Kollajan tekojärven ja voimalaitoksen rakentamisen aikaiset aluetaloudelliset vaikutukset

ANNI ISOJÄRVI Kollajan tekojärven ja voimalaitoksen rakentamisen aikaiset aluetaloudelliset vaikutukset RAPORTTI / JOULUKUU 2013 TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA KOLLAJAN TEKOJÄRVEN JA VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN AIKAISET ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET 1

Sisällys 1 Tiivistelmä 2 Johdanto 3 Panos-tuotosmenetelmä investointihankkeen aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnissa 4 Kollajan tekojärven ja voimalaitoksen rakentamisen aikaiset aluetaloudelliset vaikutukset 4.1 Vaikutuslaskelmissa käytetty aineisto ja aineiston muokkaaminen 4.2 Suorien, välillisten sekä johdettujen tuotanto- ja työllisyysvaikutusten laskeminen 4.3 Kollajan rakentamishankkeen Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kohdistuvat tuotanto- ja työllisyysvaikutukset 5 Yhteenveto Lähteet 4 6 8 12 12 15 19 30 32 2 KOLLAJAN TEKOJÄRVEN JA VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN AIKAISET ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET

LIITTEET, KUVIOT JA TAULUKOT LIITTEET LIITE 1. LIITE 2. Kollaja-hankkeen investointikustannusten erittely Toimialaluokitus TOL2002 34 35 KUVIOT KUVIO 1. KUVIO 2. KUVIO 3. KUVIO 4. KUVIO 5. Kollaja-hankkeen tuotantovaikutukset (miljoonaa euroa). Kollaja-hankkeen tuotantovaikutukset (prosenttia). Kollaja-hankkeen tuotantovaikutukset sektoreittain. Kollaja-hankkeen työllisyysvaikutukset. Kollaja-hankkeen työllisyysvaikutusten jakautuminen sektoreittain. 21 22 22 26 26 TAULUKOT TAULUKKO 1. Panos-tuotostaulu perusmuodossaan. TAULUKKO 2. Kollaja-hankkeen investointikustannusten (miljoonaa euroa) jakautuminen toimialoittain sekä kustannusryhmittäin Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueelle ja alueen ulkopuolelle. TAULUKKO 3. Kollaja-hankkeen tuotantovaikutukset (miljoonaa euroa) ja niiden jakautuminen eri sektoreille. TAULUKKO 4. Kollaja-hankkeen toimialoittaiset tuotantovaikutukset, miljoonaa euroa. TAULUKKO 5. Kollaja-hankkeen työllisyysvaikutukset ja niiden jakautuminen eri sektoreille. TAULUKKO 6. Kollaja-hankkeen toimialoittaiset työllisyysvaikutukset, henkilötyövuotta. 9 20 24 25 28 29 KOLLAJAN TEKOJÄRVEN JA VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN AIKAISET ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET 3

1 Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Pohjolan Voima Oy:n suunnitteleman Kollajan tekojärven ja voimalaitoksen mahdollisen rakentamisen aikaansaamia aluetaloudellisia vaikutuksia Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Rakentamisen aikaiset vaikutukset tulisivat jakautumaan viiden vuoden rakentamisajalle. Investoinnin jälkeisiä aluetaloudellisia vaikutuksia ei tässä yhteydessä tarkastella. Arvioitu suoria ja välillisiä tuotanto- ja työllisyysvaikutuksia Aluetaloudellisina vaikutuksina lasketaan investointihankkeen aikaansaamat suorat ja välilliset tuotanto- sekä työllisyysvaikutukset alueelle: Suorilla vaikutuksilla tarkoitetaan suoraan investointihankkeen kustannuksista syntyvää tarvikkeiden, palveluiden sekä työvoiman kysynnän lisäystä. Välillisillä vaikutuksilla tarkoitetaan niitä vaikutuksia, jotka syntyvät suoran kysynnän kasvun lisäksi eri toimialojen välisten kytkentöjen kautta. Investointihankkeen aikaansaama kokonaistuotannon kasvu tarkoittaa investoinnin aiheuttamaa kysynnän kasvua suoraan ja välillisesti eri toimialoilla siten, että tuotannon kasvu kertautuu taaksepäin saaden aikaan vaimenevan kerrannaisvaikutusten ketjun. Lopulliset aluetaloudelliset vaikutukset ovat siis suoria tuotanto- ja työllisyysvaikutuksia suuremmat. Koko maahan ulottuvia työllisyysvaikutuksia ei ole tarkasti arvioitu, mutta ne nostavat hankkeen työllisyysvaikutuksia. Vaikutusarvioinnin pohjana on käytetty Pohjolan Voima Oy:ltä saatua arviota Kollajahankkeen investointikustannuksista hankkeen toteutuessa. Investointikustannuksen suuruuden on arvioitu olevan noin 140 miljoonaa euroa vuoden 2013 hintatasolla. Tässä tutkimuksessa laskelmat on tehty vuoden 2010 hinnoin johtuen tutkimukseen tarvittavan aineiston saatavuudesta, ja investointikustannuksen suuruudeksi vuoden 2010 hintatasolla on arvioitu 127,3 miljoonaa euroa. Vaikutuksia porotalouteen ei ole otettu huomioon, koska vahingot porotaloudelle ovat korvattavia. 4 KOLLAJAN TEKOJÄRVEN JA VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN AIKAISET ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET

Kokonaistyöllisyysvaikutus Pohjois-Pohjanmaalla 1256 henkilötyövuotta Hankkeen aikaansaama kokonaistyöllisyysvaikutus olisi noin 1256 henkilötyövuotta, josta suoria työllisyysvaikutuksia olisi 687 henkilötyövuotta ja välillisiä työllisyysvaikutuksia olisi 569 henkilötyövuotta. Suurimmat työllisyysvaikutukset syntyvät rakentamisen, kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palveluiden, kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen sekä kaupan toimialoille. Kollajan tekojärven ja voimalaitoksen rakentaminen saisi aikaan Pohjois-Pohjanmaalle yhteensä 171,09 miljoonan euron kokonaistuotantovaikutuksen, josta suoria tuotantovaikutuksia olisi 96,71 miljoonaa euroa ja välillisiä vaikutuksia yhteensä 74,38 miljoonaa euroa. Kollaja-hankkeesta syntyvä suora tuotantovaikutus saisi aikaan 1,77-kertaisen kerrannaisvaikutuksen aluetalouteen. Suurimmat tuotantovaikutukset syntyvät rakentamisen, mineraalien kaivun, kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palveluiden, kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen sekä kaupan toimialoille. Laskennassa käytetty panos-tuotosmenetelmää Aluetaloudelliset vaikutukset lasketaan panos-tuotosmenetelmän avulla. Panos-tuotosmenetelmän perustana on panos-tuotostaulu, joka sisältää tiedot siitä, kuinka paljon eri toimialat ostavat toisten toimialojen tuotoksia omiksi tuotantopanoksikseen ja myyvät omia tuotoksiaan tuotantopanoksiksi muille toimialoille. Panos-tuotostaulu kuvaa, millä tavoin eri toimialat ovat riippuvaisia toisten toimialojen tuotannosta. Panos-tuotosmenetelmän avulla voidaan laskea investointihankkeen aikaansaamat välilliset vaikutukset toimialakohtaisesti. Tässä tutkimuksessa käytetty panos-tuotostaulu on Tilastokeskuksen julkaisema Pohjois-Pohjanmaan aluetaloudellisia riippuvuuksia kuvaava panos-tuotostaulu vuodelta 2002, joka on päivitetty kuvaamaan vuoden 2010 riippuvuuksia. Kokonaistuotantovaikutukset on laskettu panos-tuotosmenetelmän avulla, ja kokonaistyöllisyysvaikutukset on laskettu tuotantovaikutuksista toimialoittaisten työpanoskerrointen avulla. KOLLAJAN TEKOJÄRVEN JA VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN AIKAISET ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET 5

