Pelastussuunnitelma Asunto-Osakeyhtiö Vineta 5.11.2012 Sivu 1/29
Kiinteistön/rakennuksen perustiedot Nimi ja osoite: Asunto-Osakeyhtiö Vineta Kiinteistön osoite: Mariankatu 13 b / Rauhankatu 8 00170 Helsinki Rakennusvuosi (tai -vuodet): 1927-1928 Rakennusten lukumäärä: 1 Asuinhuoneistojen lukumäärä: 49 Asukasmäärä: n. 70 Liike- ja toimistohuoneistot: Säännöllisesti työskenteleviä: Porrashuoneita: 7 liikehuoneistoa n. 10 henkilöä 3 porrasta (A,B,C) Hissejä: 3 Yhteystiedot Hallitus: Isännöitsijä: Kiinteistöhuolto: Eeva-Kemmo Kari, Pia Asp, Timo Tuovinen Varalla: Mika Takala, Anita Vihma Tom Siljamäki Isännöitsijätoimisto Westerstråhle & Co Mikonkatu 22 D 00100 Helsinki puh. (09) 170 041 Kiinteistöhuolto Määttä Gsm 0400 952 915 / 24h Sivu 2/29
Pelastussuunnitelman tiedot Pelastussuunnittelun tavoitteena on: - tunnistaa asuinympäristössä esiintyvät vaaratekijät, - opastaa ennaltaehkäisemään vaaratilanteiden ja vahinkojen syntymistä sekä - opastaa toimimaan kyseiseen asuinkiinteistöön soveltuvalla tavalla erilaisissa vaaratilanteissa. 1.1 Pelastussuunnitelman laatimis- tai päivityspäivämäärä 5.11.2012 1.2 Selostus siitä, miten pelastussuunnitelma on laadittu Pelastussuunnitelman laadinnan tavoitteena on kehittää riskien tunnistamista, ennaltaehkäisyä sekä varautumista onnettomuustilanteissa toimimiseen. 1.3 Kuka pelastussuunnitelman on laatinut Timo Tuovinen 1.4 Miten ja milloin pelastussuunnitelmaa päivitetään Pelastussuunnitelma tulee läpikäydä vähintään vuosittain ja päivittää tarvittavilta osin. Vastuu pelastussuunnitelman laadinnasta, ylläpidosta ja viestinnästä on taloyhtiöissä sen hallituksella. Lainsäädäntö ei edellytä turvallisuushenkilöstön nimeämistä asuinkiinteistöön, mutta tarvittaessa heitä voidaan nimetä hallituksen tueksi. Tehtäviin nimetyillä ei ole juridista vastuuta taloyhtiön turvallisuudesta, vaan tehtävänä on avustaa hallitusta kiinteistön turvallisuustyössä, aktivoida asukkaita yhteisen turvallisuuden parantamiseen sekä saada asukkaat kiinnittämään huomiota turvallisuusnäkökohtiin. Sivu 3/29
2. Kiinteistön vaaranpaikat ja riskit Asuintalon pelastussuunnitelma Vaikka yhteiskunnan häiriötilanteiden ennaltaehkäisy (esimerkiksi laaja sähkökatko tai vedenjakelun häiriintyminen) ei ole asuinyhteisöjen voimin mahdollista, luodaan omatoimisella varautumisella valmiudet ja keinot rajoittaa vahinkoja. 2.1 Mitä riskejä kiinteistössä on tunnistettu? a) Ulkoalueet b) Sisätilat -Roskakakatoksia tulee tarkkailla, jotta jätteet pysyvät astioiden sisällä. -Talvisin on huomioitava katolta mahdollisesti putoava jää/lumi. -Porras ja kellarikäytävillä ei saa säilyttää edes tilapäisesti tavaroita -Poistumistiet on pidettävä vapaina. -Mahdollisten laajojen yhteiskunnallisten häiriötilanteiden varalta asukkaille annetaan toimintaohjeita. c) Kiinteistössä harjoitettu toiminta -Liketiloissa on oltava varapoistumistien merkit sekä alkusammutuskalusto. d) Kiinteistön ulkopuolinen toiminta -Taloyhtiön ulkopuolisten urakoitsijoiden toimintaa tulee valvoa ja turvallisuusnäkökohtiin kiinnitettävä huomiota 2.2 Selostus, miten riskit ja vaaranpaikat on kartoitettu Taloyhtiössä on tehdään vähintään vuosittain kiinteistökatselmus jossa kartoitetaan mahdolliset riskit ja vaaranpaikat. 2.3 Onko kiinteistössä sellaisia toimijoita, jotka tulee erityisesti ottaa huomioon vaaratilanteissa? Kiinteistössä toimii ravintola, jossa on päiväsaikaan huomattava määrä asiakkaita. Mahdollisen vaaratilanteen syntyessä tämä tulee huomioida. Kiinteistössä on käytössä oleva kaasuverkko, tämä tulee huomioida mahdollisissa tulipalotilanteissa. Sivu 4/29
3. Vaarojen ja riskien ennaltaehkäisy Lähtökohtaisesti asumiseen liittyvät riskit pyritään ennaltaehkäisemään. Osa ennaltaehkäisystä on kiinteistön omistajan vastuulla, mutta käyttäjien ohjeistuksella on myös suuri merkitys. Ennaltaehkäisyllä tarkoitetaan toimintamalleja ja keinoja, joilla mahdollisia vaaratilanteita voidaan välttää tai todennäköisyyttä pienentää. 3.1 Mihin toimenpiteisiin tunnistettujen riskien osalta on ryhdytty Tunnistettut riskit käsitellään aina tapauskohtaisesti ja korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään viivytyksettä. 3.2 Mitä ohjeita kiinteistön asukkaille on annettu vaarojen ja riskien ennaltaehkäisemiseksi Ilmoitustaululla on nähtävillä Asukkaan turvallisuusohje jossa on tärkeimmät tarvittavat puhelinnumerot sekä toimintaohjeet yleisempiä hätätilanteita ja niiden ehkäisyä varten. Pelastussuunnitelma on ladattavissa taloyhtiön kotisivuilta (www.vineta.fi). Sivu 5/29
