1 METSÄNOMISTAJIEN LIITTO POHJOIS-SUOMI RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi ry, ruotsiksi Norra Finlands Skogsägarförbund rf. Yhdistyksen kotipaikka on Rovaniemen kaupunki ja toiminta-alue muodostuu entisistä Oulun ja Lapin lääneistä kuntajaon 1.1.2009 mukaan. 2 Tarkoitus Liitto on toimialueellaan jäsentensä alueellinen elinkeino- ja edunvalvontajärjestö. Liiton tarkoituksena on omalla toimialueellaan edistää metsänomistajien harjoittaman metsätalouden yleistä kannattavuutta sekä metsänomistajien metsätaloudelleen asettamien muiden tavoitteiden, kuten hyvän metsänhoidon ja metsän monipuolisen käytön toteutumista, parantaa metsänomistajien sosiaalista ja yhteiskunnallista asemaa, edistää puun käyttöä, edistää maaseudun säilymistä elinvoimaisena sekä muilla vastaavilla tavoilla parantaa metsätalouden harjoittamisen yleisiä edellytyksiä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto: - huolehtii toimialueellaan puukauppaan ja muuhun metsätalouteen liittyvästä metsänomistajien edunvalvonnasta - tukee ja kehittää toimialueensa metsänhoitoyhdistysten toimintaa sekä huolehtii niiden etujen valvonnasta - toimii yhdyssiteenä keskusliiton ja jäsentensä välillä - vaikuttaa päätöksentekijöihin metsätalouden harjoittamisen edellytysten parantamiseksi - edistää puun käyttöä - huolehtii tiedotuksesta jäsenille, sidosryhmille ja suurelle yleisölle - toimii yhteistoiminnassa sellaisten koti- ja ulkomaisten yhteisöjen kanssa, jotka tukevat liiton tavoitteiden saavuttamista - tekee aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja ja selvityksiä - edistää alueensa metsänomistajien järjestäytymistä - avustaa, kouluttaa ja opastaa jäseniään kaikissa metsätalouteen liittyvissä asioissa - edistää toimialueellaan keskusliiton asettamien tavoitteiden toteutumista - julkaisee kirjallisuutta ja harjoittaa muutakin kustannustoimintaa sekä - pyrkii muilla samantapaisilla keinoilla parantamaan toiminta-alueensa metsänomistajien harjoittaman metsätalouden kannattavuutta 3 Jäsenyys Liiton jäsenet ovat varsinaisia jäseniä ja kannattajajäseniä. Lisäksi liitossa voi olla kunniajäseniä ja kunniapuheenjohtaja. Liiton varsinaiseksi jäseneksi voi hallitus hakemuksesta hyväksyä 1) rekisteröidyt metsänhoitoyhdistykset ja muut metsänomistajien muodostamat, heidän etujaan ajavat rekisteröidyt yhdistykset, jotka hyväksyvät liiton toimintaperiaatteet. Näitä yhdistyksiä kutsutaan säännöissä jäsenyhdistyksiksi. 2) metsää omistavan luonnollisen henkilön, joka ei ole maatalouden harjoittaja. Näissä säännöissä tällaista henkilöä kutsutaan metsäjäseneksi. 3) yhteismetsät ja muut metsää omistavat oikeuskelpoiset yhteisöt. Kannattajajäseneksi hallitus voi hyväksyä oikeuskelpoisen yhteisön tai luonnollisen henkilön, joka haluaa tukea liiton toimintaa.