2 Johdanto Tämän raportin tarkoituksena on esitellä Pohjolan Voima Oy:n suunnitteleman Kollajan tekojärven ja voimalaitoksen mahdollisen rakentamisen aikaansaamia aluetaloudellisia tuotanto- ja työllisyysvaikutuksia rakentamisaikana. Vaikutusarviossa huomioidaan Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kokonaistuotantoon ja -työllisyyteen kohdistuvat, rakentamishankkeesta syntyvän kysynnän lisäyksen suorat, välilliset sekä johdetut vaikutukset. Välilliset vaikutukset eli kerrannaisvaikutukset sekä johdetut vaikutukset lasketaan panostuotosmenetelmän avulla. Panos-tuotosmenetelmän vahvuutena on se, että se kytkee yhteen kaikkien toimialojen keskinäisen välituotekäytön alueella, jolloin investoinnin aikaansaamat kerrannaisvaikutukset on mahdollista laskea toimialakohtaisesti. Tutkimuksessa ei selvitetä hankkeesta seuraavia ympäristövaikutuksia tai energiantuotantoon liittyviä vaikutuksia, vaan huomio keskittyy täysin hankkeen aikaansaamiin taloudellisiin vaikutuksiin. Kollajan tekojärven ja voimalaitoksen rakentaminen saisi siis aikaan suoran kysynnän ja sen myötä tuotannon kasvun. Investointihankkeen suorilla tuotantovaikutuksilla tarkoitetaan hankkeesta suoraan aiheutuvaa tarvikkeiden, työvoiman ja palvelujen kysynnän kasvua. Kollaja-hankkeen tapauksessa suorat (välittömät) vaikutukset Pohjolan Voima Oy:n vuoden 2013 arvion mukaan olisivat noin 140 miljoonaa euroa (kustannuserittely liitteessä 1). Tutkimuksessa kustannuksia on tarkasteltu kuitenkin vuoden 2010 -hintaisina johtuen muun tutkimusaineiston saatavuudesta. Tällöin investointikustannusten suoran vaikutuksen suuruus on 127,3 miljoonaa euroa 1. Vuoden 2010 -hintaisen investointikustannuksen suuruus on saatu vähentämällä maarakennus- ja rakennuskustannusindeksien avulla vuoden 2013 kustannuksista vuosien 2010 2013 välinen investointiin tarvittavien hankintojen hintojen sekä työvoiman palkkatason nousu. Vaikka investointi kohdistuu Pohjois-Pohjanmaalle, osa rakentamishankkeen tarvikkeista ja palveluista hankitaan Pohjois-Pohjanmaan ulkopuolelta, muualta Suomesta tai ulkomailta. Panos-tuotosmenetelmän mukaisesti muualta tehdyt hankinnat eivät saa aikaan menetelmällä laskettavia aluetaloudellisia vaikutuksia Pohjois-Pohjanmaalle, sillä niihin käytetyt rahavirrat siirtyvät maakunnan ulkopuolelle. Tästä syystä Pohjois-Pohjanmaalle kohdistuvien välittömien vaikutusten arvoksi on arvioitu 100,75 miljoonaa euroa. Suoran kysynnän kasvuun vastaavat yritykset tarvitsevat oman tuotantonsa lisäämiseen ja lopputuotteiden valmistamiseen tuotantopanoksia muilta toimialoilta, jolloin tuotannon määrä lisääntyy välillisesti myös toimialoilla, joilta näitä tuotantopanoksia kysytään. Toisaalta näitä tuotantopanoksia valmistavat yritykset tarvitsevat myös tuotantopanoksia omien tuotteidensa valmistamiseen, jolloin kysynnän kasvu kertautuu vastaavalla tavalla taaksepäin saaden aikaan vaimenevankerrannaisvaikutusten ketjun. Suorasta investoinnista seuraava kysynnän lisäys saa siis aikaan suoraa investointikustannusta suuremman vaikutuksen, ja tämä vaikutus 1 Investointikustannuksen arvo 127,3 miljoonaa euroa on laskettu vuoden 2010 hinnoin. Raportissa mukana olevat kustannukset on jatkossa esitetty vuoden 2010 hinnoin, ellei toisin mainita. 6 KOLLAJAN TEKOJÄRVEN JA VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN AIKAISET ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET

leviää useille eri toimialoille ja yrityksille toimialojen välisten kytkentöjen kautta. Tässä tutkimuksessa arvioidaan juurikin näiden toimialojen välisten kytkentöjen välityksellä leviävät vaikutukset aluetalouteen, kun toimialojen väliset kytkennät ovat tiedossa panostuotosmenetelmän kautta. Tuotannon lisääntymiseen liittyviä, edellä kuvattuja välillisiä vaikutuksia kutsutaan välillisiksi tuotantovaikutuksiksi. Suorista ja välillisistä tuotantovaikutuksista syntyy myös työllisyyttä. Suorista tuotantovaikutuksista syntyvää työllisyyttä kutsutaan hankkeen suoriksi työllisyysvaikutuksiksi ja hankkeen välillisistä tuotantovaikutuksista syntyvää työllisyyttä välillisiksi työllisyysvaikutuksiksi. Investointihankkeessa työllistyville ihmisille maksettavat palkkatulot, ja palkkatulojen kulutus saa myös aikaan tuotantovaikutuksia. Osa näistä saaduista palkkatuloista käytetään kulutukseen hankkeen vaikutusalueella, joka taas saa aikaan vastaavan, kysynnän lisäyksestä seuraavan kerrannaisvaikutusten ketjun. Näitä kulutuksen lisääntymisestä syntyviä tuotantovaikutuksia kutsutaan johdetuiksi tuotantovaikutuksiksi ja johdetuista tuotantovaikutuksista syntyvää työllisyyttä johdetuiksi työllisyysvaikutuksiksi. Myös nämä kaikki vaikutukset arvioidaan tässä tutkimuksessa panos-tuotosmenetelmän avulla. Investointihankkeen vaikutusten arvioinnin kannalta on oleellista arvioida mahdollisimman tarkasti investointihankkeesta syntyvät kustannukset eli käytännössä eri toimialoilta rakentamiseen tarvittavat hankinnat sekä työvoiman kysyntä. Aluetaloudellisen arvioinnin ja sen oikeellisuuden kannalta merkittävää on myös pystyä jakamaan nämä kustannukset tutkittavalle alueelle ja muualle kohdistuviin kustannuksiin, sillä ainoastaan alueelle kohdistuvat vaikutukset saavat aikaan alueellisella panos-tuotosmallilla laskettavat kerrannaisvaikutukset aluetalouteen. Toki tutkittavalle alueelle kohdistuvan vientikysynnän myötä jonkin suuruisia kerrannaisvaikutuksia voi syntyä myös muille alueille kohdistuvan kysynnän lisäyksen kautta, mutta näitä vaikutuksia ei tässä yhteydessä tarkastella. Muille alueille kohdistuvien, investointihankkeen välittömien vaikutusten suuruus määräytyy pääasiallisesti tutkittavan alueen koon ja sen työllisyys- ja tuotantorakenteen monipuolisuuden mukaan. Mitä pienempi tutkittava alue on ja mitä yksipuolisempi alueen tuotantorakenne on, sitä enemmän välittömiä vaikutuksia vuotaa muille alueille. Myös toimialojen kerrannaisvaikutukset ovat sitä suuremmat, mitä vahvemmat siteet sillä on alueen muihin toimialoihin (Ainali 2000, 8). Tässä raportissa panos-tuotosmallin avulla suoritetuissa laskelmissa ovat mukana ainoastaan Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kohdistuvat kustannukset. Raportti etenee siten, että luvussa 3 käydään läpi lyhyesti panos-tuotosmenetelmä ja sen käyttö tämänkaltaisen investointihankkeen vaikutuslaskelman tekemisessä. Luvussa 4 esitellään laskelmien aineisto ja millä tavoin aineistoa on muokattu laskelmien suorittamista varten. Lisäksi luvussa 4 esitellään suorien, välillisten ja johdettujen laskelmien suorittaminen tarkemmin sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kohdistuvien vaikutusten laskelmien tulokset. Luku 5 on yhteenveto raportin tuloksista. KOLLAJAN TEKOJÄRVEN JA VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN AIKAISET ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET 7