4. Omatoiminen varautuminen poikkeusoloihin Poikkeusolojen syynä voi olla esimerkiksi erityisen vakava tapahtuma tai suuronnettomuus, joihin liittyy huomattava välitön tai välillinen uhka ihmisten hengelle tai terveydelle ja omaisuudelle. Poikkeusoloihin johtava suuronnettomuus voi kehittyä tunneissa tai vuorokausissa. Sotilaallisen kriisin ei odoteta kehittyvän hetkessä. Poikkeusoloissa ovat olemassa samat vaarat ja uhkat kuin normaalioloissakin. Näiden lisäksi muut uhat voivat lisääntyä tai korostua. Olosuhteet ovat todennäköisesti haastavammat kuin normaalioloissa. Myöskään viranomaispalvelut eivät ole samalla tasolla kuin normaaliaikana, joten asukkaiden on toimittava omatoimisesti ja itsenäisemmin. Poikkeusoloissa yksittäiset kiinteistöt liitetään osaksi pelastustoimen johtamaa väestönsuojelujärjestelmää. Tällöin asukkaita voidaan valmiuslain mukaisin valtuuksin määrätä työvelvollisiksi väestönsuojelutehtäviin, kuten kiinteistökohtaisiin ensiapu-, raivaus- ja sammutustehtäviin. Lisäksi keskeinen tehtävä on asukkaiden suojaaminen väestönsuojaan tai sisätiloihin viranomaisten ohjeiden ja määräysten mukaisesti. 4.1 Väestönsuojelun järjestelyt kiinteistössä Kiinteistössä ei ole omaa väestönsuojaa 4.2 Väestönsuoja Yhteisväestönsuoja sijaitsee Kaisaniemen Metroasemalla osoitteessa Vuorikatu 12 Sivu 6/29
5. Toimintaohjeet erilaisia onnettomuuksia ja vaaratilanteita varten Kaikkia riskejä ei pystytä ennaltaehkäisemään, siksi asukkaille ja kiinteistössä työskenteleville tulee antaa ohjeet vaaratilanteissa toimimiseen. Lähtökohtana ohjeistukselle ovat riskienarvioinnin tulokset. Keskeistä on, että asukkaat ja kiinteistössä työskentelevät osaavat: tunnistaa vaaratilanteen pelastaa itsensä hälyttää apua auttaa vaarassa olevia Lisäksi asukkaiden ja kiinteistössä työskentelevien on hyvä hallita alkusammutus ja hätäensiapu. Toimintaohjeissa on hyvä huomioida myös vaaratilanteiden jälkihoito ja niissä tarvittavat neuvot ja apu. Esimerkkejä näistä on koottu liitteeseen. 5.1 Mitä ohjeita asukkaille ja kiinteistössä säännöllisesti työskenteleville on annettu Turvallisuussuunnitelman liitteenä on toimintaohjeet eri vaaratilanteiden varalta. Alkusammutuskaluston tärkeys on tuotu esille. 5.2 Kiinteistön sisäiset (hallituksen / turvallisuustiimin / asukastoimikunnan) toimintaohjeet Hallitus käsittelee kokouksissaan kaikki esille tulleet vaaratilanteet ja tekee korjaavat toimenpiteet viivytyksettä. Sivu 7/29
6. Viestintä Jokaisella asukkaalla sekä kiinteistössä työskentelevällä on oikeus perehtyä pelastussuunnitelmaan. Keskeistä kuitenkin on, että kaikki asianosaiset tuntevat annetut ohjeet vaaratilanteiden ennaltaehkäisemiseksi sekä toimintaohjeet niiden varalta. Tähän kirjataan selostus siitä, miten pelastussuunnitelmasta viestitään asukkaille ja toiminnanharjoittajille ja muille asianosaisille Kuka tiedottaa? Tiedotusvastuu on hallituksella sekä isännöitsijällä Kenelle tiedotetaan? Tiedotukset tulee suunnata kaikille henkilöille joita asia koskee Kuinka usein tiedotetaan? Tiedotteita julkaistaan tarpeen vaatiessa Mistä tiedotetaan? Pelastussuunnitelmasta ja muista turvallisuuteen liittyvistä asioista Miten tiedotetaan? Tiedoitteet jaetaan asuntokonhtaisesti, ilmoitustaululle tai taloyhtiön kotisivuille. Tiedottamistapa valitaan tapauskohtaisesti. Sivu 8/29
Pelastussuunnitelman ylläpito Asuintalon pelastussuunnitelma Turvallisuuden säännöllinen seuranta ja pelastussuunnitelman säännöllinen päivittäminen ovat asumisturvallisuuden perusedellytyksiä. Kun pelastussuunnitelmaa arvioidaan säännöllisesti, varmistutaan siitä, että tiedot pysyvät ajan tasalla ja mahdolliset sattuneet vaaratilanteet tai muut turvallisuuspuutteet tulevat huomioiduiksi. Turvallisuustilanteen kartoitusta varten onkin hyvä luoda raportointikäytäntö. Osa turvallisuuden kehittämistä on myös turvallisuushenkilöstön koulutus. Riittävällä ja säännöllisellä koulutuksella varmistutaan siitä, että turvallisuutta osataan kehittää ja tarvittaessa vaaratilanteissa löytyy auttajia myös omasta takaa. 7.1 Miten turvallisuustilannetta seurataan ja miten ja kenelle havaitut turvallisuuspuutteet tai vaaratilanteet raportoidaan Turvallisuustilannetta seurataan jatkuvasti mm. kiinteistöhuollon, hallituksen ja asukkaiden toimesta. Turvallisuuspuutteet ja vaaratilanteet tulee ensisijaisesti raportoida isännöitsijälle, joka välittää viestin tarpeen vaatiessa eteenpäin. 