Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (rajatylittävät sulautumiset) Perustuslain 96 :n 2 momentin perusteella lähetetään eduskunnalle Euroopan yhteisöjen komission 18 päivänä marraskuuta 2003 tekemä ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi pääomayhtiöiden rajatylittävistä sulautumisista ja ehdotuksesta laadittu muistio. Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2004 Oikeusministeri Johannes Koskinen Lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen
2 OIKEUSMINISTERIÖ MUISTIO EU/2003/1379 EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI PÄÄ- OMAYHTIÖIDEN RAJATYL ITTÄVISTÄ SULAUTUMISISTA 1. Ehdotuksen tausta ja tavoite Euroopan yhteisöjen komissio antoi 18 päivänä marraskuuta 2003 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi pääomayhtiöiden rajatylittävistä sulautumisista (KOM (2003) 703 lopullinen). Suomenkielinen toisinto saatiin tammikuussa 2004. Direktiiville ehdotettu oikeusperusta on EU:n perustamissopimuksen 44 artiklan 1 kohta (määräenemmistöpäätös ja yhteispäätösmenettely). Neuvoston työryhmässä eräät jäsenvaltiot ovat esittäneet direktiiviehdotuksen 14 artiklan (henkilöstöedustus) osalta oikeusperustaksi työntekijöiden suojaa koskevaa perustamissopimuksen 137 artiklan 2 kohtaa (yksimielinen päätös). Direktiiviehdotuksen mukaan rajatylittävään sulautumiseen osallistuviin yhtiöihin ja kolmansiin sovelletaan niitä kansallisia säännöksiä, joiden alainen yhtiö on ja joita on sovellettava muiden saman lainsäädännön alaisten yhtiöiden kanssa toteutettaviin kansallisiin sulautumisiin, jollei direktiivissä toisin säädetä. Jäsenvaltiot eivät voisi direktiivissä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta kansallisesti säätää tai pitää voimassa muita säännöksiä direktiivillä säänneltävistä seikoista (perusteluiden 3.2. kohta, johdantoosan 3 kappale ja 2 artikla). Ehdotuksen käsittely neuvoston työryhmässä on alkanut 22 päivänä tammikuut a 2004. 2. Ehdotuksen pääasiallinen sisältö Tarkoitus ja soveltamisala. Ehdotuksen tarkoitus on helpottaa eri jäsenvaltioissa toimivien yhtiöiden rajatylittäviä sulautumisia, jotka ovat tarpeen yhtiöiden yhteistyö- ja keskittymistarpeiden vuoksi. Direktiivi on tarpeen yhteismarkkinoiden toteuttamisen ja toiminnan vuoksi. Direktiivin tarkoituksena on vähentää yhteisössä toimivien yhtiöiden rajatylittäviin sulautumisiin liittyviä lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia vaikeuksia siten, että yhtiöillä olisi mahdollisuus toteuttaa sulautumiset mahdollisimman suotuisissa olosuhteissa. Ehdotuksen perusteluiden mukaan direktiivi hyödyttää erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka eivät suuryrityksiä pienemmän kokonsa ja pääomarakenteensa takia luultavasti pysty soveltamaan eurooppayhtiön (SE) säännöistä annetun neuvoston asetuksen ((EY) N:o 2157/2001, eurooppayhtiöasetus) tarjoamia mahdollisuuksia (ehdotuksen perusteluiden 1, 3.1. ja 3.2. kohta, direktiivin johdanto-osan 1 kappale ja 1 artikla). Direktiiviehdotuksen soveltamisala kattaa julkisten osakeyhtiöiden lisäksi kaikki pääomayhtiöt, joilla on oikeushenkilöllisyys ja yksinomaan yhtiön veloista vastaavaa omaisuutta ja joiden rekisteröintiin, tietojen julkistamiseen ja edustamiseen sovelletaan kansallisen lainsäädännön perusteella neuvoston 1. yhtiöoikeudellisessa direktiivissä (68/151/ETY) säädettyjä takeita vastaavia ehtoja, joilla suojataan yhtiön osakkaiden ja ulkopuolisten edut (perusteluiden 3.1. kohta, johdanto-osan 1. kappale ja 1 artikla). Suomessa määritelmän täyttäviä yhteisömuotoja olisivat yksityisen ja julkisen osakeyhtiön lisäksi ainakin liikepankki ja muu osakeyhtiömuotoinen luottolaitos, osuuskunta, osuuspankki ja muu osuuskuntamuotoinen luottolaitos, vakuutusosakeyhtiö, keskinäinen vakuutusyhtiö, asunto-osakeyhtiö ja asumisoikeusyhdistys sekä sellainen rekisteröity yhdistys ja säätiö, joka on merkitty myös kaupparekisteriin. Vaikka vakuutusyhdistys täyttääkin pääomayhtiön tunnusmerkit, se ei voi tulla tässä yhteydessä kyseeseen, koska se voi toimia vain Suomessa maantieteelli-
