Bryssel COM(2016) 666 final KOMISSION KERTOMUS

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.10.2016 COM(2016) 666 final KOMISSION KERTOMUS Jäsenvaltioiden kertomusten perusteella laadittu direktiivin 98/83/EY 13 artiklan 5 kohdan mukainen yhteenvetokertomus juomaveden laadusta unionissa kaudella 2011-2013 FI FI

JÄSENVALTIOIDEN KERTOMUSTEN PERUSTEELLA LAADITTU DIREKTIIVIN 98/83/EY 13 ARTIKLAN 5 KOHDAN MUKAINEN YHTEENVETOKERTOMUS JUOMAVEDEN LAADUSTA UNIONISSA KAUDELLA 2011 2013 1. JOHDANTO Direktiivi Juomavesidirektiivillä 1 pyritään varmistamaan, että ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi on turvallista. Direktiivin mukaan juomavedessä ei saa olla mikro-organismeja, loisia tai aineita, jotka voisivat mahdollisesti vaarantaa ihmisten terveyden. Siinä asetetaan standardit yleisimmille mahdollisesti haitallisille organismeilla ja aineille, joita juomavedessä voi esiintyä. Kertomus Jäsenvaltioilla on juomavesidirektiivin mukaan velvoite seurata säännöllisesti kuluttajille toimitettavan veden laatua. Niiden on raportoitava seurantatuloksista komissiolle kolmen vuoden välein. Tässä yhteenvetokertomuksessa esitetään tiivistelmä juomaveden laadusta EU:n jäsenvaltioissa kaudella 2011 2013. Se täyttää juomavesidirektiivin 13 artiklan 5 kohtaan perustuvan velvoitteen, jonka mukaan komissio tutkii jäsenvaltioiden kertomukset ja laatii joka kolmas vuosi yhteenvetokertomuksen ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta unionissa. Tässä kertomuksessa esitetyt tiedot kattavat kaikki jäsenvaltiot yhtä lukuun ottamatta: Kroatia on vapautettu tämänhetkisestä raportointivelvoitteesta, koska se liittyi EU:hun vuoden 2013 puolivälissä, joka oli lähellä tämän raportointikauden loppua. Tämä kertomus on riippumaton juomavesidirektiivin REFIT-arvioinnista tehdystä komission yksiköiden valmisteluasiakirjasta, joka julkaistaan vuoden 2016 toisen puoliskon aikana. Direktiivissä tehdään ero suurten ja pienten vesilaitosten välillä. Suuret vesilaitokset toimittavat keskimäärin joko yli 1 000 m³ juomavettä päivässä tai palvelevat yli 5 000 ihmistä. Vedenlaadun vähimmäisvaatimukset ovat samat sekä suurille että pienille vesilaitoksille mutta raportointivaatimuksia sovelletaan ainoastaan suuriin vesilaitoksiin. Näin ollen tässä yhteenvetokertomuksessa tiivistetään suurten vesilaitosten juomaveden laatu. Tietojen keräämisen aikana 15 jäsenvaltiota (BE, BG, CY, ES, FR, GR, HU, IE, LU, MT, PT, RO, SE, SI, SK) tarjosivat vapaaehtoiselta pohjalta tietoa myös pienten vesilaitosten (jotka toimittavat vettä alle 1,000m³/päivässä) jakelualueista. Yleistä EU:n arviointia siitä, miten pienet vesilaitokset noudattavat vaatimuksia, ei pidetty tarkoituksenmukaisina, koska käytettävissä olevat tiedot eivät edustaneet koko EU:ta ja sen vuoksi näitä tietoja ei sisällytetty tähän kertomukseen. Näiden 15 jäsenvaltion toimittamien tietojen mukaan vaatimusten yleinen noudattamisaste on keskimäärin 98 prosenttia eikä vakavia ongelmia ole 1 Neuvoston direktiivi 98/83/EY, annettu 3 päivänä marraskuuta 1998, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta, EYVL L 330, 5.12.1998. 2

