Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 2 Tasavallan Presidentin asetukset 5 Valtioneuvoston asetukset 5 MIETINNÖT YM. 5 ASETETUT TOIMIELIMET 7 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 9 Korkein hallinto-oikeus 11 Korkeimman oikeuden valitusluvat 15 2008_2lmu.fm Page 1 Friday, February 22, 2008 10:51 AM 2/2008 Momentti Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 2 Valtioneuvoston asetukset 5 MIETINNÖT YM. 8 ASETETUT TOIMIELIMET 9 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 10 Korkein hallinto-oikeus 12 KKO:N VALITUSLUVAT 15
2008_2lmu.fm Page 2 Friday, February 22, 2008 10:51 AM Momentti 2/2008 Tämän liitteen ovat tuottaneet yhteistyössä Suomen Lakimiesliitto ja Suomen Asianajajaliitto. Liitteen on toimittanut Talentumin Suomen Laki -toimitus. Momenttiin on koottu yhteenveto tärkeimmistä lainsäädäntötoimista ja oikeustapauksista. VAHVISTETUT LAIT Laki Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välillä lentoyhtiöiden PNR- eli matkustajarekisteritietojen käsittelemisestä ja siirtämisestä Yhdysvaltojen sisäisen turvallisuuden ministeriölle (DHS) tehdyn sopimuksen (vuoden 2007 PNR-sopimus) lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta sekä laki Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välillä lentoyhtiöiden PNR- eli matkustajarekisteritietojen käsittelemisestä ja siirtämisestä Yhdysvaltojen sisäisen turvallisuuden ministeriölle tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta annetun lain kumoamisesta (44/ 2008-45/2008) HE 143/2007 vp HaVM 11/2007 Lakia 44/2008 sovelletaan väliaikaisesti 26.7.2007 lukien; laki 45/ 2008 tuli voimaan 13.2.2008. Sopimuksen tarkoituksena on torjua terrorismia, siihen liittyvää rikollisuutta ja muita vakavia kansainvälisiä rikoksia. Sopimus vastaa pääpiirteiltään vuonna 2006 Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välillä tehtyä aikaisempaa sopimusta. Laki alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvään vuoden 1978 pöytäkirjaan vuonna 1997 tehdyllä muutospöytäkirjalla lisätyn VI liitteen muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (73/2008) HE 99/2007 vp LiVM 11/2007 Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Tasavallan presidentti hyväksyi alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvään vuoden 1978 pöytäkirjaan vuonna 1997 tehdyllä muutospöytäkirjalla lisätyn VI liitteen muutokset sekä vahvisti lain muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n meriympäristön suojelukomitea MEPC hyväksyi vuonna 2005 alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän vuoden 1978 pöytäkirjan (ns. Marpol 73/78 yleissopimus) VI liitteen muutokset. Liite sisältää määräyksiä alusten aiheuttaman ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi. VI liitteen muutokset koskevat katsastuksia ja todistuskirjan myöntämistä. Lisäksi muutetun VI liitteen määräyksillä Pohjanmeren alue määritellään rikin oksidipäästöjen valvonta-alueeksi. Liitteen muutokset tulivat kansainvälisesti voimaan 22.11.2006. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Rehulaki (86/2008) HE 27/2007 vp MmVM 7/2007 Laki tuli voimaan 1.3.2008. Lain tavoitteena on eläinten terveyden ja eläimistä saatavien elintarvikkeiden laadun turvaamiseksi varmistaa rehujen laatu, turvallisuus, jäljitettävyys sekä rehuista annettavien tietojen asianmukaisuus. Laki uudistaa, yhdenmukaistaa ja selventää rehuja koskevan lainsäädännön, ottaen huomioon EY:n rehulainsäädännön, kansalliset kehittämistavoitteet ja käytännössä esiin tulleet muutostarpeet. Lailla säädetään rehua koskevista yleisistä vaatimuksista, rehualan toimijoille asetettavista vaatimuksista, viranomaisista ja valvonnasta sekä hallinnollisista pakkokeinoista ja rangaistuksista. Lain soveltamisalaan kuuluvat rehun tuotanto-, valmistus- ja jakeluvaiheet sekä rehun käyttö. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että annettavan rehulain vaikutuksia seurataan ja että seurannan tuloksista toimitetaan maa- ja metsätalousvaliokunnalle selvitys vuoden 2009 loppuun mennessä. Korjaus Edellisessä Momentissa kerrottiin lain työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain 4 :n muuttamisesta (1365/2007) yhteydessä, että kyseistä lakia selkeytetään myös lisäämällä siihen säännös, jonka mukaan yrittäjän omistamassaan yrityksessä nostama palkka tai palkkio ei ole sellaista palkkaa, jonka perusteella tulisi suorittaa työnantajan sosiaaliturvamaksu. Säännös sisältyi hallituksen esitykseen (HE 76/2007), mutta kohta poistettiin valiokuntakäsittelyn yhteydessä (StVM 24/2007) eikä mainittua säännöstä lisätty lopulliseen lakimuutokseen. HALLITUKSEN ESITYKSET Esitys (HE 179/2007 vp) vuoden 2008 lisätalousarvioksi Lehdistötuki muutetaan ns. parlamentaariseksi tueksi EU:n komission kanssa käytyjen keskustelujen perusteella. Tuki siirretään maksettavaksi pääluokasta 23. Oikeuspoliittiseen tutkimuslaitokseen pe- 2
2008_2lmu.fm Page 3 Friday, February 22, 2008 10:51 AM rustetaan ylijohtajan virka ja vastaavasti lakkautetaan Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen johtajan virka. Esitys (HE 180/2007 vp) Valko-Venäjän kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Sopimuksen ensisijainen tarkoitus on kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen välttäminen. Sopimus rakentuu eräin poikkeuksin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatimalle kahdenkeskiselle mallisopimukselle. Sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona sopimusvaltioiden hallitukset ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään sopimuksen voimaantulolle asetetut edellytykset. Esitys (HE 181/2007 vp) tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta sekä muutoksenhaku- ja vireillepanooikeudesta ympäristöasioissa tehdyn yleissopimuksen muutosten hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Yleisön tiedonsaannista ja osallistumisoikeudesta ympäristöasioissa on sovittu Euroopan talouskomission ECE:n yleissopimuksella eli ns. Århusin yleissopimuksella. Yleissopimuksen sopimuspuolten toisessa kokouksessa hyväksytyllä muutoksella täsmennettiin sopimuspuolille asetettuja velvoitteita yleisön osallistumisesta päätöksiin muuntogeenisten organismien tarkoituksellisesta päästämisestä ympäristöön ja saattamisesta markkinoille. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Esitys (HE 3/2008 vp) valmiuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lailla korvataan nykyinen valmiuslaki, säädetään poikkeusolojen sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunnasta sekä muutetaan kahdeksan muuta valmiuslakiin liittyvää lakia. Uusi valmiuslaki täsmentää poikkeusoloissa käytettävien erityisten toimivaltuuksien sääntelyä ja saattaa sääntelyn sopusointuun perustuslain kanssa. Valmiuslain sääntelyn täsmentäminen selkeyttää viranomaistoimintaa poikkeusoloissa sekä helpottaa poikkeusolojen toiminnan suunnittelua etukäteen. Valmiuslain soveltamisalaa rajaava poikkeusolomääritelmä käsittää edelleen vain erityisen vakavat kriisit, jotka koskettavat koko kansakuntaa tai ainakin suurta osaa siitä ja vaikuttavat koko yhteiskunnan toimivuuteen. Valmiuslain soveltamisen aloittamista koskevaa päätöksentekomenettelyä muutetaan niin, että valmiuslain mukaisten toimivaltuuksien käyttöönotosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Ennen käyttöönottoasetuksen antamista on valtioneuvoston, yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, todettava maassa vallitsevan poikkeusolot. Eduskunta päättää viime kädessä käyttöönottoasetuksen voimassaolosta ja voimassaoloajasta. Poikkeusoloissa valmiuslain soveltamisella voi olla merkittäviäkin taloudellisia vaikutuksia. Normaalioloissa kustannuksia aiheuttaa valmiuslaissa säädettävän varautumisvelvollisuuden täyttäminen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2009. Tasavallan presidentin lausuma; Koska en pidä hallituksen esitystä eräiltä osin loppuun asti harkittuna enkä oikein ajoitettuna, olen päättänyt poikkeuksellisesti jättää seuraavan pöytäkirjalausuman: Eduskunta on perustellusti edellyttänyt, että toimivaltuuksista, joilla turvataan väestömme turvallisuus ja elinmahdollisuudet sekä yhteiskuntamme toimivuus poikkeusoloissa, säädetään laintasoisin säädöksin. Nyt tehdyssä esityksessä ehdotetaan myös valmiuslain käyttöönottoa koskevaa päätöksentekoa muutettavaksi. Perustuslain mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Valmiuslain mukaisilla poikkeusoloilla on lähes aina vahva ulkopoliittinen ulottuvuus. Tasavallan presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö. Presidentti päättää niin ikään sodasta ja rauhasta eduskunnan suostumuksella. Nykyisen, vuonna 2000 voimaan tulleen, toimintamallin mukaan presidentti päättää valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta presidentin asetuksella valmiuslain toimivaltuuksien käyttöönottamisesta. Ylimmät valtioelimet ovat tällöin toisiinsa sidotut. Uusi esitys kaventaa olennaisesti presidentin toimivaltaa ulkopolitiikan johtajana ja ylipäällikkönä juuri yhteiskuntamme vaikeimpina aikoina ja jättää lisäksi yhteistoimintamallin juridisesti epämääräiseksi. Pääministeri Matti Vanhasen II hallitus on ilmoittanut tavoitteekseen arvioida perustuslain toimivuutta. Tässä yhteydessä voitaisiin arvioida myös ylimpien valtioelinten toimivaltasuhteita. Tässä esityksessä ehdotetaan kuitenkin jo nyt tavallisen lain säätämisjärjestyksessä muutoksia presidentin toimivaltaan. Esitys (HE 4/2008 vp) laeiksi kuntien valtionosuuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä kuntien valtionosuuslain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta Kuntien valtionosuuslakia muutetaan väliaikaisesti siten, että vuoden 2008 loppuun voimassa olevien yhteistoiminta-avustusta koskevien säännösten voimassaoloaikaa jatketaan vuoden 2012 loppuun. Samalla yhteistoiminta-avustuksen myöntämisedellytyksiä muutetaan siten, että niissä otetaan nykyistä paremmin huomioon kuntaja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet ja sitä koskeva lainsäädäntö. Lisäksi muutetaan eräitä yhteistoiminta-avustuksen hakemista ja maksamista koskevia menettelysäännöksiä. Harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen maksamisajankohtaa koskevaa säännöstä muutetaan siten, että maksamisen ajankohdasta päättäisi valtiovarainmi- Momentti 3 Momentti 2/2008
