Aika: torstai 2.6.2016 klo 10:30-12:30 Paikka: Huom. Museokeskus Vapriikki, kokoushuone 1&2. Osallistujat: Maankäyttö ja asuminen -työryhmä: Mikko Nurminen kaupunkiympäristöjohtaja Tampere, pj. Markku Lahtinen kaavoitusarkkitehti Kangasala Heinävä Auli asuntojohtaja Tampere Kaisu Anttonen ympäristöjohtaja Tampere Taru Hurme suunnittelujohtaja Tampere Rasimus Ilari kaavoituspäällikkö Lempäälä Riihimäki Asko kaupunginarkkitehti Nokia Päivi Valkama maankäyttöinsinööri Orivesi Naumanen Veli-Pekka asumispalvelupäällikkö Orivesi Matti Jääskeläinen kaavoitusjohtaja Pirkkala Markku Männikkö kehittämispäällikkö Vesilahti tilalla Leena Lahtinen aluearkkitehti Vesilahti Jurkka Pöntys kaupunginarkkitehti Ylöjärvi Jyrki Pohjankylä pääluott.mies, henkilöstön edustaja Tampere Leena Strandén yliarkkitehti Pirkanmaan ELY-keskus Karoliina Laakkonen-Pöntys maak.kaav.johtaja Pirkanmaan liitto tilalla Hanna Djupsjöbacka maakunta-arkkitehti Pirkanmaan liitto Janne Lindberg tietohallintokoordin. Tampere Arto Kahila tietohallintojohtaja Ylöjärvi Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö TKS, siht. Muut osallistujat: Pekka Salmi apulaispormestari Tampere Harri Airaksinen toimitusjohtaja Tredea Oy tilalla Raimo Vähämaa kehityspäällikkö Tredea Oy Päivi Nurminen seutujohtaja TKS Katja Seimelä liikennejärjestelmäins. TKS Simo Turunen suunnittelija TKS Tero Piippo MAL-projektipäällikkö TKS Timo Seimelä 34 liikenneinsinööri Tampere Liikennejärjestelmätyöryhmä 34 1/14
Käsiteltävät asiat: 31 KOKOUKSEN AVAUS 3 32 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO JA KESKEISTEN ASIOIDEN ETENEMINEN 3 33 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT 3 34 TAMPEREEN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA JA PYSÄKÖINTI MAL3-SOPIMUKSESSA 4 35 LÄHIJUNALIIKENTEEN KEHITTÄMINEN: ASEMIEN JA LIIKENTEEN SUUNNITTELU 8 36 ELINKEINOMAANKÄYTTÖ, TOTEUTUSRUNKO 11 37 MAL-VERKOSTON HANKKEET 13 38 SEURAAVAT KOKOUKSET 14 39 MUUT ASIAT 14 40 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 14 Liitteet: Edellisten kokousten muistiot (32 ) Tampereen pysäköintipolitiikka (34 ) Lähijunaliikenteen kehittäminen, loppuraportti (35 ) 2/14
31 KOKOUKSEN AVAUS Päätös. Pj. avasi kokouksen klo 10.30. 32 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO JA KESKEISTEN ASIOIDEN ETENEMINEN Kokousten 21.4. ja 5.3.2016 muistiot jaettu asialistan liitteenä. Aiemmin käsiteltyjen merkittävien asioiden eteneminen: Asia MAL2-seuranta MAL3 Rakennesuunnitelman toteuttamisen maapoliittiset toimintatavat Kehittämisaluemenettely Eteneminen Käsittely kunnissa. Hyväksyminen kunnissa toukokuussa. Valtioneuvoston periaatepäätös MAL-sopimuksesta 19.5.2016. Sopimus allekirjoitetaan 9.6. Masto hyväksyi 3.5. Kjk:ssa 26.5., seutuhallituksessa 27.6. Kunnissa päätetään: merkitään tiedoksi ja käytetään toimintatapoja tukena kunnan maapolitiikassa, asuntopolitiikassa ja kaavoituksessa. Selvityshankkeen loppuraportti toimitettu työryhmälle. Luottamushenkilöseminaari 17.6. klo 12-15. Kutsu ja ohjelma lähetetty työryhmälle. Maankäyttö ja asuminen -työryhmä 2.6.2016 Päätösehdotus. Päätös. Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki: Maankäyttö ja asuminen -työryhmä hyväksyy 21.4. ja 3.5. kokousten muistiot. Päätösehdotus hyväksyttiin. 33 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT Pirkanmaan liitto: Maakuntakaavaehdotuksen kuntaneuvottelut tulossa. Maakuntahallitus käsittelee koosteet palautteesta, aineisto löytyy netistä. Pir-ELY: Hallituksen esityksen luonnos MRL-muutoksista tulossa lausuttavaksi. Muutosesitykset koskevat ELY:jen roolia kuntien alueidenkäytön suunnittelun edistämisessä, viranomaisten valitusoikeutta omaan toimialaansa liittyvissä tehtävissä ja valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävissä kysymyksissä, yleiskaavaa rakennusluvan myöntämisen perustana kyläalueilla, suunnittelutarveratkaisujen edellytyksiä sekä kaupan suuryksikkökokorajan nostamista. 3/14