7.2 Miten saadut tiedot talletetaan ja arvioidaan Isännöitsijä tuo turvallisuuspoikkeamat tiedoksi hallituksen kokouksiin jossa ne käsitellään ja kirjataan hallituksen pöytäkirjoihin. 7.3 Pelastussuunnittelusta tai turvallisuustehtävistä vastaavien koulutus Pelastussuunnitellusta ja turvallisuustehtävistä vastaavia koulutetaan tarpeen mukaan. Osalla ihmisistä saattaa olla esimerkiksi työnsä puolesta turvallisuusalan erityisosaamista, joten kaikkien kohdalla koulutusta ei välttämättä katsota tarpeelliseksi. 7.4. Asukkaille annettava koulutus Asukkaille ei toistaiseksi ole annettu erillistä koulutusta. Turvallisuustasoa pyritään pitämään yllä ja parantamaan aktiivisella tiedottamisella ja valistuksella. Sivu 9/29
Liite 1 Vaaratilanteet, niiden vaikutukset ja toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi Päivittäiset onnettomuudet VAARATILANNE Huoneistopalo VAIKUTUS Välitön uhka huoneistossa oleville, välillinen uhka muille talossa oleville. Muuttaminen tilapäisesti muualle (kotivakuutus). TOIMENPITEET VAARATILANTEIDEN EHKÄISEMISEKSI Kaikille asukkaille on tiedotettu toimivan palovaroittimen/-varoittimien olemassa olosta sekä yleisimmistä syttymissyistä. Kaikille asukkaille on jaettu toimintaohje tulipalon varalta. Porrashuoneen savunpoistoa on parannettu. Läpiviennit on tiivistetty, palo-osastointia on parannettu. VAARATILANNE Kellaripalo VAIKUTUS Mittavat omaisuusvahingot, uhka myös henkilöturvallisuudelle. Muutto tilapäisesti muualle (kotivakuutus). TOIMENPITEET VAARATILANTEIDEN EHKÄISEMISEKSI Käytävät on tyhjennetty. Palavia nesteitä ja palavia kaasuja ei säilytetä talousirtaimistovarastoissa. Läpiviennit osastoivissa rakenteissa on tiivistetty. Sivu 10/29
VAARATILANNE Vesivahinko VAIKUTUS Omaisuusvahinko sekä asukkaiden muuttaminen väliaikaisesti muualle. TOIMENPITEET VAARATILANTEIDEN EHKÄISEMISEKSI Kiinteistön putkistojen ja laitteiden tarkkailu normaalien huoltokiertojen yhteydessä Huoltoyhtiö on tietoinen vesisulkujen sijainnista VAARATILANNE Sairaskohtaus VAIKUTUS Yksittäinen henkilö TOIMENPITEET VAARATILANTEIDEN EHKÄISEMISEKSI Asukkaiden näkyvillä on tiedote, jossa yleisimmät hätänumerot VAARATILANNE Murto / ilkivalta VAIKUTUS Omaisuusvahinko TOIMENPITEET VAARATILANTEIDEN EHKÄISEMISEKSI Valaistusta on tehostettu Lukituksia parannettu Asukkaita on neuvottu pitämään ovet takalukossa sekä hankkimaan turvalukko Asukkaita on neuvottu ilmoittamaan ovipumppujen ja lukituksen toimintahäiriöistä huoltoyhtiöön Sivu 11/29
Suuronnettomuudet VAARATILANNE Vaarallisten aineiden onnettomuus VAIKUTUS Terveysvaikutukset kaikille asukkaille TOIMENPITEET VAARATILANTEIDEN EHKÄISEMISEKSI Asukkaille on tiedotettu yleisestä vaaramerkistä Sivu 12/29
Liite 2 Suojelumateriaali Taloyhtiön suojelumateriaali sijaitsee taloyhtiön varastossa A/B rapun kellaritiloissa. Materiaali suositellaan hankittavaksi kaikkiin vähintään viiden asuinhuoneiston kiinteistöihin ennen rakennuksen loppukatselmusta. Materiaalin säilytys on hyvä tarkastaa vuosittain. 1.Turvallisuushenkilöstön materiaali Määrä / alkavaa 100 asuk. kohti Taloon tarvittava määrä Suojanaamari + vss-suodatin 2 2 Suojakypärä 2 2 Suojalasit 2 2 Ensiapulaukku + suojasidepakkaus 1 1 Ensiside 2 2 Joditabletit 2 / asukas n. 150 Säteilymittari (annosnopeutta ja annosta mittaava), yksi/kiinteistö, vain yli sadan asukkaan taloihin 0 Opaskirja talosuojelusta 2 2 Sivu 13/29
Liite 3 TOIMENPIDEOHJEET ONNETTOMUUS-, VAARA- JA VAHINKOTILANTEISSA TOIMINTA SAIRAUSKOHTAUKSESSA 1. Selvitä mitä on tapahtunut Onko potilas kaatunut, pyörtynyt, kouristellut? Onko silminnäkijöitä? Jaa seuraavat tehtävät, jos auttajia on enemmän. 2. Tarkista potilaan tila Tarkista onko potilas heräteltävissä puhuttelemalla tai ravistamalla? 3. Tarkista hengitys Jos potilas ei herää, tarkista hengitys: aseta kämmenselkä potilaan suun eteen ja koeta tuntuuko ilmavirtausta. Potilaan kasvojen sinerrys on merkki hengityksen estymisestä tai loppumisesta. 4. Siirrä oikeaan asentoon Käännä tajuton potilas kylkiasentoon. Ojenna päätä taakse, jotta hengitys pääsee kulkemaan esteettä. 5. Tee hätäilmoitus Heti kun olet selvittänyt potilaan tilan ja havainnut, että kyseessä on hätätilanne, soita numeroon 112 ja kerro: mitä on tapahtunut mitä potilas valittaa mitä hän juuri sillä hetkellä tekee. 6. Tarkkaile Jos havaitset potilaan tilassa muutoksia ennen pelastuslaitoksen yksikön saapumista, soita uudelleen numeroon 112. 7. Opasta Järjestä opastus ja esteetön kulku potilaan luokse. 8. Kerro Kerro pelastuslaitoksen henkilöstölle mitä on tapahtunut, miten potilaan tila on kehittynyt ja onko potilaalle annettu ensiapua. Sivu 14/29