3 sesti rajoitetulla alueella. Ehdotetun 2 artiklan mukaan sulautumiseen osallistuvaan yhtiöön sovelletaan sitä koskevan kansallisen lain sulautumissäännöksiä mm. sulautumispäätöksen tekemisestä ja velkojiensuo jasta, jollei direktiivissä toisin säädetä. Sulautumismenettely. Ehdotetussa 3 ja 4 artiklassa säädetään sulautumissuunnitelman sisällöstä, rekisteröinnistä ja julkaisemisesta. Ehdotetussa 5 artiklassa säädetään sulautumissuunnitelmaa koskevasta riippumattoman asiantuntijan lausunnosta. Ehdotetun 6 artiklan mukaan yhtiökokous päättää sulautumissuunnitelman hyväksymisestä. Ehdotetun 7 ja 8 artiklan mukaan jäsenvaltion on nimettävä toimivaltainen viranomainen, jonka tehtävänä on käsitellä sulautumiseen liittyvät asiat sekä antaa sulautumisen rekisteröinnin edellytyksenä oleva todistus rekisteröintiä edeltävien toimien ja muodollisuuksien täyttämisestä. Ehdotetun 9 artiklan mukaan sulautumisen ajankohta määräytyy vastaanottavaan yhtiöön sovellettavan lain perusteella. Jokaisen jäsenvaltion on myös säädettävä sulautumisen täytäntöönpanon julkistamisesta (10 artikla). Ehdotetussa 11 artiklassa säädetään sulautumisen oikeusvaikutuksista. Rekisteröinnin jälkeen sulautumista ei voida enää todeta pätemättömäksi (12 artikla). Ehdotetussa 13 artiklassa on tytäryhtiösulautumiseen sovellettavia poikkeussäännöksiä, jotka koskevat sulautumissuunnitelman sisältöä ja riippumattoman asiantuntijan lausuntoa. Henkilöstöedustus. Ehdotetun 14 artiklan mukaan vastaanottavaan yhtiöön sovelletaan sen kotipaikan valtion henkilöstöedustusta koskevaa lainsäädäntöä silloinkin, kun sulautumiseen osallistuvaan toiseen yhtiöön sovelletaan toisen valtion pakollista henkilöstöedustusta koskevia säännöksiä. Vastaanottava yhtiö voidaan siten rekisteröidä sellaiseen valtioon, jonka lainsäädäntö suo henkilöstölle vähemmän oikeuksia kuin siihen sulautuvaan yhtiöön sovellettava lainsäädäntö. Jos jokin sulautumiseen osallistuva yhtiö kuuluu henkilöstöosallistumista koskevien säännösten soveltamisalaan ja jos sulautumisen kautta muodostettuun yhtiöön sovellettava laki ei velvoita järjestämään henkilöstöedustusta, henkilöstöedustukseen ja siitä sopimiseen sovelletaan eurooppayhtiöasetusta ja siihen liittyvää neuvoston direktiiviä eurooppayhtiön sääntöjen täydentämisestä henkilöstöedustuksen osalta (2001/86/EY, henkilöstöedustusdirektiivi). Voimaantulo. Ehdotetun 15 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on saatettava direktiivin noudattamisen edellyttämät säännökset ja määräykset voimaan 18 kuukauden kuluessa direktiivin julkaisemisesta. Suhde eurooppayhtiöasetukseen. Direktiiviehdotuksen soveltamisalaan kuuluvien yhteisömuotojen määritelmää lukuun ottamatta ehdotuksen yhtiöoikeudelliset säännökset vastaavat olennaisilta osin eurooppayhtiöasetuksessa säänneltyä eurooppayhtiön perustamista rajat ylittävän sulautumisen kautta. Eurooppayhtiöasetuksen mukaan eurooppayhtiön perustamiseen sulautumisen kautta voivat osallistua vain julkiset osakeyhtiöt. Eurooppayhtiöasetusta täydentävää kansallista yhtiöoikeudellista lainsäädäntöä valmistellaan parhaillaan kaikissa jäsenvaltioissa. Suomessa ja tiettävästi myös muissa valtioissa kansallisen lainsäädännön valmistelun tavoitteena on, että eurooppayhtiöön sovellettava sääntely vastaisi mahdollisimman pitkälti kansallista julkisia osakeyhtiöitä koskevaa sääntelyä. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa keväällä 2004. Eurooppayhtiöasetukseen liittyvää tapaturmavakuutuslainsäädännön muutostarvetta selvitetään sosiaali- ja terveysministeriön johdolla. Direktiiviehdotuksen henkilöstöedustusta koskevat säännökset poikkeavat osittain eurooppayhtiöasetukseen liittyvästä henkilöstöedustusdirektiivistä. Kuten edellä on todettu, ehdotuksen mukaan vastaanottavan yhtiön rekisteröintivaltion pakollista henkilöstöosallistumisjärjestelmää sovellettaisiin silloinkin, kun henkilöstön osallistumismahdollisuudet ovat vähäisemmät kuin sulautumiseen osallistuvassa toisessa yhtiössä sovelletussa pakollisessa osallistumisjärjestelmässä. Henkilöstöedustusta koskevia eurooppayhtiöasetusta ja henkilöstöedustusdirektiiviä täydentäviä kansallisia säännöksiä valmistellaan parhaillaan työministeriön asettamassa neuvotteluryhmässä, jonka määräaika päättyy 31 päivänä maaliskuuta 2004, ja hallituksen esitys on tarkoitus antaa kevätistuntokaudella 2004.
