Metsikön kasvatus muuttuvassa ilmastossa yleisen mallisysteemin kehittäminen ja soveltaminen mäntymetsiin



Samankaltaiset tiedostot
Ravinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski

Muuttuvan ympäristön vaikutusten

Harvennusten vaikutus puuston kasvupotentiaaliin hiilitaseen perusteella

Metsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari,

Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum

Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla

Dynamiikkaa ja optimointia metsän kasvussa ja kasvatuksessa Annikki Mäkelä Hans Blombergin oppilaat Brändö

PURO Osahanke 3. Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet. PipeQual-mallin kehittäminen. PipeQual-mallin soveltaminen

Kuinka ilmasto vaikuttaa metsien hiilinieluihin ja metsätuhoihin? Climforisk

Prosessimallit ja metsäsuunnittelu: kokeellisen ja teoriapohjaisen tiedon yhdistäminen kasvu- ja tuotosmalleissa

Suunnitelma taimikon kasvu- ja rakennemallien kehittämiseksi

Ilmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta

Climforisk,

ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala

Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio


Eri metsänhoitomenetelmien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä

Metsikkötason optimointi metsäsuunnittelussa, esimerkkinä SMA

Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan

Climforisk,

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa. Annikki Mäkelä HY Metsäekologian laitos

PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon

Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä

Kuiva vai uiva metsä? Veden vaikutukset metsien hiilen kiertoon ja metsätuhoihin Mikko Peltoniemi. Tieteiden talo, Helsinki 13.9.

Suomen metsät muuttuvassa ilmastossa

Ilmastonmuutos ja puulajivalinta Voiko metsänhoito muuttaa ilmastoa

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

Kierrätysmateriaalipohjaisten lannoitevalmisteiden metsätalouskäyttö

Metsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellien optimointi ja kannattavuus Vesa-Pekka Parkatti, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Metsien tuuli- ja lumituhoriskit nyt ja tulevaisuudessa

Siemenviljelyohjelman tilannekatsaus

Alueelliset hiilitasetiedot Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueelta

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Ilkka-hanke: Eri maankäyttömuotojen vaikutus kaupunkien hiilitaseeseen

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla

Ilmasto on jo muuttunut ja muutosnopeus kiihtyy

Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä Lauri Valsta

Maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot

Taimikon kehityksen ja käsittelyiden simulointi

METSÄNKÄSITTELYN KANNATTAVUUS. Hinta informaation välittäjänä vaikutukset metsänomistajan päätöksiin männikön harvennuksista ja kiertoajasta

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsien käytön tulevaisuus Suomessa

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?

Tehometsänhoito ilmastonmuutoksen hillinnän keinona? Henvi Science Day Lauri Valsta

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Lauri Korhonen. Kärkihankkeen latvusmittaukset

BIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin

Jatkuva kasvatus, monimuotoisuus ja hiilensidonta

Riittääkö puu VMI-tulokset

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

Metsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta

Siemenviljelyohjelman tilannekatsaus

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Miten metsittäisin turvepellon koivulle?

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia

Satomalleista metsän tuoton optimointiin ja käsittelysuosituksiin

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit

METSIEN TALOUDELLISESTI KANNATTAVA KÄYTTÖ HIILENSIDONNASSA: METSIENKÄSITTELYN KEINOT JA KUSTANNUSTASO

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Kaupunkimetsien hiilitaselaskelma Lahti

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

Metsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne

Inarin alueen metsävarojen taloudellisesti kannattavan käytön vaihtoehdot Olli Tahvonen, Vesa-Pekka Parkatti, Aino Assmuth, Helsingin Yliopisto,

Energiapuun kasvatus

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Metsien tehostetun hoidon ja muuttuvan ilmaston vaikutukset puuntuotantoon

Mitä jalostushyödyistä tiedetään - ja mitä ei

Kangasmaiden lannoitus

Haasteena metsätalouden dynamiikka - ekosysteemimallinnuksesta mallinnusekosysteemiin?