todettu. Komissio katsoo kuitenkin, että tarvitaan lisätietoja, jotta voidaan saada parempi käsitys tarkasta tilanteesta, ja se tarkastelee asiaa sen vuoksi lähemmin. Tapauksissa, joissa jäsenvaltiot toimittivat tietoja pienistä vesilaitoksista, tiedot esitetään tiivistetysti maakohtaisten tietojen lopussa. Maakohtaiset tiedot kustakin jäsenvaltiosta on saatavilla komission ympäristöasioiden pääosaston verkkosivustolla 2. Linkit kansallisilla verkkosivustoilla oleviin kansallisiin juomavesikertomuksiin (2011 2013) luetellaan tämän kertomuksen liitteessä I. Veden laatua koskevat muuttujat Direktiivissä asetetaan standardit yleisimmille mahdollisesti haitallisille organismeille ja aineille, joita juomavedessä voi esiintyä. Yhteensä 48 keskeistä muuttujaa on seurattava ja testattava säännöllisesti. Direktiivissä erotellaan kolme muuttujaryhmää: mikrobiologiset muuttujat, kemialliset muuttujat ja osoitinmuuttujat (esitetään yksityiskohtaisesti direktiivin liitteessä I). Kahdella mikrobiologisella muuttujalla (Escherichia coli ja Enterococci) muuttujan arvo on nolla. Toisin sanoen näitä organismeja ei tulisi olla juomavedessä lainkaan, jotta taataan sen laatu ja turvallisuus. Kemialliset muuttujat on valittu sen mukaan, mikä on niiden mahdollinen vaikutus ihmisten terveyteen. Juomavedessä ei juuri koskaan ole onnettomuustilanteita lukuun ottamatta kemikaaleja pitoisuuksina, jotka aiheuttaisivat äkillisiä vaikutuksia terveyteen. Kemikaaleihin kuuluu hivenaineita kuten arseeni, nikkeli tai lyijy, ja muita aineita kuten syanidi tai polysyklinen aromaattinen hiilivety tai typpikomponentit (nitraatti ja nitriitti). Kemikaalien vaikutus riippuu raja-arvojen ylitysten määrästä, altistumisen kestosta ja siitä, miten kemikaalit vaikuttavat ihmisen kehoon. Muuttujien arvojen pohjana on yleensä elinikäinen altistuminen ja keskimääräisen juomaveden määrän katsotaan olevan kaksi litraa päivässä henkeä kohti. Osoitinmuuttujat ovat muuttujia, joilla on välillistä merkitystä juomaveden laatuun. Ne osoittavat, että jokin on muuttunut vesilähteessä taikka veden käsittelyssä tai jakelussa. Kun havaitaan näiden muuttujien raja-arvojen ylittyminen, tilannetta on tutkittava tarkemmin ja se on korjattava. Vaikka useimmat osoitinmuuttujat eivät aiheuta välitöntä uhkaa ihmisten terveydelle, ne voisivat vaikuttaa välillisesti veden laatuun veden ulkonäön, maun tai hajun välityksellä (ja siten vaikuttaa kuluttajan suhtautumiseen) tai ne voisivat häiritä asianmukaista käsittelyä, esim. vaarantaa desinfioinnin orgaanisen aineksen vuoksi. Seurantavaatimukset on hiljattain saatettu ajan tasalle direktiivin liitteiden II ja III muutoksella, jolla liitteitä mukautettiin tieteen ja tekniikan kehitykseen 3. Tähän muutokseen sisältyi riskiperusteisen lähestymistavan vapaaehtoinen käyttöönotto, jolla laajennetaan seurantaa, vähennetään tiheyttä tai poistetaan muuttujia riskinarvioinnin perusteella. Muutos 2 http://ec.europa.eu/environment/water/water-drink/reporting_en.html 3 Komission direktiivi (EU) 2015/1787, annettu 6 päivänä lokakuuta 2015, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta annetun direktiivin 98/83/EY liitteiden II ja III muuttamisesta 3