TOIMINTA VESIVAHINKOTILANTEESSA Selvitä etukäteen veden pääsulun / huoneistosi sulun sijainti 1. Katkaise vuotokohteesta ja sen läheisyydestä sähkö. 2. Ota yhteyttä huoltoyhtiöön (numero rappukäytävien ilmoitustaululla) VÄLITTÖMÄSTI 3. Ilmoita asiasta - huoltomiehelle - isännöitsijälle 4. Tarvittaessa ota yhteys yleiseen hätänumeroon 112. Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta: 1. Selvitä vesivaaran aiheuttaja 2. Jos kyseessä on vuoto, pyri tyrehdyttämään se 3. Pyri estämään veden pääsy rakennukseen säkityksin muovipeitteitä käyttämällä johtamalla vesi poispäin 3. Hälytä tarvittaessa lisäapua. Sivu 15/29
TOIMINTA TULIPALOTILANTEESSA Asuintalon pelastussuunnitelma Jos tulipalo syttyy tilassa, jossa itse olet, toimi seuraavasti tai jaa seuraavat tehtävät auttajia ollessa useita. 1. Pelasta välittömässä vaarassa olevat. 2. Sulje ovet estääksesi savun ja palon leviämistä. 3. Hälytä palokunta soittamalla turvallisesta paikasta numeroon 112. 4. Sammuta, jos palo on pieni eikä savua vielä ole. 5. Varoita niitä, jotka eivät ole välittömässä vaarassa. 6. Opasta tai järjestä opastus ja esteetön pääsy pelastusyksikölle kohteeseen sekä kerro välittömästi paloviranomaiselle onko ihmisiä vaarassa ja jo suoritetut toimenpiteet. 7. Varmista, että kaikki ovat päässeet ulos. Poistumaan kehotetut (eivät välittömässä vaarassa olevat) sulkevat koneet ja laitteet, ikkunat sekä kaikki ovet ja poistuvat ennalta määrätylle kokoontumispaikalle. Kerrostalopaloissa savu- ja palokaasut pääsevät usein leviämään porraskäytävään täyttäen sen kokonaan näkyväisyyden jäädessä vain muutamaan kymmeneen senttimetriin. Savu on lisäksi erittäin myrkyllistä, jonka hengittäminen aiheuttaa menehtymisen erittäin nopeasti. Jos palo on muualla ja porraskäytävässä on savua, toimi seuraavasti 1. Jää asuntoon ja ole rauhallinen. Kerrostaloissa jokainen asunto on tehty omaksi palo-osastokseen ( palolokero josta palon nopea leviäminen toiseen asuntoon on estetty rakenteellisin toimenpitein. Hyppääminen korkealta johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin, asuntoon jääminen ei. 2. Mene parvekkeelle tai ikkunan luo ja herätä huomiota huutamalla vilkuttamalla valoja heiluttamalla jotain näkyvää voit myös soittaa numeroon 112 ja kertoa tarkan osoitteen missä olet. 3. Laske varmuuden vuoksi vettä ammeeseen tai lavuaareihin. 4. Jos asuntoon alkaa tulla savua ovien raoista, postiluukusta tai ilmanvaihtoventtiileistä, tuuleta ja tiivistä vuotokohdat kosteilla tekstiileillä. 5. Jos asunnon ovi alkaa kuumeta, jäähdytä sitä vedellä. 6. Jos liekit lyövät asunnon ikkunoihin, siirrä helposti syttyvät tavarat pois ikkunoiden läheisyydestä. 7. Noudata viranomaisten antamia ohjeita. Sivu 16/29
TOIMINTA SÄHKÖKATKOSTILANTEESSA Asuintalon pelastussuunnitelma 1. Varmista, ettei hisseihin ole jäänyt ihmisiä. 2. Tarkista sähkökatkoksen syy ja mahdollisuus palata normaaliin sähkön saantiin. 3. Tiedota tilanteesta ihmisille ja kehota varovaisuuteen, mikäli kynttilöitä käytetään. Sähköpääkeskus sijaitsee kellarissa B-rapun alapuolella TOIMINTA YLEISEN VAARAMERKIN YHTEYDESSÄ 1. Suojaudu sisätiloihin, poikkeusoloissa välittömästi suojatiloihin. 2. Pysäytä ilmanvaihto. 3. Sulje ovet, ikkunat ja ilmanvaihtoaukot ja tiivistä ne. 4. Kuuntele ja noudata radiosta viranomaisten antamia tiedotuksia ja ohjeita. 5. Vältä puhelimen käyttöä pelastusviranomaisten teleyhteyksien varmistamiseksi. Sivu 17/29
TOIMINTA KAASUVAARATILANTEESSA Asuintalon pelastussuunnitelma Kaasuvaarasta ilmoitetaan yleisellä vaaramerkillä sekä lisäohjeita annetaan radion ja TV:n välityksellä. Kaasuvaaratilanteessa toimitaan kuten aina yleisen vaaramerkin jälkeen 1. Suojaudu sisätiloihin talon ylempiin kerroksiin. Kellariin ja normaaliolojen käytössä olevaan väestönsuojaan ei pidä mennä, koska se ei ole tiivis (sulkutilassa). 2. Pysäytä ilmanvaihto. 3. Sulje ovet, ikkunat ja ilmanvaihtoaukot ja tiivistä ne. 4. Kuuntele ja noudata radiosta viran- omaisten antamia tiedotuksia ja ohjeita. 5. Vältä puhelimen käyttöä pelastusviranomaisten teleyhteyksien varmistamiseksi. 6. Pysy sisällä. Ulkona kuullessasi yleisen vaaramerkin 1. Pyri sisätiloihin. 1. Jos et pääse sisälle kulje sivutuuleen poispäin arvioidusta onnettomuuspaikasta ja pyri korkeampaan maastokohtaan hengitä monikerroksisen kostutetun kankaan, hatun tai sammaleen läpi. Sivu 18/29