4 Suhde kotipaikan siirtämistä koskevaan julkistamattomaan direktiiviehdotukseen. Direktiiviehdotus liittyy läheisesti komission julkaisemattomaan direktiiviehdotukseen yhtiön kotipaikan siirtämisestä, jota käsiteltiin viimeksi 4 helmikuuta 2004 komission järjestämässä jäsenvaltioiden yhtiöoikeuden asiantuntijoiden kokouksessa. Asiantuntijat ehdottivat alustavasti kotipaikan siirtämistä koskevan direktiivin soveltamisalan rajoittamista tiettyihin yhteisömuotoihin ja kannattivat eurooppayhtiöasetuksen käyttämistä soveltuvin osin mallina direktiivin sääntelylle. 3. Voimassa oleva kansallinen lai n- säädäntö Yhteisölainsäädäntö. Suomessa ei ole yhteisö- ja säätiöoikeudellisia säännöksiä valtiolliset rajat ylittävistä sulautumisista. Suomalaisten yksityisten ja julkisten osakeyhtiöiden välisistä sulautumisista säädetään osakeyhtiölaissa (734/1978, OYL). Sulautumisen määritelmä on OYL:ssa sillä tavoin laajempi kuin direktiiviehdotuksessa, että OYL:ssa ei rajoiteta sulautumisvastikkeeseen sisältyvän rahavastikkeen enimmäismäärää. Osuuskuntien kansallisiin sulautumisiin sovellettavassa osuuskuntalaissa (1488/2001, OKL) sulautumisen määritelmä poikkeaa vastaavalla tavalla direktiiviehdotuksen määritelmästä. Osakeyhtiöiden ja osuuskuntien sulautumisiin sovellettavat OYL:n ja OKL:n säännökset ovat julkisten osakeyhtiöiden kansallisia sulautumisia koskevan neuvoston kolmannen yhtiöoikeudellisen direktiivin (78/855/ETY) mukaiset. OYL:n mukaan yksityinen osakeyhtiö voi sulautua julkiseen osakeyhtiöön ja päinvastoin. OKL:n mukaan osuuskuntaan voi sulautua myös sen täysin omistama osakeyhtiö. Lisäksi esimerkiksi osuuspankkiin, säästöpankkiin, eläkesäätiöön ja vakuutuskassaan voi sulautua sen kokonaan omistama osakeyhtiö. Muissa tapauksissa ei Suomen laissa ei sallita eri yhteisömuotoa olevien yhteisöjen sulautumista keskenään. Elinkeinolainsäädäntö. Lupa arvopaperipörssitoimintaan, optioyhteisötoimintaan, selvitystoimintaan ja arvopaperikeskukselle voidaan myöntää vain suomalaiselle osakeyhtiölle (arvopaperimarkkinalain (495/1989) 3 luvun 2 ja 4 a luvun 2, kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetun lain (772/1988) 2 luvun 2 ja arvoosuusjärjestelmästä annetun lain (826/1991) 12 ). Suomen lainsäädännön mukaista työeläkevakuutustoimintaa voi harjoittaa vain toimiluvan saanut suomalainen vakuutusyhtiö (työeläkeyhtiöistä annetun lain (354/1997) 1 luvun 1 ). Jos edellä tarkoitettua luvanvaraista toimintaa harjoittava yhtiö sulautuisi toiseen valtioon rekisteröitävään yht iöön, suomalaisen yhtiön olisi lopetettava luvanvarainen toimintansa ennen kuin sille voitaisiin antaa direktiiviehdotuksen 7 artiklassa tarkoitettu todistus, joka on sulautumisen rekisteröinnin edellytys. Vakuutusyhtiölain (1062/1979) mukaan vakuutusyhtiöiden sulautumiseen vaaditaan Vakuutusvalvontaviraston suostumus, joka on annettava, jollei toimenpide loukkaa vakuutusten käsittämiä etuja ja jollei sen katsota vaarantavan vakuutustoiminnan tervettä kehitystä (16 luvun 13 ). Vakuutusvalvo n- taviraston on annettava lakisääteistä tapaturmavakuutustoimintaa harjoittavan suomalaisen tai ulkomaisen yrityksen vakuutuskannan tai sen osan luovutukseen suostumus, jos luovutus ei olennaisesti heikennä vakuutettujen turvaa taikka vaaranna tapaturmavakuutuslain (608/1948) mukaisen vakuutusjärjestelmän toimintaedellytyksiä tai kykyä suoriutua velvoitteistaan. Suostumukseen voidaan liittää näiden edellytysten täyttymistä turvaavia ehtoja (tapaturmavakuutuslain 29 a ). Henkilöstöedustuslainsäädäntö. Henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnosta annettua lakia (725/1990) sovelletaan sellaiseen suomalaiseen osakeyhtiöön, osuuskuntaan