Seutuyksikkö: Seutustrategian päivittäminen etenee, seututyöryhmien yhteinen strategiatyöpaja 25.8. ARA:n kunnallistekniikka-avustusten hakeminen 15.7. mennessä. Katja Välimaa on seutuyksikössä laatinut havainnointien ja haastattelujen pohjalta seututyöryhmien kokouskäytäntöjen kehittämisehdotukset (jaettu MASTO:lle sähköpostitse), tulokset käydään läpi puheenjohtajiston kesken. Maankäyttö ja asuminen -työryhmä 2.6.2016 Päätösehdotus. Päätös. Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki: Maankäyttö ja asuminen -työryhmä merkitsee asiat tiedoksi. Päätösehdotus hyväksyttiin. 34 TAMPEREEN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA JA PYSÄKÖINTI MAL3-SOPIMUKSESSA (30 min) Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä 26.5.2016 Tampereen kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen MAL3-sopimus allekirjoitetaan 9.6.2016. Sopimukseen sisältyy seuraava toimenpide: 22. Kunnat sopivat pysäköintiä koskevista seudullisista periaatteista. Periaatteiden muodostamisessa huomioidaan pysäköinnin erilaiset tarpeet yhdyskuntarakenteen eri vyöhykkeillä sekä pysäköintiperiaatteiden vaikutukset liikkumisvalintoihin ja täydennysrakentamiseen. Pyöräpysäköintiä edistetään sisällyttämällä pysäköintinormi kuntien rakennusjärjestyksiin. Tampereella on juuri valmistunut pysäköintipolitiikka, jota voidaan pitää lähtökohtana seudullisten pysäköintiperiaatteiden muodostamisessa. Liikenneinsinööri Timo Seimelä Tampereen kaupungilta esittelee pysäköintipolitiikan laatimisen tavoitteita ja työn sisältöä. Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisryhmä päätti kokouksessaan 19.11.2015 suositella kuntien rakennusjärjestyksiin lisättäväksi pyöräpysäköintinormin ja että suositus viedään tiedoksi MASTO-, liikennejärjestelmä- ja rakennusvalvontatyöryhmille. Katja Seimelä kertoo KÄPY-ryhmän suosituksesta. MAL-verkosto on käynnistämässä tulevaisuuden pysäköintitarpeiden selvitystä. Tero Piippo kertoo selvityksestä. Tampereen pysäköintipolitiikka Tampereen pysäköintipolitiikan laadinta käynnistyi vuoden 2014 alussa ja yhdyskuntalautakunta päättää politiikan käyttöönotosta kokouksessaan 31.5.2016. 4/14
Tampereen kaupunkistrategiassa Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki painotetaan kestävän yhdyskunnan rakentamista sekä elinvoiman ja kilpailukyvyn kehittämistä. Vuonna 2005 laaditun liikennepoliittisen ohjelman tavoitteena on ollut vähintään pysäyttää henkilöautoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvu vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2012 laaditun henkilöliikennetutkimuksen mukaan kasvu on jo pysähtynyt. Kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelmassa, joka on yhdyskuntalautakunnan toimintasuunnitelma, syvennetään kaupunkistrategian painopisteitä erilaisilla toimenpiteillä. Keskeinen osa liikennepolitiikkaa on pysäköintipolitiikka, jolla voidaan tukea ja mahdollistaa erilaisten strategisten tavoitteiden toteutumista mm. kestävän liikkumisen edistämistä. Tulevaisuudessa Tampereen ja erityisesti sen keskustan liikenneolosuhteet muuttuvat kaupunkiseudun voimakkaan kasvun seurauksena. Ydinkeskustan liikennejärjestelyitä ollaan kehittämässä voimakkaasti kävely- ja joukkoliikennepainotteiseksi. Muutokseen liittyy oleellisesti keskusta-alueen pysäköintijärjestelyjen ja -periaatteiden tarkistaminen ja kehittäminen. Samanlainen muutos, mutta pienemmässä