2 Kunniajäseneksi liiton kokous voi hallituksen esityksestä kutsua henkilön, joka on ansiokkaasti työskennellyt liiton päämäärien hyväksi. Kunniajäsenen saavutetut oikeudet säilyvät. Kunniapuheenjohtajaksi liiton kokous voi hallituksen esityksestä kutsua henkilön, joka on erityisen ansiokkaasti ja pitkään työskennellyt liiton luottamustehtävissä. Liitolla voi olla vain yksi kunniapuheenjohtaja kerrallaan. Kunniapuheenjohtajan saavutetut oikeudet säilyvät. 4 Jäsenen velvollisuudet Jäsenen velvollisuutena on tukea liiton tarkoituksen toteutumista sekä toimia liiton päämäärien hyväksi liiton sääntöjen mukaisesti. Varsinaisten jäsenten tulee vuosittain maksaa liiton syyskokouksen ja kannattajajäsenten liiton hallituksen vahvistama jäsenmaksu. Jäseninä olevien metsänhoitoyhdistysten tulee toimittaa omat sääntömuutoksensa, toimintasuunnitelma- ja talousarvioasiakirjat sekä toimintakertomukset tiedoksi liitolle. 5 Jäsenen eroaminen ja erottaminen Jäsenet voivat erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti liiton hallitukselle tai puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisesta liiton kokouksessa. Varsinaisten jäsenten eroaminen astuu voimaan sen kalenterivuoden lopussa, jonka aikana eroamisilmoitus on tehty edellyttäen, että eroamisilmoitus on tehty kunkin vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Jos eroamisilmoitus on tehty heinäkuun ensimmäisen ja joulukuun viimeisen päivän välisenä aikana, eroaminen astuu voimaan seuraavan kalenterivuoden kesäkuun viimeinen päivä. Muiden jäsenten eroaminen astuu voimaan heti. Hallitus voi erottaa jäsenen, joka toiminnallaan vahingoittaa huomattavasti liittoa tai laiminlyö näissä säännöissä tai yhdistyslaissa määrätyt velvoitteet. Eronnut tai erotettu jäsen menettää kaikki oikeutensa liitossa. Eronneen tai erotetun jäsenen on kuitenkin maksettava erääntyneet sekä irtisanomisajan ja irtisanoutumisajan jäsenmaksut. 6 Jäsenmaksut Jäsenet suorittavat liitolle vuosittain jäsenmaksunaan: 1. Jäsenyhdistykset ja muut metsää omistavat yhteisöt liiton syyskokouksen vuosittain päättämän jäsenmaksun. Yhteismetsien jäsenmaksu tulee perustua keskusliiton antamaan suositukseen. 2. Metsäjäsenet liiton syyskokouksen vuosittain päättämän jäsenmaksun. Jäsenmaksu muodostuu perusmaksusta ja sen lisäksi metsäpinta-alan ja/tai metsän tuoton ja/tai metsän kasvun perusteella määrättävästä lisämaksusta. Sekä perusmaksun että lisämaksun tulee olla vähintään yhtä suuria kuin metsänomistajaliiton toiminta-alueen suomenkielisten maataloustuottajayhdistysten vastaavien jäsenmaksujen keskiarvot, jotka ovat vahvistettu kuluvalle vuodelle vuotta aiemmin. 3. Kannattajajäsenet maksavat liiton hallituksen vuosittain määräämän kannatusjäsenmaksun. 4. Liiton jäsenmaksut voidaan porrastaa alueittain ottaen huomioon metsän tuotto ja/tai metsän kasvu. Kunniajäsenillä ja kunniapuheenjohtajalla ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta.
3 Jäsenellä, joka ei ole suorittanut jäsenmaksuaan kuukauden kuluessa eräpäivästä, ei ole liitossa äänioikeutta ennen kuin jäsenmaksu on maksettu. 7 Kiinteistöt, rahastot ja osakkeet Liitto voi omistaa kiinteistöjä ja arvopapereita sekä liiton tavoitteiden mukaista toimintaa harjoittavien yritysten osakkeita ja järjestää toimintansa tukemiseksi arpajaisia ja rahankeräyksiä. Liitto voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja. 8 Päätösvalta ja edustajien valinta Oikeus kokousedustajiin Liiton päätösvaltaa käyttää liiton kokous. Jäsenenä olevalla metsänhoitoyhdistyksellä on oikeus lähettää liiton kokoukseen hallituksensa puheenjohtajan lisäksi yksi äänioikeutettu edustaja alkavaa 1500 metsänhoitomaksua maksavaa metsälöä kohti. Metsälöiden lukumääräksi katsotaan se lukumäärä, joka on merkitty sen jäsenrekisteriin ensimmäisenä päivänä tammikuuta liiton kokousta edeltävänä vuonna tai liiton kokousta edeltävän vuoden viimeisenä päivänä. Muulla varsinaisena jäsenenä olevalla yhdistyksellä on oikeus lähettää liiton kokoukseen puheenjohtajansa lisäksi yksi äänioikeutettu edustaja alkavaa 1 500 jäsentä kohden. Jäsenten lukumääräksi katsotaan se jäsenmaksun maksaneiden jäsenten lukumäärä, joka on merkitty sen jäsenrekisteriin liiton kokousta edeltävän vuoden viimeisenä