2008_2lmu.fm Page 4 Friday, February 22, 2008 10:51 AM nisteriö. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 15.4.2008. Yhteistoiminta-avustusta koskevat säännökset olisivat väliaikaisesti voimassa vuoden 2012 loppuun. Esitys (HE 5/2008 vp) evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaiksi Uusi evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaki korvaa nykyisen evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain ja nykyisen evankelis-luterilaisen kirkon perhe-eläkelain. Lainsäädännön rakenne uudistetaan siten, että se vastaa vuoden 2007 alusta voimaantulleiden yksityisten alojen palkansaajien ja valtion eläkelainsäädännön uudistusten rakennetta, ottaen kuitenkin huomioon evankelis-luterilaisen kirkon eläkejärjestelmän erityispiirteet. Eläketurvan sisältö määräytyy edelleen pääosin valtion eläkelain mukaan. Eläkkeiden muutoksenhakua koskevat säännökset muuttuvat sen takia, että valtion eläkelautakunta on yhdistetty yksityisen alan työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan ja kuntien eläkelautakunnan kanssa työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnaksi. Esitys (HE 6/2008 vp) laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 :n muuttamisesta ja siihen liittyväksi laiksi Sakon täytäntöönpanosta annettua lakia muutetaan siten, että tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetussa laissa tarkoitetun työsuojelupiirin työsuojelutoimiston päätöksellään määräämän laiminlyöntimaksun täytäntöönpanossa noudatetaan sakon täytäntöönpanosta annettua lakia. Täytäntöönpanon hoitaa oikeusrekisterikeskus. Tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annettua lakia muutetaan siten, että laiminlyöntimaksuun sovellettava korko määräytyy korkolain mukaan. Esitys (HE 7/2008 vp) laiksi terveydensuojelulain 32 :n muuttamisesta Terveydensuojelulakia muutetaan siten, että yleisiä uimarantoja koskevaa asetuksenantovaltuutta täsmennetään. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat antaneet 15.2.2006 direktiivin uimaveden laadun hallinnasta 2006/7/EY ja direktiivin 76/160/ETY kumoamisesta. Jotta uimavesidirektiivi voitaisiin panna täytäntöön kansallisesti, on tarpeen laajentaa terveydensuojelulain 32 :n 2 momentissa olevaa valtuutussäännöstä koskien yleisiä uimarantoja. Uimavesidirektiivi on pantava täytäntöön kansallisesti 24.3.2008 mennessä. Esitys (HE 8/2008 vp) laiksi tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta Tuloverolakia muutetaan väliaikaisesti siten, että luonnollisen henkilön myydessä kiinteää omaisuutta kunnalle on myyntivoitto verovapaata tuloa. Kiinteistön luovutusvoiton verovapautta sovelletaan luovutuksiin, jotka on tehty 1.2.2008 tai sen jälkeen viimeistään 31.1.2009. Lain tarkoituksena on kannustaa kiinteistön omistajia myymään maata kunnalle. Esitys (HE 9/2008 vp) Hongkongin kanssa ilma-aluksen käyttämisestä saadun tulon kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Ilma-aluksen käyttämisestä saadun tulon kaksinkertainen verotus vältetään vapauttamalla tulo toisen sopimuspuolen alueella määrättävistä veroista. Sopimus vastaa Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatiman malliverosopimuksen kansainvälistä lentoliikennettä koskevia määräyksiä. Sopimus tulee voimaan siitä päivästä, jona sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään sopimuksen voimaantulolle asetetut edellytykset. Sopimusta sovelletaan Suomen veron osalta 1.1.2002 alkavalta verovuodelta ja Hongkongin veron osalta 1.4.2002 alkavalta verotusvuodelta. Lain voimaantulosta on tarkoitus säätää tasavallan presidentin asetuksella. Esitys (HE 10/2008 vp) alkoholitavarain salakuljetuksen ehkäisemistä tarkoittavan sopimuksen irtisanomisen hyväksymisestä sekä laiksi Suomen ja Ruotsin välillä yhteisestä valvonnasta alkoholitavarain luvattoman maahantuonnin ehkäisemiseksi tehdyn sopimuksen hyväksymisestä annetun lain kumoamisesta Sopimus on vanhentunut, eikä sillä ole käytännön merkitystä Suomen ja muiden sopimuspuolten välisissä suhteissa. Suomen ja Ruotsin välillä yhteisestä valvonnasta alkoholitavarain luvattoman maahantuonnin ehkäisemiseksi tehdyn sopimuksen hyväksymisestä annettu laki kumotaan. Sopimuksen voimassaolo on päättynyt 9.6.2007 Ruotsin irtisanomisilmoituksen johdosta. Esitys (HE 11/2008 vp) laeiksi kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain 22 :n väliaikaisesta muuttamisesta ja kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaatulosäännöksen muuttamisesta Euroopan yhteisöjen komissio on joulukuussa 2007 hyväksynyt energiapuun haketustukea koskevan tukijärjestelmän vuosiksi 2008 2012. Uusi kestävän metsätalouden rahoituslaki, johon sisältyy muun muassa energiapuun haketustukea koskevat säännökset, on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 2009 alusta. Jotta energiapuun haketustuen myöntäminen on mahdollista jo ennen uuden lain voimaantuloa, nykyistä lakia muutetaan siten, että haketustukea koskevat säännökset ovat voimassa vuoden 2012 loppuun. Esitys (HE 12/2008 vp) laiksi Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjes- 4
2008_2lmu.fm Page 5 Friday, February 22, 2008 10:51 AM telmän täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta Lain voimassaoloaikaa jatketaan seitsemällä 12 kuukauden jaksolla ajalla 1.4.2008 31.3.2015. Samalla lain soveltamisalaa koskevaan 1 :ään ja 15 :n siirtymäsäännökseen tehdään yhteisölainsäädännön muutoksesta johtuvia muutoksia. Esitys (HE 13/2008 vp) uudeksi vakuutusyhtiölaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Vakuutusyhtiölain rakenne ja kirjoitustapa uudistetaan kokonaisuudessaan osakeyhtiölain mukaiseksi. Vakuutustoiminnan yleisistä periaatteista ja vakuutusyhtiön perustamisesta, hallinnosta ja tilinpäätöksestä, vakavaraisuudesta, henkivakuutuksesta, rahoituksesta, varojen jakamisesta, yhtiörakenteen muuttamisesta, valvonnasta, seuraamuksista ja oikeussuojasta säädetään omina kokonaisuuksinaan. Laissa on tarkistettu sosiaali- ja terveysministeriölle ja Vakuutusvalvontavirastolle delegoidun norminantovallan perustuslainmukaisuus. Vakuutusyhtiöiden toimilupa-asioiden käsittely siirretään sosiaali- ja terveysministeriöltä Vakuutusvalvontavirastolle. Vakuutusyhtiön vastuuvelkaa, vastuuvelan kattamista ja toimintapääomaa koskeva sääntely vastaa pääosin voimassa olevaa lakia. Vakuutusyhtiöiden ja vakuutusomistusyhteisöjen valvontaa koskevat säännökset perustuvat pääosin voimassa olevaan lakiin. Laki sisältää säännökset ennakoivasta valvonnasta, jolla pyritään lisäämään valvonnan tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä. Voimassa olevan lain mukaisia kilpailun valvontaa koskevia säännöksiä ei sisällytetä uuteen vakuutusyhtiölakiin. Kilpailunvalvonta keskitetään myös vakuutusyhtiöiden osalta Kilpailuvirastolle. Lailla saatetaan kansallisesti voimaan kaksi Euroopan unionin direktiiviä, jälleenvakuutusdirektiivi (2005/68/ EY) ja rajat ylittävät sulautumiset - direktiivi (2005/56/ETY) vakuutusyhtiöiden osalta. Vakuutusyhtiölain voimaantulosta säädetään vakuutusyhtiölain voimaanpanosta annettavalla lailla. VALTIONEUVOSTON ASETUKSET Valtioneuvoston asetus valtion osakkuusyhtiöistä (48/2008) Asetus tuli voimaan 1.2.2008. Asetuksella säädetään valtion osakkuusyhtiöistä, joissa valtion osakeomistusta on pidettävä merkittävänä joko taloudellisten tai omistajaohjaukseen liittyvien seikkojen nojalla. Valtioneuvoston asetus rahapeliluvan maksullisuudesta ja maksujen suuruudesta (49/ 2008) Asetus tuli voimaan 30.1.2008 ja on voimassa 31.12.2009 saakka. Rahapeliluvasta perittävä maksu on 1500 euroa ja rahapeliluvan muutoksesta perittävän maksu 1100 euroa. Valtioneuvoston asetus puolustustarvikkeen maastavientilupaa koskevan päätöksen maksullisuudesta (50/2008) Asetus tuli voimaan 1.2.2008. Asetuksessa säädetään valtioneuvoston yleisistunnossa tehdyn puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta annetussa laissa (242/1990) tarkoitetun maastavientilupaa koskevan päätöksen maksullisuudesta. Maksu on 180 euroa. Valtioneuvoston asetus turvavarastointiohjelmasta vuonna 2008 (55/2008) Asetus tuli voimaan 1.2.2008. Asetuksessa vahvistetaan nimikkeittäin ne raaka-aineet, tarvikkeet ja tuotteet, joista vuonna 2008 voidaan tehdä turvavarastointisopimuksia. Valtioneuvoston asetus lasten ja nuorten oikeuspsykiatristen tutkimusten kustannuksiin vuonna 2008 maksettavan valtionavustuksen myöntämisperusteista (58/2008) Asetus tuli voimaan 1.2.2008. Asetuksella vahvistetaan valtion vuoden 2008 talousarvion momentilla 33.60.38 rikosten esitutkintaan liittyvien alle 16-vuotiaiden lasten ja nuorten oikeuspsykiatristen tutkimusten kustannusten korvaamiseen osoitetun määrärahan myöntämisperusteet. Oikeuspsykiatristen tutkimusten kustannuksiin osoitetun 1 miljoonan euron määrärahan myöntää Terveydenhuollon oikeusturvakeskus. Valtionavustus on enintään 80 prosenttia toiminnan aiheuttamista kustannuksista. Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 8 a :n muuttamisesta (59/2008) Asetus tuli voimaan 1.2.2008. Asetuksella tarkistetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) täytäntöönpanon viranomaisseurannan sisältö- ja aikatauluvaatimuksia. Valtioneuvoston asetus poliisin hallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta (74/2008) Asetus tuli voimaan 1.3.2008. Asetukseen tehdään Poliisiammattikorkeakoulun ja Poliisikoulun yhdistymisestä sekä Hallinnon tietotekniikkakeskuksen perustamisesta aiheutuvat muutokset. Lisäksi eräisiin poliisihallinnon virkojen kelpoisuusvaatimuksiin ja eroamisikää koskevaan sääntelyyn tehdään tarkennuksia. Valtioneuvoston asetus poliisiasetuksen 1 :n muuttamisesta (75/2008) Asetus tuli voimaan 1.3.2008. Asetukseen tehdään Poliisiammattikorkeakoulun ja Poliisikoulun yhdistymisestä sekä Hallinnon tietotekniikkakeskuksen perustamisesta aiheutuvat muutokset. Poliisimiehiksi määritellään Poliisiammattikorkeakoulun rehtori sekä Hallinnon tietotekniikkakeskuksen poliisimiehet. Momentti 5 Momentti 2/2008
2008_2lmu.fm Page 6 Friday, February 22, 2008 10:51 AM Valtioneuvoston asetus sisäasiainministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 :n muuttamisesta (76/2008) Asetus tuli voimaan 1.3.2008. Asetukseen tehdään muutokset, jotka johtuvat Poliisin tietohallintokeskuksen muuttumisesta Hallinnon tietotekniikkakeskukseksi. Valtioneuvoston asetus yhteismetsistä annetun valtioneuvoston asetuksen 1 :n muuttamisesta (69/2008) Asetus tuli voimaan 15.2.2008. Kutsu kiinteistörekisteriin merkityn yhteismetsän osakkaiden ensimmäiseen kokoukseen tapahtuu metsäkeskuksen osakkaille lähettämällä kirjeellä. Velvollisuus julkaista ensimmäisestä kokouksesta ilmoitus myös sanomalehdessä ja kunnan ilmoitustaululla poistetaan tarpeettomana. Valtioneuvoston asetus vuodelta 2008 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta (63/2008) Asetus tuli voimaan 6.2.2008. Tukea maksetaan Etelä-Suomessa tukialueilla A ja B liittymissopimuksen 141 artiklan perusteella. Etelä-Suomen kansallista tukea maksetaan kotieläintaloudelle maidon tuotantotukena, eläinyksikköä kohti maksettavana tukena ja teurastetuista hiehoista maksettavana eläinkohtaisena tukena. Puutarhataloudelle tukea maksetaan kasvihuonetuotannon tukena ja puutarhatuotteiden varastointitukena. Tarvittavien lainsäädäntömuutosten jälkeen on tarkoitus tehdä tarvittavat lisäykset Etelä-Suomen kansallisista tuista annettuun valtioneuvoston asetukseen kotieläintilojen hehtaarituen ja Etelä- Suomen erikoiskasvituen jakoperusteiden ja tukitasojen osalta. Etelä-Suomen kansalliseen tukeen arvioidaan tarvittavan yhteensä 93,9 miljoonaa euroa, josta tämän asetuksen mukaiseen tukeen arvioidaan tarvittavan 83,2 miljoonaa euroa. Myöhemmin tehtäviä päätöksiä varten arvioidaan tarvittavan noin 10,7 miljoonaa euroa. Valtioneuvoston asetus vuodelta 2008 maksettavasta pohjoisesta tuesta (64/2008) Asetus tuli voimaan 6.2.2008. Tukea maksetaan Keski- ja Pohjois- Suomessa (C-tukialueet) liittymissopimuksen 142 artiklan perusteella. Pohjoista tukea maksetaan kasvintuotannon tukena, kotieläintalouden tukena, kasvihuonetuotannon tukena ja puutarhatuotteiden varastointitukena. Pohjoiseen tukeen arvioidaan tarvittavan yhteensä 323,8 miljoonaa euroa, josta tämän asetuksen mukaiseen tukeen arvioidaan tarvittavan 317,4 miljoonaa euroa. Myöhemmin tehtäviä päätöksiä varten arvioidaan tarvittavan 6,4 miljoonaa euroa. Valtioneuvoston asetus vuodelta 2008 maksettavasta ympäristötuen kansallisesta lisäosasta (65/2008) Asetus tuli voimaan 6.2.2008. Lisäosaa voidaan maksaa tukialueiden A ja B viljelijöille, joilla on voimassa oleva ohjelmakauden 2000-2006 maatalouden ympäristötukisitoumus. Lisäosan maksaminen perustuu komission päätökseen K(2004)475 (muut. K(2005)4411). Ympäristötuen kansalliseen lisäosaan arvioidaan tarvittavan 0,4 miljoonaa euroa. Valtioneuvoston asetus vuodelta 2008 maksettavasta luonnonhaittakorvauksen kansallisesta lisäosasta (66/2008) Asetus tuli voimaan 6.2.2008. Lisäosaa maksetaan perusosana kaikelle osarahoitettua luonnonhaittakorvausta saavalle alalle sekä kotieläintilan korotuksena kotieläintiloille. Osarahoitetun luonnonhaittakorvauksen ja kansallisen lisäosan yhteismäärä voi olla Manner-Suomessa keskimäärin enintään 250 euroa hehtaarilta. LFA-lisäosaan arvioidaan tarvittavan 119,6 miljoonaa euroa. Valtioneuvoston asetus vuodelta 2008 maksettavasta perunantuotannon kansallisesta tuesta (67/2008) Asetus tuli voimaan 6.2.2008. Tukea maksetaan markkinoitavaksi viljeltävän ruoka- ja ruokateollisuusperunan tuotannolle sekä eräiltä osin siemenperunatuotannolle. Korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueella maksetaan lisätukea. Perunantuotannon kansalliseen tukeen osoitetusta määrärahasta käytetään enintään neljä prosenttia eri tutkimuslaitoksille ja peruna-alan kehittäjäorganisaatioille perunantuotantoa, markkinoita ja markkinointia koskevien tutkimusten ja selvitysten tekemiseen. Perunantuotannon kansalliseen tukeen arvioidaan tarvittavan 7,2 miljoonaa euroa. Valtioneuvoston asetus Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välillä lentoyhtiöiden PNR- eli matkustajarekisteritietojen käsittelemisestä ja siirtämisestä Yhdysvaltojen sisäisen turvallisuuden ministeriölle (DHS) tehdyn sopimuksen (vuoden 2007 PNR-sopimus) lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta annetun lain väliaikaisesta soveltamisesta (79/2008) Asetus tuli voimaan 13.2.2008. Sopimusta sovelletaan väliaikaisesti 26.7.2007 lukien niin kuin siitä on sovittu. Lakia (44/2008) sovelletaan väliaikaisesti ennen sopimuksen kansainvälistä voimaantuloa 26.7.2007 lukien. Valtioneuvoston asetus Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välillä lentoyhtiöiden PNR- eli matkustajarekisteritietojen käsittelemisestä ja siirtämisestä Yhdysvaltojen sisäisen turvallisuuden ministeriölle tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta annetun lain kumoamisesta anne- 6
2008_2lmu.fm Page 7 Friday, February 22, 2008 10:51 AM tun lain voimaantulosta (80/ 2008) Asetus tuli voimaan 13.2.2008. Laki (45/2008) tuli voimaan 13.2.2008. Valtioneuvoston asetus Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välillä lentoyhtiöiden PNR- eli matkustajarekisteritietojen käsittelemisestä ja siirtämisestä Yhdysvaltojen sisäisen turvallisuuden ministeriölle tehdyn sopimuksen ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain väliaikaisesta soveltamisesta annetun asetuksen kumoamisesta (81/2008) Asetus tuli voimaan 13.2.2008. Valtioneuvoston asetus (365/2007) kumotaan. Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveysministeriöstä (90/2008) Asetus tulee voimaan 1.5.2008. Asetukseen tehdään ministeriön osastojakoa koskevat muutokset. Ministeriön tehtäviä koskevia säännöksiä tarkennetaan vuoden 2008 alusta tehtyjen ministeriöiden tehtäväjaon muutosten vuoksi. Myös virkamiesten kelpoisuusvaatimuksia ja eräitä muita säännöksiä täsmennetään joiltain osin muun muassa virastojen nimien ja virkanimien muutosten vuoksi. Teknisesti annetaan kokonaan uusi asetus. Valtioneuvoston asetus tuottoon liittyvän rahanpesun soveltamisalasta tietotekniikan käytöstä tullialalla tehdyssä yleissopimuksessa ja kuljetusvälineen rekisterinumeron sisällyttämisestä yleissopimuksessa lueteltuihin tietoihin tehdyn pöytäkirjan ja sen suomenkielisen oikaisupöytäkirjan voimaansaattamisesta sekä pöytäkirjan ja sen suomenkielisen oikaisupöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta (92/2008) Asetus tulee voimaan 14.4.2008. Pöytäkirja ja laki (904/2005) tulevat voimaan 14.4.2008. Valtioneuvoston asetus tullilain 23 b :n muuttamisesta annetun lain voimaantulosta (93/2008) Asetus tulee voimaan 14.4.2008. Laki (905/2005) tulee voimaan 14.4.2008. Valtioneuvoston asetus Kansallisesta audiovisuaalisesta arkistosta (94/2008) Asetus tuli voimaan 1.3.2008. Asetuksella säädetään arkiston johtokunnasta ja sen tehtävistä, henkilöstöstä, johtajan tehtävistä, kelpoisuusvaatimuksista, virkojen täyttämisestä ja virkavapaudesta, päätöksenteosta, asioiden ratkaisemisesta sekä valtion edustamisesta. Valtioneuvoston asetus tilatukijärjestelmän kansallisen varannon perustamisesta, tukitasoista ja tukioikeuksien vahvistamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 5 :n muuttamisesta (95/2008) Asetus tuli voimaan 20.2.2008. Asetuksella vahvistetaan sokerijuurikkaan lisäosan arvo tukivuodelle 2008. Valtioneuvoston asetus vuodelta 2008 maatalousyrittäjien opintorahana maksettavan tuen määrästä (96/2008) Asetus tuli voimaan 20.2.2008. Maatalousyrittäjien opintorahaan käytetään vuonna 2008 enintään 0,8 miljoonaa euroa. Valtioneuvoston asetus vuodelta 2007 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 19 :n muuttamisesta (97/2008) Asetus tuli voimaan 20.2.2008. Puutarhatuotteiden vuoden 2007 varastointituen tukitaso määrätään tukialueilla A ja B. Tuoretuotannon koneellisesti jäähdytettyjen varastojen yksikkötuen taso on 11,0 euroa/m3 ja muiden varastojen tukitaso 6,8 euroa/m3. Teollisuuden sopimustuotannon varastoille koneellisesti jäähdytettyjen varastojen yksikkötuen taso on 9,5 euroa/ m3 ja muiden varastojen taso 5,6 euroa/m3. Yksikkötuen tasoja joudutaan alentamaan, jotta komission päätöksen K(2004) 475, muut K(2005) 4411 tuen enimmäismäärää koskeva rajoite ei ylittyisi. Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta Asetus tulee voimaan 1.6.2008. Asetuksessa säädetään lääketieteen opiskelijan ja muun terveydenhuollon alan opiskelijan toimimisesta tilapäisesti laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä. Asetuksessa säädetään lisäksi laillistetun ammattihenkilön tehtävässä toimivan opiskelijan ohjaajasta. Valtioneuvoston asetus sotilasvammalain eräiden säännösten soveltamisesta annetun asetuksen 3 :n muuttamisesta (98/2008) Asetus tuli voimaan 1.3.2008. Lievävammaisen eli 10-25 prosentin sotainvalidin jakaessa laitoskuntoutusjaksonsa aviopuolisonsa kanssa, korvataan laitoskuntoutus yhteensä enintään 20 vuorokaudelta vuodessa. Mikäli lievävammainen sotainvalidi ei jaa laitoskuntoutusta aviopuolisonsa kanssa, on kuntoutuksen pituus edelleen 14 vuorokautta. Lievävammainen sotainvalidi voi jakaa laitoskuntoutuksensa aviopuolisonsa kanssa siten, että molemmat aviopuolisot ovat kuntoutuksessa enintään kymmenen vuorokautta. Momentti 7 Momentti 2/2008
2008_2lmu.fm Page 8 Friday, February 22, 2008 10:51 AM MIETINNÖT YM. Sähköisen aineiston pitkäaikaissäilyttämistä selvittäneen työryhmän muistio Opetusministeriön työryhmä esittää sähköisen aineiston pitkäaikaissäilyttämiseksi yhteisen tietojärjestelmän luomista. Yhteisellä tietojärjestelmällä pystyttäisiin tuottamaan uusia sähköisiä palveluita, tukemaan organisaatioiden omia toimintamalleja ja lisäämään organisaatioiden yhteistoimintaa. Keskitetty ratkaisu edistäisi osaltaan julkisen hallinnon tuottavuutta. Ratkaisussa tulee hyödyntää yhdenmukaista teknologiaa ja standardeja sekä varmistaa niiden laaja-alaisuus. Työryhmä esittää, että opetusministeriö asettaa kaksivuotisen kehittämishankkeen vuosille 2008 2009. Hankkeen tehtävänä on tuottaa toteuttamisratkaisuja kansalliselle pitkäaikaissäilyttämiselle. Varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan loppuraportti Raportissa esitetään että päivähoidon lainsäädäntö on uudistettava, lapsen edun ja hyvinvoinnin turvaaminen on nostettava keskiöön ja varhaiskasvatuksen palveluita on monipuolistettava. Lasten ja perheen tarpeisiin on vastattava tarjoamalla niin päiväkoti- ja perhepäivähoitoa kuin leikkipuistoja ja muuta avointa varhaiskasvatustoimintaa. Neuvottelukunta esittää, että henkilöstön koulutustasoa nostetaan ja osaamista kehitetään. Varhaiskasvatuksen kehittämiseksi tarvitaan kansallinen tutkimusohjelma, jotta hajanainen tutkimuskenttä saadaan koordinoidusti tuottamaan tietoa niin varhaiskasvatuksen toteuttamisen kuin päätöksenteon tueksi. Varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan loppuraportti on osoitteessa http:// www.stm.fi/resource.phx/publishing/documents/13883/index.htx. Immateriaalioikeusasioiden käsittelyn kehittämisvaihtoehtoja selvittäneen työryhmän mietintö Teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien immateriaalioikeusasioiden käsittely ehdotetaan keskitettäväksi markkinaoikeuteen. Teollisoikeuksia ovat muun muassa patentit, mallioikeudet, tavaramerkit ja toiminimet. Uudistus merkitsisi, että markkinaoikeuden asema ja tehtävät olisi arvioitava kokonaan uudelleen. Teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat rikosasiat käsiteltäisiin edelleen käräjäoikeuksissa. Työryhmä korostaa, että immateriaalioikeusasioiden käsittely on vaativaa ja edellyttää erityistä asiantuntemusta. Asioiden keskittäminen yhteen näihin asioihin erikoistuneeseen tuomioistuimeen lisäisi oikeusvarmuutta. Tämä vähentäisi tarvetta muutoksenhakuun ja samalla parantaisi suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä. Työryhmämietintö IPR-asioiden tuomioistuinkäsittelyn keskittäminen on osoitteessa http://www.om.fi/ 1201509904859. Yhdenvertaisuustoimikunnan välimietintö Syrjinnän kohteeksi joutuneiden tulisi saada mahdollisimman samanlainen oikeussuoja syrjintäperusteesta ja elämänalasta riippumatta. Näin katsoo toimikunta, jonka oikeusministeriö asetti tammikuussa 2007 selvittämään yhdenvertaisuuslainsäädännön eli yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja syrjintää koskevan sääntelyn uudistamista. Toimikunta linjaa välimietinnössään tarvittavan uudistuksen laajuutta ja vaihtoehtoja. Toimikunnan mukaan säännöksiä on nyt useissa eri laeissa, ja kokonaisuus on vaikeasti hahmotettava ja epäyhtenäinen. Ongelmana on, että syrjintäkieltojen soveltamisalassa, oikeussuojan laajuudessa ja neuvontapalveluiden ja muun asiantuntija-avun saatavuudessa on eroja syrjintäperusteesta ja elämänalasta riippuen. Lainsäädäntö toimii paljolti jälkikäteisen oikeussuojan ja yksilöiden reagoinnin varassa. Viranomaisille asetetut edistämisvelvoitteet ovat erilaisia syrjintäperusteesta riippuen. Lisäksi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussäännösten valvonta on jakaantunut useille eri viranomaisille, joiden asema, tehtävät ja toimivaltuudet eivät täysin vastaa toisiaan. Viranomaisten yhteistyö on vapaamuotoista. Myös yhteistyö viranomaisten ja sidosryhmien välillä perustuu pääosin epämuodolliseen yhteydenpitoon. Toimikunta on välimietinnössään pohtinut erilaisia malleja sekä lainsäädännön perusrakenteeksi että viranomaisorganisaation kehittämiseksi. Toimikunnan näkemyksen mukaan lainsäädännön uudistustyötä tulee jatkaa yhdenmukaistamalla tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädännön sisältöä. Lisäksi tulee selvittää mahdollisuudet kehittää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen tähtääviä toimia sekä parantaa yhteistyötä, osallistumista ja vuorovaikutusta sekä viranomaisten kesken että viranomaisten ja sidosryhmien välillä. Tasa-arvovaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun asemaa, tehtäviä, toimivaltuuksia ja voimavaroja tulee tarkistaa. Viranomaisorganisaation uudistuksessa tulisi toimikunnan mielestä ottaa huomioon tarve kehittää pidemmällä aikavälillä perus- ja ihmisoikeuksien edistämistä ja valvontaa myös kokonaisuutena kansainvälisten velvoitteiden ja suositusten mukaisesti. Toimikunta ehdottaa myös, että sen kokoonpanoa täydennettäisiin Elinkeinoelämän keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön edustajilla ja että sitä avustamaan perustettaisiin työelämä- ja kansalaisjärjestöjaostot. Toimikuntaa johtaa professori Matti Niemivuo Lapin yliopistosta. Tavoitteena on saada lopullinen ehdotus valmiiksi syyskuun 2009 loppuun mennessä. Toimikunnan välimietintö on osoitteessa http://www.om.fi/ 1201510078928. Poliisin hallintorakenteen kehittämistä valmistelleen työryhmän loppuraportti Työryhmä esittää, että Suomeen perustetaan poliisihallitus. Se muodostettaisiin nykyisestä sisäasiainministeriön poliisiosastosta sekä läänien poliisijohdoista. Vastaavanlainen keskusvirasto on myös muissa pohjoismaissa. Poliisihallitus johtaisi poliisin operatiivista toimintaa sekä ohjaisi poliisi- 8
2008_2lmu.fm Page 9 Friday, February 22, 2008 10:51 AM laitoksia ja poliisin valtakunnallisia yksiköitä. Sisäasiainministeriö vastaisi poliisitoimen poliittisesta ja strategisesta ohjauksesta. Työryhmän työ on jatkoa viime vuonna valmistuneelle väliraportille, jossa käsiteltiin paikallispoliisin toimintaa. INSPIRE-paikkatietodirektiivin toimeenpanoa valmistelleen työryhmän raportti Direktiivin päämääränä on saavuttaa toimiva kansallinen tietoinfrastruktuuri, jossa viranomaisten paikkatietoja tuottavat ja käyttävät prosessit ovat yhteensopivia, tehokkaita, luotettavia ja käyttäjien tarpeita vastaavia. Työryhmä katsoo, että kansallista päämäärää ei kaikilta osin saavuteta ainoastaan INSPIRE-direktiivin minimivaatimusten täytäntöönpanolla vaan eräitä toimenpiteitä on perusteltua toteuttaa direktiivin vaatimuksia laajempina tai nopeammalla aikataululla. Työryhmä arvioi, että direktiivin onnistuneesta toimeenpanosta saavutettavat hyödyt ovat jo julkisen hallinnon piirissä moninkertaisia direktiivin toimeenpanon kustannuksiin verrattuna. Myös kansalaisten ja yritysten saamat hyödyt ovat merkittäviä. Finanssivalvontatyöryhmän muistio Ministeri Antti Tanskasen johdolla työskennellyt työryhmä esittää, että perustetaan uusi yhdistetty rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, Finanssivalvonta. Sille siirtyisivät pääosin nykyisen Rahoitustarkastuksen ja Vakuutusvalvontaviraston tehtävät. Finanssivalvonta sijoitetaan Suomen Pankin yhteyteen. Sitä koskevien asioiden käsittely valtioneuvostossa kuuluisi valtiovarainministeriölle. ASETETUT TOIMIELIMET Uusi