tuli voimaan 27. lokakuuta 2015 ja jäsenvaltioiden on saatettava se osaksi kansallista lainsäädäntöä 24 kuukauden kuluessa. 2. TULOKSET EU:SSA Yleiset tiedot EU:ssa juomavesi saadaan useista eri lähteistä. Yleisesti jäsenvaltioissa tärkeimpiä lähteitä ovat pohja- ja pintavesi (esim. juomavesipadot). Pohjavedestä saadaan noin 50 prosenttia ja pintavedestä noin 36 prosenttia juomavedestä (Kuva 1). Kuva 1 Juomaveden lähteet EU:ssa (2011 2013) Vesilähteiden jakautuminen jäsenvaltioissa käy ilmi kuvasta 2. Kuva 2 Juomaveden lähteet EU:ssa (2011 2013) 4

* Tšekissä sisävesillä tarkoitetaan pintavettä EU:ssa ei kerätä virallisia tilastotietoja siitä, mikä määrä ihmisiä on julkisen vesihuollon piirissä. Kuva 3 osoittaa sen osuuden maassa asuvasta väestöstä, jolle vesi toimitetaan suurella vedenjakelualueella (>1,000m³/päivässä ja/tai toimitus yli 5 000 henkilölle) Kuva 3 Suurilla vedenjakelualueilla asuvan väestön määrä jäsenvaltioissa (2011 2013) 5

NL LU MT GR UK SK BE DE PT SE ES FI FR BG CY CZ IE SI PL AT IT EE DK LV HU LT RO Maassa asuva väestö 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Alankomaissa ja Luxemburgissa 100 prosenttia maassa asuvasta väestöstä saa vetensä suurista vesilaitoksista. Suuri osa väestöstä, jolle ei toimiteta vettä suurista vesilaitoksista, saa vetensä pienistä vesilaitoksista, joiden on noudatettava direktiivin vaatimuksia. Kun otetaan huomioon sekä suuret että pienet vesilaitokset, myös Maltalla, Slovakiassa, Portugalissa, Ranskassa, Bulgariassa ja Unkarissa vedenjakelu saavuttaa 100 prosenttia maassa asuvasta väestöstä ja suurimassa osassa muista jäsenvaltioista enemmistön väestöstä. Poikkeuksena on Romania, jossa ainoastaan 66 prosenttia väestöstä saa vetensä näistä kahdentyyppisistä vesilaitoksista. Koska ainoastaan 15 jäsenvaltiota raportoi pienistä vesilaitoksista, näitä lisätietoja ei esitetä kuvassa 3. Juomaveden laatu Vaatimusten noudattaminen Vedenjakelualueiden juomaveden laadun arvioimiseksi jäsenvaltioissa on suoritettu hyvin suuri määrä analyysejä raportointikaudella 2011 2013: 4,1 miljoonaa analyysiä mikrobiologisista muuttujista, 7,1 miljoonaa analyysiä kemiallisista muuttujista ja 17,5 miljoonaa analyysiä osoitinmuuttujista. Kunkin muuttujan osalta saatavissa on tietoa vaatimusten noudattamisesta. Vaatimusten noudattamisen prosenttiosuus vastaa analysoitujen näytteiden osuutta sekä havaittujen ylitysten määrää. Jos ainakin 99 prosenttia kaikista tiettynä vuonna tehdyistä analyyseistä 6

täyttää annetun standardin, jäsenvaltion katsotaan noudattavan direktiiviä kyseisen parametrin osalta. Osoitinparametrien ylitykset eivät yllä mainituista syistä välttämättä tarkoita sitä, ettei direktiiviä noudateta (ellei kyseessä ole suora uhka ihmisten terveydelle). Kuva 4 osoittaa vaatimusten noudattamisen prosenttiosuuden eri muuttujaryhmien osalta EU:ssa. Tulokset osoittavat, että mikrobiologisia ja kemiallisia muuttujia koskevien vaatimusten noudattamisaste on korkea, yli 99 prosenttia. Kahden mikrobiologisen muuttujan, Escherichia coli -bakteerin ja enterokokkien, esiintyminen juomavesinäytteessä voi olla osoitus siitä, että saastuminen on voinut tapahtua joko veden lähteessä tai jakeluverkossa. Mikä tahansa Escherichia coli -bakteerin ja enterokokkien havainto juomavedessä katsotaan ylitykseksi. Osoitinmuuttujian osalta (väriä, hajua, makua ja sameutta lukuun ottamatta) vaatimusten noudattamisaste on miltei 99 prosenttia vuosina 2011 2013. Kuva 4 Mikrobiologisten muuttujien, kemiallisten muuttujien ja osoitinmuuttujien osalta vaatimusten noudattamisaste EU:ssa raportointikaudella 2011 2013 Kuva 5 osoittaa vaatimusten noudattamisen prosenttiosuuden yksittäisten kemiallisten muuttujien osalta EU:ssa. Kuva 5 Kemiallisia muuttujia koskevat vaatimusten noudattamisasteet EU:ssa (2011 2013) 7