ja muuhun taloudelliseen yhdistykseen, vakuutusyhtiöön, liikepankkiin, osuuspankkiin sekä säästöpankkiin, jonka työsuhteessa olevan henkilöstön määrä Suomessa säännöllisesti on vähintään 150 (2 ). Verolainsäädäntö. Neuvoston direktiivissä eri jäsenvaltioissa olevia yhtiöitä koskeviin sulautumisiin, diffuusioihin, varojensiirtoihin ja osakkeidenvaihtoihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä (90/434/ETY, yritysjärjestelydirektiivi) säädetään eri jäsenvaltioista olevien osakeyhtiöiden ja vastaavien yhtiöiden sulautumisten, jakautumisten, liiketoimintasiirtojen osakevaihtojen verotuk-
5 sesta. Rajatylittäviin sulautumisiin sovellettavan yritysjärjestysdirektiivin ja kansallisen verolainsäädännön soveltamisalaan kuuluvat julkinen ja yksityinen osakeyhtiö, osuuskunta, liikepankki, osuuspankki, säästöpankki, vakuutusosakeyhtiö ja keskinäinen vakuutusyhtiö (laki elinkeinotulon verottamisesta 52 52 e ). 4. Kuulemistilaisuus ja lausuntokierros kansallisille etutahoille Oikeusministeriön tammikuussa 2004 järjestämässä kuulemistilaisuudessa ja lausuntokierroksella lausunnonantajat olivat sitä mieltä, että direktiiviehdotuksen tavoitteet ovat oikeansuuntaiset ja sopusoinnussa niiden periaatteiden kanssa, joiden mukaan sisämarkkinoita tulisi kehittää (tiivistelmä lausunnoista verkko-osoitteessa www.om.fi). Soveltamisala. Lausunnonantajat kannattivat soveltamisalan täsmentämistä koskemaan tiettyjä jäsenvaltioiden nimeämiä kansallisia yritysmuotoja. Erityyppisiä yrityksiä tulisi kohdella yhdenmukaisesti kilpailusyistä. Pitäisi myös selvittää, minkä tyyppiset eri valtioista olevat yritykset voivat sulautua keskenään. Soveltamisala tulisi rajoittaa jäsenvaltioissa riittävän yhdenmukaisesti säänneltyihin yhtiömuotoihin, joita voivat olla julkinen ja yksityinen osakeyhtiö, osuuskunta, osuuspankki, vakuutusosakeyhtiö, julkinen vakuutusosakeyhtiö, keskinäinen vakuutusyhtiö ja julkinen keskinäinen vakuutusyhtiö. Sulautumisen määritelmä. Valtiovarainministeriötä lukuun ottamatta lausunnonantajien mielestä direktiivissä ei tulisi rajoittaa rahavastikkeen käyttöä, mikä vastaisi voimassa olevaa osakeyhtiölakia ja osuuskuntalakia sekä julkisten osakeyhtiöiden kansallisiin sulautumisiin sovellettavaa sulautumisdirektiiviä. Henkilöstöedustus. Palkansaajien keskusjärjestöt voisivat tässä vaiheessa hyväksyä sen, että henkilöstöedustukseen sovelletaan eurooppayhtiöasetusta ja siihen liittyvää henkilöstöedustusdirektiiviä vastaavia säännö k- siä. Nämä lausunnonantajat epäilevät, että henkilöstön oikeudet voisivat direktiiviehdotuksen mukaan vähentyä niissä tilanteissa, joissa fuusiolla muodostettuun yhtiöön sovelletaan automaattisesti ja henkilöstöedustuksen tasosta riippumatta yhtiön kotipaikan lakia. Lausunnonantajat olivat valmiit harkitsemaan sitä, että muiden kuin julkisten osakeyhtiöiden rajatylittävien sulautumisien osalta sääntelyä voitaisiin jonkin verran mukauttaa. Muun muassa työnantajien keskusjärjestöt olivat valmiit hyväksymään komission ehdotuksen. Näiden lausunnonantajien mielestä direktiivin sanamuotoa tulisi selventää siten, että Suomen kansallisen hallintoedustuslainsäädännön soveltaminen ensisijaisena ja riittävänä vaihtoehtona on selvää. Nämä lausunnonantajat vastustavat kansallisen henkilöstöedustuslainsäädännön syrjäyttämistä siten, että Suomeen rekisteröitäviin yhtiöihin sovellettaisiin henkilöstöedustuksen osalta Suomen lainsäädännöstä poikkeavaa menettelyä tai säännöksiä. Tämä asettaisi suomalaiset osakeyhtiöt keskenään eriarvoiseen asemaan, koska ne joutuisivat perustamistavastaan riippuen soveltamaan eri säännöksiä. Näiden lausunnonantajien mielestä eurooppayhtiön henkilöstöedustusjärjestelmä ei sovi pienten ja keskisuurten yhtiöiden sulautumisiin, joissa se on liian monimutkainen, vaatii erityisasiantuntemusta ja sekä raskas että kallis. 