3 Panos-tuotosmenetelmä investointihankkeen aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnissa Panos-tuotosmenetelmän keskeisenä pyrkimyksenä on analysoida talouden eri toimijoiden välisiä riippuvuuksia. Panos-tuotosmenetelmä koostuu sekä panos-tuotostaulusta, johon on koottu talouden toimijoiden väliset riippuvuudet, että panos-tuotosmalleista, joiden avulla näitä riippuvuuksia voidaan analysoida. Panos-tuotostaulu on jonkin valitun alueyksikön tietyn ajanhetken talouden toimijoiden välisten, yleensä tuotosten arvoilla mitattujen, liiketoimien kuvaus. Se kuvaa, millä tavoin tietyn talouden toimijan (usein toimialan) aikaansaama tuotos muodostuu muilta toimijoilta hankittavista tuotantopanoksista, ja toisaalta, millä tavoin talouden toimijan omaa tuotosta käytetään joko muiden toimijoiden tuotantopanoksina tai lopputuotteina. Panos-tuotostaulun informaatiosisältö koostuu siis siitä, miten ja mihin käyttötarkoitukseen toimijoiden aikaansaamat tuotokset jakautuvat talouden eri toimijoiden kesken. Panos-tuotosmallien avulla voidaan taas analysoida talouden riippuvuuksia ja muutoksia, kun talouden rakenteen kuvaus, eli panos-tuotostaulu on olemassa. (Miller & Blair 2009, 1 4; Vatanen 2011, 13 14.) Tässä tutkimuksessa käytetty panos-tuotosmalli on Leontiefin avoin tuotantomalli. Panos-tuotostaulun avulla pyritään siis kuvaamaan talouden toimintaa ja eri toimialojen välisiä riippuvuuksia toimialojen välisten tavara- ja palvelusvirtojen avulla. Näillä virroilla tarkoitetaan toimialalta toiseen tuotantopanoksiksi siirtyneiden ja/tai lopputuotteina käytettyjen tavara- tai palvelusyksiköiden summaa. Hyödykevirtaa, jota tarkastellaan tarjonnan, eli tuotannon näkökulmasta, kutsutaan tuotokseksi, ja hyödykevirtaa, jota tarkastellaan kysynnän eli hyödykkeen käytön näkökulmasta, kutsutaan panokseksi. Panos-tuotostaulussa toimialojen väliset vaihtotapahtumat taulukoidaan siten, että sarakkeet sisältävät tiedon toimialojen menoista, eli siitä, mistä tuotantopanoksista toimialojen tuotos koostuu. Rivit sisältävät tiedon toimialojen tuloista, eli siitä, miten tuotos jakautuu muiden talouden toimijoiden väli- ja lopputuotekäyttöön. (Armstrong & Taylor 2000; Forssell 1985, 8; Miller & Blair 2009, 1 4; Vatanen 2011, 13 14.) Taulukossa 1 on kuvattu panos-tuotostaulun yleinen muoto. Z ij kuvaa toimialojen välistä välituotevirtaa siten, että sarakkeen toimiala j ostaa tuotoksensa X j valmistamiseksi rivin i toimialan X i tuotosta Z ij :n verran. Toimiala j tarvitsee tuotoksensa X j valmistamiseen myös muita tuotannontekijöitä, kuten työtä, pääomaa ja ulkomaisia välituotteita, kotitalouksilta ja muilta instituutioilta V mj :n verran. Toimiala i myy tuotoksensa X i joko välituotteiksi toimialalle j Z ij :n verran tai lopputuotteiksi kulutukseen, investointeihin ja vientiin F ik :n verran. Toimialan menot ja tulot ovat yhtä suuret, X j = X i, kun i = j. Tilastokeskus julkaisee vuosittain kahden vuoden takaisilla tiedoilla Suomen kansantalouden tason toimialoittaisia riippuvuuksia kuvaavan panos-tuotostaulun. Pienempiä alueyksikköjä kuvaavia tauluja laaditaan sen sijaan harvemmin. Tilastokeskus on julkaissut maakuntakohtaiset panos-tuotostaulut viimeksi vuonna 2006 vuoden 2002 tiedoin. 8 KOLLAJAN TEKOJÄRVEN JA VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN AIKAISET ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET

TAULUKKO 1. PANOS-TUOTOSTAULU PERUSMUODOSSAAN. Tuotosten käyttö Tuotosten käyttö Toimialan i tuotos välituotteina lopputuotteina, tulojen arvolla (toimialat j=1,,n) k=1,,t mitattuna. Tuotantotoiminta (toimialat i=1,,n) Z ij F ik X i Muut tuotannontekijät m=1,, s (peruspanokset) V mj Toimialan j tuotos menojen arvolla mitattuna. X j (Mukaillen Miller & Blair 2009; Vatanen 2011) Panos-tuotosmenetelmän käyttöä maakuntaa pienempien aluetalouden yksiköiden tarkasteluissa rajoittaakin eniten panos-tuotostaulujen puute. Kun viimeisin Tilastokeskuksen julkaisema, Pohjois-Pohjanmaan maakunnan aluetalouden riippuvuuksia kuvaava panos-tuotostaulu on muodostettu vuoden 2002 tiedoin, on syytä huomioida aluetaloudessa tapahtuneet muutokset tätä tutkimusta tehdessä. Tuotantoteknologian muutosten myötä eri toimialojen panoskäyttö muuttuu ajan kuluessa (Miller & Blair 2009, 303 304). Panos-tuotostaulusta laskettujen panoskerrointen on arvioitu pysyvän vakaina noin viidestä kymmeneen vuotta (Ainali 2000, 8). Tässä tapauksessa voidaan siis olettaa, että eri toimialojen panoskäyttö Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa on jo muuttunut vuoden 2002 arviosta erityisesti siitä syystä, että pienempiä alueyksiköitä kuvaavat panos-tuotostaulut ovat usein epävakaampia, sillä teknologisen muutoksen lisäksi panoskertoimiin vaikuttavat myös herkemmin tuonnin ja viennin muutokset (Miller & Blair 2009, 303 304). Tästä seuraa se, että vuoden 2002 panos-tuotostaulusta lasketut panoskertoimet ovat todennäköisesti jossain määrin vanhentuneita. Vaikka tuoreempia alueellisia panos-tuotostauluja ei suoraan ole saatavilla, panos-tuotostauluja on mahdollista päivittää erilaisin menetelmin. Tässä tutkimuksessa Pohjois- KOLLAJAN TEKOJÄRVEN JA VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN AIKAISET ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET 9