mittakaavassa, on tapahtumassa myös uudistuvissa ja täydentyvissä ala- ja aluekeskuksissa, joita kehitetään myös kävelykaupunkimaisiksi. Kestävää liikkumista kehitetään voimakkaasti, ja tavoitteena on tarjota kilpailukelpoinen vaihtoehto oman auton käytölle. Pysäköintipolitiikkaa ohjaavat yleiset tavoitteet ovat: maankäytön ja kaupunkirakenteen eheyttäminen tehokkaalla ja keskitetyllä pysäköinnillä, elinkeinoelämän tarpeisiin vastaaminen vahvistamalla keskustan elinvoimaisuutta monipuolisesti, kestävän kehityksen mukaisen liikkumisen edistäminen, pysäköinnin käsittäminen palveluna, jonka kustannukset katetaan tasapuolisesti käyttäjä maksaa -periaatteella. Pysäköintipolitiikan keskeiset tavoitteet ovat: Pysäköintiä tehostamalla ja keskittämällä edistetään maankäytön eheytymistä, asuinalueiden viihtyisyyttä ja esteettömyyttä. Pysäköintipalvelujen tulee tukea elävää ja vetovoimaista keskustaa ja myös ala- ja aluekeskusten kehittymistä sekä elinkeinoelämän kilpailukykyä. Pysäköintipolitiikalla vaikutetaan asumiskustannuksiin tähän liittyy niin kaupungin roolin vahvistaminen strategisena pysäköintitoimijana kuin se, että pysäköintipaikkojen käyttöastetta tehostetaan ja paikat ovat monipuolisessa käytössä. Pysäköintiin varattuja alueita tai vanhoja laitoksia voidaan ottaa muuhun käyttöön kuten rakentamiseen ja virkistykseen. Tavoitteellinen pysäköinnin kustannusten määrittäminen ja kohdentaminen sekä hinnoittelun kehittäminen mahdollistaen tuottojen suuntaamisen esim. liikennejärjestelmän kehittämiseen. 5/14
Pysäköintipolitiikalla edistetään kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä työ- ja asiointimatkoilla. Pysäköintiratkaisut ovat osa hyvin toimivaa liikennejärjestelmää ja kestävä liikkuminen on helppoa. Kaupunki toteuttaa yleisille alueille riittävästi pyöräpysäköintipaikkoja ja ohjaa muita samaan tavoitteeseen. Tampereen aseman vahvistaminen pysäköinnin teknisten järjestelmien kehittäjänä ja edelläkävijänä. Pysäköintipaikkanormi on pysäköintipolitiikan toteuttamisen työkalu ja osa sitä. Pysäköintipolitiikan toteuttamiseen tähtäävät toimenpiteet ovat: auto- ja pyöräpysäköintinormin käyttöönotto, kadunpitoon liittyvät toimenpiteet, pysäköinnin hinnoittelu, kaupungin roolin määrittäminen pysäköinnin organisoinnissa, pyöräpysäköinnin kehittäminen, uuden teknologian hyödyntäminen pysäköinnissä, liityntä- ja toimipaikkapysäköinnin kehittäminen, pysäköintilainsäädäntöön vaikuttaminen. Toimenpiteet tulevat tarkentumaan varsinaisessa suunnittelu- ja toteuttamisvaiheessa. Toimenpidelista ja sen toteutumisen eteneminen on tarpeen tarkistaa säännöllisesti 3-5 vuoden välein. Uusi pysäköintinormi tulee muuttamaan merkittävästi asemakaavoissa käytettävää autojen ja polkupyörien pysäköintipaikkamäärän mitoitusta ja siksi sen osalta on syytä tehdä käyttöönoton jälkeen ensimmäiset tarkistukset jo 2-3 vuoden päästä. Pysäköintitoimenpiteiden käynnistäminen ja edistäminen edellyttää pysyvän pysäköintityöryhmän muodostamisen. Pysäköintinormi on määritelty eri yhdyskuntarakennevyöhykkeille käyttötarkoituksittain. Normin soveltamista varten on laadittu kantakaupungin alueelle vyöhykekartta, jossa on esitetty käytettävät vyöhykkeet. Vyöhykkeet ovat keskustan ja aluekeskusten jalankulkuvyöhyke, tehokas joukkoliikennevyöhyke sekä muut alueet. Kohteen sijaintiin ja käyttötarkoitukseen perustava autopaikkamitoitus on esitetty pysäköintipolitiikan taulukoissa 2. Autopaikkamitoitus on esitetty asumiselle ja toimistoille sekä liiketiloille. Muiden kohteiden pysäköintipaikkamitoitus määritellään aina hankekohtaisesti erillisselvitysten perusteella. Vähiten pysäköintipaikkoja vaaditaan toteutettavaksi keskustassa ja alue- ja alakeskusten jalankulkuvyöhykkeellä sekä tehokkaalla joukkoliikennevyöhykkeellä ydinkeskustan läheisyydessä. Asumisen osalta pienin autopaikkavelvoite on kerrostalokohteissa. Autopaikka-normi ottaa kantaa henkilöautojen lisäksi moottoripyörien, mopoautojen, liikuntaesteisten ajoneuvojen ja kuorma-autojen pysäköintiin. 6/14