5. Vaikutukset Suomessa 5.1. Lainsäädäntö Direktiivin soveltamisalaan ehdotettujen yhtiöiden rekisteröintiä koskevassa lainsäädännössä ja yrityskiinnityslainsäädännössä on säädettävä direktiivin täytäntöön panemiseksi muun muassa toimivaltaisista viranomaisista. Myös rahoitus - ja vakuutuselinkeinoa sekä henkilöstöedustusta koskevaa sääntelyä on muutettava rajat ylittävän sulautumisen huomioon ottamiseksi. 5.2. Taloudelliset vaikutukset sekä organisaatio ja henkilöstövaikutukset Elinkeinoelämä. Komission vaikutusarvion mukaan ehdotus hyödyttäisi ennen kaikkea pk-yrityksiä. Ehdotus mahdollistaa rajat ylittävän sulautumisen nykyistä selvästi halvemmalla ja yksinkertaisempia oikeudellisia menettelyjä soveltaen. Tällä pitäisi olla posi-
6 tiivinen vaikutus työllisyyteen ja yritysten kilpailukykyyn. Useassa valtiossa toimivat yhtiöt voivat vähentää hallintokulujaan, kun konsernirakenteesta luopuminen tulee helpommaksi. Tästä hyötyvät erityisesti luvanvaraista rahoitus- tai vakuutustoimintaa harjoittavat suuret yritykset. Muissa yrityksissä säästö on vähäisempää, koska kirjanpitovelvollisuus yleensä jatkuu sivuliikkeiden osalta. Konsernirakenteesta luopuminen helpottaa myös pääoman käytön tehostamista. Verosääntely vaikuttaa olennaisesti rajatylittävän sulautumisen käyttökelpoisuuteen. Jos sulautuminen toteutetaan yritysjärjestelydirektiivin mukaisesti, sulautumisesta ei ole välittömiä veroseuraamuksia sulautuvalle yhtiölle. Verotuksen vaikutuksia ei muutoin ole vielä kattavasti arvioitu. Direktiivi lisännee tarvetta verotuksen kehittämiseen varsinkin, jos vuonna 2004 EU:n jäseniksi tulevien naapurivaltioidemme verotusta pidetään yleisesti olennaisesti yritysystävällisempänä kuin suomalaista verotusta. Mahdollisuus rajat ylittävään sulautumiseen lisää jäsenvaltioiden välistä kilpailua yrityksistä. Direktiivi vaikuttaa osaltaan siihen, miten yhtiön kotipaikan perusteella määräytyvää lainsäädäntöä tulevaisuudessa kehitetään esimerkiksi yhtiö-, vero- ja työoikeuden alalla sekä kansallisesti että EUtasolla. Jos direktiivi koskee myös muita yhtiötyyppejä kuin julkista osakeyhtiötä, edellä mainitut vaikutukset koskevat myös näitä yhtiöitä. Yksityisten osakeyhtiöiden ja niitä pitkälti vastaavien ulkomaisten rajavastuuyhtiöiden sisällyttäminen soveltamisalaan parantaa myös pienten ja keskisuurten yritysten kilpailuedellytyksiä ja helpottaa konsernirakenteiden purkamista. Osuuskuntien, osuuspankkien ja keskinäisten vakuutus yhtiöiden sisällyttäminen soveltamisalaan varmistaisi näille yrityksille tasapuoliset kilpailuedellytykset verrattuna samoilla aloilla toimiviin osakeyhtiöihin. Ehdotetussa muodossa direktiivin soveltamisala on niin laaja, että rajatylittävän sulautumisen seurauksena yhteisömuoto voi käytännössä muuttuu olennaisestikin osakkaiden, jäsenten tai velkojien ja muiden sivullisten kannalta arvioituna. Mahdolliset muutokset ovat sitä merkittävämpiä, mitä erilaisempaa jäsenvaltioiden kansallinen sääntely on. Mahdollisuus yhteisömuodon muuttamiseen rajatylittävän sulautumisen yhteydessä voisi vähentää olennaisesti kansallisen sääntelyn selkeyttä ja tehokkuutta, jos direktiivissä ei sallita yhteisömuodon muutosta koskevia kansallisia erityissäännöksiä. Talletussuoja ja sijoittajien korvausjärjestelmä. Talletussuojaa ja sijoittajien korvausjärjestelmää koskevassa sääntelyssä ei ole esimerkiksi suojajärjestelmien rahoituksen osalta otettu huomioon rajatylittävää sulautumista ja kotipaikan siirtoa toiseen valtioon. Rajatylittävän sulautumisen