1,2-dikloorietaani Syanidi Kadmium Bentseeni Kromi Elohopea Bentso(a)pyreeni PAH Antimoni Tetra-/Trikloorieteeni Torjunta-aineet-T Kupari Nitriitti pl. vesirakennustyöt Nitraatti Bromaatti Nitriitti (hanasta tuleva vesi) Boori Seleeni Nitraatti/Nitriittikaava Trihalometaanit-T Lyijy Nitriitti Nikkeli Torjunta-aineet-I Fluoridi Arseeni noudattaminen [%] 98,0 98,2 98,4 98,6 98,8 99,0 99,2 99,4 99,6 99,8 100,0 Muista muuttujista poiketen arseenin osalta vaatimusten noudattamisen aste on alhainen, 98,83 prosenttia. Tämä verrattain alhainen noudattamisaste (joka on kuitenkin korkeampi kuin 98,8 prosenttia) johtuu pääasiassa vedenmuodostusalueen ominaisuuksista ja geologisesta taustapitoisuudesta, jota esiintyy esimerkiksi Unkarissa tai Italiassa. Kuvassa 6 osoitetaan yksittäisten osoitinmuuttujien raja-arvojen ylitykset. Kuva antaa ainoastaan yleiskäsityksen ylityksistä eikä osoita direktiivin noudattamatta jättämisiä, koska useilla osoitinmuuttujilla (esim. väri, maku, haju ja sameus) ei ole numeerista arvoa. Muuttujat, joiden osalta kaikkein useimmin havaitaan ylityksiä tässä osoitinmuuttujaryhmässä, ovat orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) ja rauta. Orgaanisen hiilen kokonaismäärä yksinään ei ole haitallinen. Se liittyy välillisesti vedessä oleviin, hiilenä mitattaviin orgaanisiin molekyyleihin. Kyseessä on vesilähteen terveyden ja turvallisuuden sekä jakelujärjestelmän vedenlaadun indikaattori, ja se liittyy desinfioinnin sivutuotteisiin. Sen reagoidessa desinfiointiaineen kanssa voi syntyä harmillisia sivutuotteita. Orgaanisen hiilen kokonaismäärä on tärkeää myös käsittelyprosessiin liittyvien kustannusten optimoimiselle ja siten niiden vähentämiselle. Mitä tulee rautaa tai mangaania luontaisesti sisältävään veteen, veteen liuonnut rauta ja mangaani hapetetaan ja ne muuttuvat värittömistä liuonneista muodoista värillisiin, kiinteisiin muotoihin. Kuva 6 Osoitinmuuttujia koskevat vaatimusten noudattamisasteet EU:ssa (2011 2013) 8

Hapettuvuus noudattaminen 95,0 95,5 96,0 96,5 97,0 97,5 98,0 98,5 99,0 99,5 100,0 Johtavuus ph Klostridium Alumiini Ammonium Natrium Pesäkeluku Kloridi Koliformiset bakteerit Mangaani Sulfaatti Rauta Orgaanisen hiilen kokonaismäärä 9

