TTS:n tiedote Asuminen, teknologia ja palvelut 4/2014 (683) Ekotoimivat asumisen ratkaisut Jyväskylän asuntomessuilla Heli, Minna Kuusela, Tarja Marjomaa ja Timo Rinkinen, TTS Iloiset värit kutsuvat lapset viihtymään (kohde 17). Kuva: Heli TTS Työtehoseura arvioi Jyväskylän asuntomessualueen talojen ekotoimivuuden. Arvioinnin tavoitteena oli löytää hyviä esimerkkejä niistä messukohteista, joissa oli toteutettu ekotoimivia asumisen ratkaisuja arjen näkökulmasta. Sisätilojen tarkastelussa keskityttiin talojen keittiö-, vaatehuolto- ja peseytymistiloihin sekä eteiseen, kuraeteiseen ja säilytystiloihin. Ensimmäistä kertaa arvioitiin myös pihojen toimivuus, helppohoitoisuus ja ekologisuus. TTS:n tekemän arvioinnin tarkoituksena oli suunnata messukävijöiden huomio asunnon ekotoimivuutta ja asumismukavuutta parantaviin ratkaisuihin, joita Jyväskylässä oli toteutettu monissa näyttelykohteissa. Arvioinnissa hyödynnettiin TTS:n elinkaariasumisen tutkimushankkeessa kehitettyä ekotoimivuuden arviointikriteeristöä. Kriteeristöstä arvioitiin pohjaratkaisun perusteella hyväksi havaittujen omakotitalojen asuttavuus, jolla tarkoitetaan asunnon toimi- vuutta, ergonomiaa, energiataloudellisuutta, kestävän kehityksen mukaisia materiaalivalintoja ja helppohoitoisuutta. Lisäksi arvioitiin muuntojoustavuutta, esteettömyyttä, turvallisuutta, viihtyisyyttä ja kunnossapidon helppoutta. Asuttavuus on tärkeä kriteeri, sillä se vaikuttaa eniten asukkaan arkeen. Pihoista arvioitiin erityisesti helppohoitoisuutta, esteettömyyttä, materiaalivalintoja ja toimivuutta. Hyvä omakotitalo toimii arjessa ja muuntuu käyttäjiensä tarpeiden mukaan. Ekotoimivuuden käsitteen avulla asumista tarkastellaan asukkaan näkökulmasta. Ekotoimivuus kuvaa kodin toimivuuden tasoa suhteessa ympäristökuormaan. Sekä ekologisuudella että toimivuudella on pitkä tutkimusperinne, mutta niitä on aikaisemmin tarkasteltu pääosin erillisinä asioina. Ekotoimivuuden käsitteen avulla ekologisuutta ja toimivuutta voidaan nyt tarkastella samanaikaisesti. Ekotoimivuutta tarvitaan uutena käsitteenä myös sen vuoksi, että toimivuuden
osa-alueet muuntojoustavuus, esteettömyys, asuttavuus, viihtyisyys, turvallisuus ja kunnossapito eivät nykyisinkään sisälly tarpeeksi selvästi ekotehokkuuden käsitteeseen. ( 2011) Yleiskuva alueesta. Kuva: Suomen asuntomessut. JYVÄSKYLÄN ASUNTOMESSUJEN TEEMAT JA ALUEEN KOKONAISKUVA Jyväskylässä vuoden 2014 asuntomessujen kantavina teemoina ovat Aalto ja puutarha. Teemoilla kunnioitetaan maailmankuulun arkkitehti Alvar Aallon perintöä sekä Äijälänrannan pitkää maanviljely- ja puutarhahistoriaa. Huomiota on kiinnitetty laadukkaaseen arkkitehtuuriin, monipuoliseen viherrakentamiseen sekä alueelle suunniteltuihin taideteoksiin ja puistokalusteisiin. Messut järjestetään Jyväskylän Äijälänrannassa 11.7. 10.8.2014. Äijälänranta sijaitsee Jyväsjärven itärannalla, Päijänteeseen johtavan Äijälänsalmen läheisyydessä. Matkaa näköetäisyydellä olevaan Jyväskylän keskustaan on noin viisi kilometriä. Messualueelle on rakennettu 37 pientaloa, yksityinen päiväkoti sekä Jyväsjärven rantaan 13-kerroksinen tornitalo, Jyväskylän Maailmanpylväs. Pientalotonttien koot vaihtelevat 500 m 2 :stä 1800 m 2 :n. Messutapahtumassa on näytteillä 44 kohdetta aina 46 huoneistoneliön kerrostaloyksiöistä 308 huoneistoneliön omakotitaloon. Uutta on alueen vihertehokkuuskortteli, Green Factor. Korttelissa pilotoidaan ensimmäistä kertaa Suomessa tonttien viherrakentamisen tehokkuutta mittaavaa työkalua. Vihertehokkuuden lisääminen monipuolistaa piha-alueiden kasvillisuutta sekä edistää hyvää ilmanlaatua ja sade- ja sulamisvesien imeytymistä maaperään. Asuntomessujen pilottikorttelissa tavoitteena on ollut erityisesti edistää luonnonmukaisen lajiston käyttöä. Näillä vähennetään ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia haittavaikutuksia eli vähennetään hulevesitulvariskejä tai parannetaan pienilmaston olosuhteita. Vihertehokkuus-menetelmän tavoitteena on myös esimerkiksi ilman epäpuhtauksien vähentäminen ja kaupunkiympäristön monimuotoisuuden lisääminen. Äijälänrannan korkeatasoinen valaistus lisää alueen viihtyisyyttä ja luo turvallisuutta. Alueen katuvalaistuksessa hyödynnetään uusinta tekniikkaa; alueella on Suomen ensimmäinen asuinalueelle toteutettu valaisinkohtainen led-katuvalonohjaus. Valaistus on ohjelmoitu toimimaan käyttäjien tarpeiden mukaan. Alueella on myös ympäristöä elävöittävää erikoisvalaistusta, kuten taideteosten kohdevalaistukset, risteysalueiden valokuviot, siltojen ympäristövalot sekä valokalusteet, kuten lasipollarit. Asuntomessut järjestivät omakotitalorakentajille valaistusseminaarin ja -konsultaatiota, jonka tavoitteena oli hyvä pihavalaistus. YLEISIÄ HUOMIOITA MESSUTALOISTA Energiatehokkuus Energiatehokkuuteen liittyvät uudet rakentamismääräykset tulivat voimaan 2012. Uusien määräysten tavoitteena on parantaa rakennusten energiatehokkuutta 20 prosenttia nykyiseen verrattuna sekä lisätä uusiutuvien energiamuotojen käyttöä ja suunnitteluvapautta. Vuoteen 