Pohjanmaan panos-tuotostaulu päivitetään RAS-menetelmän avulla. RAS-menetelmä on matriisin tasapainottamismenetelmä, joka pyrkii korjaamaan panos-tuotosmatriisin vastaamaan halutun myöhemmän vuoden tietoja iteroimalla 2 vanhan panos-tuotostaulun välituotematriisin solujen arvot vastaamaan määrättyjä, halutun päivitysvuoden tiedossa olevia välituotematriisin rivi- ja sarakesummia. RAS-menetelmän etuina voidaan pitää sen tarvitsemaa vähäistä aineiston määrää, laskennallisesti suhteellisen helppoa toteutusta sekä sen toivottuja ominaisuuksia, kuten sitä, että se ei tuota koskaan negatiivisia arvoja (Mankinen 1992, 3). Päivitysvuodeksi on aineiston saatavuuden perusteella valittu viimeisin mahdollisin vuosi, tässä tapauksessa vuosi 2010. Panos-tuotostaulun päivityksestä kerrotaan tarkemmin raportin luvussa 4.1. Panos-tuotosmenetelmässä varsinainen havaintoaineiston analysointi tapahtuu valitun panos-tuotosmallin avulla. Tässä tutkimuksessa käytettävä panos-tuotosmalli on Leontiefin staattinen ja kiinteäkertoiminen tuotantomalli, jossa toimialoittaisen kokonaistuotoksen muodostumista selitetään toimialoittaisten lopputuotekysyntöjen avulla. Kollaja-hankkeen kaltaisessa investointihankkeessa on kysymys juuri hankkeen piirissä olevien toimialojen lopputuotekysynnän lisäyksestä. Tällöin tuotantomallin avulla pystytään laskemaan tämän lopputuotekysynnän lisäyksen vaikutukset kokonaistuotokseen kerrannaisvaikutuksineen. Leontiefin avoimessa tuotantomallissa ratkaistaan toimialojen tuotoksen X riippuvuus lopputuotekysynnästä F matriisimuodossa seuraavalla tavalla (merkinnät vastaavat taulukon 1 merkintöjä) X = (I A) -1 F. (1) Yllä X kuvaa toimialojen tuotosten sarakevektoria, F lopputuotekysyntäerien summaa sarakevektorina ja (I A) -1 Leontiefin käänteismatriisia. Leontiefin käänteismatriisissa I on yksikkömatriisi, eli matriisi, jonka diagonaalisolut ovat ykkösiä ja muut nollia, ja A on panoskerrointen matriisi, jonka alkiot saadaan jakamalla toimialan käyttämien välituotteiden arvo sen panosten kokonaisarvolla, Z ij X j = a ij. Panoskerroin a ij kuvaa, kuinka paljon toimialalla j tarvitaan toimialan i tuotantoa kunkin tuotosyksikön valmistamiseen. (Forssell 1985; Vatanen 2011.) 2 Matematiikassa iteroinniksi kutsutaan menetelmiä, joissa esimerkiksi yhtälö ratkaistaan likimääräisesti toistamalla laskutoimituksia, jotka tuottavat yhä tarkemman lopputuloksen kunnes haluttu tarkkuus on saavutettu. 10 KOLLAJAN TEKOJÄRVEN JA VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN AIKAISET ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET

Käänteismatriisin (I A) -1 avulla saadaan selville toimialojen kokonaistuotoksen ja lopputuotteiden kysynnän välinen riippuvuus. Matriisin rivi kertoo kunkin toimialan tuotannon määrän, joka mahdollistaa eri toimialojen yhden yksikön lopputuotannon määrän. Matriisin sarakkeesta taas havaitaan, kuinka suuri määrä tuotantoa eri toimialoilta tarvitaan, jotta tarkastelun kohteena olevan sarakkeen toimialan yhden lopputuoteyksikön kysyntä voidaan tyydyttää. Laskemalla yhteen sarakkeen ilmaisemat toimialoittaiset tuotannon tarpeet saadaan selville kyseisen toimialan lopputuotteen kysynnän aikaansaama tuotantotoiminnan kerrannaisvaikutus. Kun alkuperäinen kysynnän lisäys on yhden yksikön suuruinen, käänteismatriisin diagonaalin elementteihin heijastuva kysynnän lisäys saa aikaan yhtä yksikköä suuremman kysynnän lisäyksen. Tuotantomallin avulla voidaan tutkia kysynnän lisäyksestä seuraavien kerrannaisvaikutusten suuruutta. Käänteismatriisin sarakkeissa olevien kerrointen tulkitaan ilmaisevan taaksepäin suuntautuvat tuotannon kerrannaisvaikutukset. Kertoimet ovat sitä suuremmat, mitä pidemmälle jalostetuista toimialan tuotteista on kyse. Riveittäin muodostetuista yhtälöistä saadaan tuotantomallin ratkaistu muoto. (Forssell 1985, 24 28.) Panos-tuotosmenetelmä soveltuu hyvin juurikin kysynnän muutoksista seuraavien vaikutusten laskemiseen. Panos-tuotosmenetelmän etuna on se, että sen avulla voidaan laskea talouden kaikkien toimialojen väliset riippuvuudet. Panos-tuotosmenetelmä on myös ainoa vaihtoehto, kun halutaan laskea toimialojen välilliset tuotantovaikutukset. Toimialan taaksepäin suuntautuvat kytkennät ovat myös talousteorian mukaisina yleisesti hyväksytty ja ne ovat yksiselitteisesti mitattavissa panos-tuotosmallin avulla. (Knuuttila 2004, 10 11). Panos-tuotosmenetelmällä saatavia tuloksia tulkittaessa on otettava huomioon menetelmän rajoitteet. Panos-tuotosmenetelmä on pohjimmiltaan staattinen, yhden vuoden talouden rakenteen kuvaus, jolloin mallin panoskertoimet ovat kiinteät. Kun panoskertoimet ovat kiinteät, malli ei ota huomioon esimerkiksi tuotantoteknologian tai panosten hintojen muutoksista johtuvia seurauksia eri toimialojen panoskäytössä. Tähän ongelmaan on tässä tutkimuksessa vastattu panos-tuotostaulun päivityksellä, jolloin päivitettyjen panoskerrointen voidaan olettaa kuvaavan paremmin aluetalouden rakennetta tällä hetkellä. Toisaalta mallissa ei oteta huomioon tuotannontekijöiden saatavuuteen liittyviä rajoitteita tuotannontekijöitä oletetaan olevan aina saatavilla tuotannon edellyttämä määrä. Tässä tutkimuksessa ongelmaa on pyritty pienentämään siten, että aluetaloudellisia vaikutuksia laskettaessa on pyritty arvioimaan, kuinka suureen osaan tuotannontekijöiden kysynnän lisäyksestä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan yritykset ja työvoima pystyvät vastaamaan, ja ainoastaan tämä osa kysynnän lisäyksestä on kohdistettu Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan. Kolmantena rajoitteena on huomioitava se, että tuotantomallin lineaarinen ratkaisu ei huomioi mahdollista tuottavuuden kasvua, jolloin tuotannon kasvu lisää mallin mukaan aina samassa suhteessa esimerkiksi työvoimapanosten kysyntää. KOLLAJAN TEKOJÄRVEN JA VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN AIKAISET ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET 11

4 Kollajan tekojärven ja voimalaitoksen rakentamisen aikaiset aluetaloudelliset vaikutukset 4.1 VAIKUTUSLASKELMISSA KÄYTETTY AINEISTO JA AINEISTON MUOKKAAMINEN Kollaja-hankkeen aluetaloudellisten vaikutusten laskemisessa käytettävä aineisto muodostuu pääasiallisesti Tilastokeskuksen laatimasta, Pohjois-Pohjanmaan maakunnan vuoden 2002 aluetalouden rakennetta kuvaavasta panos-tuotostaulusta (SVT 2013a) sekä Pohjolan Voima Oy:ltä saadusta arviosta Kollaja-hankkeen investointikustannuksista. Vuoden 2002 Pohjois-Pohjanmaan panos-tuotostaulu on laadittu käyttäen vuoden 2002 toimialaluokitusta (TOL 2002), jolloin taulu kuvastaa yhteensä 30 eri toimialan tuotoksen käyttöä panoksina ja tuotoksina. Käytännössä varsinaista välituotepanoskäyttöä on Pohjois-Pohjanmaan panos-tuotostaulun perusteella 27 toimialalla, jolloin vaikutustarkastelussa ovat mukana nämä toimialat. 3 Kollaja-hankkeen aluetaloudellisen vaikutusarvion laskentavuodeksi haluttiin valita viimeisin mahdollinen vuosi, jolloin laskelmat on suoritettu vuoden 2010 tiedoilla ja hintatasolla johtuen tutkimukseen tarvittavan aineiston saatavuudesta. Kollaja-hankkeen investointikustannukset on muutettu Tilastokeskuksen maarakennus- sekä rakennuskustannusindeksien avulla vuoden 2010 hintatasolle (SVT2013d & SVT 2013g). Pohjois-Pohjanmaan vuoden 2002 panos-tuotostaulu päivitetään kuvaamaan vuoden 2010 aluetalouden riippuvuuksia RAS-menetelmän avulla. Ennen varsinaisen RASmenetelmän toteutusta menetelmään käytettävää aineistoa on muokattava eri tavoin. Jotta panoskertoimet säilyvät kiinteähintaisina, vuoden 2002 panos-tuotostaulun arvot muutetaan ennen taulun päivitystä vuoden 2010 -hintaisiksi hintaindeksien avulla. Käytetyiksi hintaindekseiksi valittiin panos-tuotosmallin indeksointiin soveltuvat, EU KLEMS -projektin aineistosta saatavat välituotepanosten sekä bruttotuotosten hintaindeksit, ja näitä indeksejä täydennettiin Tilastokeskuksen tuottajahintaindekseillä (SVT 2013e; SVT 2013i; EU KLEMS 2013). RAS-algoritmin käyttöön tarvitaan aiemman panoskerroinmatriisin lisäksi päivitysvuoden (2010) Pohjois-Pohjanmaan maakunnan toimialoittaiset kokonaistuotokset, ja välituotematriisin rivi- ja sarakesummat, eli välituotekysynnän sekä alueella tuotettujen välituotepanosten vektorit. Tilastokeskuksen aluetilinpidosta saatavia Pohjois- Pohjanmaan maakunnan toimialoittaisia kokonaistuotoksen arvoja vuodelta 2010 ei voinut kuitenkaan sellaisenaan käyttää RAS-menetelmässä, sillä vuoden 2002 Pohjois- Pohjanmaan panos-tuotostaulu on laadittu käyttäen vanhempaa toimialaluokitusta (TOL 2002), kun taas kokonaistuotoksen arvot vuodelta 2010 olivat saatavilla ainoastaan uudella toimialaluokituksella (TOL 2008). Tästä syystä uuden toimialaluokituksen mukaiset kokonaistuotoksen arvot muutettiin vastaamaan panos-tuotostaulun mukaista vanhaa toimialaluokitusta. Toimialaluokituksen muutos tehtiin uudesta luokituksesta 3 Toimialaluokitus TOL 2002 liitteessä 2. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät toimialat ovat P Kotitalouspalvelut, Q Kansainväliset järjestöt ja ulkomaiset edustustot sekä Xz Toimialoittain erittelemätön. 12 KOLLAJAN TEKOJÄRVEN JA VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN AIKAISET ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET

vanhaan epätarkkuuksien välttämiseksi, sillä panos-tuotostaulun toimialaluokituksen muutos vanhasta uudempaan olisi ollut huomattavasti monimutkaisempi prosessi. Toimialaluokituksen muutos tehtiin käyttäen apuna Tilastokeskuksesta saatavia toimialaluokitusavaimia (SVT 2013h) sekä Tilastokeskuksen julkaisemattomia tarkempia tietoja Pohjois-Pohjanmaan toimialoittaisista tuotoksista ja työllisistä vuodelta 2010. Vastaavalla tavalla muutettiin Pohjois-Pohjanmaan vuoden 2010 toimialoittaisten työllisten määrät vastaamaan vanhaa toimialaluokitusta. Lisäksi Kollaja-hankkeen erityispiirteistä johtuen katsottiin tarpeelliseksi jakaa panostuotostaulussa käytetyn toimialaluokituksen (TOL 2002) mukainen rakentamisen toimiala kahteen eri alaryhmään, talonrakentamiseen sekä maa- ja vesirakentamiseen. Kollaja-hankkeen kustannuksista huomattavasti suurempi osuus kohdistuu maa- ja vesirakentamisen toimialalle, jonka panoskäyttö poikkeaa selvästi talonrakentamisen toimialan panoskäytöstä. Tästä syystä näitä kahta rakentamisen eri alatoimialaa haluttiin tarkastella erillisinä. Rakentamisen toimialan jako tehtiin käyttäen apuna Tilastokeskuksen tarkempaa, julkaisematonta koko kansantalouden panos-tuotostaulua vuodelta 2007. Sen avulla pystyttiin arvioimaan talonrakentamisen sekä maa- ja vesirakentamisen panoskäytön sekä tuotosten osuudet vuoden 2002 maakunnallisesta panos-tuotostaulusta. Tästä johtuen lopullisen tarkastelun kohteena ovat yhteensä 28 toimialan väliset riippuvuudet sekä toimialoihin kohdistuvat vaikutukset. Panos-tuotostaulun päivitysvuodeksi valittiin vuosi 2010, sillä tuoreimmat, päivitykseen tarvittavat Tilastokeskuksen aluetilinpidosta saatavat maakunnittaiset kokonaistuotoksen arvot eri toimialoilta on saatavilla vuoteen 2010 asti. RAS-menetelmään tarvittavia vuoden 2010 välituotekysynnän ja alueella tuotettujen välituotepanosten vektoreita ei ole suoraan saatavissa Tilastokeskuksen tilastoista. Vektorit muodostettiin siten, että Pohjois-Pohjanmaan vuoden 2002 vuodelle 2010 hintaindeksoidusta panostuotostaulusta laskettiin välituotekysynnän ja alueella tuotettujen välituotepanosten suhteelliset osuudet toimialoittaisesta kokonaistuotoksesta. Näitä suhteellisia osuuksia painoina käyttämällä laskettiin välituotekysynnän ja välituotepanosten arvot vuoden 2010 kokonaistuotoksesta. Näin saatiin arviot vuoden 2010 välituotematriisin rivi- ja sarakesummien vektoreista. Kun välituotevektorit johdetaan edellä kuvatulla tavalla, peruspanosten, eli välituote-, työvoima- ja tuontipanosten osuudet säilyvät vakioina, eli niiden osuuksien kokonaistuotoksesta oletetaan säilyvän vastaavina kuin vuonna 2002. Lopuksi tehtiin varsinainen panos-tuotostaulun päivitys. Panos-tuotostaulun päivitys RAS-menetelmällä lähtee liikkeelle vuoden 2010 välituotematriisin niin kutsutun prioriestimaatin muodostamisella. Välituotematriisin prioriestimaatti muodostetaan kertomalla vuoden 2010 -hintaiseksi muutetulla, vuoden 2002 panoskerroinmatrii- KOLLAJAN TEKOJÄRVEN JA VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN AIKAISET ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET 13

silla vuoden 2010 toimialoittaisten kokonaistuotosten vektori. Tällöin saadaan arvio, prioriestimaatti, vuoden 2010 välituotematriisista eli eri toimialojen välituotepanoskäytöstä. Tässä vaiheessa prioriestimaatin rivi- ja sarakesummat eivät kuitenkaan vastaa vuodelta 2010 tiedossa olevia välituotematriisin rivi- ja sarakesummia. RAS-algoritmi muuttaa prioriestimaatin (arvioidun välituotematriisin) välituotekäytön arvoja siten, että lopulta korjatut välituotekäytön arvot täsmäävät vuoden 2010 tiedossa olevien välituotematriisin rivi- ja sarakesummien kanssa. Saatua välituotematriisia kutsutaan posterioriestimaatiksi, ja tästä posterioriestimaatista lasketaan kerrannaisvaikutusten laskemisessa käytetyt panoskerrointen arvot. 14 KOLLAJAN TEKOJÄRVEN JA VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN AIKAISET ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET

4.2 SUORIEN, VÄLILLISTEN SEKÄ JOHDETTUJEN TUOTANTO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUSTEN LASKEMINEN Kollajan mahdollisen rakentamishankkeen kokonaiskysynnän lisäyksen aikaansaamat, Pohjois-Pohjanmaan aluetalouteen kohdistuvat rakentamisajan tuotanto- ja työllisyysvaikutukset jakautuvat johdannossa esitetyllä tavalla kolmeen luokkaan: välittömiin eli suoriin, välillisiin sekä johdettuihin vaikutuksiin. Kollaja-hankkeen arvioidut rakentamiskustannukset jaetaan Pohjolan Voima Oy:ltä saatujen tietojen pohjalta alueelle sekä alueen ulkopuolelle kohdistuviin rakentamiskustannuksiin. Kollaja-hankkeen tapauksessa alueelle kohdistuviksi suoriksi rakentamiskustannuksiksi luetaan tekojärven ja voimalaitoksen rakentamiseen tarvittavat, Pohjois-Pohjanmaan alueelta tehtävät tavara-, palvelu- sekä työvoimahankintojen kustannukset. Alueelle kohdistuvat kustannukset jaetaan palkansaajakorvauksien sekä tavara- ja palveluhankintojen osuuksiin, ja nämä osuudet lajitellaan mahdollisimman tarkasti niille toimialoille, joilta hankintoja ja työvoimaa todennäköisesti tullaan kysymään. Toimialajako tehdään, jotta voidaan arvioida hankkeen kannalta merkittävässä asemassa olevat toimialat, ja jotta suorasta kysynnän lisäyksestä seuraavat välilliset tuotantovaikutukset on mahdollista laskea panos-tuotosmenetelmän avulla. Kustannusten kohdistamisessa käytetty toimialajako vastaa panos-tuotostaulussa käytettyä toimialajakoa (TOL 2002). Kustannusten toimialoittainen kohdentaminen ei tämänkaltaisessa tutkimuksessa onnistu täydellisen tarkasti, sillä etukäteen on mahdotonta tietää varmasti, miltä toimialoilta tavara-, palvelu- sekä työvoimahankinnat tullaan tekemään. Samoin kustannusten kohdistamiseen alueelle sekä alueen ulkopuolelle liittyy vastaavaa epävarmuutta. Tämä täytyy ottaa huomioon tuotanto- ja työllisyysvaikutusten tuloksia arvioitaessa; tuloksia on pidettävä suuntaa-antavina. Pohjois-Pohjanmaan alueelta tehtävät tavara- ja palveluhankinnat muodostavat alueelle syntyvän suoran tuotantovaikutuksen. Alueelle ei siis muodostu suoria tuotantovaikutuksia niistä hankinnoista, jotka tehdään Pohjois-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolelta, jolloin näistä hankinnoista seuraavat kustannukset jäävät aluetaloudellisen tarkastelun ulkopuolelle. Toisaalta edellisessä kappaleessa mainitut työvoimakustannuksista syntyvät vaikutukset luetaan mukaan hankkeen suoriin työllisyysvaikutuksiin. Lisäksi tuotantovaikutusten laskemisessa on huomioitava, että osa Pohjois-Pohjanmaalta hankituista tavaroista on voitu valmistaa alueen ulkopuolella. Nämä hankinnat eivät aiheuta tuotantovaikutuksia Pohjois-Pohjanmaalle täysimääräisinä, sillä muualla valmistetun tavaran varsinaisesta valmistuksesta seuraavat kerrannaisvaikutukset syntyvät tavaran valmistusalueelle. Tällaisista hankinnoista arvioidaan kuitenkin niiden aikaansaama arvonlisäys tutkittavalle alueelle käyttämällä apuna panos-tuotostaulun tietoja, ja tämä arvonlisäys otetaan huomioon suorana tuotantovaikutuksena tuotantovaikutusten laskemisessa. Kollajan mahdollisen rakentamishankkeen aikaansaamat välilliset tuotantovaikutukset lasketaan kertomalla panos-tuotosmenetelmän tuotantomallista ratkeavalla, Pohjois- Pohjanmaan maakunnan eri toimialojen kysynnän lisäyksen aikaansaamia kerrannais- KOLLAJAN TEKOJÄRVEN JA VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN AIKAISET ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET 15

vaikutuksia kuvaavalla Leontiefin käänteismatriisilla hankkeen eri toimialoille kohdistettujen välittömien tuotantovaikutusten vektori. Tällöin saadaan selville hankkeen välittömien ja välillisten vaikutusten yhteenlaskettu määrä. Välillisten vaikutusten suuruus saadaan eroteltua vähentämällä vaikutusten yhteenlasketusta määrästä välittömien vaikutusten osuus. Välillisten vaikutusten suuruus riippuu oleellisesti siitä, kuinka pitkälle jalostuneita eri toimialojen tuotteet ovat, eli kuinka paljon tuotteiden valmistamiseen tarvitaan välituotepanoksia muilta toimialoilta. Mitä pidemmälle tuotteet ovat jalostuneet, sitä enemmän niiden valmistamiseen tarvitaan välituotepanoksia, ja sitä suuremmat ovat kyseisten tuotteiden kysynnän lisäyksestä seuraavat välilliset vaikutukset. Toisaalta välillisten vaikutusten suuruuteen vaikuttavat myös alueen koko ja sen tuotantorakenteen monipuolisuus ja sitä kautta tuonnin määrä. Pienemmän alueyksikön, kuten kaupungin kohdalla välillisten vaikutusten suuruus jää usein pienemmäksi, sillä pienen alueen tuotantorakenne on yleensä suppeampi, jolloin suurempi osa välituotepanoksista on tuotava alueelle muualta. Maakuntatasolla tuonnin osuus on jo huomattavasti pienempi, ja koko kansantalouden tasolla välilliset vaikutukset ovat jo selvästi suurempia (Karppinen, Oikarinen & Kaivo-oja 2010, 179). Panos-tuotostaulusta välillisten vaikutusten suuruutta voi arvioida välituotepanoskäytön panoskertoimien suuruuden pohjalta. Mitä suuremmat ovat välituotepanosten panoskertoimet, sitä suuremmat ovat myös tuotantomallilla laskettavat välilliset vaikutukset. Johdetut tuotantovaikutukset eli hankkeen kautta välittömästi ja välillisesti työllistyvien henkilöiden lisääntyvästä kulutuskysynnästä seuraava tuotannonlisäys lasketaan arvioimalla aluksi hankkeessa työllistyvien henkilöiden keskimääräisten vuosittaisten bruttopalkkojen suuruus. Toimialakohtainen keskimääräinen vuosipalkkataso on laskettu jakamalla vuoden 2008 Pohjois-Pohjanmaan toimialoittaiset palkansaajakorvausten määrät saman toimialan työllisten määrillä. Nämä keskimääräiset vuosipalkat on muutettu vielä vuoden 2010 palkkatasolle Tilastokeskuksen toimialoittaisella ansiotasoindeksillä (SVT 2013b). Hankkeesta seuraavien palkansaajakorvausten kokonaismäärä saadaan kertomalla toimialoittainen keskivuosipalkka samalle toimialalle syntyvien henkilötyövuosien määrällä. Palkansaajakorvauksina huomioidaan myös suoraan hankkeessa työllistyvien palkat. Johdettujen tuotantovaikutusten arvioiminen jatkuu siten, että toimialakohtaisista bruttotuloista vähennetään keskimääräistä vuosituloa vastaava verojen määrä. Laskelmissa käytetyt vuoden 2010 tuloveroprosentit on saatu Veronmaksajien keskusliiton aineistosta (Veronmaksajien keskusliitto 2013). Tässä vaiheessa nettotuloihin lisätään myös hankkeessa suoraan työllistyville maksettavat verottomat palkanlisät. Tämän jälkeen nettotuloista vähennetään kotitalouksien keskimääräisen säästämisasteen mukainen säästämisen osuus, joka oli vuonna 2010 3,6 prosenttia (SVT 2013c), alueen ulkopuo- 16 KOLLAJAN TEKOJÄRVEN JA VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN AIKAISET ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET

lelle kohdistuva kulutus sekä sellaisten hyödykkeiden kulutuksen osuus, jotka on hankittu alueelta, mutta tuotu alueelle muualta. Alueelle kohdistuvan kulutuksen osuus on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan panos-tuotostaulujen avulla. Kulutuskysyntään liittyvien vuotojen vähentämisen jälkeen saadaan selville alueelle tosiasiallisesti kohdistuvan kulutuskysynnän määrä eli suorat johdetut tuotantovaikutukset. Alueelle jäävä kulutuskysyntä jaetaan eri toimialoille panos-tuotostaulusta saatavan kotitalouksien kulutuksen jakauman mukaisesti. Kun panos-tuotosmallista ratkeavalla Leontiefin matriisilla kerrotaan edellä mainittu kotitalouksien toimialoittaisen kulutuskysynnän vektori, saadaan selville suorien johdettujen tuotantovaikutusten aikaansaamat välilliset johdetut tuotantovaikutukset. Johdettujen tuotantovaikutusten suuruutta arvioitaessa täytyy ottaa huomioon niiden laskemiseen liittyvät oletukset. Johdettujen tuotantovaikutusten arviointi pohjautuu tehtyihin oletuksiin esimerkiksi tulovero- ja säästämisasteen suuruudesta, jotka luonnollisesti voivat poiketa esitetyistä arvioista. Toisaalta tässä tutkimuksessa ei oteta huomioon sitä, muuttavatko hankkeessa työllistyvät henkilöt alueelle muualta vai asuvatko he jo alueella, ja mikä hankkeessa työllistyvien, alueella jo asuvien henkilöiden tulotaso olisi ilman hanketta. Esimerkiksi työttöminä ilman hanketta olevat, jo alueella asuvat henkilöt saavat tietynsuuruista työttömyyskorvausta, josta tietty osa kohdistuu alueelle kulutukseen. Hankkeessa työllistymisen jälkeen henkilön kulutus alueella todennäköisesti lisääntyy jonkin verran, mutta kulutukseen kohdistuva kysynnän lisäys alueella ei ole niin suuri kuin johdettujen tuotantovaikutusten suuruuden mukaan voisi olettaa. Johdetut tuotantovaikutukset (ja niiden myötä johdetut työllisyysvaikutukset) tuleekin tulkita niin, että Kollaja-hankkeen myötä syntyvät ansiotulot saisivat aikaan tietyn kulutuskysynnän määrän, ja sitä kautta syntyvät tuotantovaikutukset, mutta johdettujen tuotantovaikutusten laskemisessa ei oteta huomioon sitä, voisiko vastaava kulutuskysyntä syntyä tai olla jo olemassa muuta kautta. Kollajan mahdollisen rakentamishankkeen aikaansaamat työllisyysvaikutukset jaetaan tuotantovaikutuksia vastaavalla tavalla suoriin, välillisiin ja johdettuihin vaikutuksiin. Työllisyysvaikutusten laskennallisena yksikkönä käytetään henkilötyövuotta. Henkilötyövuodella tarkoitetaan tässä tutkimuksessa yhden henkilön kokoaikaista vuoden työpanosta. Suoriksi työllisyysvaikutuksiksi luetaan suoraan hankkeeseen palkatut henkilöt ja hankkeen aikaansaamasta suorasta kysynnän lisäyksestä, eli suorista tuotantovaikutuksista, syntyvä työvoiman tarve henkilötyövuosina ilmaistuna. Suoraan hankkeeseen palkatun työvoiman määrä henkilötyövuosina saadaan selville jakamalla hankkeen kustannusarviosta selviävä toimialoittainen palkkakustannusten määrä toimialan keskimääräisellä bruttovuosipalkalla. Suorista tuotantovaikutuksista seuraava henkilötyövuosien määrä saadaan kertomalla toimialakohtainen suora tuotantovaikutus vuoden KOLLAJAN TEKOJÄRVEN JA VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN AIKAISET ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET 17

2010 työpanoskertoimilla, jotka lasketaan Pohjois-Pohjanmaan toimialoittaisten tuotannon ja työllisten määrien avulla. Välilliset työllisyysvaikutukset lasketaan vastaavasti työpanoskerrointen avulla välillisistä tuotantovaikutuksista, samoin johdetut työllisyysvaikutukset johdetuista tuotantovaikutuksista. Tuotanto- ja työllisyyslaskelmien tuloksia arvioitaessa on otettava huomioon se, että laskelmien tuloksiin vaikuttavat useat laskentamenetelmiin ja aineistoon liittyvät oletukset ja rajoitteet. Panos-tuotosmenetelmään liittyviä rajoituksia on eritelty luvussa 3, sivulla 14. Myös investointikustannusten jakaminen tarkastelun kohteena olevalle alueelle ja alueen ulkopuolelle, sekä eri toimialoille perustuu etukäteisarvioon, johon ymmärrettävästi liittyy epävarmuutta. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan yritysten kykyä vastata kysynnän lisäykseen mahdollisen rakentamisen koittaessa tulevaisuudessa ei pystytä varmasti arvioimaan, joka osaltaan vaikuttaa siihen, kuinka suuri osa vaikutuksista kohdistuu maakuntaan. Toisaalta osa Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kohdistetuista vaikutuksista saattaa kohdistua Pohjois-Pohjanmaan rajojen yli vierusmaakuntiin, Lappiin ja Kainuuseen, maakuntien läheisyyden vuoksi. Edellä kuvailtujen syiden vuoksi tämänkaltaisen laskelman tuloksia onkin pidettävä parhaina mahdollisina suuntaaantavina ja vaikutusten suuruusluokkaa kuvaavina arvioina (Karppinen ym. 2010, 181). 18 KOLLAJAN TEKOJÄRVEN JA VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN AIKAISET ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET

4.3 KOLLAJAN RAKENTAMISHANKKEEN POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAAN KOHDISTUVAT TUOTANTO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET Kollajan tekojärven ja voimalaitoksen mahdollisen rakentamisen tuotanto- ja työllisyysvaikutusten arvioinnin lähtöarvona on suuruudeltaan 127,3 miljoonan euron investointikustannus (vuoden 2010 hinnoin). Lukema pohjautuu Pohjolan Voima Oy:n arvioon hankkeen investointikustannuksista, joka on vuonna 2013 arvioitu olevan noin 140 miljoonaa euroa. Kustannuksista noin 79 prosenttia, eli 100,8 miljoonaa euroa, arvioidaan kohdistuvan suoraan Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan erilaisten tavaroiden, palveluiden sekä työvoiman kysyntänä. Reilu viidennes investointikustannuksista kohdistuu siis tutkittavan alueen ulkopuolelle, ja nämä kustannukset koostuvat pitkälti voimalaitokseen liittyvien erikoiskoneiden (mm. turbiinit, generaattorit) hankintakustannuksista sekä erikoistuneista työsuorituksista. Pohjois-Pohjanmaan ulkopuolelle kohdistuvista kustannuksista arvioidaan jäävän Suomen rajojen sisäpuolelle noin 9 miljoonan euron osuus, joka saisi aikaan työllisyyttä noin 73 henkilötyövuoden verran vuoden 2010 keskimääräisellä työpanoskertoimella laskettuna. Koko Suomeen jäävien kustannusten osuus investointikustannuksista olisi siis noin 110 miljoonaa euroa. Pohjois-Pohjanmaalle jäävistä kustannuksista noin 96,7 miljoonaa euroa on arvioitu olevan erilaisten tavaroiden ja palvelujen, ja sitä kautta myös alihankintana hankittujen työsuoritusten kustannuksia. Tästä summasta on vähennetty myös Pohjois-Pohjanmaan alueelta hankittujen, mutta muualla tuotettujen tarvikkeiden arvioitu osuus ottamalla huomioon kuitenkin näistä hankinnoista alueelle syntyvä arvonlisäys. Suoraan hankkeeseen Pohjois-Pohjanmaalla palkattujen henkilöiden palkansaajakorvausten osuudeksi on arvioitu lisineen yhteensä 4,04 miljoonaa euroa. Panos-tuotosmallilla laskettavien tuotanto- ja työllisyysvaikutusten lisäksi Kollaja-hankkeesta seuraisi taloudellisia vaikutuksia myös rakentamisalueella olevien puiden kaatamisen myötä. Kollajan tekojärven ja voimalaitoksen rakentamisen tieltä kaadettavan puuston kantohinnaksi on arvioitu noin 5 miljoonaa euroa. Hakkuu- ja kuljetuskustannukset ovat lisäksi samaa suuruusluokkaa. Taulukossa 2 on eritelty Pohjolan Voima Oy:n arvion pohjalta investointikustannusten jakautuminen Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan ja maakunnan ulkopuolelle kohdistuviin kustannuksiin kustannusryhmittäin ja toimialoittain. Oletuksena on, että tavara- ja palveluhankinnat sekä työvoima hankitaan mahdollisuuksien mukaan Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueelta, kun taas sellaiset tavarat ja palvelut sekä työsuoritukset, joita alueelta ei ole saatavissa, hankitaan muualta. Taulukossa 2 palkansaajakorvauksiksi on merkitty ainoastaan hankkeeseen suoraan palkattavan työvoiman palkkakustannukset. Suurin osa työvoimasta työllistyy hankkeeseen tavara- ja palveluhankintojen kautta (alihankintana), jolloin työvoimakustannuksista suurin osa sisältyy tavara- ja palveluhankintojen sarakkeisiin. KOLLAJAN TEKOJÄRVEN JA VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN AIKAISET ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET 19