Ville Hallikainen, Anu Akujärvi, Mikko Hyppönen, Pasi Rautio, Eero Mattila, Kari Mikkola

Transkriptio:

Metsikön kasvatus muuttuvassa ilmastossa yleisen mallisysteemin kehittäminen ja soveltaminen mäntymetsiin Annikki Mäkelä ja työryhmä: Tapio Linkosalo, Sanna Härkönen, Pasi Kolari, Minna Pulkkinen, Remko Duursma, Leila Grönlund

Hankkeen tavoitteet rakentaa työkalu joka: ennustaa metsikkökuvioittain puuston kasvua muuttuvassa ympäristössä erilaisin harvennuksin ja eri kiertoajoilla soveltuu laatimaan muuttuvaa ympäristöä vastaavat kasvuja tuotosennusteet työkalu ennustaa runkopuun tuotoksen tavaralajeittain hiilivarannon lahopuun määrän hakkuujätteen määrän taloudellinen analyysi

Tausta PipeQual hiilitaseeseen perustuva kasvumalli (Mäkelä & Mäkinen 2003) mänty, kuusi kasvu ja tuotos, runkojen rakenne => tavaralajit nykyilmastossa sovellettu harvennusten ja kiertoaikojen optimointiin (Hyytiäinen et al. 2004, Tapio 2006) SPP ja Prelued metsikön fotosynteesin ja hengityksen laskentamalleja (Mäkelä et al. 2006, Mäkelä et al. 2008) sää- ja maaperätekijät CO 2 Yasso maan hiilitaseen malli (Liski et al. 2005)

Menetelmät GPP, NPP SPP, Prelued Kasvukausi Sää, kasvupaikka Lehtiala Biomassat Puuston tila PipeQual Puuston kasvu Karikkeet Kiertoaika Maa Yasso Kiertoaika

Osatehtävät OT1 Mallisysteemin ohjelmointi MOTTI-ympäristö OT2 Ilmastoskenaarioiden vaikutuksen liittäminen ohjelmistoon OT3 Testaus ja kalibrointi eri alueilla tunnetussa ilmastossa OT4 Tulosten laskenta ja tulkinta tehdään ennusteet alueille ja skenaarioille vertailu: nykyiset kasvuennusteet, aiemmat Kellomäki+Motti ennusteet OT5 Taloudellinen tarkastelu Metsätalouden kannattavuus maan eri osissa metsänomistajan näkökulma puuntuotos, hiilinielukauppa, monimuotoisuus (lahopuu)

Osatehtävät OT1 Mallisysteemin ohjelmointi MOTTI-ympäristö OT2 Ilmastoskenaarioiden vaikutuksen liittäminen ohjelmistoon OT3 Testaus ja kalibrointi eri alueilla tunnetussa ilmastossa OT4 Tulosten laskenta ja tulkinta tehdään ennusteet alueille ja skenaarioille vertailu: nykyiset kasvuennusteet, aiemmat Kellomäki+Motti ennusteet OT5 Taloudellinen tarkastelu Metsätalouden kannattavuus maan eri osissa metsänomistajan näkökulma puuntuotos, hiilinielukauppa, monimuotoisuus (lahopuu)

OT2 Ilmastoskenaarioiden vaikutuksen liittäminen ohjelmistoon

Vuotuinen fotosynteesi ja hengitys kasvumallissa Fotosynteesi GPP = P 0 (1 exp(-k LAI)) Hengitys R = f(h) GPP sää, kasvupaikka Mäkelä et al. 2006 AFM 2008 GCB latvusten rakenne (ikä) Duursma & Mäkelä 2006 Tree Phys Mäkelä & Valentine 2001 Tree Phys Photosynthesis (kg C m -2 yr -1 2.5 2 1.5 1 0.5 0 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 Foliage mass (kg / ha) Site 1 Site 2 Photosynthesis (kg m-2 yr-1) 2.5 2 1.5 1 0.5 0 0 5000 10000 15000 Foliage mass (kg/ha) Site 1 Site 2

GPP SPP metsikön kaasunvaihto puolen tunnin aika-askelella Mäkelä et al. 2006, Agric. For. Meteor. 139:382-398 Prelued päivän aika-askel: PAR, T, VPD Mäkelä et al. 2008 GCB Näistä johdetaan vuotuinen GPP => kasvun laskentaan

SPP

PRELUED GPP k = k f APAR f L,k f S,k f D,k f W,k + e k P 0,k f APAR + e k missä = LUE (valon käytön tehokkuus) optimioloissa k = PAR-säteily latvuston päällä päivänä k f i, k = todellisen ympäristön aiheuttama alenema optimista päivänä k, f i,k [0, 1] e k = satunnaisvirhe päivänä k GPP GS = f APAR P 0,k + e k => P 0 P 0,k