TOIMINTA SÄTEILYVAARATILANTEESSA Asuintalon pelastussuunnitelma Säteilyvaarasta ilmoitetaan yleisellä vaaramerkillä sekä lisäohjeita annetaan radion ja TV:n välityksellä. Yle teksti-tv sivu 197. Säteilyvaaratilanteessa 1. Suojaudu sisätiloihin. 2. Pysäytä ilmanvaihto. 3. Sulje ovet, ikkunat ja ilmanvaihtoaukot ja tiivistä ne. Rakennuksesta on pyrittävä tekemään mahdollisimman tiivis, ettei radioaktiivisia hiukkasia tai kaasuja tunkeutuisi sisälle. Tiivistämisessä tulee huomioida myös postiluukun, ilmastointi- ja savuhormien sekä kaikkien muiden rakojen ja aukkojen tukkiminen. Tiivistämiseen voi käyttää muovipusseja tai kalvoa, teippiä ja tiivistemassoja. 4. Kuuntele ja noudata radiosta viranomaisten antamia tiedotuksia ja ohjeita. 5. Vältä puhelimen käyttöä pelastusviranomaisten teleyhteyksien varmistamiseksi. 6. Nauti joditabletit ainoastaan viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti. 7. Jos on pakko mennä ulos, käytä hengityssuojainta ja tiivistä pukua. Yleinen vaaramerkki Yleinen vaaramerkki on yhden minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan jakson pituus on 7 sekuntia ja laskevan jakson pituus samoin 7 sekuntia. Sivu 19/29
Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa. Varoitus annetaan taajamissa kiinteällä ulkohälytinjärjestelmällä ja taajamien ulkopuolella kulkuneuvoon asennetuilla liikkuvilla hälyttimillä.vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi. Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin: Siirry sisälle. Pysy sisällä. Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointilaitteet. Avaa radio ja odota rauhallisesti ohjeita. Vältä puhelimen käyttöä etteivät linjat tukkeudu. Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta ettet joutuisi vaaraan matkalla. Sivu 20/29
Kaasuvaara Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki. Toimi silloin yllä olevien ohjeiden mukaisesti ja lisäksi: Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi pysyttele yläkerroksissa kunnes vaara on ohi kuuntele radiota. Jos olet ulkona, etkä pääse sisälle kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle paina märkä vaate, ruoho, turve- tai sammaltuppo suun eteen ja hengitä sen läpi. Säteilyvaara Säteilytilannetta valvotaan jatkuvasti koko maassa mittareilla. Pienetkin muutokset huomataan heti ja niistä tiedotetaan viipymättä. Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki. Mene sisälle Sulje tiiviisti ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointi, jotta radioaktiiviset aineet eivät pääsisi sisään. Talon keskiosissa ja kellarissa on paras suoja. Joditabletit Ota joditabletti vasta viranomaisten kehotuksesta, jonka kuulet radiosta tai televisiosta. Joditabletit ehkäisevät radioaktiivisen jodin kertymistä kilpirauhaseen, mutta eivät anna muuta suojaa. Tabletteja ei pidä lähteä vaaratilanteessa noutamaan rakennuksen ulkopuolelta. Kotiin niitä voi hankkia etukäteen apteekista. Suojaa ruoka ja juomavesi Laita esillä olevat elintarvikkeet muovipusseihin tai tiiviisiin astioihin. Jääkaappi, pakastin ja tiiviit pakkaukset suojaavat radioaktiiviselta pölyltä. Ulkona liikkuminen Jos on pakko mennä ulos, käytä tiivistä, ihon peittävää asua, esimerkiksi sadevaatteita. Riisu vaatteet sisälle tullessasi eteiseen ja peseydy huolella. Käytä hengityssuojainta, pyyhettä tai talouspaperia estämään radioaktiivisten hiukkasten pääsy keuhkoihin. Lisäohjeet Lisäohjeita saat kuntasi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-tv:n sivulta 197. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen internetsivuilta osoitteesta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta osoitteesta www.intermin.fi /sm/pelastus. Sivu 21/29
Väestönsuojan sijainti Väestönsuoja sijaitsee: Kaisaniemen metroasemalla / Vuorikatu 12 Hätäilmoituksen teko-ohje 1. Soita hätäpuhelu itse, jos voit. 2. Kerro, mitä on tapahtunut. 3. Kerro tarkka osoite ja kunta. 4. Vastaa kysymyksiin 5. Toimi annettujen ohjeiden mukaan. 6. Lopeta puhelu vasta saatuasi luvan. Sivu 22/29