2020 mennessä tulee Kohteessa 3 oli aurinkokeräimet kaukolämmityksen lisänä. Aurinkolämmöllä ei voida Suomen leveysasteilla kattaa koko lämmitystarvetta, mutta hyvin mitoitetulla järjestelmällä voidaan tuottaa noin 60 % lämpimän käyttöveden tarpeesta ja 10 15 % lämmityksestä. Kuva: Heli. Kohteen 34 pihassa on hulevesiallas ja talon länsipäätyä varjostaa pergolamainen vino viherseinä. Kuva: Minna Kuusela. uudisrakennusten olla lähes nollaenergiarakennuksia eli niiden tulee tuottaa energiaa liki yhtä paljon kuin ne kuluttavat. Näyttelytaloissa toteutetaan ja käytetään energiatehokkaan rakentamisen uusimpia ratkaisuja. Kuitenkin messutaloista vasta osa on energiatehokkuusluokkaa A. Rakennusmateriaaleja on käytetty monipuolisesti. Suurin osa kohteista on puutaloja, mutta esillä on myös kivi- ja hirsirunkoisia taloja. Monimuotoista rakentamista tukevat väljästi sijoitetut tontit ja kaava, joka mahdollistaa sekä yksi- että kaksikerroksisuuden ja eri materiaaleista tehdyt toteutukset. Messuilla on esillä energiaa säästäviä taloteknisiä ratkaisuja. Messutaloissa on myös asumisturvallisuutta parantavia kodinohjaus- ja palonsammutusjärjestelmiä. 2
Sadeveden talteenotto on fiksu ja ekologinen tapa tuottaa kasteluvettä puutarhalle. Säiliö kohteessa 36. Kuva: Timo Rinkinen Nurmikon rajaaminen, katekangas ja kate antavat pihaan pysyvän siistin vaikutelman ja lisäävät helppohoitoisuutta kohteessa 27. Kuva: Timo Rinkinen Tiili on miellyttävä ja ekologinen pintamateriaali, joka tuo pihaan mannermaista tunnelmaa. Kuvan upea tiilikäytävä löytyy kohteesta 23. Kuva: Timo Rinkinen Kohteessa 34 on kaukolämmityksen, aurinkolämmön ja maajäähdytyksen yhdistävä hybridiratkaisu sekä kysyntäjouston mahdollistava kotiautomaatio. Talossa pilotoidaan sähkön ja lämmön kysynnänjoustopalvelua: soveltuva osa energian käytöstä painottuu niihin vuorokaudenaikoihin, joina kulutus on vähäisintä ja energia edullisinta. Automatiikka ohjaa laitteita ja järjestelmiä, jotka voivat olla toiminnassa muutaman tunnin pätkissä mihin vuorokaudenaikaan tahansa, esimerkiksi lämminvesivaraajaa ja kiinteistön lämmitystä. Sähköä on luonnollisesti aina saatavilla esimerkiksi valaistukseen, ruuanlaittoon ja viihde-elektroniikan käyttöön. Jyväskylän Energian tietoverkot tuovat kotiautomaatiolle informaation esimerkiksi lähivuorokausien säästä ja ennakkotiedot tuntikohtaisista energiahinnoista. Näiden perusteella kodin laitteistot ratkaisevat, miten kulutukseltaan joustaviksi määritellyt toiminnot käynnistyvät ja menevät pois päältä. Asiakas voi tarkastella energiankulutustaan ja sen ohjauksia reaaliaikaisesti kotipäätteeltään. Kotiautomaatio auttaa päivittäisessä energiansäästössä osoittamalla, milloin olisi sopivin aika käynnistää esimerkiksi pesukone. Pihat ja puistoalueet Modernin Äijälänrannan menneisyys on maanviljelyssä, kalastuksessa ja puutarhataloudessa. Hedelmälliset rannat ovat paitsi tarjonneet erinomaista maanviljelysmaata, myös synnyttäneet kukoistavia kauppa- ja kotipuutarhoja. Taimistoviljely, ympäröivä luonto sekä järvimaisema toimivat messualueen ympäristösuunnittelun luontevina lähtökohtina. Pihasuunnitelmissa on huomioitu ympäröivää luontoa ja uusi asuinalue yhdistyy luontevasti Äijälänrannan rantamaisemaan ollen osa ympäristöään. Erityistä huomiota on kiinnitetty tonttien rajakohtiin ja hulevesien ohjaukseen tonteilta. Sade- ja sulamisvesien keräämisessä ja johtamisessa hyödynnetään yhtenäistä pihaaluetta ja erityisiä hulevesiojia. Joissakin kohteissa sadevesiä kerätään ekologisesti talteen erillisiin säiliöihin ja vettä hyödynnetään kasvien kastelussa. Säiliöt on asennettu kiinteästi talon seinään eivätkä erotu häiritsevästi ympäristöstä ja niissä on ylivuotoputki. Kohteessa 3 oli kuvaushetkellä rakenteilla pihan läpi kulkeva kivipuro, joka kerää hulevedet. Taustalla on pieni kuntta-alue. Talousrakennuksen päädyssä on esimerkillinen säilytystila polttopuille, joita läheisessä pihasaunassa varmasti kuluu paljon. Kuva: Heli Piha on yhä enemmän olohuoneen jatke, jossa vietetään aikaa koko perheen voimin. Terassit ovat kookkaita, niissä on tilaa auringosta nautiskeluun ja muille toiminnoille, mutta niissä on huomioitu myös varjon tarve ja viihtyminen sateisella säällä. Hyvä ulko-oleskelualue kutsuu nauttimaan oleskelusta ulkona myös sateisella säällä. Pihasuunnitelmissa ja pihojen toteutuksessa on entistä enemmän helppohoitoisia elementtejä. Pihat eroavat toisistaan ja kuhunkin on saatu persoonallisia ja jännittäviäkin piirteitä muun muassa tuomalla sisätilojen elementtejä ulos. Talojen sisäänkäyntien vihertöihin on kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota. Kutsuva ja tyylikäs sisäänkäynti on ensimmäinen ja viimeinen asia, jonka pihalla vierailija näkee. Siitä piirtyy tietty käsitys pihasta, talosta ja sen asukkaista. Pihojen istutukset on pääosin sijoiteltu yhtenäisiksi ja helppohoitoisiksi kokonaisuuksiksi ja nurmikkoalueet selkeiksi. Huomiota herättävää on, että nurmikkoalueita rajataan istutuksista aikaisempaa enemmän ja