PRELUED: Estimointiaineisto Sodankylä, Finland, 2001-2002 Scots pine, 50-80 yr, LAI 2.9 Hyytiälä, Finland, 2001-2003 Scots pine, 40 yr, LAI 7.0 Norunda, Sweden, 1995-2002 Scots pine & Norway spruce, 100 yr, LAI 11.7 Tharandt, Germany, 2001-2003 Norway spruce, 140 yr, LAI 22.8 Bray, France, 2001-2002 maritime pine, 30 yr, LAI 4.0

PRELUED: Tuloksia päivätasolla Ekosysteemin GPP voidaan ennustaa päivittäisen lämpötilan, säteilyn, kyllästysvajauksen ja lehtialan eri maantieteellisillä alueilla ja kasvupaikkatyypeillä (Mäkelä et al. 2008, GCB)

PRELUED: Tuloksia vuositasolla g C / m 2 / Year 1600 1400 1200 1000 Average of P 0 P0 1800 1600 1400 1200 1000 800 y = 0.6434x + 444.06 R 2 = 0.8756 800 600 400 200 0 Vantaa Jokioinen Jyväskylä Sodankylä Kevo 600 400 200 0 0 500 1000 1500 2000 Effective Temperature Sum Suomessa vuotuinen GPP määräytyy pitkälti tehollisen lämpösumman perusteella Päivittäiset tiedot säämuuttujista PAR, VPD ja T parantavat estimaatteja

Muuttuva ilmasto PRELUED-mallista puuttuu maan vesipitoisuuden vaikutus CO 2 suora N-vaikutus Liitetty malliin johtamalla tiivistelmäyhtälöitä tarkemmista fysiologisista ja ympäristömalleista

Maan vesipitoisuus Veden saatavuuden vaikutus tuotokseen GPP GS = f APAR P 0,k s D,k kuivuuskerroin päivälle k, s D,k [0, 1] Duursma et al. 2008 Tree Phys, Linkosalo et al. 2009 16

Lehtien typpipitoisuus Empiirisen aineiston analyysi EC-paikoilta ~20 paikkaa lehtien typpipitoisuuden suoraa vaikutusta ei voida osoittaa (Peltoniemi et al. valmisteilla)

CO 2 -pitoisuus Relative daily photosynthesis Relative transpiration 1.4 1.1 1.3 1 1.2 0.9 1.1 0.8 1 0 0.005 0.01 0.015 0.02 0.7 0 0.005 0.01 0.015 0.02 VPD (mol/mol) VPD SPP-malliin liitetty fotosynteesin Farquhar-malli ja Ball-Berry- Leuningin ilmarakomalli Tulos: CO 2 :n ja VPD:n yhteisvaikutus (Kolari et al. 2010) 1.1 1 0.9 0.8 0.7 Relative transpiration (E > 0.1 E max ) 0 0.005 0.01 0.015 0.02 VPD

CO 2 -pitoisuus: tiivistelmämalli Ca = 700 ppm Ca = 540 ppm Ca = 380 ppm 1 900 ppm, 0.5, 0.5, 380 ppm, 1 exp 0 0 0 0, a b k x C b C C C C a f C C kd f a a a a a C x a a D C (Kolari et al. 2010)

OT3 Mallin testaaminen nykyilmastossa

Mallin testaaminen nykyilmastossa Kun säästä riippuva GPP-ennuste liitetään kasvumalliin, voidaan ennustaa metsiköiden vuotuisen tilavuuskasvun maantieteellistä vaihtelua G s = f NPP P 0 f APAR G s runkomassan kasvu (kg DW ha -1 yr -1 ) P 0 potentiaalinen GPP (kg C ha -1 yr -1 ) NPP: allokaatio rungon kasvuun (suhde) f NPP suhde NPP / GPP (kg DW kg -1 C) Härkönen et al. 2010 ForEco

Mallin testaaminen nykyilmastossa 137 VMI:n pysyvää koealaa maan eteläosasta kuusi, mänty ja koivu 1985 ja 1995 Härkönen et al. 2010 ForEco 22