Liite 4 Lakiliite (poimintoja pelastuslaista sekä valtioneuvoston asetuksesta pelastustoimesta) Pelastuslaki 379/2011 3 Yleinen toimintavelvollisuus Jokainen, joka huomaa tai saa tietää tulipalon syttyneen tai muun onnettomuuden tapahtuneen tai uhkaavan eikä voi heti sammuttaa paloa tai torjua vaaraa, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan siitä vaarassa oleville, tekemään hätäilmoituksen sekä ryhtymään kykynsä mukaan pelastustoimenpiteisiin. 4 Huolellisuusvelvollisuus Jokaisen on oltava huolellinen tulipalon tai muun onnettomuuden vaaran ja vahingon välttämiseksi. Jokaisen on mahdollisuuksiensa mukaan valvottava, että hänen määräysvaltansa piirissä noudatetaan tulipalon ja muun onnettomuuden ehkäisemiseksi ja henkilöturvallisuuden varmistamiseksi annettuja säännöksiä ja määräyksiä. 5 Varovaisuus tulen käsittelyssä Tulta sekä syttyvää, räjähtävää tai muuta vaarallista ainetta on käsiteltävä huolellisesti ja riittävää varovaisuutta noudattaen. Ryhdyttäessä tulityöhön tai sellaiseen korjaustyöhön tai muuhun työhön, jonka johdosta tulipalon tai muun onnettomuuden vaara tuntuvasti lisääntyy, on huolehdittava riittävistä varotoimista. 9 Rakennusten palo- ja poistumisturvallisuus Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että: 1) tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen; 2) rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin; 3) pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista; 4) pelastushenkilöstön turvallisuus on otettu huomioon. Helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa ei saa säilyttää ullakolla, kellarissa, rakennuksen alla tai sen välittömässä läheisyydessä niin, että siitä aiheutuu tulipalon syttymisen tai leviämisen vaaraa tai että tulipalon sammuttaminen vaikeutuu.
10 Rakennusten uloskäytävät Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että uloskäytävät ja kulkureitit niille pidetään kulkukelpoisina ja esteettöminä ja muutenkin sellaisessa kunnossa, että niitä voidaan käyttää turvallisesti ja tehokkaasti. Uloskäytävillä sekä ullakoiden, kellarien ja varastojen kulkureiteillä ei saa säilyttää tavaraa. Uloskäytävät ja kulkureitit niille tulee tarvittaessa merkitä ja valaista asianmukaisesti. Merkitsemisestä ja valaisemisesta voidaan antaa tarkempia säännöksiä sisäasiainministeriön asetuksella. 11 Kiinteistöjen pelastustiet Kiinteistön omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että hälytysajoneuvoille tarkoitetut ajotiet ja muut kulkuyhteydet (pelastustiet) pidetään ajokelpoisina ja esteettöminä ja että ne on merkitty asianmukaisesti. Pelastustielle ei saa pysäköidä ajoneuvoja eikä asettaa muutakaan estettä. Sisäasiainministeriön asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä pelastustien merkitsemisestä. 12 Laitteiden kunnossapito Seuraavat tässä laissa tai muissa säädöksissä vaaditut tai viranomaisten määräämät varusteet ja laitteet on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti: 1) sammutus-, pelastus- ja torjuntakalusto; 2) sammutus- ja pelastustyötä helpottavat laitteet; 3) palonilmaisu-, hälytys- ja muut onnettomuuden vaaraa ilmaisevat laitteet; 4) poistumisreittien opasteet ja valaistus; 5) väestönsuojien varusteet ja laitteet. Edellä 1 momentissa tarkoitetuista velvoitteista vastaa rakennuksen yleisten tilojen ja koko rakennusta palvelevien järjestelyiden osalta rakennuksen omistaja, haltija ja toiminnanharjoittaja osaltaan sekä huoneiston haltija hallinnassaan olevien tilojen osalta. Sisäasiainministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä: 1) laitteiden toimintakunnossa pitämiseen liittyvistä teknisistä yksityiskohdista ja menettelytavoista sekä kunnossapito-ohjelmasta; 2) laitteista, joille on tehtävä käyttöönotto- tai määräaikaistarkastus tai jotka on huollettava määrävälein; 3) huollon ja tarkastuksen ajankohdasta ja määrävälistä; 4) toimenpiteiden kirjaamisesta. Sivu 24/29
13 Nuohous ja ilmanvaihtolaitteiden huolto Rakennuksen omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan on yleisten tilojen ja koko rakennusta palvelevien järjestelyjen osalta sekä huoneiston haltijan hallinnassaan olevien tilojen osalta huolehdittava, että: 1) tulisijat ja savuhormit on nuohottu 59 :n mukaisella tavalla; 2) ilmanvaihtokanavat ja -laitteet on huollettu ja puhdistettu siten, että niistä ei aiheudu tulipalon vaaraa; 3) tikkaat, kattokulkutien osat ja katon turvavarusteet pidetään sellaisessa kunnossa, että nuohoustyö voidaan suorittaa turvallisesti. Sisäasiainministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä: 1) tulisijoista ja savuhormeista, jotka on nuohottava määrävälein, sekä nuohouksen ajankohdasta ja määrävälistä; 2) ilmanvaihtokanavista ja -laitteista, jotka on paloturvallisuussyistä puhdistettava määrävälein sekä puhdistuksen ajankohdasta, määrävälistä ja puhdistustyön sisällöstä. 14 Omatoiminen varautuminen Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan: 1) ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä; 2) varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa; 3) varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät; 4) ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi. Edellä 1 momentissa säädetty koskee myös muualla kuin rakennuksessa harjoitettavaa toimintaa sekä yleisötilaisuuksia. Sivu 25/29