Pyöräpysäköintinormi KÄPY-ryhmä on päättänyt suositella kuntien rakennusjärjestyksiin lisättäväksi pyöräpysäköintinormin, jonka suositeltavat arvot ovat: Asuinrakennuksille 1 ppp/40 m 2 ja että pyöräpysäköintipaikoista vähintään 50 % on osoitettava esteettömästi saavutettavaksi lukittavaan ja katettuun tilaan. Liike-, toimisto- ja hallintorakennuksille keskustoissa ja joukkoliikennevyöhykkeillä 1 ppp/50 m 2 ja muilla alueilla 1 ppp/100 m 2 ja että pyöräpysäköintipaikoista vähintään 50 % on osoitettava esteettömästi saavutettavaksi lukittavaan ja katettuun tilaan. Kaupoille keskustoissa ja joukkoliikennevyöhykkeillä 1 ppp/50 m 2 ja muilla alueilla 1 ppp/100 m 2 ja että pyöräpysäköintipaikoista vähintään 50 % on toteutettava katettuna. Kouluille 0,6 ppp/oppilas ja 0,4 ppp/työntekijä ja että pyöräpysäköintipaikoista vähintään 50 % on toteutettava katettuna. Pyöräpysäköintipaikkoja edellytetään toteutettavaksi kaikissa muissakin rakennushankkeissa. Uudet pysäköintiratkaisut osana älykkäitä liikennejärjestelmiä MAL-verkosto on saanut TEMiltä rahoitusta Alueelliset innovaatiot ja kokeilut haussa (AIKO) Tulevaisuuden kaupunkiseudut -hankkeeseen. Hankkeessa yksi työpaketti on Liikennejärjestelmien digiloikka. Tähän liittyen on käynnissä tulevaisuuden pysäköintiratkaisuiden selvitystyön valmistelu. Vuosien 2016 2017 aikana toteutettavan selvityksen tavoitteena on: Kartoittaa pysäköintitarpeiden muutoksiin liittyvät kokonaiskonseptit sekä mallintaa konseptien käyttöönotto, hallinta ja soveltuva kustannusten jako seudullisella liikennejärjestelmätasolla. Hahmottaa muuttuvien liikkumis- ja palveluympäristöjen, digitalisaation, sähköautojen ja sähkökäyttöisten kevyiden liikkumisvälineiden sekä jakamistalouden vaikutuksia pysäköintipaikkojen tarpeeseen. Löytää hyviä eri toimialat ja sektorit yhdistäviä digiajan käytäntöjä ja kustannusten jakomalleja yhteispysäköinnille, vuorottaispysäköinnille ja autopaikkanormien tarkentamiselle keskustoissa, alakeskuksissa, merkittävissä täydennysrakentamiskohteissa ja joukkoliikenteen solmukohdissa. Kokousseloste. Tampereen työ tarjoaa hyvää dataa, mm. 920 ha maata nyt käytössä autopysäköintiin. Edellinen pysäköintinormitus oli vuodelta 1985, jatkossa on tarkoitus päivittää muutaman vuoden välein. Keskustan strategisessa yleiskaavassa esitettiin pyöräpysäköintipaikkoja. Niistä tärkein olisi rautatieaseman alue. Finnpark on ollut aktiivinen asian edistämisessä. 7/14
Tarve autopysäköintipaikoille vähenee tulevaisuudessa merkittävästi, mikäli kuskittomat autot, jakamistalous ja liikkuminen palveluna -toimenpiteet tulevat arkipäivän ratkaisuiksi. Tampere valmistautuu näiden tuloon. MAL3-toimenpide kunnat sopivat pysäköintiä koskevista seudullisista periaatteista toteutetaan huomioiden Pirkanmaan liiton laatima liityntäpysäköinnin kehittämissuunnitelma. Liite. Tampereen pysäköintipolitiikka. Maankäyttö ja asuminen -työryhmä 2.6.2016 Päätösehdotus. Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki: Maankäyttö ja asuminen -työryhmä merkitsee Tampereen pysäköintipolitiikan tiedoksi, merkitsee KÄPY-ryhmän suosituksen pyöräpysäköintinormista tiedoksi, merkitsee MAL-verkoston pysäköintiselvityksen tiedoksi ja hyödyntää em. tietoja seudullisten pysäköintiä koskevien periaatteiden muodostamisessa. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 35 LÄHIJUNALIIKENTEEN KEHITTÄMINEN: ASEMIEN JA LIIKENTEEN SUUNNITTELU (30 min) Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä 26.5.2016 Liikennejärjestelmäyhteistyön talousarviotavoitteena vuonna 2016 on selvittää uusien asemapaikkojen toteutuksen edellytykset sekä valmistautua työn tulosten perusteella tarvittaviin liikenteen ja maankäytön jatkotoimenpiteisiin. Seutuhallitus käynnisti kokouksessaan 23.9.2015 uusien asemapaikkojen toteutusedellytyksiä selvittävän konsulttityön. Suunnittelu käynnistyi lokakuussa 2015 ja seutuhallitus hyväksyi loppuraportin ja jatkotoimenpiteet 25.5.2016. Lähiliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu -raportti on esittelyaineistoineen ladattavissa kuntayhtymän nettisivuilta. Lähijunaliikenteen kehittämiseen on kaupunkiseudulla vahvasti sitouduttu. Rakennesuunnitelmassa 2040 ja Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotuksessa on kuvattu maankäytön ja liikennejärjestelmän kokonaisuus, jossa liikennejärjestelmä pohjautuu raideliikenteeseen. Vuonna 2012 valmis- 8/14
tuneen lähijunaliikenteen kehittämisselvityksen mukaisesti lähijunaliikennettä kehitetään vaiheittain. VR+seutulippu -järjestelmää on pilotoitu vuodesta 2013 alkaen. Neuvottelut lisätarjonnan toteuttamiseksi ovat olleet tuloksettomia, tosin Lempäälään toteutuu tunnittainen vuorotarjonta VR:n aikataulumuutoksen 20.6.2016 yhteydessä. Juuri valmistuneessa suunnitelmassa on selvitetty tarvittavia toimenpiteitä kolmannen kehittämisvaiheen toteuttamiseksi vuoteen 2025 mennessä. Pitkäjänteistä liikennejärjestelmäkokonaisuutta visioitaessa on tiedostettu, että lähijunaliikenteen kehittäminen edellyttää kuntien panostusta asemien investointeihin sekä vuosittaista panosta liikenteen hoitamiseen. Valmistunut suunnitelma kertoo kustannusten suuruusluokasta nykyisen VR:n yksinoikeustilanteeseen tukeutuen. LVM:ssä käynnissä oleva liikennekaaren uudistus voi muuttaa kustannustasoa ja asetelmaa jo lähivuosina esim. kilpailun avautumisen ja uusien rahoitusmallien kautta. Junaliikennettä koskeva markkinasääntely kootaan liikennekaareen toisessa vaiheessa, josta alustavan aikataulun mukaan käydään lausuntokierros kesällä 2017. Lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu - loppuraportissa on tuotu esille, että uuden aseman investointikustannukset vaihtelevat merkittävästi aseman sijainnin, raiteiden määrän ja muiden paikallisten olosuhteiden perusteella. Toteutuskustannusarvio vaihtelee välillä 0,4 8 M /asema. Asemien toteutuksesta sovitaan kuntien ja Liikenneviraston kesken tapauskohtaisesti. Edellisellä hallituskaudella valmistuneen liikennepoliittisen selonteon mukaan kustannukset voidaan jakaa puoliksi kunnan ja valtion kesken. Nykyistä junatarjontaa täydentäen tunnin vuorovälillä toteutuvan lähijunaliikenteen liikennöintikustannukset olisivat Lempäälään 0,85 M ja Nokialle tai Harjuniittyyn 1,16 1,32 M /vuodessa. Lipputuloilla katettaisiin noin 25 % kustannuksista. Mäntän liikenteen (5+5 junaparia) liikennöintikustannukset olisivat 1,7 M vuodessa ja siitä noin 50 % olisi katettavissa lipputuloilla. Tunnin vuorovälillä ei tarvita raideinvestointeja mihinkään suuntaan vaan liikenne voidaan toteuttaa olevalla ratakapasiteetilla. Tampereen ratapihan uuden välilaiturin rakentaminen parantaisi sekä kauko- että lähiliikenteen edellytyksiä, mutta nykytilanne ei estä lähiliikenteen käynnistämistä. Liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteena on lisätä kestävien liikkumistapojen käyttöä. Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden lisääntyminen edellyttää monipuolista ja houkuttelevaa joukkoliikennekokonaisuutta. Junaliikenteen vahvuuksia ovat mm. nopeus, aikataulujen luotettavuus, esteettömyys ja suuri kuljetuskapasiteetti. Nopea junayhteys houkuttelisi käyttäjiä myös liityntäpysäköintiin. 9/14