Laatikko 1 Torjunta-aineet juomavedessä Juomavesidirektiivissä asetetaan pitoisuusrajaksi 0,1μg/l yksittäisiä torjunta-aineita ja 0,5μg/l torjunta-aineiden kokonaismäärää varten. Jäsenvaltiot seuraavat suurta määrää juomavedessä mahdollisesti olevia torjunta-aineita ja aineenvaihduntatuotteita (hajoamis-ja reaktiotuotteita). Saatavilla olevat aineet valitaan kansallisella tasolla ja ne ovat siten jäsenvaltiokohtaisia. Kuitenkin ainoastaan niitä torjunta-aineita, joita todennäköisesti esiintyy tietyn vesilaitoksen vedessä, on seurattava. Raportointia varten Euroopan komission ja jäsenvaltioiden välillä sovittiin 13 torjuntaaineesta, joita seurataan. Näiden osalta ilmoitettiin seurantatiheys ja tiedot vaatimusten noudattamatta jättämisestä kaudella 2011 2013. Vaikka raportointi tässä luettelossa olevista torjunta-aineista on yhdenmukaistettu ja vertailukelpoista, siitä ei saada kattavaa käsitystä kaikista torjunta-aineista ja kaikista maassa esiintyvistä merkittävistä aineenvaihduntatuotteista. Seuraava kuva osoittaa, mikä on suurten vedenjakelualueiden prosenttiosuus luettelossa olevien torjunta-aineiden esiintymisen ja niiden raja-arvojen ylitysten seurannassa EU:ssa raportointikaudella 2011-2013. Atratsiini Diuroni Atratsiini-Desetyyli MCPA Mekoproppi Bromasiili S-Metolakloori Seuratut laajat vedenmuodostusalueet* [%] *Seurattava ainoastaan niitä torjunta-aineita, joita todennäköisesti esiintyy 0 20 40 60 80 100 Alhaiset seuranta-arvot (keskiarvo 27,4 %) osoittavat, että juomavesidirektiivissä esitetty seurantalähestymistapa ei mahdollista kattavaa EU:n arviointia torjunta-aineista aiheutuvasta pilaantumisesta juomavedessä, vaikka vaatimusten noudattamisasteiden on jatkuvasti raportoitu olevan korkeita (yhteensä yli 99.9 %, katso kuva 5). Jäsenvaltioissa suoritetun tutkimuksen perusteella 10

komissio on asettanut saataville päivitetyn luettelon torjunta-aineista ja huolta aiheuttavista aineenvaihduntatuotteista, joita olisi tarkasteltava seurantaohjelmissa 4. 4 https://circabc.europa.eu/w/browse/309b29d1-b8f8-4809-a044-6a9cca1cbabf 11

Vaatimusten noudattamatta jättämiset Juomavesidirektiivissä edellytetään, että jäsenvaltiot raportoivat vedenjakelualueella havaittujen vaatimusten noudattamatta jättämisten syistä ja korjaavista toimista. Ylitysten syyt luokitellaan raportointimuodoissa sen perusteella, liittyvätkö ne vedenmuodostusalueeseen, käsittelyyn vai jakeluun (yleinen jakeluverkko ja kotitalouksien vedenjakelujärjestelmät). Kuva 7 osoittaa analyysien perusteella tärkeimpiin muuttujiin liittyvien ylitysten syiden määrän. Raportointikaudella 2011 2013 ylitysten syistä eniten liittyi koliformisiin bakteereihin ja sen jälkeen rautaan, orgaanisen hiilen kokonaismäärään ja ammoniumiin. Suurin osa näistä muuttujista on osoitinmuuttujia, joilla ei ole suoraa vaikutusta ihmisten terveyteen. Kuva 7 Analyysien määrä ja raportoidut syyt ylitystapauksissa juomavesidirektiivin mukaisten muuttujien osalta EU:ssa (2011 2013) Koliformiset bakteerit Rauta TOC Ammonium Pesäkeluku Mangaani E.coli ph Enterokokit Kloridi Sulfaatti Alumiini Klostridium Arseeni Nitriitti Lyijy Johtavuus Fluoridi Nitriitti, hana Natrium Nikkeli Nitraatti/Nitriitti Analyysien määrä 0 5000 10000 15000 20000 25000 Kuvassa 8 osoitetaan yleisimmin raportoitujen muuttujien eri syyt. Vaikka biologisiin muuttujiin (koliformiset bakteerit, pesäkemäärä, Escherichia coli -bakteeri, enterokokit ja klostridium) sekä rautaan liittyvien ylitysten syitä ei voida tarkasti määrittää, ammoniumin, mangaanin, ph:n, kloridin, sulfaatin, arseenin ja nitriitin raja-arvojen ylitykset liittyvät pääasiassa vedenmuodostusalueeseen. Orgaanisen hiilen kokonaismäärän ja alumiinin rajaarvojen ylitykset liittyvät pääasiassa käsittelyyn, kun taas lyijyn raja-arvojen ylitykset liittyvät selvästi kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiin. 12