valtioneuvoston säädösvalmistelun kehittämistyöryhmä Oikeusministeriö on asettanut uuden valtioneuvoston säädösvalmistelun kehittämistyöryhmän (SÄKE III). Ministeriön ja eduskunnan edustajista koostuva työryhmä tukee ja koordinoi valtioneuvoston säädösvalmistelun kehittämistä ja toimii ministeriöiden hyvää lainvalmistelukäytäntöä edistävänä tiedonvaihto- ja ideointifoorumina. Työryhmä kartoittamaan perustuslakiin liittyviä selvitys- ja muutostarpeita Oikeusministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan ja kartoittamaan perustuslain toimivuuteen ja mahdollisiin muutostarpeisiin liittyviä kysymyksiä. Työryhmää johtaa oikeusministeri Tuija Brax. Työryhmässä selvitetään alustavasti jatkotarkastelun kohteeksi otettavia kysymyksiä. Selvityksiä on tarkoitus tehdä sekä virkatyönä että ulkopuolisena tilaustyönä. Työryhmän tehtävänä on arvioida hankkeen edellyttämiä selvitystarpeita ja ohjata selvitysten laatimista. Työryhmän selvitys- ja arviointityön pohjalta asetetaan syksyllä 2008 hallitusohjelman edellyttämä laajapohjainen parlamentaarinen valmisteluelin perustuslain mahdollista muuttamista varten. Työryhmän on määrä saada työnsä valmiiksi syyskuun alkuun mennessä. Työryhmä selvittämään seksuaalirikollisten lääkehoidon järjestämistä Oikeusministeriö on asettanut työryhmän selvittämään mahdollisuuksia järjestää seksuaalirikoksista tuomituille velvoittavaa lääketai muuta hoitoa. Lääkehoito voitaisiin määrätä ehdoksi esimerkiksi ehdonalaiseen vapauteen pääsylle. Seksuaaliviettiä lamaannuttavalla lääkityksellä pyritään estämään tuomittuja syyllistymästä uudelleen samaan rikokseen. Viime vuosina on kehitetty aiempaa tehokkaampia lääkkeitä vähemmillä sivuvaikutuksilla. Työryhmän tehtävänä on selvittää mahdollisuudet liittää lääkehoito vankilan ulkopuolella suoritettaviin rangaistuksiin, eli ehdolliseen rangaistukseen, ehdonalaiseen vapauteen, valvottuun koevapauteen, muihin yhdyskuntaseuraamuksiin sekä valmisteilla olevaan valvontarangaistukseen. Työryhmän on työssään kartoitettava seksuaalirikollisten hoidosta saatuja kansainvälisiä kokemuksia, arvioitava hoidon kustannuksia ja pohdittava lääkehoidon lääketieteellisiä, rikosoikeudellisia ja eettisiä näkökohtia sekä suhdetta ihmis- ja perusoikeuksiin. Selvityksen on valmistuttava 30.11.2008 mennessä. Samaan aikaan oikeusministeriön työryhmän rinnalla Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos ryhtyy tutkimaan lasten hyväksikäytöstä langetettujen tuomioiden ankaruutta ja perusteita. Kieliasiain neuvottelukunta aloitti uuden toimikauden Uusi kieliasiain neuvottelukunta on aloittanut toimintansa puheenjohtaja maaherra Rauno Saaren johdolla. Valtioneuvoston asettama neuvottelukunta on asiantuntijaelin, joka toimii oikeusministeriön yhteydessä. Sen tehtävänä on avustaa oikeusministeriötä kielilain ja siihen liittyvän lainsäädännön täytäntöönpanon ja soveltamisen seurannassa. Kieliasiain neuvottelukunnan toimikausi on 1.1.2008-31.12.2011. Uuden neuvottelukunnan ensimmäisiä tehtäviä on avustaa oikeusministeriötä kielilainsäädännön soveltamisesta koskevan kertomuksen valmistelussa. Valtioneuvoston antaa kertomuksen eduskunnalle vaalikausittain. Seuraava kertomus on annettava keväällä 2009. Työryhmä selvittää ei-työsuhteessa työskentelevien aseman parantamista Työministeri Tarja Cronberg on asettanut kolmikantaisen työryhmän selvittämään ei-työsuhteessa työskentelevien aseman parantamista. Ei-työsuhteessa työtä tekeviä ovat perhehoitajat, omaishoitajat sekä työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, kuntouttavaan työtoimintaan, työharjoitteluun, työelämävalmennukseen sekä yliopisto- ja ammattikorkeakouluharjoitteluun osallistuvat henkilöt. Momentti 9 Momentti 2/2008
2008_2lmu.fm Page 10 Friday, February 22, 2008 10:51 AM - Työpaikoilla samantyyppistä työtä tekeviä tulisi kohdella samojen periaatteiden mukaisesti, olipa kyseessä tavallisessa palkkatyössä, työkokeilussa tai työharjoittelussa oleva henkilö, työministeri Tarja Cronberg painottaa. - Ei-työsuhteessa työskentelevien asema on selvitettävä perusteellisesti. Työelämän todellisuus on muuttunut. Yhä useampi elää pätkätöiden ja projektityön arkea. Yhteiskunnassa tehdään paljon muutakin työtä kuin palkkatyötä tai yrittäjyyttä. Myös ei-työsuhteessa työtä tekevien määrä on suhteellisen suuri, Cronberg toteaa. Ei-työsuhteessa työskentelevien oikeudellista asemaa selvitetään eri hallinnonalojen yhteistyönä kolmikantaisessa työ- ja elinkeinoministeriön työryhmässä. Tavoitteena on ei-työsuhteessa työtä tekevien henkilöiden oikeudellisen aseman parantaminen siten, että työ- ja sosiaalilainsäädännön suojaa saataisiin ulotettua ei-työsuhteessa tehtävään työhön. Selvitystyön on tarkoitus valmistua toukokuun loppuun mennessä. Tämän jälkeen työryhmän tulee esittää tarvittavat lainsäädäntöehdotukset tai muut toimenpiteet ei-työsuhteessa olevien aseman parantamisesta tämän vuoden loppuun mennessä. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan ei-työsuhteessa työskenteleviin kuuluvat työharjoitteluun, työelämävalmennukseen, työkokeiluun ja työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvat henkilöt. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan piirissä ovat perhe- ja omaishoitajat ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvat henkilöt. Opetusministeriön hallinnonalalle kuuluvat yliopisto- ja ammattikorkeakouluharjoittelijat. Työryhmän puheenjohtajana toimii vanhempi hallitussihteeri Päivi Kantanen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Siinä ovat edustettuina sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö, työmarkkinaosapuolet ja Suomen Yrittäjät. KORKEIN OIKEUS KKO:2008:1 Asuntokauppa - Uusi asunto - Taloudellinen virhe Hinnanalennus Asunto-osakeyhtiön perustajaosakkaan laatimassa taloussuunnitelmassa hoitovastike ja vesimaksu oli arvioitu selvästi alhaisemmaksi kuin taloussuunnitelmaa laadittaessa olisi ollut ennakoitavissa. Asunto-osakeyhtiön osakkeita ostaneille oli siten annettu harhaanjohtavaa tietoa asunnon omistamiseen ja käyttöön liittyvistä taloudellisista velvoitteista. Kun annetun tiedon voitiin olettaa vaikuttaneen kauppoihin, ostajat olivat oikeutettuja saamaan hinnanalennusta taloudellisen virheen johdosta. AsuntokauppaL 4 luku 27 1 mom KKO:2008:2 Puolustaja - Puolustajan palkkion korvaaminen valtiolle Syyntakeettomana rangaistukseen tuomitsematta jätetty velvoitettiin korvaamaan valtiolle sen varoista hänen puolustajalleen maksettu palkkio ja kulukorvaus oikeusavun omavastuuosuutta vastaavalta osalta. ROL 2 luku 11 KKO:2008:3 Todistelukustannukset Kysymys siitä, oliko rikoksesta rangaistukseen tuomitun vastaajan velvollisuus korvata todistelukustannukset valtiolle hänen henkilökohtaisiin ja taloudellisiin oloihinsa nähden kohtuuton. (Ään.) ROL 9 luku 1 KKO:2008:4 Todistelukustannukset Päihdetutkimuskulut Kysymys siitä, oliko rattijuopumuksesta rangaistukseen tuomitun vastaajan velvollisuus korvata valtiolle päihdetutkimuskulut hänen henkilökohtaisiin ja taloudellisiin oloihinsa nähden kohtuuton. (Ään.) ROL 9 luku 1 KKO:2008:5 Asianajaja - Kurinpito Oikeudenkäyntikulut Asianajaja, jolle Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunta oli määrännyt kurinpitorangaistuksen, valitti päätöksestä hovioikeuteen. Asianajajan menettelystä kantelun tehnyt antoi asianajajan valituksen johdosta hovioikeuden pyytämän kirjallisen lausuman. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, ettei asianajaja ollut velvollinen korvaamaan kantelijalle lausuman antamisesta aiheutuneita kuluja. KKO:2008:6 Oikeudenkäyntimenettely Syyte - Syytteen muuttaminen - Syytteen tarkistaminen Tahallisuus Syyttäjä vaati käräjäoikeudessa vastaajalle rangaistusta ensisijaisesti tapon yrityksestä ja toissijaisesti törkeästä pahoinpitelystä. Käräjäoikeus tuomitsi vastaajan törkeästä pahoinpitelystä, koska oli jäänyt näyttämättä, että vastaaja olisi tahallaan yrittänyt tappaa asianomistajan ja koska hän oli hankkinut asianomistajalle apua niin ajoissa, että tämän henki oli saatu pelastetuksi. Syyttäjä vaati valituksessaan hovioikeudessa vankeusrangaistuksen korottamista. Asianomistaja kuoli valitusajan jälkeen, minkä vuoksi syyttäjä ilmoitti tarkistavansa syytettä siten, että hän vaati vastaajalle rangaistusta ensisijaisesti taposta sekä toissijaisesti törkeän pahoinpitelyn lisäksi törkeästä kuolemantuottamuksesta. Kysymys siitä, voitiinko valitusajan jälkeen tehty rangaistusvaatimus tutkia. (Ään.) OK 26 luku 1 OK 26 luku 1 a ROL 5 luku 17 KKO:2008:7 Asunto-osakeyhtiö - Yhtiökokouksen päätöksen moite Asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen yksinkertaisella äänten enemmistöllä tekemä päätös, jolla oli yleisesti kielletty tupakointi asuntojen oleskeluparvekkeilla, 10