rajausmateriaaleina käytetään erilaisia pihaan sopivia vaihtoehtoja. Erilaisilla tähän tarkoitukseen käytettävillä reunuksilla voidaan tehdä pihaan kaarevia muotoja, jotka pehmentävät näkymää ja miellyttävät katselijan silmää. Istutusalueiden rajaaminen antaa pihaan pysyvän siistin vaikutelman ja tuo siihen helppohoitoisuutta, jota täydentää oikein asennettu katekangas ja kohteeseen sopiva katemateriaali. Tätä täydentävät hyvin suunnitellut kulkureitit, joita voidaan käyttää samalla rajaamaan nurmikkoa. Ilahduttavaa on, että runsaan betonisten pintamateriaalien käytön vaihtoehdoksi on tullut erityisesti Keski- Euroopassa paljon käytetty tiili. Tiili on miellyttävä materiaali myös paljoille jaloille ja luo visuaalisesti miellyttävän tunnelman käytävissä ja patioissa tuoden mannermaista tunnelmaa pihaan. Pihatiilien väri ei haalistu erilaisissa sääolosuhteissa eikä kuluessaan vaan se patinoituu tyylikkäästi vanhetessaan. Tiili on ekologinen, huoltovapaa ja täysin kierrätettävä pintamateriaali. Talojen suunnittelussa on aikaisem- 3
paa enemmän huomioitu pihan vesipisteiden tarve. Useassa talossa oli useampi vesipiste eri puolilla taloa. Tämä on helppo toteuttaa talon rakennusvaiheessa kun asia on huomioitu suunnitteluvaiheessa. Näin vältytään pitkien, rumien letkujen vetämiseltä talon toiselta puolen, letkujen kiertymiseltä ja kasvien vahingoittamiselta letkuja vedettäessä. Myös kasteluletkujen säilytykseen on kiinnitetty huomiota ja letkut, kastelupistoolit ja letkuvaunut ovat osa toiminnallista pihaa eivätkä rumistuksena seinän vieressä. Pitkät letkut käytävillä ja piha-alueilla ovat epäesteettisiä ja kulkijoille vaarallisia elementtejä. Sekä rakennukset että pihat on sovitettu maastoon. Maastoon sovittamisen keinoina ovat rakennuksissa muun muassa asuntojen sisäiset tasoerot sekä pihoilla isot terassit. Varsinaisia rinnepihoja ei ollut, mutta tukimuureilla oli tasoitettu korkeuseroja oikeaoppisesti. Muurit ja muurikivistä rakennetut istutuslaatikot tekivät pihoista mielenkiintoisempia ja ne toimivat hyvinä tilanjakajina pihan eri toimintojen välillä. Pihasuunnittelussa on ajateltu helppohoitoisuutta ja luonnonmukaisuutta. Kuntta eli metsäsiirrännäinen on noussut viime vuosina suosioon niin mökki- ja omakotipihojen kuin julkisten alueiden kattamisessa. Kuntan avulla pihalle saa hetivalmiin metsämaiseman. Ekologisuutensa ja helppohoitoisuutensa vuoksi kuntta onkin mainio ratkaisu luonnonmukaista ja hoitovapaata pihaa suunniteltaessa. Esimerkiksi kohteessa 3 on käytetty pala kunttaa pihasaunan ja puuliiterin välillä. Äijälänrannan korttelileikkipuisto Riemuranta sijaitsee asuntomessualueen eteläpäädyssä ja on pinta-alaltaan noin 1500 m 2. Puiston suunnittelussa olivat mukana läheisen Väinölän päiväkodin lapset. Keväällä 2012 järjestetyissä työpajoissa lapset askartelivat ja ideoivat mieleisensä leikkipuiston. Työskentelyn innoittaman Lahden ammattikorkeakoulun muotoilu- ja taideinstituutin opiskelijat jalostivat korttelileikkipuiston sisältöä taiteen keinoin. Lopullisessa vihersuunnittelijan toteuttamassa suunnitelmassa ideoituja elementtejä sovellettiin käytäntöön turvallisuuden ja standardien täyttämisen näkökulmasta. Hulevesien hallinta Sade- ja valumavedet eli hulevedet käsitellään alueella luonnonmukaisesti ja hallitusti. Hulevesiä viivytetään ja imeytetään painanteissa, tulvaniityillä sekä maanalaisissa, karkealla kivisoralla täytetyissä kaivannoissa. Näin varmistetaan, ettei läheisiin järviin kulkeudu epäpuhtauksia, maaperän kiintoainesta ja vesistöjä kuormittavia ravinteita. Hulevesien käsittely tonteilla antaa uusia mahdollisuuksia omaleimaisten pihojen toteuttamiselle: messupihoilla nähtiinkin kivipuroja ja veistoksellisia sadevesikouruja. Muuntojoustavuus Muuntojoustavuudella tarkoitetaan kotiin rakennettujen ratkaisujen muuntamismahdollisuutta asukkaan muuttuvien tarpeiden mukaan tai uuden asukkaan tarpeita vastaavaksi. Sama tila voi toimia esimerkiksi eri asukkailla erilaisissa käyttötarkoituksissa tai kahden makuuhuoneen väliltä voidaan purkaa seinä ja yhdistää tilat isommaksi huoneeksi. Myös yhdellä tilalla voi olla monta käyttötarkoitusta. Elinkaariasumisen periaatteiden mukaisesti rakennettu koti mahdollistaa asumisen samassa asunnossa erilaisissa elämäntilanteissa tai toimintakyvyn mahdollisesti heikentyessä. Tilojen muuntojoustavuus on tärkeämpää kuin suuret neliömäärät. Parhaita ovat ne asunnon tilat, jotka tarjoavat mahdollisuuksia eri toimintoihin ja joiden käyttötarkoitusta voidaan joustavasti muunnella kulloisenkin tarpeen mukaan. Esimerkkejä messukohteiden eri tilojen muuntojoustavuudesta: iso makuuhuone tai aulatila muuntuu helposti arkiolohuoneeksi tai makuuhuoneeksi lasten makuuhuone on lasten kasvettua jaettavissa kahdeksi erilliseksi makuuhuoneeksi harrastetilat voidaan lasten vartuttua muuttaa nuorison oleskelu- ja makuutiloiksi, työhuoneeksi, tilapäiseksi vierashuoneeksi tai isovanhempien käyttöön työhuone muuntuu vierashuoneeksi, kirjastoksi, harrastetilaksi, makuuhuoneeksi tai isovanhempien pidempiaikaiseen vierailuun. Mikäli huoneessa on wc ja keittomahdollisuus, sitä voi käyttää myös sivuasuntona. aikuisten ja nuorten tilat voidaan tarvittaessa sijoittaa talon vastakkaisiin päätyihin siten, että kaikille saadaan järjestettyä omaa rauhaa tilavarauksia erilaisille toiminnoille, joita ehkä tarvitaan myöhemmin, kuten tilavaraus wc-istuimelle jne. Muuntojoustava huone voi toimia työhuoneena, vierashuoneena, makuuhuoneena tai harrastushuoneena. Tämä tila on kohteen 8 parvi. Kuva: Heli Kohteessa 25 on yksi messujen harvoista esteettömistä sisääntuloista. Kuva: Heli Näppärä säilytystila Noppa-talon portaikossa (kohde 15). Kuva: Heli 4