Lähijunaliikenteen kehittäminen on vahvasti sidoksissa maankäyttöön. Liikennöinnin kannattavuutta yhteysvälillä voidaan parantaa avaamalla uusia asemia ja lisäämällä asemien käyttäjämäärää. Jos lähijunaliikenteen kehittämistä jatketaan, tulisi varmistaa riittävän tiivis maankäyttö asemien lähivaikutusalueella. Lähijunaliikenteen edistämistä on suunnitelman tulosten perusteella kannattava jatkaa seuraavin askelin lähivuosina: Tampereen ratapihan uuden välilaiturin toteutuksen edistäminen / vastuu Liikennevirasto ja kaupunkiseudun edunvalvontatiimi. Tesoman aseman jatkosuunnittelu Tesoman asemakaavoitukseen kytkeytyen ja toteutuksen valmistelu MAL-hankkeena/ vastuu Tampereen kaupunki ja liikennevirasto. Neuvottelut Porin junien pysähtymisestä Tesomalle aseman valmistuttua/ vastuu seudullinen joukkoliikenneviranomainen. Jatkoselvitys junaliikenteen käynnistämisestä Riihimäki-Tampere- Nokia lähiliikenteessä / vastuu seudullinen joukkoliikenneviranomainen. Välittömästi yhteistyö LVM:n ja VR:n kanssa Oriveden suunnan junaliikenteen jatkosta/ vastuu Orivesi, joukkoliikenneviranomainen ja maakuntaliitto. Maankäyttöä voidaan kehittää Nokialla, Tesomalla ja Lempäälässä suunnitelmien mukaan/ vastuu Nokian ja Tampereen kaupungit ja Lempäälän kunta. Ruutanassa ei lähivuosina toimenpiteitä junaliikenteen osalta vaan joukkoliikenteen kehittämistä jatketaan joukkoliikennetoimiston perustyönä. Nokian ja Harjuniityn asemilla sivuraiteellisen pääteaseman kustannusarvion selvittäminen/vastuu Nokian kaupunki ja liikennevirasto. Jatkoselvityksillä arvioidaan Sellun aseman toteuttamisen mahdollisuuksia. Edistetään innovaatioaseman kehittämistä. Lisäksi selvityksestä valmistellaan yhteiseen käyttöön ns. edunvalvontaaineisto ja sovitaan edunvalvonnan toimenpiteistä ja vastuista. Liikennejärjestelmäinsinööri Katja Seimelä esittelee asian. MASTOtyöryhmä keskustelee jatkotoimenpiteistä ja yhteistyön tarpeesta asemanseutujen suunnittelussa. Kokousseloste. Tampere tutkii Sellun seisakkeen mahdollisuuksia (saavutettavuus, liityntäpotentiaali, Lielahden raitiotie, maankäytön kehittäminen). Tesoman osalta edetään suunnitellusti: asemakaavaa tehdään, seisakkeen paikkaa selvitetään. Lisäraiteeseen pitää suunnittelussa varautua, nyt sitä ei kuitenkaan tarvita. Tesoman aseman ja Mediapoliksen kehittymistä täytyy 10/14
tarkastella yhdessä. Lähijunaliikenne tarvitsee houkuttelevia ja kasvavia asemanseutuja. Liite. Loppuraportti: Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu Maankäyttö ja asuminen -työryhmä 2.6.2016 Päätösehdotus. Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki: Maankäyttö ja asuminen -työryhmä merkitsee asian tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 36 ELINKEINOMAANKÄYTTÖ, TOTEUTUSRUNKO (20 min) Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki 26.5.2016 Elinkeinojen kehittäminen on yksi seutuyhteistyön pääteemoista. Seudullista elinkeinopolitiikkaa toteutetaan kunnissa ja elinkeinoyhtiö Tredeassa. Seudullisen elinkeinopolitiikan linjaukset on kirjattu seutustrategiaan ja Rakennesuunnitelmaan 2040, jossa tavoitellaan noin 60 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2040 mennessä. Elinkeinojen kehitys on mukana myös kuntien ja valtion välisissä Kasvu- ja MAL-sopimuksissa. MAL3-sopimuksen toimenpiteitä ovat mm. cleantech, bio- ja kiertotalous Kolmenkulmassa ja Tarastenjärvellä, työpaikka-alueet Pirkkala-Lempäälä -alueella, Härmälä- Partola-Lakalaiva yritystoiminnan, palvelujen ja asumisen