Mallin testaaminen nykyilmastossa NFI 20 15 10 5 0 y = 0.8165x + 1.9749 R 2 = 0.3841 y = 1.0865x - 0.3066 R 2 = 0.5448 0 5 10 15 20 Modeled SIMO Tree model chain Photosynthesis model Härkönen et al. 2010 ForEco 23

OT4 Tulosten laskenta ja tulkinta

Metsien tuotoskyky P 0 (g C m -2 v -1 ) Säädata: lähde: IL 10 km 10 km hila Päivittäinen 30 vuotta tasoitettu hilaan sääasemien mittausaineiston perusteella (Linkosalo et al. 2010) 25

Tuloksia 1. Kuivuuspäivien lkm (maan vesi alle 10% vedenpidätyskyvystä) Soil 50mm Soil 100mm Current weather T+3C Prec +10% T+3C Prec 0% T+3C Prec -10% T+5C Prec 0% (Linkosalo et al. 2010)

2. potentiaalinen GPP [kg(c)/ha/a] fenologia ja vakio RH (valonsidonta 100%, rajoitteina vesi, T, PAR ja VPD) Soil 50mm Soil 110mm Current weather T+3C Prec +10% T+3C Prec 0% T+3C Prec -10% T+5C Prec 0% (Linkosalo et al. 2010)

Potentiaalinen GPP (g C m -2 yr -1 ): Keskimääräisellä kasvupaikalla jonka vedenpidätys = 110 mm

Potentiaalinen GPP (g C m -2 yr -1 ): Keskimääräisellä kasvupaikalla jonka vedenpidätys = 50 mm

Vaikutukset puuston kasvuun ja käsittelyihin Esimerkki kasvun lisäyksen vaikutuksesta eteläsuomalaisen männikön käsittelyiden ajoittumiseen PipeQual-mallin mukaan. Käsittelyt Tapion ohjeilla. kasvatus 1: viitetaso, kasvatus 2: NPP kasvaa 10%.

Vaikutukset puuston kasvuun ja käsittelyihin taloudellinen tarkastelu Käynnissä olevissa rinnakkaishankkeissa SusEn, Olli Tahvonen ja Heljä-Sisko Helmisaari - kokopuunkorjuun kannattavuus kuusikoissa CC-TAME, Raisa Mäkipää ja Maarit Kallio - ilmastonmuutoksen vaikutus puuntuotokseen EU:ssa ja sen politiikkavaikutukset Carb-Bal, Aleksi Lehtonen, IL, SYKE, VTT - metsäaluiden hiilensidonta Näissä hankkeissa mukana myös maan hiilen ja ravinteisuuden tarkastelu (Yasso ja ROMUL)

Esimerkki mallin sovelluksesta metsänkäsittelyiden taloudelliseen optimointiin eri tavoitteilla ja muuttuvassa ilmastossa Carbon stock at age of 80 years, (kg/ha) 100000 90000 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 Current recommendation, current climate Current recommendation, A2 scenario foliage branch Branch heartwood stem stem heartwood dry branch coarse root & stump fine root Economical optimum, current climate Economical optimum, A2 scenario No management, current climate No management, A2 scenario Mäkipää et al. in press, Japan. J For

Yhteenveto ja jatkotutkimustarpeet

Yhteenveto Mitä saatiin aikaan tässä hankkeessa? ilmastotekijöiden vaikutuksen liittäminen kasvumalliin testi nykyilmastossa esimerkkilaskelmia potentiaalisesta tuotoksesta ja käsittelyistä Arviointia modulaarisuus => läpinäkyvyys ja testattavuus prosessitiedon hyödyntäminen syöttötiedot saatavilla epävarmuuksia silti paljon työ edelleen kesken

Tutkimustarpeet Hankkeen näkökulmasta Tulosten hyödyntäminen alkuperäisen suunnitelman mukaan taloudellisessa analyysissa ja käsittelyiden vertailussa Yleensä Vaikutustutkimusta tarvitaan yhä - puulajit - riskit: kuivuus, bioottiset ja tuulituhot - metsien rooli hiilen globaalissa kierrossa Metsän parhaat käsittelyt eri tavoitteilla ja eri ympäristöissä 35

Sopeutumistarpeet Joustavuus järjestelmissä!

Kiitokset Tapio Linkosalo, Sanna Härkönen, Pasi Kolari, Minna Pulkkinen, Remko Duursma, Leila Grönlund Eero Nikinmaa, Raisa Mäkipää, Olli Tahvonen