15 Pelastussuunnitelma Rakennukseen tai muuhun kohteeseen, joka on poistumisturvallisuuden tai pelastustoiminnan kannalta tavanomaista vaativampi tai jossa henkilö- tai paloturvallisuudelle, ympäristölle tai kulttuuriomaisuudelle aiheutuvan vaaran taikka mahdollisen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen voidaan arvioida olevan vakavat, on laadittava pelastussuunnitelma 14 :ssä tarkoitetuista toimenpiteistä. Pelastussuunnitelman laatimisesta vastaa rakennuksen tai kohteen haltija. Jos rakennuksessa toimii useita toiminnanharjoittajia, rakennuksen haltijan tulee laatia pelastussuunnitelma yhteistyössä toiminnanharjoittajien kanssa. Rakennuksen haltijan tulee laatia rakennuksen pelastussuunnitelma kuitenkin aina yhteistyössä 18 :ssä tarkoitetun hoitolaitoksen ja palvelu- ja tukiasumisen toiminnanharjoittajan kanssa. Pelastussuunnitelmassa on oltava selostus: 1) vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä; 2) rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä; 3) asukkaille ja muille henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi; 4) mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä kohteista, joihin on laadittava pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelman sisällöstä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. 17 Palovaroittimet Huoneiston haltija on velvollinen huolehtimaan siitä, että asunto varustetaan riittävällä määrällä palovaroittimia tai muita laitteita, jotka mahdollisimman aikaisin havaitsevat alkavan tulipalon ja varoittavat asunnossa olevia. Majoitustiloissa sekä 18 :ssä tarkoitetuissa hoitolaitoksissa ja palvelu- ja tukiasumisessa 1 momentissa säädettyä vastaava velvollisuus on toiminnanharjoittajalla. Sisäasiainministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen laitteiden määrästä, sijoittamisesta sekä toiminnasta. 76 Väestönsuojan käyttö normaalioloissa ja käyttöönottovalmius Väestönsuoja sekä väestönsuojeluvälineet ja -laitteet on pidettävä sellaisessa kunnossa, että väestönsuoja voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa. Sivu 26/29
80 Palotarkastuksen ja muun valvontatehtävän toimittaminen Pelastuslain 80 mukaan palotarkastuksia ja muita 78 :n mukaisen valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä saa suorittaa alueen pelastusviranomainen. Palotarkastus saadaan suorittaa rakennuksessa ja rakennelmassa, niihin kuuluvissa huoneistoissa ja asunnoissa sekä muissa kohteissa. Palotarkastuksen suorittaja on päästettävä kaikkiin tarkastettaviin tiloihin ja kohteisiin. Tarkastettavan kohteen edustajan on esitettävä säädöksissä vaaditut suunnitelmat, muut asiakirjat ja järjestelyt. Kiinteistön omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan on pyynnöstä toimitettava alueen pelastusviranomaiselle maksutta 15 :ssä tarkoitettu pelastussuunnitelma ja mahdolliset muut sellaiset kohteen palo- ja poistumisturvallisuudesta laaditut asiakirjat, joita alueen pelastusviranomainen tarvitsee 78 :n mukaisessa valvontatehtävässään. Palotarkastuksesta on laadittava pöytäkirja, jossa tulee riittävästi yksilöidä tarkastuskohde, tarkastuksen kulku, tarkastajan tekemät keskeiset havainnot, tarkastettavan kohteen edustajan esittämä selvitys sekä johtopäätökset ja niiden perustelut. Pöytäkirja on myös laadittava, jos alueen pelastusviranomainen muutoin valvonnan yhteydessä antaa 81 :ssä tarkoitetun korjausmääräyksen tai keskeyttää välittömän tulipalon tai muun onnettomuuden vaaraa aiheuttavan toiminnan. Pöytäkirja on viipymättä annettava tiedoksi asianosaisille. 