kokonaisuutena sekä lentokentän ja asemakeskuksen kehittäminen. Rakennesuunnitelmassa esitetään työpaikka-alueiden profiilit. Siinä tunnistetaan kuntien ja kaupunkien keskustat sekä osaamiskeskittymät tärkeimmiksi uusien työpaikkojen kohteiksi, erityisesti palvelu- ja asiantuntija-aloilla. Vahvempi elinkeinostrateginen lähestyminen vaatisi aluelähtöisen tarkastelun rinnalle kärkiteemojen ja -toimialojen valintaa ja niiden hahmottamista yrityksiä houkuttelevana ja vastaanottokykyisenä yhdyskuntarakenteena. Näin kunnatkin voisivat yhdessä panostaa toimialojen markkinointiin. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta lähestymistavasta on Lyonin metropolialueen strateginen maankäytön suunnittelu. Kaisu Kuusela Tampereen kaupungilta on esitellyt Lyonin elinkeinostrategian jalkauttamista MASTO:n kokouksessa 10.12.2015, kuntajohtajakokouksessa 19.2., seutuhallituksessa 27.4. ja Tredean ulkoisessa johtoryhmässä 20.5.2016. Kokouksissa nousi 11/14
esille tarve vahvistaa elinkeinostrategian ja maankäytön yhteyttä kaupunkiseudun mittakaavassa. Vuoden 2016 aikana uudistetaan seutustrategia yhdessä elinkeinostrategisten linjausten kanssa. Lisäksi seudun maapoliittiset toimintatavat uudistetaan ja uusi maakuntakaava valmistuu. Edelleen, MAL3-sopimuksen elinvoimatoimenpiteitä viedään yhteistyössä eteenpäin. Elinkeinomaankäytön vahvistaminen sopisi näihin prosesseihin erinomaisesti. Elinkeinostrategian ja maankäytön vahvistaminen kaupunkiseudun mittakaavassa käynnistyy selkeimmin yhteisenä hankkeena, jolla luodaan ensimmäiset raamit yhteistarkastelulle, kartallinen esitys ja ehdotukset jatkotoimenpiteille. Toteutusrunko Kesä-elokuu: Hankkeen valmistelu (suunnitelma) ja käynnistämispäätös (kjk ja sh, Tredea), organisoituminen. Syyskuu: Hankkeen käynnistys, selvitykset ja analyysit nykytilasta, toimialakehityksen ennakoinnista ja seudullisesta toimialastrategiasta. Marraskuu: selvitysten ja karttatyöskentelyn yhdistäminen. Tammi-helmikuu 2017: Yritysten vastaanottokartan esittely ja julkistaminen. Työn ohjausryhmänä voisi olla kuntajohtajat ja projektiryhmänä eri osapuolista koottu asiantuntijaryhmä (MASTO/kunnat, Tredean ulkoinen jory, seutuyksikkö, Pirkanmaan liitto). Työssä tulisi huomioida sidosryhminä ainakin koulutusorganisaatiot, Kauppakamari, Pirkanmaan Yrittäjät, kehittäjäorganisaatiot ja -alustat. Työn toteuttaminen vaatisi olemassa olevien resurssien (mm. seutuyksikkö) lisäksi projektipäällikön 6 kk panoksen. Neuvottelut rahoituksesta on käynnistetty. MASTO:n keskustelu hankkeen toteuttamisrungosta ja muu evästys tukevat jatkovalmistelua ja päätöskäsittelyä. Alustavasti käynnistämispäätös on ajoitettu kuntajohtajakokoukseen 12.8. ja seutuhallitukseen 31.8.2016. Kokousseloste. Kärkitoimialat täytyy linjata ja esittää seudullisella kartalla. Tulisi saada asumisen tonttipäivää vastaavaksi toiminnaksi. Sidosryhmät (Kauppakamari, Yrittäjät) mukaan projektiryhmään, jotta yhteistyö ja sitoutuminen saadaan vahvaksi. Kuntajohtajat ohjausryhmänä. Elinkeinomaankäytössä puhutaan koko yhdyskuntarakenteen kehittämisestä, ei vain uusista aluevarauksista. Tulee huomioida mm. keskustahakuinen toiminta, erihintaiset alueet, kiinteistöhallinta. Myös aika- ja paikkariippumattomat prosessit ja digitalisaatio on syytä huomioida: rakennuksen sijaintipaikka ei ole olennaisinta vaan se mitä sen toiminnasta generoituu. Paikkasidonnaisuudesta laajemmaksi näkökulmaksi. 12/14