TAULUKKO 2. KOLLAJA-HANKKEEN INVESTOINTIKUSTANNUSTEN (MILJOONAA EUROA) JAKAUTUMINEN TOIMIALOITTAIN SEKÄ KUSTANNUSRYHMITTÄIN POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNNAN ALUEELLE JA ALUEEN ULKOPUOLELLE. Kustannusryhmä Tavarat ja palvelut Palkansaajakorvaukset P-Pohjanmaa Muualta P-Pohjanmaa Muualle A01 Maatalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut - - - - A02 Metsätalous ja siihen liittyvät palvelut 1,739 - - - B Kalatalous - - - - C Mineraalien kaivu 17,44 - - - DA Elintarvikkei-den, juomien ja tupakan valmistus - - - - DB_DC Tekstiili-, nahkatuotteiden ja nahan valmistus - - - - DD Puutavaran ja puutuotteiden valmistus 0,424 - - - DE Massan, paperin yms valm; kust. ja pain. - - - - DF_DG_DH Koksin, öljy-, kem.-, kumi- ja muovituot. valm. - - - - DI Ei-metallisten mineraalituott. valmistus 4,022 - - - DJ Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus 3,86 - - - DK Koneiden ja laitteiden valmistus - 11,041 - - DL Sähkötekn. tuotteiden ja optisten laitt. valmistus 0,105 12,201 - - DM Kulkuneuvojen valmistus - - - - DN Muu valmistus ja kierrätys - - - - E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 0,166 - - - FA Talonrakennustoiminta 7,238-2,596 - FB Maa- ja vesirakennustoiminta 49,2-0,515 - G Kauppa; moottoriajon. ja kotital. esin. korjaus 0,504 0,354 - - H Majoitus- ja ravitsemistoiminta 0,029 - - - I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 0,761 - - - J Rahoitus- ja vakuutustoiminta 0,034 - - - K Kiinteistö-, vuokraus-, tutk-, liike-eläm.palv. (pl 7021) 9,25 2,92 0,141 - K7021 Asuntojen omistus ja vuokraus - - - - L Hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus 1,912 - - - M Koulutus - - - - N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut - - 0,005 - O Muut yhteiskunnall. ja henkilökoht. palvelut 0,029 - - - Palkanlisät - - 0,779 - YHTEENSÄ 96,71 26,51 4,04 - (Pohjolan Voima Oy:n arvion pohjalta) 20 KOLLAJAN TEKOJÄRVEN JA VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN AIKAISET ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET

KUVIO 1. KOLLAJA-HANKKEEN TUOTANTOVAIKUTUKSET (MILJOONAA EUROA). Johdetut vaikutukset, 32,35 M Välilliset vaikutukset, 42,03 M Suorat vaikutukset, 96,71 M 180 160 140 120 100 80 60 40 20 Miljoonaa euroa Tuotantovaikutukset, yht. 171,09 M 0 Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kohdistuvat tavara- ja palveluhankinnat muodostavat alueelle kohdistuvan, investointihankkeesta seuraavan suoran tuotantovaikutuksen. Tämä suora tuotantovaikutus saa aikaan myös tuotannon lisäyksestä seuraavat välilliset vaikutukset alueelle. Välilliset tuotantovaikutukset lasketaan panos-tuotosmallin avulla, ja niiden suuruudeksi on saatu Kollaja-hankkeen tapauksessa 42,03 miljoonaa euroa. Välillisten vaikutusten lisäksi on laskettu vielä hankkeen suorista ja välillisistä työllisyysvaikutuksista seuraavan palkansaajakorvausten lisäyksen, ja niiden aikaansaamaan kulutuskysynnän lisäyksen aiheuttamat johdetut tuotantovaikutukset. Niiden suuruudeksi on arvioitu 32,35 miljoonaa euroa. Kollaja-hankkeesta seuraavat, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kohdistuvat kokonaistuotantovaikutukset rakentamisaikana olisivat siis yhteensä noin 171,09 (96,71 + 42,03 + 32,35) miljoonan euron suuruiset. Kun rakentamisen arvioitu kestoaika on viisi vuotta, keskimääräinen vuosittainen tuotantovaikutus olisi noin 34,22 miljoonaa euroa. Kaikki hankkeesta seuraavat tuotantovaikutukset on esitelty kuviossa 1. KOLLAJAN TEKOJÄRVEN JA VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN AIKAISET ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET 21

KUVIO 2. KOLLAJA-HANKKEEN TUOTANTOVAIKUTUKSET (PROSENTTIA). Suorat vaikutukset 25 % 19 % 56 % Välilliset vaikutukset Johdetut vaikutukset KUVIO 3. KOLLAJA-HANKKEEN TUOTANTOVAIKUTUKSET SEKTOREITTAIN. Miljoonaa euroa 60 50 40 30 20 Suorat vaikutukset Välilliset vaikutukset Johdetut vaikutukset 10 0 Alkutuotanto (A-C) Teollisuus (D-E) Rakentaminen (F) Palvelut (G-O) 22 KOLLAJAN TEKOJÄRVEN JA VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN AIKAISET ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET

Kuviosta 2 havaitaan, että Kollaja-hankkeen tuotantovaikutuksista 56 prosenttia muodostuu hankkeen suorista investointikustannuksista, ja loput 44 prosenttia erilaisista välillisistä vaikutuksista. Kollaja-hankkeesta syntyvä suora tuotantovaikutus saa siis kokonaisuudessaan, mukaan lukien välilliset ja johdetut vaikutukset, aikaan 1,77-kertaisen kerrannaisvaikutuksen aluetalouteen. Tuotantovaikutusten jakautumista eri sektoreille voidaan tarkastella kuvion 3 avulla. Kuviossa 3 rakentamisen toimiala on eroteltu teollisuuden sektorista omaksi sektorikseen, sillä merkittävä osa vaikutuksista kohdistuu juuri rakentamisen toimialalle. Kuvion 3 teollisuuden ja rakentamisen sektorit siis muodostavat yhteenlaskettuna varsinaisen teollisuussektorin. Kuviosta 3 havaitaan, että suorista tuotantovaikutuksista selvästi suurin osa kohdistuu rakentamisen sektorille. Huomioitavaa on kuitenkin se, että suorista tuotantokustannuksista seuraavat välilliset tuotantovaikutukset kohdistuvat suuremmassa määrin teollisuuden muille toimialoille sekä palvelusektorille. Kun tarkastellaan koko teollisuutta (toimialat D-F), välillisten tuotantovaikutusten suuruus teollisuudessa, 20,17 miljoonaa euroa, on jonkin verran suurempi kuin palvelusektorilla, 17,52 miljoonaa euroa. Rakentamisinvestointiin tarvittavat välituotepanokset syntyvät siis pääasiassa teollisuuden ja palveluiden sektoreilla alkutuotannon välillisten tuotantovaikutusten osuuden jäädessä noin 4,34 miljoonaan euroon. Toisaalta johdetut tuotantovaikutukset, eli kulutuskysynnästä seuraavat tuotantovaikutukset, kohdistuvat suurelta osin palvelusektorille. Tämä on luonnollista, sillä suurin osa kotitalouksien kulutuksesta kohdistuu erilaisiin palveluihin, kuten vähittäiskaupan palveluihin, asuntojen omistukseen ja vuokraukseen sekä esimerkiksi terveydenhuoltopalveluihin. Välillisten ja johdettujen tuotantovaikutusten jakautuminen muille kuin rakentamisen toimialoille osoittaa suuren investointihankkeen vaikutusten ulottumisen myös niille toimialoille, jotka eivät välttämättä suoraan ole hankkeen piirissä. Taulukosta 3 havaitaan vielä tarkemmin eri tuotantovaikutusten jakautuminen sektoreittain sekä lukuarvoina että prosenttiosuuksina. KOLLAJAN TEKOJÄRVEN JA VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN AIKAISET ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET 23