81 Korjausmääräys ja toiminnan keskeyttäminen Jos alueen pelastusviranomainen 81 mukaisesti valvontatehtävää suorittaessaan havaitsee puutteita tässä laissa säädettyjen velvoitteiden toteuttamisessa, pelastusviranomaisen on määrättävä ne korjattaviksi. Jos puutteita ei voida heti korjata, korjaamiselle tulee antaa määräaika. Jos alueen pelastusviranomainen tämän lain mukaista valvontatehtävää suorittaessaan havaitsee puutteita muussa laissa säädettyjen velvoitteiden toteuttamisessa ja arvioi puutteiden aiheuttavan vakavaa vaaraa henkilöturvallisuudelle, pelastusviranomainen voi määrätä puutteet korjattaviksi. Jos puutteita ei voida heti korjata, asiasta tulee ilmoittaa asianomaiselle valvontaviranomaiselle. Jos valvontatehtävässä tai muutoin havaittu puutteellisuus tai virheellinen menettely aiheuttaa välittömän tulipalon tai muun onnettomuuden vaaran, pelastusviranomaisella on oikeus tarvittaessa heti keskeyttää toiminta ja määrätä onnettomuuden ehkäisemiseksi välttämättömistä toimenpiteistä. Määräystä on heti noudatettava. 82 Erityiset turvallisuusvaatimukset Kohteeseen, jossa harjoitettu toiminta tai olosuhteet aiheuttavat henkilö- tai paloturvallisuudelle tai ympäristölle tavanomaista suuremman vaaran, alueen pelastusviranomainen voi, jos se on välttämätöntä, määrätä toiminnanharjoittajan hankkimaan tarkoituksenmukaista sammutuskalustoa ja muita pelastustyötä helpottavia laitteita tai asentamaan automaattisen sammutuslaitteiston taikka ryhtymään kohteessa muihin välttämättömiin toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä ihmisten ja omaisuuden turvaamiseksi onnettomuuden varalta. Alueen pelastusviranomaisen tulee kuulla maankäyttö- ja rakennuslain 124 :ssä tarkoitettua kunnan rakennusvalvontaviranomaista valmisteltaessa 1 momentissa tarkoitettua määräystä kohteessa edellytettävistä turvallisuusvaatimuksista, jos turvallisuusvaatimusten toteuttaminen edellyttää rakennuslupaa tai toimenpidelupaa. Sivu 27/29
Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011) 1 Velvollisuus laatia rakennukseen ja muuhun kohteeseen pelastussuunnitelma Pelastuslain (379/2011) 15 :ssä tarkoitettu pelastussuunnitelma on laadittava: 1) asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa; 2) pelastuslain 18 :ssä tarkoitettuihin kohteisiin; ------------- Jos samaa kohdetta varten tulee muun lain kuin pelastuslain taikka toimivaltaisen viranomaisen antaman määräyksen nojalla laatia turvallisuus-, valmius- tai muu vastaava suunnitelma, erillistä pelastussuunnitelmaa ei tarvitse laatia, vaan vastaavat asiat voidaan koota mainittuun muuhun suunnitelmaan. Tästä on mainittava suunnitelmassa. 2 Pelastussuunnitelman sisältö Pelastuslain 15 :n 2 momentissa säädetyn sisältövaatimuksen lisäksi pelastussuunnitelmassa on tarpeen mukaan otettava huomioon myös kohteen tavanomaisesta poikkeava käyttö ja tilapäinen käyttötavan muutos. Pelastussuunnitelmassa on selvitettävä myös, miten pelastuslain 14 :n mukainen omatoiminen varautuminen toteutetaan poikkeusoloissa. Sivu 28/29
Liite 5 Kotivara Kotivara on osa omatoimista suojelua. Hankkimalla ennakkoon listan mukaiset tarpeet selviät niiden avulla poikkeustilanteessa 2-viikon ajan. Kotivara - talouskohtainen varmuusvara koostuu tavanomaisista elintarvikkeista voi vaihdella sisällöltään talouden ruokatottumusten mukaan sisältää mm. astioita veden varastoimiseen lääkkeitä joditabletit talouskohtaisia välttämättömyystavaroita riittää kahdeksi viikoksi Kotivaraa käytetään jatkuvasti, päivittäin. Erityisen tarpeellista se on poikkeuksellisissa tilanteissa, kuten jos joku perheenjäsen sairastuu, jakelua koskeva häiriö estää hankinnat kaupasta, kelirikko, liikennehäiriö tms. estää yhteydet tai poikkeusolot, onnettomuus tms. keskeyttävät normaalin elämänkulun Suositus kotivaran elintarvikkeista yhdelle henkilölle kahdeksi viikoksi: 1 kg maitojauhetta 100 g:n pusseissa 2 kg lihaa, kalaa, makkaraa esim. säilykkeitä, liemikuutioita ja tyhjiöpakattuja leikkeleitä 800 g leivänpäällistä juustoja, voileipätahnoja, marmeladia, keitettyjä munia 1 kg jauhoja, aamiaismuroja makaronia, jälkiruokajauheita 2,5 kg erilaista leipää näkkileipää, pakastettuja tai pakattua limppua, korppuja, keksejä 2 kg juureksia, kasviksia perunoita, porkkanoita, kaalia, kuivattuja herneitä 1 kg marja- ja hedelmävalmisteita säilykkeitä ja pakasteita 1 l mehutiivistettä saadaan noin 5 l mehua 500 g rasvaa voita, margariinia tai öljyä 4 kg sekalaisia kuiva-aineita pikakahvia, teetä tai kaakaota, sokeria, kestokermaa, mausteita, makeisia ja suolaa Muista erikseen lapset, vanhukset ja sairaat! Muista myös vesi! Tuotteet on suojattava. Suojatavoista yksinkertaisin on huuhtomisen kestävien pakkausten käyttäminen. Sivu 29/29