helpottamisesta voi syntyä tarve yhdenmukaistaa eri jäsenvaltioiden kansallista talletussuojaa ja sijoittajien korvausjärjestelmiä. Ongelmalliseksi voi osoittautua myös rahamarkkinayrityksen velvollisuus varautua toimintavarmuuden säilyttämiseen valmiuslainsäädännössä tarkoitetuissa kriisitilanteissa. Osakkaat, muut sijoittajat ja velkojat. Direktiivillä ei ole välittömiä vaikutuksia osakeyhtiön osakkaiden, muiden sijoittajien ja velkojien asemaan, koska näiden oikeudet turvataan vähintään vastaavalla tavalla kuin OYL:n mukaisessa kansallisessa sulautumisessa. Vastaavasta syystä direktiivillä ei myöskään ole välittömiä vaikutuksia osuuskunnan jäsenten, muiden sijoittajien ja velkojien asemaan. Sulautuminen toiseen valtioon rekisteröitävään yhtiöön voi kuitenkin lisätä olennaisesti henkilöosakkaiden, -jäsenten ja - sijoittajien maksettavaksi tulevia osakkeiden, osuuksien ja muiden sijoituskohteiden säilytyskuluja. Jos direktiivissä sallitaan yhteisömuodon muuttaminen rajatylittävän sulautumisen yhteydessä, direktiivissä tulisi sallia myös omistajien ja muiden sijoittajien asemaa koskevat kansalliset erityissäännökset tällaisessa sulautumisessa. Henkilöstö. Direktiivillä ei ole välittömiä taloudellisia vaikutuksia suomalaisten yhtiöiden henkilöstön kannalta. Jos Suomeen rekisteröity yhtiö sulautuu toiseen valtioon rekisteröitävään yhtiöön, Suomen palkkaturvalainsäädäntöä ei enää sovelleta työnantajan palveluksessa ulkomailla työskentelevään työntekijään, vaikka hänen kotipaikkansa on Suomessa (palkkaturvalain (866/1998) 2 ).
7 Komission ehdottamassa muodossa direktiivi ei yleensä heikennä suomalaisten työntekijöiden mahdollisuuksia osallistua yhtiön hallintoon verrattuna voimassa olevaan henkilöstön edustamista koskevaan sääntelyyn, koska niissä nykyisissä jäsenvaltioissa, joissa on pakollinen hallintoedustusjärjestelmä, tietyt raja-arvot täyttävässä yhtiöissä henkilöstöllä on yleensä oikeus saada edustajia hallintoneuvostoon tai hallitukseen. Suomalaisten työntekijöiden asema saattaisi kuitenkin heikentyä jonkin verran, jos vastaanottava yhtiö rekisteröidään Hollantiin. Sama koskee vastaanottavan yhtiön rekisteröimistä sellaiseen muuhun jäsenvaltioon, jossa mahdollisesti tulevan lainsäädännön mukaan pakollinen henkilöstöedustus suo työntekijöille vähemmän oikeuksia kuin Suomen henkilöstöedustuslainsäädäntö. Jos henkilöstöedustus säänneltäisiin komission ehdotuksesta poiketen vastaavalla tavalla kuin eurooppayhtiön perustamisen yhteydessä, suomalaisilla työntekijöillä olisi useissa tapauksissa nykyistä pidemmälle menevät oikeudet osallistua yhtiön hallintoon, koska niissä jäsenvaltioissa, joissa on pakollinen hallintoedustusjärjestelmä, henkilöstöllä on oikeus valita osa yhtiön hallituksen tai hallintoneuvoston jäsenistä. Tällöin Suomeen rekisteröitävän Suomen lakiin perustuvan yhtiön hallintoneuvoston tai hallituksen kokoonpanoon sovellettaisiin joissakin tapauksissa myös toisen jäsenvaltion henkilöstöedustusta koskevaa lainsäädäntöä. Julkistalous. Direktiivillä ei ole välittömiä valtiontaloudellisia vaikutuksia. Mahdollisuus rajat ylittävään sulautumiseen voi lisätä jäsenvaltioiden välistä kilpailua yrityksistä myös yritysverotuksen suhteen. Rajatylittävän sulautumisen yleistyminen voi osaltaan heikentää verovalvonnan tasoa, jos tilanteeseen ei puututa EU-tasolla. Kaupparekisteriviranomaisen tehtävien määrä kasvaa jonkin verran, mutta muutoksesta aiheutuvat kustannukset eivät ole merkittäviä ja ne katetaan rekisteröintivelvollisilta perittävillä maksuilla. Suuren luottolaitoksen tai vakuutusyhtiön sulautuminen toiseen valtioon rekisteröitävään yritykseen merkitsee valvontamaksutulojen merkittävää alenemista ja saattaa siten johtaa viraston taloudellisen aseman heikkenemiseen. Rajat ylittävä sulautuminen voi johtaa myös valvontatoiminnan rakenteellisiin muutoksiin, koska valvonta siirtyy uuden kotivaltion viranomaisille. 