2008_2lmu.fm Page 11 Friday, February 22, 2008 10:51 AM oli asunto-osakeyhtiölain 48 :n 1 momentin 2 kohdan nojalla mitätön. AsOYL 48 1 mom 2 kohta KKO:2008:8 Kiinteistön kauppa - Laatuvirhe - Reklamaatio Kiinteistön ostaja purki kiinteistöllä olleen rakennuksen ja ilmoitti sen jälkeen rakenteissa havaituista virheistä myyjälle. Kysymys siitä, mikä merkitys rakennuksen purkamisella on ostajan oikeuteen vedota virheisiin. MK 2 luku 25 1 mom KKO:2008:9 Vakuutusyhtiö Oikeudenkäyntikulut - Arvonlisävero Oikeudenkäyntimenettely Hovioikeus oli velvoittaessaan muutoksenhakemuksensa hävinneen A:n korvaamaan vastapuolena olleen vakuutusyhtiön oikeudenkäyntikulut hylännyt vakuutusyhtiön vaatimuksen kulujen arvonlisäveron osalta, koska vakuutusyhtiö ei ollut näyttänyt, ettei se voinut vähentää veroa omassa verotuksessaan. Koska A ei ollut riitauttanut kuluvaatimusta sanotuilta osin eikä hovioikeus ollut asiaa käsiteltäessä kiinnittänyt asianosaisten huomiota tähän kysymykseen, hovioikeus ei olisi saanut mainitsemallaan perusteella hylätä vaatimusta. Vakuutusyhtiön ilmoitusta, että asianajokulu liittyi sen arvonlisäverottomaan toimintaan, ei ollut syytä epäillä. Myös asianajolaskuun sisältynyt arvonlisävero tuomittiin korvattavaksi oikeudenkäyntikuluna. KKO:2008:10 Syyttömästi vangitun korvaus Vahingonkorvaus - Vahingonkorvauslain soveltamisala - Julkisyhteisön korvausvastuu - Korvattava vahinko A oli otettu etsintäkuulutuksen perusteella kiinni vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa varten ja toimitettu vankikuljetuksella sijoitusvankilaansa, josta hänet oli saapumispäivän aamuna päästetty ehdonalaiseen vapauteen. Kysymys A:n oikeudesta korvaukseen runsaat kolme vuorokautta kestäneen vapaudenmenetyksen hänelle aiheuttamasta kärsimyksestä. (Ään.) L syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta VahL 3 luku 2 KKO:2008:11 Verorikkomus Vahingonkorvaus Konepajayhtiön toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet olivat jättäneet suorittamatta valtiolle yhtiön 10.8.2000-15.1.2001 erääntyneitä ennakonpidätyksiä, työnantajan sosiaaliturvamaksuja ja arvonlisäveroja maksaen niistä vain osan. Lisäksi yhtiö oli mainittuna aikana maksanut veronsaajan kanssa tehtyyn maksusuunnitelmaan sisältyneitä aikaisemmin suorittamatta jääneiden verojen ja maksujen eriä. Ottaen huomioon muun muassa yhtiön pyrkimys yhteistoimintaan veronsaajan kanssa, velallisen realistisiin odotuksiin perustuva tarkoitus suoriutua velvoitteistaan sekä yhtiön tavoitteleman rahoitusjärjestelyn ja tammikuun 2001 lopulla alkaneen yrityssaneerauksen valmistelun vaatima aika, verojen ja maksujen laiminlyönnin ei katsottu johtuneen tarkoituksesta hankkia hyötyä veronsaajan kustannuksella. Syyte ja korvausvaatimukset hylättiin. RL 29 luku 4 1 mom KKO:2008:12 Verorikkomus Oikeudenkäyntikulut - Valtion korvausvastuu Yhtiö oli jättänyt suorittamatta valtiolle ennakonpidätyksiä, työnantajan sosiaaliturvamaksuja ja arvonlisäveroja noin puolentoista vuoden ajalta maksaen niistä osan. Mainittuja veroja ja maksuja koskeva yhtiön velka oli tuona aikana kasvanut merkittävästi samalla kun yhtiön ostovelat ja velat rahoituslaitoksille olivat pienentyneet. Yhtiön hallituksen ainoan jäsenen katsottiin syyllistyneen verorikkomukseen. Kysymys myös valtion vapauttamisesta korvaamasta syytetylle hovioikeuden tuomitsemia oikeudenkäyntikuluja, kun syyttäjä ei ollut hakenut muutosta hovioikeuden tuomioon. Vrt. KKO:2005:31 RL 29 luku 4 1 mom ROL 9 luku 1 a 1 mom (243/2006) KKO:2008:13 Verorikkomus Syyteoikeus - Syyteoikeuden vanhentuminen Vahingonkorvaus Yhtiön hallituksen jäsenet olivat 10.12.2002-15.8.2003 jättäneet suorittamatta valtiolle yhtiön erääntyneitä ennakonpidätyksiä, sosiaaliturvamaksuja ja arvonlisäveroja. Yhtiön katsottiin olleen maksukyvytön 4.6.2003 alkaen, minkä vuoksi syyte verorikkomuksesta hylättiin sen jälkeiseltä ajalta. Sitä edeltäneeltä ajalta syyte hylättiin vanhentuneena. Kun otettiin huomioon yhtiön taloudellisten vaikeuksien syyt sekä verrattiin yhtiön ennen 4.6.2003 omasta aloitteestaan ja verottajan kanssa tehdyn maksusuunnitelman mukaisesti maksamien verojen ja maksujen määrää niihin määriin, jotka oli maksettu muille velkojille, sekä verottajalle ja muille velkojille maksamatta jääneisiin määriin, verojen ja maksujen laiminlyöntien ei katsottu johtuneen tarkoituksesta hankkia hyötyä verottajan kustannuksella. Vahingonkorvausvaatimus 4.6.2003 edeltäneeltä ajalta hylättiin. RL 29 luku 4 1 mom RL 8 luku 1 1 mom KKO:2008:14 Maksusuoja Rikosvahingon korvaaminen Kun A oli oikeudessa velvoitettu suorittamaan B:lle rikosperusteista vahingonkorvausta, Valtiokonttori oli päättänyt maksaa B:lle osan tuomitusta korvauksesta, jolloin suoritusta vastannut osuus korvauksesta oli rikosvahinkolain 19 :n 1 momentin (1110/1990) nojalla siirtynyt valtiolle. A oli kuitenkin tämän jälkeen vilpittömässä mielessä maksanut koko tuomitun vahingonkorvauksen B:lle. Momentti 11 Momentti 2/2008
2008_2lmu.fm Page 12 Friday, February 22, 2008 10:51 AM A:n suorittamaa maksua oli pidettävä pätevänä myös siltä osin kuin oikeus korvaukseen oli jo ennen maksua siirtynyt valtiolle. A ei näin ollen ollut velvollinen suorittamaan valtiolle sen takautumisoikeuden nojalla velkomaa määrää. RikosvahinkoL 19 1 mom (1110/ 1990) KKO:2008:15 Osamaksukauppa - Tilitys Arvonlisävero Yhtiö oli ostanut koneita osamaksusopimuksin. Rahoitusyhtiö, jolle myyjä oli siirtänyt oikeutensa, haki osamaksukauppalain 3 :n tarkoittamaa tilitystä sen jälkeen, kun yhtiö oli asetettu konkurssiin. Kysymys siitä, oliko tilityksessä yhtiön hyväksi luettava esineen arvo määrättävä arvonlisäverollisena. L osamaksukaupasta 3 KKO:2008:16 Vahingonkorvaus - Sopimussuhteeseen perustuva vastuu B Oy:n tuli suorittaa A Oy:n tehtaalla eräs sähköteknisten töiden urakka. B:n pyynnöstä A luovutti vastikkeetta nosturin ja sen kuljettajan B:n käyttöön. Nosturin käytössä katsottiin olevan kyse B:n sopimusvelvoitteiden täyttämiseen kuuluvasta aputyöstä. Kun muuta ei ollut sovittu, B oli vastuussa nosturin käytöstä A:lle aiheutuneesta vahingosta. KKO:2008:17 Yksityistie - Tietoimitus Oikeudenkäyntimenettely Maaoikeus ei saanut ottaa viran puolesta asianosaisten suostumuksellakaan ratkaistavaksi kysymystä tieoikeudesta toimituksen kohteena olleeseen tiehen liittyneeseen toiseen tiehen, kun tätä asiaa ei ollut käsitelty toimituksessa. KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Yleishallintoasiat KHO:2008:1 Kuntajako - Hallintovalitus - Erityisen painava syy - Helsingin seutu Valtioneuvosto oli kuntajakolain nojalla päättänyt kuntajaon muuttamisesta Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin välillä siten, että Helsingin kaupunkiin liitetään niin sanottu Västerkullan kiilan alue Vantaan kaupungista sekä lounaisosa Sipoon kunnasta. Päätös merkitsi samalla myös yleisen hallinnollisen aluejaotuksen osittaista muuttamista Helsingin seudulla. Korkein hallinto-oikeus katsoi päätöksestä tarkemmin ilmenevillä perusteilla, että kuntajaon muutos täytti kuntajakolain 3 :n 1 momentin 1-4 kohdissa säädetyt yleiset oikeudelliset edellytykset kuntajaon muutokselle. Sipoon kunnan vastustuksen vuoksi kuntajaon muutos voitiin kuntajakolain 5 :n 2 momentin mukaan jo tästä syystä tehdä vain erityisen painavilla 3 :n mukaisilla edellytyksillä. Valtioneuvoston päätöksen lainmukaisuutta ratkaistaessa oli tältä osin otettava huomioon, että kysymyksessä oli erityinen Helsingin seutuun kuuluva alue, jolla tarkoitetaan pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien muodostamaa aluetta. Se oli maan muista kunnallisista jaotuksista poikkeava alue. Tämä ilmeni muun ohella siitä, että valtioneuvoston vuonna 2000 maankäyttöja rakennuslain nojalla antamissa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa Helsingin seutu oli asetettu muuhun maahan verrattuna erityiseen asemaan. Kun otettiin huomioon liitosalueen sijainti ja sen merkitys Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen hallitulle ja tasapainoiselle kehittämiselle sekä liitoksen luomat edellytykset parantaa Helsingin seudun asuntorakentamista sekä liikenneyhteyksiä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti, kuntajakolain 3 :n yleiset edellytykset täyttyivät kuntajakolain 5 :n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla myös erityisen painavina. Valtioneuvoston päätös ei ollut lainvastainen. Kuntajakolaki 3 ja 5 KHO:2008:3 Opetustoimi Perusopetus Erityisopetus Valituskielto Valituslaji Hallintovalitus Kunnallisvalitus Valitusviranomainen Virheellinen valitusosoitus Kunnan opetuspäällikkö oli hylännyt huoltajien hakemuksen oppilaan siirtämisestä yleisopetuksesta erityisopetukseen. Perusopetuslain 42 :ssä ei mainita niiden päätösten joukossa, joihin haetaan muutosta hallintovalituksin, päätöstä, joka koskee hakemusta oppilaan siirtämiseksi perusopetuslain 17 :n 2 momentissa tarkoitettuun erityisopetukseen. Pykälään ei liioin sisälly valituskieltoa, joka estäisi valittamisen tällaisesta päätöksestä. Kysymyksessä oleva erityisopetukseen pääsemistä koskevaan hakemukseen annettu päätös koski yksittäistä oppilasta. Päätös voitiin asiasisällöltään rinnastaa sellaiseen päätökseen, jonka nojalla oppilas on siirretty erityisopetukseen vastoin huoltajan tahtoa, ja josta päätöksestä saa hakea muutosta valittamalla. Molemmissa tapauksissa arvioidaan lähinnä päätöksen pedagogista asianmukaisuutta. Tähän nähden muutoksenhakusäännöksiä oli tulkittava niin, että päätöksestä, joka koski oppilaan pääsemistä erityisopetukseen, haetaan muutosta hallintovalituksin lääninhallitukselta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Perusopetuslaki 17 2 mom. ja 42 HE 86/1997 vp HE 205/2002 vp PeVL 70/2002 vp SiVM 18/2002 vp KHO:2008:4 Julkisoikeudellinen lastensuojelu - Huostaanottopäätöksen täytäntöönpano toisessa Pohjoismaassa - Toimivaltainen viranomainen - Bryssel IIa-asetus - Yksityisoikeu- 12