Esteettömyys Ympäristö tai rakennus on esteetön silloin, kun se on kaikille käyttäjille toimiva ja turvallinen. Äijälänrannassa esteettömyyden periaatteita toteutetaan erillishankkeen avulla. Hankkeen yleistavoitteena on tukea toimivan ja esteettömän asuinalueen rakentumista aina suunnitteluvaiheista lopulliseen toteutukseen saakka. Esteettömyys on ollut jo pitkään osa asuntomessujen toteutusta. Messukohteissa esteettömyyttä on tarkasteltu aiemmin lähinnä messuvieraiden näkökulmasta. Äijälänrannan esteettömyyshankkeen myötä käyttöön halutaan luoda uusi, kokonaisvaltainen malli, jossa esteettömyys huomioidaan aina suunnitteluvaiheista lopulliseen toteutukseen saakka ja jota voidaan hyödyntää myös tulevilla messupaikkakunnilla. Esteettömään asuntoon pääsee vaivatta vierailulle toimintakykyyn katsomatta. Ideana on liikkumisen ja toimimisen helppous. Esteettömyys toteutuu, kun vältetään turhia tasoeroja ja rakennetaan huoneista ja peseytymistiloista riittävän väljiä. Esteetön asunto on kaikkien käyttäjien kannalta toimiva, turvallinen ja miellyttävä käyttää. Messualueen tontit olivat melko tasaisia, joten alue oli kohtuullisen esteetön kulkea. Aika harvassa kohteessa oli portaiden ohella myös luiska. Yli puolet messualueen omakotitaloista oli kaksikerroksisia. Yhdessäkään talossa ei ollut hissiä helpottamassa liikkumista kerrosten välillä. Täysin esteetön sisäänkäynti oli yllättävän harvassa messukohteessa. Taloja ei oltu pääsääntöisesti suunniteltu liikuntarajoitteisille henkilöille, sillä sisätilaratkaisuissa ja useamman kerroksen taloissa oli esteetöntä liikkumista rajoittavia tekijöitä. Vain muutamissa kohteissa esteettömyyttä oli selvästi ajateltu ja tiloissa oli muun muassa leveitä oviaukkoja ja liukuovia. Turvallisuus Turvallisuuteen liittyvät talotekniset ratkaisut ovat kehittyneet viime vuosien aikana nopeasti. Niistä on tullut yhä monimutkaisempia ja säädettävämpiä, samaan aikaan kun asukkaat toivovat yksinkertaista ja helppokäyttöistä tekniikkaa. Ristiriita on ilmeinen. Tekniikan käyttäjälähtöisyyden lisääminen onkin yksi tulevaisuuden haasteista. Asukas voi jonkin verran vaikuttaa erilaisilla suoja- ja teknisillä ratkaisuilla asumisen ja elämisen turvallisuuteen tai ainakin turvallisuudentunteeseen. Turvallisuuteen kuuluu myös rakenteiden ja rakennusmateriaalien turvallisuus esimerkiksi tulipalossa, vesivahingossa tai suhteessa sisäilman laatuun. Messualueella ja -taloissa on panostettu moniin turvallisuutta lisääviin ratkaisuihin. Alueen yleisvalaistukseen on kiinnitetty tavallista enemmän huomiota ja myös sisätiloissa valon avulla lisätään turvallisuutta, esimerkiksi portaikoissa. Viihtyisyys Viihtyisyydellä tarkoitetaan yksilön kokemaa tyytyväisyyttä asumiseensa. Viihtyisä asunto Kauniisti valaistu portaikko lisää sekä viihtyisyyttä että turvallisuutta (kohde 11). Kuva: Heli on asujalleen mieleinen. Viihtyisä asunto myös tukee perheenjäsenten vuorovaikutusta, jolloin koko perheellä on asunnossa hyvä olla. Mitä paremmin asunnossa kokee viihtyvänsä, sitä vähemmän muutos- ja muuttohaluja nousee mieleen. Kodin viihtyisyys on tasapainottelua vuorovaikutukseen kannustavien yhteisten tilojen ja jokaisen perheenjäsenen omien tilojen välillä. Lapsiperheiden asunnossa yhteisten tilojen merkitys korostuu. Yhteisiin tiloihin kannattaa varata myös lasten tavaroille ja leikille tilaa. Perheen lasten käytössä oleva tietokone kannattaa myös sijoittaa yhteisiin tiloihin. Lasten huoneisiin sijoitetut televisiot ja tietokoneet eristävät lapsen pois perheyhteydestä. (Pulkkinen et al. 2009) Messutaloissa yhteisöllisyys on huomioitu hyvin. Keittiöt ovat enää harvoin suljettuja tiloja, sen sijaan ruoanlaittaja on keskellä tapahtumia. Millerin ja Maxwellin (2003) tutkimuksissa on havaittu, että keittiö on se paikka, jossa vanhemmat kohtaavat lapset ja puolisot toisensa. Keittiö on kodin tapahtumien keskipiste. Kunnossapito ja korjattavuus Rakennuksen huoltotoimenpiteet tulisi pystyä suorittamaan turvallisesti. Monissa kohteissa on isoja maisemaikkunoita, jotka lisäävät asunnon viihtyisyyttä. Samalla ne tuovat kunnossapitoon ongelmia: ikkunoita ei voi pestä ilman tikkaita tai telineitä. Myös yläikkunat porrasaukoissa ovat vaikeat pestä kotikonstein. Kolmilapsisen perheen hermokeskus, toimiva keittiö sijaitsee keskeisellä paikalla kodissa (kohde 20). Kuva: Heli Viihtyisyyttä lisäävät akustiikkalevyt ovat näyttäviä sisustuselementtejä sekä seinällä että katossa (kohde 19). Kuva: Heli 5