6. Käsittely neuvostossa Direktiiviehdotusta käsittelevässä neuvoston yhtiöoikeudellisessa työryhmässä jäsenvaltioiden edustajat ovat kannattaneet ehdotusta yleisellä tasolla. Kannanotot ovat olleet alustavia, koska kansallisten kantojen valmistelu on kesken. Merkittävimmät ongelmat liittyvät direktiivin soveltamisalaan, jonka selventämistä ja rajoittamista kannatetaan yleisesti, sekä pakollisen henkilöstöosallistumisen määrittelyyn ja neuvottelumenettelyn puuttumiseen silloin, kun osallistumisen tason katsottaisiin laskevan sulautumisen vuoksi. Alustavan tiedon mukaan työryhmän työn etenemistä esitellään toukokuussa 2004 pidettävässä kilpailukykyneuvostossa. 7. Valtioneuvoston kanta 7.1. Yleistä Suomi kannattaa valtiolliset rajat ylittävien pääomayhtiöiden sulautumista koskevaa direktiivitasoista sääntelyä, joka on tarpeen sisämarkkinoidcn tehostamiseksi direktiivin johdannossa ja perusteluissa mainituista syistä. 7.2. Oikeusperusta Kanta. Suomi hyväksyy komission ehdottaman oikeusperustan siten tarkennettuna, että oikeusperusta on perustamissopimuksen 44 artiklan 2 kohdan g alakohta. Perustelut. Suomen kanta vastaa neuvoston oikeudellisen yksikön lausuntoa. 7.3. Direktiivin soveltamisala Kanta. Suomi kannattaa direktiivin soveltamisalan selventämistä ja rajoittamista siten, että soveltamisalaan kuuluvat eri jäsenvaltioissa riittävän yhdenmukaisesti säännellyt yhtiömuodot. Suomi kannattaa soveltamisalaan kuuluvien yhtiömuotojen listaamis-
8 ta direktiivin liitteessä. Suomi on valmis harkitsemaan soveltamisalaa koskevan listan ajantasalla pitämisen helpottamista siten, että direktiivissä säädettäisiin tältä osin komitologiamenettelystä. Suomen ensisijainen tavoite on, että direktiivi koskisi vain jäsenvaltioiden julkisia ja yksityisiä osakeyhtiöitä ja osuuskuntia sekä yksityisiä osakeyhtiöitä vastaavia ulkomaisia rajavastuuyhtiöitä. Suomi voi suostua siihen, että direktiivi koskee myös muita nimettäviä yhteisömuotoja, joita koskeva kansallinen sääntely on käytännössä pitkälti yhdenmukaista eri jäsenvaltioissa. Tällainen yhteisömuoto voi olla lähinnä keskinäinen yhtiö (Suomessa lähinnä keskinäinen vakuutusyhtiö). Suomi voi suostua myös direktiivin soveltamisalan rajoittamiseen siten, että se koskee vain julkisia ja yksityisiä osakeyhtiöitä. Suomi vastustaa soveltamisalan laajentamista muihin oikeushenkilömuotoihin. Perustelut. Soveltamisalan selventäminen Suomen ehdottamalla tavalla on tarpeen rajatylittävien sulautumisten helpottamiseksi. Komission ehdottama liian yleinen määrittely johtaisi siihen, että kukin jäsenvaltio tai sen toimivaltainen viranomainen voisi määritellä ne ulkomaiset yhtiömuodot, joiden kanssa sulautuminen sallitaan. Jäsenvaltion tulkinnan lainmukaisuus selviäisi vasta myöhemmin oikeuskäytännössä. Soveltamisalan rajoittaminen eri valtioissa riittävän yhdenmukaisesti säänneltyihin yhtiömuotoihin on tarpeen osakkaiden sekä velkojien ja muiden sivullisten suojan vuo k- si. Osakeyhtiöitä koskeva yhtiöoikeudellinen sääntely on osittain harmonisoitu ja muilta osin mainittuja yhteisömuotoja koskeva kansallinen sääntely on käytännössä pitkälti yhdenmukaista eri jäsenvaltioissa. Julkisten osakeyhtiöiden ja osuuskuntien rajatylittäviä sulautumisia säännellään jo eurooppayhtiöasetuksessa ja eurooppaosuuskunnan (SCE) säännöistä annetussa neuvoston asetuksessa ((EY) N:o 1435/2003). Edellä mainittua laajempi soveltamisala olisi ongelmallinen, koska erilaisia kansallisia yhteisömuotoja on paljon ja niitä koskeva sääntely vaihtelee suuresti. Laajempi soveltamisala voisi käytännössä johtaa usein yhteisömuodon muuttumiseen sulautumisen yhteydessä. Laajemman soveltamisalan tarvetta ei ole osoitettu. Tähän asti on pidetty riittävänä, että EU:n yhtiöoikeudellinen sääntely koskee vain julkisia osakeyhtiöitä, yksityisiä osakeyhtiöitä ja niitä lähellä olevia rajavastuuyhtiöitä sekä osuuskuntia. 