteensä Porotuki 4 043 352 423 453 64 866 4 531 671 Lihantuotanto Kg 1 817 052 184 032 8 706 2 009 789 Eloporomäärät 168 913 20 292 2 268 191 473 18