2008_2lmu.fm Page 13 Friday, February 22, 2008 10:51 AM den alan yhteistyö Euroopan unionissa Korkein hallinto-oikeus oli päättänyt pyytää Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisun ns. Bryssel IIa-asetuksen (Neuvoston asetus (EY) N:o 2201/2003) soveltamisesta Ruotsin viranomaisten antaman lapsen huostaanottoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoon Suomessa. Saatuaan ennakkoratkaisun Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta korkein hallinto-oikeus siirsi asian toimivaltaiseen käräjäoikeuteen ratkaistavaksi, koska huoltoa tai hoitoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa varten tapahtuvasta luovuttamisesta Islantiin, Norjaan, Ruotsiin tai Tanskaan annettua lakia (761/1970) ei mainitun EU-asetuksen vuoksi voitu soveltaa asiassa. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 27.11.2007 asiassa C-435/ 06 antama tuomio Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa annetun neuvoston asetuksen soveltamisesta annetun lain (1153/2004) 2 Neuvoston asetus (EY) N:o 2201/2003 (27.11.2003) tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta KHO:2008:5 Kansalaisuusasia - Henkilöllisyys - Epäselvä henkilöllisyys - Väestötietojärjestelmään merkitty henkilöllisyys - Asumisajan alkaminen Sen jälkeen, kun A oli vuonna 1990 merkitty väestötietojärjestelmään esittämällään henkilöllisyydellä, hän oli hakenut vuonna 1992 Ruotsissa turvapaikkaa eri nimellä ja syntymäajalla. A oli peruuttanut Ruotsissa vireille pannun hakemuksen ja palannut Suomeen vuonna 1993. Ottaen huomioon kansalaisuuslain 6 :n 3 momentin säännökset, A:n henkilöllisyyttä voitiin pitää luotettavasti selvitettynä Ulkomaalaisviraston päätöksentekohetkeen 28.1.2005 mennessä. Kansalaisuuslain 15 :n 2 momentin säännös asumisajankohdan alkamisesta ei tule sovellettavaksi, koska henkilöllisyyttä ei ole tarvinnut selvittää, vaan sitä pidetään selvitettynä yksinomaan 6 :n 3 momentissa säädettyjen edellytysten täytyttyä. Kansalaisuuslaki (359/2003) 6 3 mom., 13 1 mom., 15 2 mom. KHO:2008:7 Verkkotunnus - Verkkotunnuksen peruuttaminen - Ilmeinen jälleenluovutustarkoitus - Varastointi - Määrä - Yleissana - Käyttö - Kollaboraatio Yhtiön kokoon nähden suuren määrän yleissanoista muodostuvia verkkotunnuksia rekisteröineen yhtiön ei katsottu hankkineen verkkotunnuksiaan ilmeisessä jälleenluovutustarkoituksessa. Yhtiön toiminnasta ja liiketoimintasuunnitelmasta saadun selvityksen perusteella ei voitu katsoa, ettei yhtiön verkkotunnuksilla olisi yhteyttä sen elinkeinotoimintaan tai ettei yhtiöllä olisi resursseja ylläpitää verkkotunnuksilla palveluja. Verkkotunnusten käyttö kolmannen asteen internet-osoitteen muodossa oli verkkotunnuslain mukaista verkkotunnusten käyttöä. Yhtiön tarjoamaa kollaboraatioalustaa ei voitu samaistaa verkkotunnuksen luovuttamiseen. Verkkotunnusten peruuttamiselle verkkotunnuslain 12 :n 1 momentin 9 kohdassa säädetyt edellytykset eivät täyttyneet. Verkkotunnuslaki 12 1 mom. 9kohta KHO:2008/ taltio 164 Takautuva televisiomaksu - Perustevalitus - Jatkovalitus - Valituslupa Hallinto-oikeuden perustevalitukseen antamasta päätöksestä valittaminen oli luvanvaraista takautuvaa televisiomaksua koskevassa asiassa. Laki verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin 8 Laki valtion televisio- ja radiorahastosta 36 3 mom. Hallintolainkäyttölaki 13 2 mom. Verotusasiat KHO:2008:6 Tulon veronalaisuus - Osinkotulo - Erilajiset osakesarjat - Yhtiöjärjestys Hakijoiden tarkoitus oli perustaa lääkäritoimintaa harjoittava osakeyhtiö. Lääkärit merkitsivät yhtiön osakkeet joko itse tai omistamansa holdingyhtiön kautta. Perustettavan yhtiön osakkeet jakautuivat kantaosakesarjaan ja useisiin vastaanotto-osakesarjoihin. Jokaiselle toimintaan mukaan tulevalle lääkärille oli yhtiössä oma vastaanotto-osakesarja. Yhtiöjärjestyksen määräyksen mukaan kunkin vastaanotto- ja kantaosakesarjan oikeus yhtiön varoihin määräytyi asianomaisen osakesarjan toimintatuloksen ja aikaisemmilta vuosilta jakamattomien toimintatulosten yhteismäärän mukaan. Kantaosakesarjan toimintatulos laskettiin hallinnointitoiminnosta ja kunkin vastaanotto-osakesarjan toimintatulos laskettiin kyseisestä vastaanottotoiminnosta. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön laskentatoimi oli hoidettava siten, että kutakin osakesarjaa vastaava toimintatulos oli todennettavissa. Kun osingon peruste oli määrätty yhtiöjärjestyksessä eikä osakkailla ollut harkintavaltaa osingonjaon kohdistumisessa osakesarjojen kesken, yhtiön jakama osinko katsottiin, lainsäädännön nykytila huomioon ottaen, veronalaiseksi osinkotuloksi, joka verotetaan osingonsaajasta riippuen siten kuin tuloverolaissa ja elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa säädetään. Ennakkoratkaisu verovuosille 2007-2008. Äänestys 3-1-1. Laki elinkeinotulon verottamisesta 6 1 mom. 2 kohta ja 6 a Tuloverolaki 33 b KHO:2008/ taltio 26 Arvonlisävero - Palautushakemus - Hakemuksen tekemiselle säädetty määräaika - Vähentämättä jääneen arvonlisäveron siirtäminen tilikaudelta toiselle Verovirasto oli hylännyt A:n 30.11.2005 saapuneen arvonlisäveron palautushakemuksen vuoden 2002 joulukuulta myöhästyneenä siltä osin kuin palautettavaksi haet- Momentti 13 Momentti 2/2008
2008_2lmu.fm Page 14 Friday, February 22, 2008 10:51 AM tuun määrään oli sisältynyt tilikaudelta 1.1.-31.12.2001 ostoenemmyyden vuoksi siirtynyttä veroa, koska hakemusta ei ollut tältä osin tehty arvonlisäverolain 191 :n 2 momentissa säädetyssä kolmen vuoden määräajassa tilikauden päättymisestä. Myös hallinto-oikeus oli hylännyt A:n valituksen samalla perusteella. Asiassa ensisijaisesti sovellettava säännös oli kuitenkin arvonlisäverolain 149 :n 1 momentti. Sen nojalla verovelvollinen voi tilikauden päätyttyä valita, hakeeko hän tilikaudelta vähentämättä jääneen veron palautuksena takaisin verovirastolta vai siirtääkö hän sen seuraavalle tilikaudelle. A oli siirtänyt tilikaudelta 1.1.- 31.12.2001 vähentämättä jääneen veron seuraavalle tilikaudelle. Ajalta 1.1.-31.5.2002 A oli antanut ei toimintaa -ilmoitukset. A oli ilmoittanut tilikaudelta 1.1.- 31.12.2001 vähentämättä jääneen veron kesäkuun 2002 valvontailmoituksessa ja siirtänyt sitä eteenpäin seuraaville kuukausille siten, että tilikauden 1.1.-31.12.2002 päättyessä vähentämättä jäänyttä veroa oli vielä ollut yli 10 000 euroa. Tilikaudelta 1.1.-31.12.2002 kaikki valvontailmoitukset oli annettu ajallaan. Siirto oli myös tehty johdonmukaisesti eikä ilmoituksia ollut jälkeenpäin korjailtu. Korkein hallinto-oikeus katsoi toisin kuin verovirasto ja hallinto-oikeus, että A:n palautushakemuksessa oli kysymys palautuksen hakemisesta tilikaudelta 1.1.-31.12.2002. Tämän vuoksi A:n 30.11.2005 saapunutta palautushakemusta ei olisi tullut hylätä arvonlisäverolain 191 :n 2 momentin nojalla myöhästyneenä siltä osin kuin palautettavaksi haettuun määrään oli sisältynyt tilikaudelta 1.1.-31.12.2001 ostoenemmyyden vuoksi siirtynyttä arvonlisäveroa. Näillä perusteilla korkein hallinto-oikeus hyväksyi A:n valituksen, kumosi hallinto-oikeuden ja veroviraston päätökset sekä palautti asian verovirastolle A:n arvonlisäveron palautushakemuksen uudelleen käsittelemistä varten. Arvonlisäverolaki 149 1 mom. ja 191 2 mom. KHO:2008/ taltio 55 Elinkeinotulon verotus - Yritysmuodon muutos - Osakeyhtiön muuttaminen kommandiittiyhtiöksi Osakeyhtiö oli tarkoitus muuttaa kommandiittiyhtiöksi osakeyhtiölain 19 luvun 4 :n 2 momentin mukaisesti ja kommandiittiyhtiön oli tarkoitus tämän jälkeen jatkaa osakeyhtiön toimintaa. Kun osakeyhtiön muuttaminen kommandiittiyhtiöksi ei kuulu tuloverolain 24 :n 1 momentin 1-5 kohdissa mainittuihin toimintamuodon muutoksiin eikä sitä voida pitää 1 momentin 6 kohdan mukaisesti 1-5 kohtiin rinnastettavana tapauksena, osakeyhtiön katsottiin purkautuvan verotuksessa. Ennakkoratkaisu verovuosille 2007 ja 2008. Tuloverolaki 24 1 mom. Laki elinkeinotulon verottamisesta 51 d Ympäristöasiat KHO:2008:2 Maankäyttö ja rakentaminen - Poikkeaminen - Toimivalta - Kunta - Alueellinen ympäristökeskus Rakennushankkeessa oli kysymys poikkeamisesta asemakaavana voimassa olleen rakennuskaavan asuinpientalojen korttelialueen (AP) asuntojen lukumäärää koskevasta kaavamääräyksestä. Koska asemakaavassa korttelialueelle osoitettu rakennusoikeus ei rakennushankkeen seurauksena ylittynyt, poikkeuksen myöntäminen kuului kunnan toimivaltaan. Maankäyttö- ja rakennuslaki 171 1 mom. ja 171 2 mom. 2 kohta KHO:2008:9 Luonnonsuojelu - Luonnonsuojelulaki - Toimenpidekielto - Väliaikainen toimenpidekielto - Puhevalta - Asian vireillepano - Päätöksen valituskelpoisuus - Luonnonsuojelun toteuttaminen Luonnonsuojelulain 55 :stä ilmenee, että pykälän tarkoituksena on turvata toisaalta tietyllä alueella olevia suojeltavia arvoja alueen suojelun toteuttamisen ollessa vielä kesken ja toisaalta väliaikaisen toimenpidekiellon kohteeksi joutuneen alueen omistajaa, jolla pykälän 2 momentissa säädetyin edellytyksin on oikeus saada valtiolta korvaus. Luonnonsuojelulain 55 :ssä, toisin kuin lain 57 :n 2 momentissa, ei säädetä asian