7.4. Sulautumisen määritelmä Kanta. Rajat ylittävän sulautumisen käyttökelpoisuuden varmistamiseksi sulautumisen määritelmässä ei pitäisi rajoittaa rahavastikkeen käyttämistä, mikä vastaisi kansalliseen julkisten osakeyhtiöiden sulautumiseen sovellettavaa neuvoston 3. yhtiöoikeudellista direktiiviä (78/855/ETY). Perustelut. Ehdotettua suuremman rahavastikkeen käyttö voi olla tarpeen erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten sulautumisten helpottamiseksi, koska erilajisia osakkeita käytetään yleisimmin yksityisissä osakeyhtiöissä. Käytännössä on ilmennyt, että sulautumismenettelyä käytetään, vaikka yhtiöt eivät voi hyödyntää erityisiä verosäännöksiä, joissa rahavastikkeen käyttöä rajoitetaan. 7.5. Henkilöstöedustus Kanta. Suomen tavoitteena on henkilöstöosallistumisen järjestäminen siten, että se on käyttökelpoinen myös pk-yritysten kannalta. Koska direktiiviehdotuksen tarkoituksena on helpottaa erityisesti pk-yritysten rajat ylittäviä sulautumisia, direktiiviehdotuksen valmistelussa on pyrittävä riittävän joustaviin menettelyihin tämän tavoitteen toteuttamiseksi. Suomi pyr kii neuvotteluissa siihen, että direktiivin vaikutukset henkilöstön osallistumisjärjestelmiin ja erityisesti suomalaisten yhtiöiden henkilöstön osallistumisjärjestelmiin minimoidaan. Suomi suhtautuu varauksellisesti siihen, että henkilöstön oikeudet voisivat vähentyä sen vuoksi, että sulautumisessa vastaanottavaan yhtiöön sovellettaisiin automaattisesti ja henkilöstöedustuksen tasosta riippumatta yhtiön kotipaikan lakia. Joissakin tapauksissa eri valtioiden henkilöstöosallistumisjärjestelmiä saattaa olla käytännössä vaikea asettaa paremmusjärjestykseen. Järjestelmien vertailussa onkin tärkeätä, että henkilöstön osallistumismahdollisuuksiin
9 vaikuttavia tekijöitä arvioidaan kokonaisuutena sekä riittävän monipuolisesti ja laajasti. Perustelut. Jos direktiivi toteutuisi ehdotetussa muodossa, yhtiön muut kuin kotivaltiossa työskentelevät työntekijät jäisivät kokonaan henkilöstöedustuksen ulkopuolelle, koska yhtiön kotivaltion lakia sovelletaan lähtökohtaisesti vain kyseisessä valtiossa työskentelevään henkilöstöön. Vaikka ehdotukseen lisättäisiin säännös sulautumisessa vastaanottavan yhtiön kotipaikan lainsäädännön soveltamisesta myös muissa maissa työskenteleviin yhtiön työntekijöihin, henkilöstön oikeudet voisivat vähentyä, jos yhtiön kotipaikan valtiossa olisi käytössä sellainen pakottava henkilöstönosallistumisjärjestelmä, joka suo henkilöstölle vähemmän oikeuksia kuin henkilöstöön aiemmin sovelletun lainsäädännön mukaan. Suomen osalta henkilöstön osallistumisoikeuksia koskeva tavoite voitaisiin toteuttaa esimerkiksi siten, että henkilöstöedustukseen sovellettaisiin eurooppayhtiöasetusta ja siihen liittyvää henkilöstöedustusdirektiiviä vastaavia säännöksiä, jos vastaanottavan valtion henkilöstöedustusjärjestelmä suo henkilöstölle vähemmän oikeuksia kuin Suomen lainsäädäntö. Eurooppayhtiötä vastaavan sääntelyn soveltamiseen liittyvät mahdolliset puutteet tulisi kuitenkin korjata tämän direktiivin osalta. Suomi on valmis harkitsemaan myös sitä, että muiden kuin julkisten osakeyhtiöiden osalta henkilöstöeduksen sääntelyä voitaisiin mukauttaa esimerkiksi neuvottelumenettelyn osalta.