ERI TILOJEN ASUTTAVUUS Asuttavuudella tarkoitetaan asumisen mukavuutta ja vaivattomuutta, joka on kotitöiden helppoutta, kodin pintojen siivottavuutta, säilytystilojen riittävyyttä, asumisen toimintojen sujuvuutta ja mahdollisuutta suoriutua kodin korjaustöistä omin avuin. Asuttavuutta lisää myös kodin teknisen toimivuuden helppo seurattavuus, turvallisuus ja käytettävyys, esimerkiksi energiankulutuksen ja kosteuden seuranta, kulunvalvonta tai talotekniikan automaatio. Ruoan valmistus ja ruokailu Keittiöiden arvioinnissa kiinnitettiin huomiota muun muassa kodinkoneiden ergonomiseen sijoitteluun, lasku- ja työpöytätasojen riittävyyteen ja yleiseen toimivuuteen. Messutalojen keittiöt ovat pääosin valoisia avokeittiöitä, joista on suora yhteys ruokailu- ja oleskelutiloihin ja ulos terassille. Joistakin keittiöistä on luonteva kulku myös kodinhoitotiloihin ja sitä kautta ulos. Keittiöt ovat kooltaan talon kokoon nähden sopivia ja ruokailutilat ovat väljiä. Messuilla on muutamia tupakeittiöitä, joissa keittiö-, ruokailu- ja oleskelutilat ovat yhtä suurta tilaa, jossa on myös takka. Avara tila on monikäyttöinen ja kokoaa perheen viettämään yhteistä aikaa. Kahdessa kaksikerroksisessa talossa keittiö on yläkerrassa, joka on hankalaa etenkin tavaroiden kuljetuksen kannalta. Vetimettömyys on näiden messujen trendi. Valitettavasti siinä mennään metsään käytettävyyden kannalta. Vetimetön ovi on kaunis katsella, mutta usein todella vaikea avata. Joidenkin keittiöiden seinäkaapit on nostettu aivan liian korkealle, jotta niitä voisi helposti käyttää. Korkealla oleva seinäkaappi yhdistettynä vetimettömään kaapin oveen tuovat avaajalle haastetta astetta enemmän. Messutalojen keittiöissä on paljon saarekeratkaisuja. Saarekkeiden ympärillä on pääsääntöisesti riittävästi tilaa, jota tarvitaan ovien ja laatikoiden avautumiseen ja keittiössä työskentelyyn. Saareke on monikäyttöinen, sillä se palvelee muun muassa työskentelytasona, tarjoilupöytänä ja välipalaruokailussa. Joihinkin saarekkeisiin oli sijoitettu myös kodinkoneita, kuten keittotaso ja kalusteuuni. Keittotasolliseen saarekkeeseen suositellaan vesipistettä kaatoaltaineen, silti vesipiste löytyi vain muutamasta ruoanvalmistussaarekkeesta. Nyt suosiossa olevat valettu betoninen työtaso nosti työtason korkeuden ylimmillään 95 cm, joka on jo aika korkea monelle käyttäjälle. Monissa keittiöissä kodinkoneet on sijoitettu hyvälle käyttökorkeudelle. Astianpesukone on kodin käytetyin kodinkone. Astianpesukone onkin ilahduttavan usein sijoitettu ergonomisesti hyvälle käyttökorkeudelle (300 400 mm lattiasta). Mikroaaltouuni on edelleen monessa kohteessa sijoitettu lapsiperheen kannalta hieman liian korkealle. Kodinkoneiden vieressä ei kaikissa keittiössä ole laskutilaa. Keittiöihin on valittu energiatehokkaat kodinkoneet ja turvallisuutta lisääviä laitteita, kuten induktiokeittotaso. Peseytyminen Messutalojen kylpy- ja saunatilat ovat esimerkkejä asukkaiden arjen hyvinvoinnin lähteistä. Saunatilat Kohteen 19 keittiö on suunniteltu hyvin. Esimerkiksi pienkoneiden säilytys on mietitty keittiön välitilaan rulo-oven taakse, jossa on myös pistorasiat. Kuva: Heli Kohteessa 25 astianpesukone on sijoitettu hyvälle käyttökorkeudelle lähelle ruokapöytää. Biojäteastia on laatikossa heti astianpesukoneen vieressä. Muu jätteiden lajittelu tapahtuu allaskaapin leveässä vetolaatikossa. Kuva: Heli Kohteessa 34 saareke on riittävän tilava ja siinä oli keittotason lisäksi vesipiste. Myös työtasoa on riittävästi. Kuva: Heli Kohteen 13 pihamaalta löytyy pihasauna paljuineen. Puidenkin säilytys on mietitty. Sijainti metsän reunassa on mukavan kesämökkimäinen. Kuva: Heli Kohteessa 3 talon ainoa sauna on puulämmitteinen ja sijaitsee erillisessä rakennuksessa. Slow living ajattelu leviää myös messurakentamiseen, kaiken ei tarvitse olla hetivalmista. Kuva: Minna Kuusela 6
Kohteen 20 viemärikaivoissa on tyylikkäät rst-kannet. Kuva: Heli ovat tilavia tai melko tilavia ja niistä on yleensä käynti vilvoitteluterassille. Saunaosastot ovat toimivia, mutta eivät niin ylellisiä kuin jotkut Hyvinkään asuntomessujen kotikylpylämaailmat. Löylyhuoneet ja pesutilat ovat useimmiten ikkunallisia ja pesutiloissa on kaksi suihkua. Monissa messukohteissa on erillinen pukeutumistila, vain joissakin se on järjestetty pesutilaan tai vaatehuoltohuoneen yhteyteen. Ulkoporealtaita on vähän, sen sijaan useammalla tontilla on pihasauna kylpypaljuineen. Muutama uima-allaskin on. Saunaosaston wc on melko usein omassa tilassaan, oven takana. Joissakin messukohteissa wc-istuin on vieläkin sijoitettu peseytymistilaan, jossa sen käyttö ei ole miellyttävää muiden saunoessa tosin monissa asia on ratkaistu seinäkkeellä. Usein saunaosasto on vaatehuoltotilan yhteydessä. Se ei kuitenkaan ole käytön kannalta paras ratkaisu. Suositeltavampaa olisi erillinen saunaosasto pukeutumistiloineen, jolloin lisätään tilojen yksityisyyttä