vireilletulosta. Luonnonsuojelulain 57 :n 2 momentissa on luonnonsuojelulain vastaisen menettelyn vuoksi haittaa kärsivälle säädetty, momentissa mainituin edellytyksin, oikeus pakkokeinoja koskevan asian vireillepanoon alueellisessa ympäristökeskuksessa. Kun otetaan huomioon edellä selostettu suojelun toteuttamista koskeva sääntely kokonaisuudessaan, kysymystä luonnonsuojelulain 55 :n mukaisen väliaikaisen toimenpidekiellon antamisesta ei ollut tarkoitettu ratkaistavaksi alueelliselle ympäristökeskukselle tehtävän hakemuksen pohjalta. Luonnonsuojelulain 55 :ssä tarkoitettua alueen käyttämistä koskevasta havainnosta voi ilmoittaa ympäristökeskukselle, ja ympäristökeskuksella oli tähän pykälään perustuva toimimisvelvollisuus. Ilmoituksen tekijällä ei kuitenkaan luonnonsuojelulain 55 :n perusteella ja ottaen huomioon hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin ja 6 :n 1 momentin ollut oikeutta valittaa ympäristökeskuksen vastauksesta, jolla se oli ilmoittanut, ettei se ryhdy asiassa toimenpiteisiin. Luonnonsuojelulaki (1096/1996) 55 ja 57 Hallintolainkäyttölaki 5 ja 6 KHO:2008:10 Kaivoslaki - Valtaus - Valtausalueen laajuus - Valtaushakemuksen aiheellisuus - Kaivoskivennäisten esiintymistä koskeva otaksunta - Hakemukseen liitettävät selvitykset Luonnonsuojelukohteet Yhdellä hakemuskirjelmällä oli haettu valtausta 18 alueelle uraanin ja toriumin etsimiseen. Vierekkäin sijaitsevat valtausalueet muodostivat kokonaisuuden, jonka pinta-ala oli yli 15 neliökilometriä. Kaivoslain 5 :n 1 momentin mukaan valtausalue saa olla enintään yhden neliökilometrin suuruinen. Yhdellä hakemuskirjelmällä on kuitenkin mahdollista hakea useampaakin kuin yhtä valtausta, eikä saman hakijan nimissä olevien valtausalueiden lukumäärää ole kaivoslaissa rajoitettu. Hakemuksen kaivoslain 8 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu aiheellisuus ja mahdollisten kaivoslain 6 :ssä tarkoitettujen valtauksen esteiden 14
2008_2lmu.fm Page 15 Friday, February 22, 2008 10:51 AM olemassaolo on kuitenkin arvioitava jokaisen haetun valtausalueen osalta erikseen kuten myös se, ettei toiminta ole kaivoslain 71 :n 2 momentissa viitattujen, luonnonsuojelulaissa tarkoitettujen alueellisesti täsmennettyjen kohteiden suojelun vastaista. (Ään. 4-1 valtausalueen pinta-alaa koskevan säännöksen merkityksestä) Kaivoslaki 5 1 mom., 8 1 mom. ja 71 2 mom. KHO:2008/taltio 103 Metsästyslaki - Poikkeus suden rauhoitusajasta - Valitusoikeus - Kiinteistön omistaja - Reviirialue - Metsästysoikeus Suden rauhoitusajasta poikkeamiseen myönnetyn luvan käyttämisen edellytykseksi oli maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä määrätty, että käyttäjällä on pyyntiin käytettävillä alueilla metsästysoikeus. A:lla, joka omisti kiinteistön päätöksessä tarkoitetun susilauman reviirialueella, oli ministeriön päätöksestä huolimatta edelleen oikeus määrätä metsästyksestä alueellaan, eikä päätös velvoittanut häntä metsästysoikeuden myöntämiseen luvan haltijalle. Päätöksellä, jolla B:lle oli myönnetty metsästyslain 41 :n 2 momentissa tarkoitettu poikkeus, ei ollut muutoinkaan rajoitettu A:n oikeuksia kiinteistön omistajana. Ministeriön päätös ei vaikuttanut A:n oikeuteen tai etuun välittömästi hallintolainkäyttölain 6 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. A:lla ei näin ollen ollut valitusoikeutta asiassa. Metsästyslaki 6, 41 2 mom. ja 90 1 mom. Hallintolainkäyttölaki 6 1 mom. KHO:2008/taltio 279 Maankäyttö ja rakentaminen - Poikkeaminen - Yleiskaava - Ehdoton rakentamisrajoitus - Tarve poikkeamiseen - Yleiskaavamääräys - VR-alue - Omakotitalo Omakotitalo oli tarkoitus sijoittaa vahvistetussa yleiskaavassa retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR) varatulle alueelle. Yleiskaavamääräyksen mukaan alueella oli sallittua vain yleiseen virkistystoimintaan ja maa- ja metsätalouden harjoittamiseen liittyvä rakentaminen. Kaavamääräys, jolla oli ennalta määritelty, millainen rakentaminen vaikeuttaa yleiskaavan toteuttamista, oli voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 43 :n 2 momentissa säädetyin oikeusvaikutuksin. Kun rakennuksen käyttötarkoitus oli vastoin kaavamääräystä, vaikeutti suunniteltu rakentaminen yleiskaavan toteuttamista, ja poikkeus yleiskaavasta aiheutuvasta rakentamisrajoituksesta oli tarpeen. Maankäyttö- ja rakennuslaki 43 2 mom. ja 171 KKO:N VALITUSLUVAT VL:2008-1 Kiinteistön kauppa - Vallintavirhe Oikeudenkäyntimenettely - Pääkäsittely hovioikeudessa Kysymys siitä, oliko kiinteistönkaupan kohteessa maakaaren 2 luvun 18 :ssä tarkoitettu vallintavirhe, kun myyjä ei ollut ilmoittanut ostajalle lomarakennuksen rakentamista koskevan poikkeamislupahakemuksen hylkäämisestä. Kysymys myös siitä, olisiko hovioikeuden tullut toimittaa pääkäsittely. VL:2008-2 Törkeä sisäpiirintiedon väärinkäyttö Arvopaperimarkkinoita koskeva tiedottamisrikos Rangaistuksen määrääminen - Rangaistuksen mittaaminen Yhteisösakko Menettämisseuraamus Oyj:n hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja, jotka olivat yhtiön järjestämän osakeannin ja -myynnin yhteydessä myyneet omistamiaan yhtiön osakkeita, tuomittiin hovioikeudessa törkeästä sisäpiirintiedon väärinkäytöstä ja kolmesta arvopaperimarkkinoita koskevasta tiedottamisrikoksesta ehdollisiin vankeusrangaistuksiin sekä menettämään valtiolle rikoksen tuottama taloudellinen hyöty. Lisäksi hovioikeus tuomitsi yhtiön yhteisösakkoon, mutta hylkäsi syyttäjän yhtiöön kohdistaman hyödyn menettämistä koskevan vaatimuksen. Kysymys rangaistusten määräämisestä, yhteisösakon mittaamisesta ja menettämisseuraamuksista. VL:2008-3 Lapsen elatus - Elatusavun muuttaminen Kysymys siitä, voitiinko lapselle tuomiolla vahvistetun elatusavun määrää korottaa sillä perusteella, että elatusavun vahvistamisen jälkeen oli käynyt ilmi, että elatusapuvelvollinen oli oikeudenkäynnissä ilmoittanut tulonsa olennaisesti todellista pienemmiksi. VL:2008-4 Puolustaja - Puolustajan palkkio Kysymys rikosasian vastaajalle määrätyn puolustajan oikeudesta saada palkkio valtion varoista. VL:2008-5 Oikeudenkäyntimenettely - Pääkäsittely hovioikeudessa Kysymys muun muassa hovioikeuden velvollisuudesta toimittaa pääkäsittely työsopimuslakirikkomusta koskevassa asiassa. VL:2008-6 Avioliitto - Puolisoiden varallisuussuhteet - Puolison elatus Aviopuolisot A ja B olivat yhdessä tehneet määräaikaisen, sittemmin päättyneen asuinhuoneiston vuokrasopimuksen. B oli muuttanut huoneistosta pois, minkä jälkeen A oli yksin maksanut huoneiston vuokran. Kysymys siitä, oliko A:lla takautumissaatava B:ltä. VL:2008-7 Laillisuusperiaate Eurooppaoikeus Kysymys laillisuusperiaatteesta Euroopan yhteisön oikeuden toimeenpanemiseksi säädetyn kansallisen säännöksen rikkomista koskevassa rikosasiassa. Momentti 15 Momentti 2/2008
2008_2lmu.fm Page 16 Friday, February 22, 2008 10:51 AM VL:2008-8 Välituomio Käräjäoikeus oli määrätessään välituomiossa syytetyn mielentilatutkimukseen sen arvioimiseksi, oliko häntä pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle, lukenut syytteessä tarkoitetut rikokset hänen syykseen ja tuominnut niistä rangaistuksen. Kysymys käräjäoikeuden menettelyn oikeellisuudesta. VL:2008-9 Tavaramerkki Kysymys tavaramerkkilain 6 :n 2 momentin tulkinnasta. VL:2008-10 Vahingonkorvaus - Sopimussuhteeseen perustuva vastuu Oikeudenkäyntimenettely Väittämistaakka Käräjäoikeus, jossa kantaja vaati korvausta vastaajan menettelyn vuoksi purkautuneen yhteistyösopimuksen aiheuttamista kuluista, hylkäsi kanteen sillä perusteella, ettei sopimusta ollut näytetty syntyneen. Hovioikeus, jossa vastaaja edelleen vastusti kannetta sillä perusteella, ettei sopimusta ollut syntynyt, puolestaan katsoi, että sopimus oli syntynyt, mutta hylkäsi korvausvaatimuksen, koska sopimus olisi saattanut olla tappiollinen, eikä kantajalla tämä riski huomioon ottaen ollut oikeutta saada korvausta sopimuksen aiheuttamista kuluista. Kysymys siitä, oliko hovioikeus voinut vastaajan kanteen kiistämiselle esittämä peruste huomioon ottaen hylätä kanteen sanotulla perusteella. VL:2008-11 Salassapitorikos Yksityiselämän suoja Sananvapaus Kunnianloukkaus A oli tuomittu rangaistukseen seksuaalirikosasiassa, johon liittyvä oikeudenkäyntiaineisto oli lainkohtia ja tuomiolauselmaa lukuunottamatta määrätty salassa pidettäväksi. Myöhemmin A oli ollut toimittaja B:n haastateltavana huoltoriitoihin liittyviä insestiväitteitä ja niiden tutkimista käsittelevässä television ajankohtaisohjelmassa, jolloin kyseiseen rikosasiaan liittyviä seikkoja oli tullut esiin. Kysymys yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämistä, salassapitorikosta, yllytystä ja avunantoa siihen sekä törkeää kunnianloukkausta koskevien tunnusmerkistöjen täyttymisestä. VL:2008-12 Osakeyhtiö - Hallituksen jäsen - Selvitystila Vahingonkorvaus - Syy-yhteys Kysymys osakeyhtiön hallituksen jäsenen vahingonkorvausvelvollisuudesta velkojaa kohtaan osakeyhtiön selvitystilaa koskevien säännösten rikkomisen perusteella. VL:2008-13 Yrityssaneeraus - Maksukielto Kysymys siitä, koskeeko yrityksen saneerauksesta annetun lain 18 :n 2 momentin 1 kohdassa säädetty poikkeus maksukiellosta myös verottajan ennakonpidätyssaatavaa. Toimitus: Anne Vilppula Talentum Media Oy http://www.talentumshop.com www.suomenlaki.com