Kuva 8 Vaatimusten noudattamatta jättämisten syyt eniten raportoitujen muuttujien osalta 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koliformiset bakteerit Rauta TOC Ammonium Pesäkeluku Mangaani E.coli ph Enterokokit Kloridi Sulfaatti Alumiini Klostridium Arseeni Nitriitti Lyijy Vedenmuodostusalue Kotitalouksien jakeluverkot Muut syyt Julkinen jakeluverkko Yhdistetyt syyt Käsittely Syy tuntematon Maiden välinen vertailu Taulukossa 1 esitetään jäsenvaltioittain vaatimusten noudattamatta jättäminen eri muuttujaryhmissä. Arviointi perustuu keskimääräiseen vaatimusten noudattamisasteeseen kunkin muuttujaryhmän osalta vuosina 2011 2013. Taulukko 1 Vaatimusten noudattamisaste kansallisella tasolla jäsenvaltioissa (2011 2013) Maa Mikrobiologiset muuttujat Kemialliset muuttujat Osoitinmuuttujat* AT 99,84 99,9 99,6 BE 99,75 99,9 99,1 BG 99,25 99,5 99,3 CY 99,01 99,9 96,3 CZ 99,91 99,9 99,2 DE 99,88 99,9 99,7 DK 99,80 99,8 98,6 EE 99,99 99,8 99,1 ES 99,62 99,8 99,4 FI 100,00 99,9 99,6 13

Maa Mikrobiologiset muuttujat Kemialliset muuttujat Osoitinmuuttujat* FR 99,84 99,8 99,4 GR 99,64 99,9 99,5 HU 99,71 98,6 97,1 IE 99,97 99,5 99,3 IT 99,20 99,6 99,6 LT 100,00 99,3 99,0 LU 99,77 100,0 99,5 LV 99,92 100,0 98,7 MT 100,00 99,9 90,1 NL 99,97 100,0 100,0 PL 100,00 100,0 99,8 PT 99,57 99,9 99,3 RO 99,69 99,7 99,2 SE 99,94 100,0 99,1 SI 99,25 100,0 98,7 SK 99,52 100,0 99,4 UK 99,98 99,9 99,9 99 100 %:n noudattamisaste 98 100 %:n noudattamisaste < 98 %:n noudattamisaste * lukuun ottamatta hajua, makua, väriä ja sameutta Mikrobiologisten muuttujien osalta kaikki jäsenvaltiot ovat raportoineet 99 100 prosentin noudattamisasteesta. Mitä tulee kemiallisiin muuttujiin, 26 jäsenvaltiota ilmoitti, että vaatimusten noudattamisaste on 99 100 prosenttia. Ainoastaan Unkari ilmoitti noudattamisasteen olevan hieman alle 99 prosenttia. Osoitinmuuttujien osalta kolmella jäsenvaltiolla noudattamisaste oli 98 100 prosenttia, kolmella jäsenvaltiolla alle 98 prosenttia ja 21 jäsenvaltiolla yli 99 prosenttia. Malta ilmoitti varsin alhaisesta keskimääräisestä noudattamisasteesta, joka oli 90,1 prosenttia. Tämä johtui hyvin alhaisesta noudattamisasteesta kloridin osalta. Yleisesti ei ole havaittu suuria eroja jäsenvaltioiden välillä. Kuva 9 osoittaa erityyppisten korjaavien toimien prosenttiosuuden (esimerkiksi lähteeseen liittyvät toimenpiteet, lähteen vaihtaminen, korjaaminen, puhdistaminen ja desinfiointi). Toimet esitetään ympyräkaavioina kolmen merkittävän muuttujan, koliformisten bakteerien, arseenin ja lyijyn osalta. Kuva 9 Korjaavien toimien prosenttiosuus valittujen vedenlaatumuuttujien osalta EU:ssa (2011 2013) Koliformiset bakeerit Arseeni Lyijy 14