ja rauhaa. Kaunis Harvian muotolaude kohteessa 29. Kuva: Heli Mustat peseytymistilat ovat Jyväskylän messujen trendi. Pesuhuoneissa oli yleisimmin kaksi suihkua, mikä on hyvä ratkaisu lapsiperheiden asunnoissa. Tässä sinisessä pesuhuoneessa nauhamaiset viemärit on sijoitettu huoneen seinustalle suihkun alle (kohde 8). Kuva: Minna Kuusela Kohteessa 22 on toteutettu kutsuva kylpyhuone päämakuuhuoneen yhteyteen. Tässä talossa lapset ovat jo maailmalla ja aikuisilla on aikaa arjen luksukseen. Kuva: Heli Vaatehuolto Vaatehuoltotilat ovat monissa taloissa käytännöllisiä ja niissä on toteutettu yksilöllisiä ratkaisuja. Ylösnostettuja pyykinpesukoneita on monessa kohteessa, mutta valitettavasti ne on yhtä lukuun ottamatta sijoitettu lastulevykalusteen päälle, eivätkä siten ole turvallinen ratkaisu. Pyykinpesukoneen ja kuivausrummun saa asentaa sopivalle käyttökorkeudelle vain valmistajan omalla korotustelineellä tai muuratulle alustalle. Kalusteisiin sijoitetut silityslaudat mahtuivat useimmiten avautumaan hyvin ja monessa kodinhoitotilassa on paljon koritilaa likapyykille ja muille säilytettäville tavaroille. Kiinteästi asennettu silityslauta tulee sijoittaa huoneeseen keskeisesti siten, että sillä voidaan silittää laudan molemmin puolin. Ainakin yhdessä talossa on pyykkikuilu, joka säästää askelia. Muutamassa kohteessa vaatehuoltotilaan liittyy vaatehuone, joka on luonteva säilytyspaikka esimerkiksi liinavaatteille. Vaatehuoltotilat ovat melko tilavia ja valoisia. Hyvissä kohteissa vaatehuoltotilan yhteydessä on käynti ulos. Kun vaatehuoltotilan sijoittaa keittiön läheisyyteen, sujuvat keittiö- ja vaatehuoltotyöt limittäin ja juhlatilanteissa apukeittiö tuo joustoa keittiölle. Joissakin vaatehuoltohuoneissa tai kodinhoitohuoneissa työpöytätilaa on niukasti ja talotekniikka vie osansa jo muutenkin pienestä tilasta. Toimiva vaatehuoltotila on vähintään 7 m 2. Toimiva vaatehuoltotila, jossa on riittävästi tilaa vaatteiden jälkikäsittelylle ja säilytykselle (kohde 20). Kuva: Heli Pyykinpesukonetta ja kuivausrumpua ei saa sijoittaa lastulevykalusteen päälle. Kuvassa oikein ergonomisesti hyvälle käyttökorkeudelle sijoitetut koneet. Niiden alle on muurattu vettä kestävä alusta. (Kohde 30) Messuilla on monia toimivia, jopa ylellisiä vaatehuoneita (kohde 19). Kuva: Heli. 7
Kurahuolto Messuilla on joitakin kurapisteitä vaatehuoltohuoneiden yhteydessä. Parissa messukohteessa on erillinen kuraeteinen tai arkisisäänkäynti. Toimiva kurapiste erotetaan muusta kaapistosta muuratulla seinäkkeellä. Laatoitus ja saumat saisivat mielellään olla tummia. Toimivuutta lisää vielä reunallinen allasalue. Syvennyksen yläpuolelle kannattaa sijoittaa korihyllyjä ja tanko vaateripustimille. Kurapisteen ympärille tarvitaan riittävästi tilaa, esimerkiksi ison koiran pesuun. Erillinen kuraeteinen on lapsiperheen tai urheilevan perheen näkökulmasta erinomainen ratkaisu. Uudenlaista arjen toimivuutta edustaa kuraeteisen yhteydessä olevat vaatehuoneet, jossa on runsaasti tilaa harrastusvaatteille. Tätä ratkaisua on pidetty hyvänä myös TTS:n Ekoelias-hankkeen asukashaastattelututkimuksessa. Tilava arkisisäänkäynti, jonka välittömässä läheisyydessä sijaitsee korihyllyin varustettua harrastusvaatetilaa, edustaa kestävää asuntosuunnittelua. Sisääntulo Pääsäänkäynnit ovat selkeästi esillä. Eteistilat ovat joskus turhan pieniä. Parhaissa kohteissa eteiset ovat avaria ja niissä on ovellista säilytystilaa takeille ja kengille vähintään 600 mm/asukas. Tilavaan eteisen mahtuivat myös vaunut, rattaat tai muut liikkumisen apuvälineet. Monesta eteisestä puuttuu laskutilaa ja penkki, jolle on käyttöä ainakin lapsia puettaessa ja kenkiä jalkaan laitettaessa. Muutamassa talossa wc sijaitsee kaukana pääsisäänkäynnistä ja eteistiloista. Oleskelu Messutalojen olohuoneet ovat avaria ja valoisia. Joissakin olohuoneissa on niin paljon ikkunapintaa, että tilan kalustaminen on haastavaa. Ikkunoiden koko asettaa myös haasteita talon energiatehokkuudelle ja ikkunoiden pesulle. Monessa talossa pääsisäänkäynnistä avautuu kaunis näkymä olohuoneen läpi ulos. Kaikissa kohteissa olohuoneesta tai ruokailutilasta on käynti ulkotiloihin. Messutaloissa on huomattavan paljon terasseja, parvekkeita, patioita ja kuisteja, joiden ylläpito saattaa olla sääolojen takia työlästä. Arki sujuu paremmin, kun neliöitä on tiloissa, joissa ne ovat ahkerassa käytössä. Lisää tilaa kaivataan usein arkisisäänkäyntiin ja säilytykseen. Messutaloissa, ottaen huomioon talojen melko maltillisen koon, on säilytystilat ratkaistu monessa kohteessa mainiosti. Työskentely Työhuoneita, työtiloja tai työpisteitä on sijoitettu kiitettävästi lähes kaikkiin messutaloihin. Etätyö tekee tuloaan. Monissa messutaloissa tullaan työskentelemään pääasiassa kotona. Esimerkiksi kohteessa 2 oli kampaamo piharakennuksessa. Kaunis ja kutsuva sisäänkäynti kohteessa 8. Kuva: Heli. Ruokapöytä on sijoitettu keskeiselle paikalle kohteessa 25, varsinainen kodin hermokeskus. Kuva: Heli Kohteen 19 eteinen on tilava. Siitä on käynti sekä vessaan että naulakkosyvennykseen. Kuva: Heli Kurapiste on sijoitettu huoneen seinustalle, pesupaikka on rajattu muusta kaapistosta muuratulla seinäkkeellä (kohde 8). Kuva: Heli Kohteessa 23 on kaunis näkymä avarasta tuvasta rantapuistikkoon. Liukuovin avattava terassi tuplasi tuvan neliöt. Kuva: Minna Kuusela Yhä useammin olohuone ja ruokailutila ovat keittiön jatkeena. Näin säästytään turhilta hukkaneliöiltä ja tilasta muodostuu koko perheen yhdessäolon keskus (kohde 2). Kuva: Heli Toimiva työpiste voi olla aivan pienikin (kohde 21). Kuva: Heli. 8