päivänä. Jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla yhteismetsällä ja muilla yhteisöillä on oikeus lähettää liiton kokoukseen yksi äänioikeutettu edustaja. Jos jäsenyhdistys on liittynyt liittoon liiton kokousvuonna, sen jäsenmääräksi katsotaan liittymishetken varsinaisten jäsenten lukumäärä. Äänioikeus Jokaisen äänioikeutetun metsänhoitoyhdistyksen edustajan äänimäärä liiton kokouksessa on metsänhoitoyhdistyksen jäsenmetsälöiden lukumäärä jaettuna ko. yhdistyksen äänioikeutettujen edustajien lukumäärällä. Muiden äänioikeutettujen jäsenyhdistysten ja yhteisöjäsenien edustajilla sekä metsäjäsenellä on kokouksessa yksi ääni. Metsäjäsenen, joka haluaa käyttää liiton kokouksessa äänioikeuttaan, on ilmoitettava osallistumisestaan kokoukseen etukäteen liitolle viimeistään kokouskutsussa mainittuun päivään mennessä. Metsäjäsenen, joka on luonnollinen henkilö, äänioikeutta ei voi käyttää asiamies. Päätökset liiton kokouksessa tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, ellei näissä säännöissä tai yhdistyslaissa ole erikseen muuta määrätty. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa arpa. Vaaleissa on äänestys vaadittaessa toimitettava suljetuin lipuin. Kannattajajäsen saa lähettää liiton kokoukseen yhden edustajan, jolla on kokouksessa ainoastaan puheoikeus. Puheoikeus liiton kokouksessa on myös liiton hallituksen jäsenillä, toimihenkilöillä, kunniapuheenjohtajalla, kunniajäsenillä sekä muilla henkilöillä, joille kokous sen myöntää. Liiton luottamushenkilöiden sekä liiton valitsemien edustajien on oltava MTK:n jäseniä.
4 9 Liiton kokoukset Vuosittainen pidetään kaksi varsinaista kokousta, joista vuosikokous viimeistään kesäkuun loppuun mennessä ja syyskokous viimeistään joulukuun loppuun mennessä. Ylimääräinen liiton kokous on kutsuttava koolle, jos hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai jos vähintään puolet varsinaisina jäseninä olevista metsänhoitoyhdistyksistä tai vähintään 1/10 äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselta pyytää määrätyn asian käsittelyä varten. Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa 3. Todetaan kokouksen osanottajat ja heidän äänimääränsä 4. Todetaan kokouksen päätösvaltaisuus 5. Hyväksytään kokouksen työjärjestys 6. Käsitellään hallituksen kertomus liiton toiminnasta ja taloudesta edelliseltä tili- ja toimintavuodelta 7. Esitetään tilintarkastajien lausunto 8. Vahvistetaan tilinpäätös sekä päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja muille tilivelvollisille 9. Käsitellään kokoukselle tehdyt aloitteet 10. Käsitellään kokouksessa sääntöjen 10 :n mukaan kiireelliseksi todetut asiat 11. Kokouksen päättäminen Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa 3. Todetaan kokouksen osanottajat ja heidän äänimääränsä 4. Todetaan kokouksen päätösvaltaisuus 5. Hyväksytään kokouksen työjärjestys 6. Hyväksytään liiton toimintasuunnitelma seuraavalle vuodelle 7. Vahvistetaan seuraavan vuoden jäsenmaksut 8. Päätetään hallituksen jäsenten, tilintarkastajien ja muiden luottamushenkilöiden palkkioista ja kulukorvauksista 9. Vahvistetaan seuraavan vuoden talousarvio 10. Valitaan liiton hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle 11. Valitaan liiton edustajat ja heille varaedustajat MTK:n metsävaltuuskuntaan ja muihin yhteisöihin, joihin liiton sääntöjen mukaan liiton kokous valitsee edustajat. 12. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa 13. Käsitellään kokoukselle tehdyt aloitteet 14. Käsitellään kokouksessa sääntöjen 10 :n mukaan kiireelliseksi todetut asiat 15. Kokouksen päättäminen 10 Kutsu liiton kokoukseen Sääntömääräinen liiton kokous kutsutaan koolle postittamalla jäsenille kokouskutsu viimeistään 10 päivää ennen kokousta. Mukaan luetaan kokouspäivä ja se päivä, jolloin kutsu on jätetty postin kuljetettavaksi. Kokouskutsun mukana on toimitettava esityslista. Liiton kokouksessa voidaan käsitellä vain kokouskutsussa mainitut asiat, ellei kokous totea muuta asiaa kiireelliseksi vähintään 3/4 määräenemmistöllä. Ylimääräinen liiton kokous kutsutaan koolle postittamalla jäsenille kokouskutsu viimeistään viisi