(C=vedenmuodostumisalue; D=kotitalouksien vedenjakelujärjestelmä; E=hätätila; P=julkinen jakeluverkko; T=käsittely) (C=vedenmuodostumisalue; D=kotitalouksien vedenjakelujärjestelmä; E=hätätila; P=julkinen jakeluverkko; T=käsittely) C1 Toimet, joilla poistetaan syy tai lievennetään sitä N Ei tarvita C2 Toimet, joilla korvataan lähde O Muut D1 Viallisten osien korvaaminen, P1 Viallisten osien korvaaminen, D2 E käytöstäpoistaminen tai korjaaminen Saastuneiden osien puhdistus, pesu ja/tai desinfiointi Ilmoittaminen ja ohjeet kulutttajille, esim. käytön kieltäminen, käsky keittää vesi, tilapäiset käytön rajoitukset P2 T käytöstäpoistaminen tai korjaaminen Saastuneiden osien puhdistus, pesu ja/tai desinfointi Käsittelyn määrittäminen, päivittäminen tai parantaminen Havaitun koliformisten bakteerien aiheuttaman pilaantumisen osalta enemmistö korjaavista toimista (67 %) liittyi julkiseen jakeluverkkoon tai käsittelyinfrastruktuuriin ja -toimiin (esim. paremman desinfioinnin kautta). Korjaavat toimet, joilla minimoidaan arseenin korkeat pitoisuudet juomavedessä, liittyivät pääasiassa käsittelyyn (46 %) tai vedenmuodostumisalueeseen (29 %). Tapauksissa, joissa lyijypitoisuus johtaa muuttujan arvon ylitykseen, 67 prosentissa kaikista ilmoitetuista korjaavista toimista kyse oli lyijyputkien korvaamisesta tai käytöstäpoistosta kotitalouksien vedenjakelujärjestelmässä. Tiivistetysti voidaan todeta, että ongelmat, jotka liittyvät erityisiin juomaveden laadun muuttujiin tai muuttujaryhmiin, johtuvat syistä juomaveden toimitusketjun eri vaiheissa: vesilähde, käsittely, jakelu ja ketjun loppupää (kuluttaja). Tämän perusteella olisi luotava tarvittavat seurantaohjelmat, joissa tarkastellaan näitä vaatimusten noudattamatta jättämisten eri syitä eri vaiheissa. Tavoitteena olisi toteuttaa ripeitä korjaavia toimia, jotta turvataan terveellisen juomaveden toimitus Euroopassa. Vaatimusten noudattamiseksi käytettävien välineiden ja toimenpiteiden valinta jätetään jäsenvaltioille, koska ne todennäköisesti ymmärtävät parhaiten paikallista vedenlaatutilannetta ja voivat antaa asianmukaisia vastauksia paikallisiin todellisiin ongelmiin. Kuitenkin kun todetaan, että vaatimustenvastaisuus jatkuu rakenteellisten 15