Makuuhuoneen takana oleva tilava ja valoisa pukeutumishuone on arjen ylellisyyttä. (Kohde 22). Kuva: Heli Energinen lastenhuone. Kohde 2. Kuva: Heli Nukkuminen ja säilytys Makuuhuoneet ovat pääosin melko tilavia ja niiden yhteydessä on komerotilaa riittävästi. Isommissa taloissa on päämakuuhuoneen yhteydessä myös pukeutumistila ja kylpyhuone. Muutamissa kohteissa lastenhuoneet ovat kuitenkin yhä niin pieniä, että kirjoituspöydän ja sängyn lisäksi niihin ei juuri mahdu muita kalusteita tai leikkitilaa. Monissa taloissa on tilavia, hyvin sisustettuja vaatehuoneita, joita asukkaat varmasti arvostavat. Walk-in-tyyppinen pukeutumishuone on luksusta, mutta toisaalta edustaa toimivaa arkea. Muutamissa taloissa on selkeä jako julkiseen osaan ja makuutiloihin, joka on hyvä ratkaisu, jos talossa käy paljon vieraita. Joidenkin messutalojen makuuhuoneet sijaitsevat kaukana toisistaan, joka on hankalaa lasten ollessa pieniä, mutta käytännöllistä murrosikäisten kanssa. Työtehoseuran tutkimuksissa on havaittu, että harrastusvälineiden säilytys on ongelmallista, koska harrastusvälineiden ja -vaatteiden määrä on lisääntynyt. Niiden säilytykselle tarvittaisiin erillistä tilaa esimerkiksi kuraeteisen yhteyteen, niin sanottuja harrastusvaatehuoneita. Lisäksi vaatehuoneisiin toivottiin muuntuvia hyllyjärjestelmiä. Ulko-oleskelu, leikki ja kotitarveviljely Omakotitalojen yhteydessä on hyvä olla avointa ja katettua terassitilaa. Viherhuone tai lasitettu terassi talon yhteydessä muodostaa puskurivyöhykkeen ja mahdollistaa lähiruoan kasvattamisen. Kesäkeittiöt ovat yleistymään päin. Kesäkeittiö sopii sijoitettavaksi terassin yhteyteen, samoin kuin kasvimaa, kasvilaatikot ja kasvihuoneet. Kylmäsäilytystilojen tarvetta voidaan vähentää maakellarilla. Lapsiakin tulisi ajatella pihaa suunnitellessa; leikkimökki, hiekkalaatikko ja keinut tuovat iloa perheen pienimmille. Kohteen 3 portaikko on hyödynnetty säilytykseen. Portaan sivussa kulkee koivukaapistojen rivi. Kuva: Heli Makuuhuoneessa on seinän leveydeltä liukuovikaapistoa säilytykseen (kohde 8). Kuva: Heli Kohteessa 23 on varsinaisen keittiön vieressä tila ulkokeittiölle tilavalla parvekkeella, josta on hienot näkymät järvelle. Kuva: Tarja Marjomaa Kohteen 25 lasiterassi olohuoneen kupeessa jatkaa kesää molemmista päistä. Terassilla oleva grilli luo tunnelmaa pimeneviin kesäiltoihin. Kuvat: Timo Rinkinen ja Heli Olohuoneen vieressä oleva katettu terassi (kohde 30) jatkaa sisätilat ulos. Lapsetkin viihtyvät, kun heille on rakennettu leikkimökki terassin välittömään läheisyyteen. Kuvat: Heli 9
PALJON HYVIÄ, MUUTAMIA ERINOMAISIA TTS:n arviointiraati tutustui etukäteen alueen omakotitalojen pohjapiirustuksiin. Kahden arviointipäivän puitteissa valikoitui lupaavimmat kohteet, jotka olivat 3, 6, 7, 8, 16, 19, 20, 25, 26, 30 ja 34. Kymmenen kärkeen mahtui yksitoista taloa. Arvioinnissa painotettiin asuntojen ekotoimivuutta. Kohteisiin tutustuttiin paikan päällä ja niistä valittiin kolme taloa, jotka täyttivät parhaiten TTS:n asettamat arviointikriteerit. Toiminnallisesti parhaiksi taloiksi raati valitsi kohteet 8, 25 ja 30. Talot esitellään messuaikaisessa numerointijärjestyksessä, ei paremmuusjärjestyksessä. 8 Villa Elissa (huoneistoala 167,5 m 2 ) Villa Elissan arkkitehtisuunnittelun ensisijaisena lähtökohtana oli Alvar Aalto ja hänen työnsä. Aallon arkkitehtuurin lisäksi suunnittelussa haluttiin huomioida talon tehokas sijoittuminen tontille näin talolle saatiinkin suojainen sisäpiha. Sisustus on suunniteltu Aallon työtä kunnioittaen käyttäen koivua ja tiiltä. Rakennus muodostaa suojaisen sisäpihan, jonne on mukava vetäytyä oleskelemaan, ruokailemaan tai virkistäytymään porealtaassa. Talon saunaosasto on toimiva ja omassa rauhassaan talon siivessä, jonne johtaa upea käytävä. Uloskäynti on suojaiselle pihalle, lisäsuojaa on rakennettu vielä seinäkkeen avulla. Jäte Autokatos 34,2 U Tekn 3,6 Khh 9,1 Pp K 11,3 Kr Jpk Vh 5,5 Vk Tk 5,3 Et 10,9 Parvi Kph 4,9 R/Oh 42,9 27223 Mh 14,5 Avoin ylös + suojainen ja viihtyisä sisäpiha piha on suunniteltu toimivaksi ja helppohoitoiseksi vihertyöt on tehty laadukkaasti - pihassa on viimeistelyjä yksityiskohtia - sisätilojen elementtejä tuotu myös ulos (koristealtaan tiilet ja kaakelit samanlaisia) toimiva saunaosasto, josta pääsee ulos ja ulkoporealtaaseen klassisen kaunis sisustus, pinnoissa muun muassa koivua ja punatiiltä toimiva ja valoisa sisääntulo toimiva kodinhoitohuone, jonka vieressä iso