5 päivää ennen kokousta. Mukaan luetaan kokouspäivä ja se päivä, jolloin kutsu on jätetty postin kuljetettavaksi. 11 Aloitteet liiton kokoukselle Aloitteita liiton kokoukselle ovat oikeutettuja tekemään varsinaiset jäsenet sekä ne jäsenet, joilla aiempien sääntöjen mukaan on ollut äänioikeus. Aloite toimitetaan liiton hallitukselle vähintään neljä viikkoa ennen liiton kokousta. Hallitus tuo aloitteen liiton kokouksen käsiteltäväksi omalla lausunnollaan varustettuna. 12 Hallitus Liiton hallitukseen kuuluu 6-8 jäsentä ja kullekin henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen toimikausi on kolme kalenterivuotta. Ensi kerran valituista eroaa ensimmäisen ja toisen vuoden lopussa arvalla kolmannes tai lähinnä kolmannesta oleva lukumäärä. Kolmannen vuoden lopussa eroavat ne, jotka eivät aikaisemmin ole tulleet erovuoroon. Sen jälkeen eroaminen tapahtuu vuoron mukaan. Hallituksen jäseneksi ei voi valita henkilöä, joka toimikauden alkaessa on täyttänyt 62 vuotta. Hallituksen kokoonpanon tulee olla alueellisesti kattava ja edustaa erilaisia metsänomistajaryhmiä. Hallitus voi kutsua vuodeksi kerrallaan ilman äänivaltaa olevia asiantuntijajäseniä. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai, hänen ollessaan estyneenä, varapuheenjohtajan kutsusta, tai kun vähintään kolmasosa (1/3) hallituksen jäsenistä sitä vaatii puheenjohtajalta erityisesti ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Hallitus on päätösvaltainen kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja enemmän kuin puolet hallituksen jäsenistä on paikalla. Päätökset hallituksen kokouksissa tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa arpa. Hallitus valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan sekä kaksi varapuheenjohtajaa. 13 Johtoryhmä Hallitus valitsee tarvittaessa johtoryhmän, joka toimii hallituksen antamien määräysten ja valtuuksien mukaan. Johtoryhmään kuuluvat äänivaltaisina puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja liiton johtaja. Johtoryhmä voi kutsua kokouksiinsa ilman äänivaltaa olevia asiantuntijoita. 14 Tili- ja toimintavuosi Liiton toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. Tilit sekä muut tilintarkastukseen tarvittavat asiakirjat on annettava tilintarkastajille seuraavan vuoden huhtikuun kolmanteenkymmenenteen päivään mennessä. Tilintarkastajien tulee palauttaa asiakirjat lausuntoineen hallitukselle viidentoista (15) päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin asiakirjat on heille luovutettu. 15 Tilintarkastajat Liitolla on kaksi tilintarkastajaa ja heillä henkilökohtaiset varamiehet.
6 Tilintarkastajilla tulee olla sellainen tilinpitoa ja yhdistyksen hallintoa koskeva asiantuntemus, joka liiton toiminnan laatu ja laajuus huomioonottaen on tehtävän kannalta katsottava tarpeelliseksi. Ainakin yhden tilintarkastajan ja hänen varamiehensä tulee olla Keskuskauppakamarin tai Kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. 16 Nimenkirjoittajat Liiton nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi heistä yhdessä liiton johtavan toimihenkilön tai hallituksen tähän tehtävään määräämän muun henkilön kanssa. 17 Asema järjestössä Liiton tulee toiminnassaan noudattaa myös keskusliiton sääntöjä sekä toimia keskusliiton metsävaltuuskunnan ja metsäjohtokunnan tekemien päätösten periaatteiden mukaisesti. 18 Sääntöjen muuttaminen Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia liiton kokouksen päätöksellä, jos esitys on saanut vähintään kahden kolmasosan (2/3) kannatuksen annetuista äänistä. Liiton säännöt ja niihin tehtävät muutokset sekä toimialueen muutokset on annettava tiedoksi keskusliitolle. 19 Liiton purkaminen tai lakkauttaminen Liitto voidaan purkaa liiton kokouksen tekemällä päätöksellä, jos esitys on saanut vähintään kahden kolmasosan (2/3) kannatuksen annetuista äänistä kahdessa perättäisessä, vähintään kuukauden välein pidetyssä liiton kokouksessa. Jos liitto puretaan tai lakkautetaan, on sen jäljelle jääneet varat ja muu omaisuus luovutettava käytettäväksi metsänomistajien edunvalvontatoimintaa edistäviin tarkoituksiin tavalla, jonka viimeinen liiton kokous päättää. Testamentilla tai lahjana saadut varat on kuitenkin käytettävä niitä annettaessa määrättyyn tarkoitukseen tai ellei se ole mahdollista, johonkin alkuperäistä tarkoitusta lähellä olevaan tarkoitukseen.