ongelmien vuoksi eivätkä korjaavat toimet riitä juomaveden laadun palauttamiseen, komissio voi toteuttaa toimia unionin lainsäädännön mahdollisen rikkomisen vuoksi. Komissio pyrkii nopeasti ratkaisemaan ongelman kyseessä olevan jäsenvaltion kanssa rakenteellisen dialogin kautta, ja jos kyseinen jäsenvaltio ei pysty toteuttamaan ratkaisua EU:n lainsäädännön epäillyn rikkomisen korjaamiseksi, komissio voi käynnistää muodollisen rikkomusmenettelyn. Koska vaatimusten yleinen noudattamisaste on korkea, tämä on tähän mennessä ollut tarpeen ainoastaan harvoissa tapauksissa. 3. PÄÄTELMÄT Tämä yhteenvetokertomus osoittaa, että vaatimusten noudattamisasteet niiden muuttujien osalta, jotka suoraan osoittavat kuluttajille toimitetun juomaveden laatua, olivat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta vähintään 99 prosenttia ensimmäistä kertaa kaikissa jäsenvaltioissa raportointikauden 2011 2013 aikana. Tämä on hyvä tulos, joka on saavutettu kaikkien osapuolten ponnisteluilla juomavesidirektiivin täytäntöönpanemiseksi asianmukaisesti. Tämän kertomuksen julkaisemisen aikaan laaditaan juomavesidirektiivistä 5 yksityiskohtainen arviointikertomus, jossa arvioidaan myös raportointijärjestelmä. Samaan aikaan tehdään ympäristöalan seurannan ja raportoinnin 6 toimivuustarkastus. Molempiin aloitteisiin sisältyy todennäköisesti lisäpäätelmiä ja seurantatoimia, joilla parannetaan juomavesidirektiivin raportointiprosessia. 5 Reference to be included when ready 6 Reference to be included when ready 16

Liite I: Linkit kansallisiin juomavesikertomuksiin ja -tietoihin (2011 2013) JV Jäsenvaltion (JV) kertomus AT http://bmg.gv.at/home/schwerpunkte/verbraucherinnengesundheit/lebensmittel/trinkwasser/ BE http://www.leefmilieu.brussels/themas/water BG http://eea.government.bg/bg/output/soe-report/index.html CY http://www.moh.gov.cy/moh/mphs/phs.nsf/dmlwater2_archive_gr?openform&start=1&count=1000& Expand=1&Seq=1 CZ http://www.szu.cz/tema/zivotni-prostredi/pitna-voda DE http://www.umweltbundesamt.de/themen/wasser/trinkwasser/trinkwasserqualitaet DK http://cdr.eionet.europa.eu/dk/eu/dwd/envvnnugw/national%20report%20on%20drinking%20water%202 011-2013.pdf/manage_document EE http://cdr.eionet.europa.eu/ee/eu/dwd/refvlizg/ ES http://www.msssi.gob.es/profesionales/saludpublica/saludamblaboral/calidadaguas/publicaciones.htm FI http://cdr.eionet.europa.eu/fi/eu/dwd/envvlix7g/ FR http://www.sante.gouv.fr/img/pdf/rapport_qualite_eau_du_robinet_2012_dgs.pdf GR www.moh.gov.gr HU http://oki.antsz.hu/files/dokumentumtar/ivovizminoseg2011.pdf IE www.epa.ie IT http://www.cheacquabeviamo.it/main.htm LT http://vmvt.lt/maisto-sauga/kontrole/valstybine-maisto-kontrole/geriamojo-vandens-kontrole LU http://www.eau.public.lu/publications/index.html LV http://cdr.eionet.europa.eu/lv/eu/dwd/envvpbw_w/ MT http://cdr.eionet.europa.eu/mt/eu/dwd/envvowj9q/index_html?&page=3 NL https://www.rijksoverheid.nl/documenten/rapporten/2014/12/08/de-kwaliteit-van-het-drinkwater-innederland-in-2013 PL http://www.gis.gov.pl/?lang=pl&go=content&id=30 PT http://www.ersar.pt/website/viewcontent.aspx?subfolderpath=%5croot%5ccontents%5csitio%5cmen uprincipal%5cdocumentacao%5cpublicacoesirar&section=menuprincipal&folderpath=%5croot%5c Contents%5cSitio%5cMenuPrincipal%5cDocumentacao&BookTypeID=3&BookCategoryID=1 RO https://www.insp.gov.ro/cnmrmc/images/rapoarte/raport-sintetic-2013.pdf SE www.livsmedelsverket.se SI http://www.mpv.si/porocila SK http://www.uvzsr.sk/index.php?option=com_content&view=category&layout=blog&id=156&itemid=65 UK http://www.dwi.gov.uk/ 17