vaatehuone - seinäkkeellä erotettu kurapiste - uloskäynti keittiö, jossa kunnolliset vetimet - uuni ja mikroaaltouuni hyvällä käyttökorkeudella - mikroaaltouunin ovi aukeaa vasemmalle, laskutaso oikealla - keittiön hanasta hiilihapotettua vettä monikäyttöinen parvi pääosin yksitasoinen 27033 Autotalli 24,7 Var 10,8 Terassi Käyt 9,7 Mh 10,5 Mh 10,6 Oleskelu 12,5 Terassi Wc 1,4 Ph 6,6 S 4,6 ei ihan esteetön, eteisestä nousu ylös olohuoneeseen ja keittiöön astianpesukone sijoitettu lattiatasoon kylmäsäilytyslaitteen viereen energiatehokkuusluokka C Keittiössä ja ruokailutilassa koivu ja tiili luovat harmonisen kokonaisuuden. Kuva: Heli. Villa Elissan arkkitehtoninen sisääntulokatos. Kuva: Timo Rinkinen Yksityiskohtia Villa Elissan pihalta. Kuvat: Timo Rinkinen 10
25 Kastellin Moderni (huoneistoala 147 m 2 ) Kastelli Moderni 147 on avara ja tiloiltaan mielenkiintoinen kokonaisuus taloudelliseen asumiseen. Keittiösuunnittelu on onnistunut. Erityinen kiitos ekologiselle Miinus-keittiölle, joka on varustettu kunnollisilla vetimillä, joiden avulla kaikkien on mahdollista avata ovet myös kylmälaitteen ovi. Märkäeteinen varsinaisen eteisen vieressä edustaa hyvää suunnittelua. Huoneen monikäyttöisyys takaa muuntojoustavuuden tulevaisuudessakin. Talon rakennusmateriaali on puu. 7776 LASITETTU TERASSI MH/KIRJ/TYÖH 11.3 OH 23.4 KORKEA TILA AP UUNI 13576 K/RUOK 21.4 JK PK WC1 3.5 IV TEKN 2.5 ET 7.8 KHH 7.0 MET 4.6 KVR PKK KATOS INVALUISKA + avara ja valoisa sisääntulo kunnollinen invaluiska märkäeteinen eteisen vieressä, joka toimii myös harrastusvaatehuoneena toimiva keittiö - kodinkoneet hyvillä käyttökorkeuksilla - kuumaa ja kylmää ei ole sijoitettu vierekkäin toimiva saunaosasto muuntojoustava tila olohuoneen vieressä avattavalla lasituksella oleva lasiterassi toimiva kodinhoitohuone reilunkokoisen makuuhuoneet piha-alueet on suunniteltu helppohoitoisiksi - piha-alueet ovat viimeisteltyjä - istutus- ja nurmikkoalueet selkeitä kokonaisuuksia - kulkureitit luontevia huoneistoala maltillinen 147 m 2 kodinhoitohuoneesta ei uloskäyntiä saunaosastosta ei suoraa uloskäyntiä (aulan läpi parvekkeelle) energiatehokkuusluokka C OLESKELU- TERASSI S 5.1 PE 5.4 OH YLÄOSA KAIDE WC 2 2.7 PU 3.0 13576 KAIDE AULA IV MH 1 15.2 MH 2 12.5 VH 3.7 PARVEKE 7776 Kastelli Modernin keittiö on toimiva ja valoisa. Kuva: Heli Kastellin moderni ulkonäkö yhdistyi kauniisti viimeisteltyyn pihaan. Kuva: Heli 11
Hinta 13,20 Jälkipainos sallittu vain TTS:n kautta, ISSN-L 1799-5507, ISSN 1799-5507 (Painettu), ISSN 1799-554X (Verkkojulkaisu), SP-Paino Oy, Nurmijärvi 2014 30 DEKO 159 (huoneistoala 138,5 m 2 ) Koti ja pihapiiri on suunniteltu perheen asumisen ja elämisen haaveiden mukaisesti. Etusijalla on lapsiperheen toimiva arki ja käytännöllisyys. Koti rakentuu valoisan keittiö-olohuoneen ympärille. Viihtyisä pihapiiri on suunniteltu yhteiseen tekemiseen. Katettu terassi mahdollistaa ulkoruokailun sateellakin. Kuivin jaloin pääsee myös perheen tyttöjen viherkattoiseen leikkimökkiin. Talon energiatehokkuusluokka on A. Runkomateriaali on puu. KUISTI + maltillinen pohjapinta-ala 138,5 m 2 (huoneistoala) sisääntulo on avokuistilta toimiva eteinen tilat ovat yhdessä tasossa kodinhoitohuoneesta on uloskäynti avara oh-keittiö-rt - valoisa keittiö - keittiössä on riittävästi laskutilaa - iso saareke toimii hyvin noutopöytänä juhlissa - uuni ja mikroaaltouuni ovat hyvällä käyttökorkeudella piha-alueet on suunniteltu helppohoitoisiksi ja toimiviksi - katettu ja viihtyisä ulkoruokailutila - kohdevalaistukseen on panostettu - lasten leikit on huomioitu - polttopuille on toimiva säilytyspaikka leikkimökin sivustalla - viherkattoinen leikkimökki sijaitsee oleskeluterassin yhteydessä energiatehokkuusluokka A 9680 17780 OH 30,9 m2 KATETTU TERASSI Viherkatto leikkimökin katolla. Kuva: Heli TERASSI kulku saunaosastoon wc-tilan läpi (wc:n voi toki myöhemmin rajata liukuovella, jos siltä tuntuu) astianpesukoneen olisi voinut nostaa hyvälle käyttökorkeudelle Talon sisäänkäynti on katoksesta, jonne voi jättää esimerkiksi vaunut sateen suojaan. Kuva: Minna Kuusela Arvioinnissa jouduttiin tasapainoilemaan hyvän toimivuuden aikaansaamiseksi tarvittavien neliöiden ja ekotehokkuuden parantamiseksi tehtävän tilojen optimoinnin välillä. Päädyimme painottamaan toimivia ratkaisuja, koska asumisessa on mukana aina myös ihminen, jonka toiveet ja tarpeet lopulta ratkaisevat. Yhä enemmän tulisi panostaa toimiviin ratkaisuihin, mutta käyttää aikaa siihen, kuinka ne voitaisiin toteuttaa pienemmällä neliömäärällä. Tilojen muuntojoustavuuden lisääminen säästää neliöitä! Kohteisiin voi tutustua myös Suomen asuntomessujen www-sivuilla osoitteessa: www.asuntomessuopas.fi TTS:n arviointikriteeristö löytyy Ekotoimivakoti-sivustolta www.ekotoimivakoti.fi TTS TYÖTEHOSEURA PL 5, (Kiljavantie 6), 05201 Rajamäki, puh. (09) 2904 1200 Päätoimittaja: Anna-Maija Kirkkari Taitto: Kaija Laaksonen TTS, Box 5, FI-05201 Rajamäki, Finland tel. +358 9 2904 1200 www.tts.fi, www.ttskauppa.fi, asiakaspalvelu@tts.fi 12