Alueiden profiileja on tunnistettu ja käytetty markkinoinnissa. Seutua markkinoidaan kansainvälisesti osaamiskeskittyminä, alueista puhutaan tarkemmin vasta jos investointikiinnostus herää. Kotimaassa seutua markkinoidaan valmistuksen keskittymänä. Tarvitaan vielä konkreettisempi kokonaiskuva ja siihen markkinointia. Tiukkoja aluerajauksia ei tule tehdä, vaan painottaa pärjäämistä seutuna. Yhteisiä intressejä ovat esimerkiksi korkeakoulut, energia, hyvät yhteydet, kaupalliset palvelut. Tarvitaan malli, johon kunnat sitoutuvat ja jolla houkutellaan yrityksiä. Maankäyttö ja asuminen -työryhmä 2.6.2016 Päätösehdotus. Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki: Maankäyttö ja asuminen -työryhmä merkitsee keskustelun tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 37 MAL-VERKOSTON HANKKEET (15 min) Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki 26.5.2016 MAL-verkostossa on valmisteilla merkittäviä kehityshankkeita kumppaneidensa kanssa. Asunto-osuuskunta Uusi yhteisöllinen rakentamisen ja asumisen malli on käynnistynyt. Sen tavoitteena on luoda uusi asunto-osuuskuntamalli. Tampereen kaupunki ja MAL-verkosto ovat mukana hankkeen osarahoittajina. Seudullisen asumiskatsauksen malli on hankkeena valmisteilla. Sen tavoitteena on luoda väline asumisen ilmiöiden seudulliseen ja seutujen väliseen seurantaan niin, että samaa tietopohjaa ja tietolähteitä sovelletaan valtakunnallisesti kaupunkiseuduilla. Vastuullinen toteuttajataho on Jyväskylän kaupunki/leena Rossi. Uudet pysäköintiratkaisut osana älykkäitä liikennejärjestelmiä on työsuunnitelman laatimisen vaiheessa. Tamperetta on alustavasti suunniteltu yhdeksi pilottikohteeksi. Hanke esitellään pysäköintipolitiikan kanssa kohdassa 34. Korkeakouluharjoittelija Heli Suuronen on aloittanut työn Digitaalisten palveluverkkojen integrointi maankäytön suunnitteluun, jonka tavoitteena on selvittää, miten digitalisaatio muuttaa asukkaiden ja kävijöiden palvelutarpeita ja miten muutos pitäisi ottaa huomioon monikeskuksisen kaupunkiseudun maankäytön suunnittelussa. 13/14
Projektipäällikkö Tero Piippo esittelee MAL-verkoston hankevalmistelutilanteen ja työryhmä keskustelee mahdollisuuksista hyödyntää hankkeita kaupunkiseudun ja kuntien työssä. Kokousseloste. Hankkeiden valmistuttua tuloksia esitellään työryhmässä. Maankäyttö ja asuminen -työryhmä 2.6.2016 Päätösehdotus. Päätös. Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki: Maankäyttö ja asuminen -työryhmä merkitsee asian tiedoksi. Päätösehdotus hyväksyttiin. 38 SEURAAVAT KOKOUKSET Työryhmän vuosikellon vakioasioina vuosittain ovat: MASTO:n edellisvuoden tavoitteiden toteutuminen (tammi-helmi), MAL-aiesopimuksen seuranta (tammi-huhti), MASTO:n toiminnalliset tavoitteet (syys-loka) sekä työryhmän kehittämispäivä (alkusyksystä). Työryhmän tarkempi ohjelma muotoutuu kokousten asialistojen mukaisesti. Tulevien kokousten aikataulu ja alustava sisältö on seuraava: to 25.8.16 klo 9-13.30 Strategiatyöpaja kaikkien työryhmien kesken klo 9-12. Kokous klo 12-13.30: MAL3-toimenpiteiden aikataulurunko 2016-2019, MASTO:n v. 2017 tavoitekeskustelu, ARA:n infra-avustushakemukset, asuntotuotantotiedon tarveselvitys, elinkeinomaankäyttö (tilannekatsaus) to 29.9.16 klo 11-16 to 03.11.16 klo 13-15 to 08.12.16 klo 13-15 Kehittämispäivä Seppo Lampinen: Tässä tie, missä kaupunki? Liikennesuunnittelu ja yhdyskuntarakenteen hajautuminen Markku Hedman: Talopaletti - Ratkaisumalleja urbaaniin pientaloasumiseen Simo Turunen: Seudun paikkatiedon kehittäminen, esimerkkejä Seutustrategia, MASTO:n tavoitteiden toteutuminen 1-8/2016, MASTO:n tavoitteet 2017 Asemanseutujen tilannekatsaus, raitiotien tilannekatsaus ja keskustelu seudullisesta suunnittelusta, elinkeinomaankäyttö (alustava kokonaisuus) Elinkeinomaankäyttö (ehdotuksen käsittely) 39 MUUT ASIAT 40 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Pj. päätti kokouksen klo 13. 14/14