Sisäilma ja massiivipuu Julkinen puurakentaminen, terveet tilat Kansalaisinfo, Pikkuparlamentti 15.12.2016 Seppo Romppainen, Puutuoteteollisuus ry
Taustaa Seppo Romppainen, DI Erityisasiantuntija; Asiamies;
Puutuoteteollisuus ry 2016 Nyt 600+ yrityksen yhteinen ääni Metsäteollisuus ry Hirsitaloteollisuus ry (17) Stora Enso Wood Products Porrasvalmistajat ry (8) Metsä Wood Puusepänteollisuus ry (40) Kestopuuteollisuus ry (16) Puutuoteteollisuus ry Versowood Lämpöpuuyhdistys (17) UPM Plywood Puuteollisuusyrittäjät ry (500) UPM Timber Puuinfo Oy
Taustaa Vietämme jopa 88% ajastamme sisätiloissa (Fell 2009) Kuva Mammuttikoti Oy Kaikki hyvin, kun sisäilma on kunnossa
Taustaa mutta aina näin ei ole! Arvioiden mukaan noin viidennes suomalaisista on päivittäin tekemisissä sisäilmaoireita aiheuttavien altisteiden kanssa, Turun yliopiston työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus
Taustaa Massiivipuu = yhdestä tai useammasta puuosasta yhteen liittämällä valmistettu rakennusmateriaali Esimerkkeinä hirsi ja CLT-levy Hengittävä materiaali: Massiivipuu on hygroskooppinen materiaali, jolla on kyky vastaanottaa ja luovuttaa ympäröivässä ilmassa olevaa kosteutta.
Taustaa Suhteellinen kosteus lämpötilan funktiona
Sisäilmasto Puun psykofysiologiset vaikutukset TVOC
Sisäilmasto ja puu -tutkimusta
Lämpöolosuhteet, sisäilman laatu
Lämpöolosuhteet, sisäilman laatu Hygroskooppinen, vesihöyryä läpäisevä materiaali huoneen sisäpinnoissa tasaa tehokkaasti huoneilman suhteellisen kosteuden vaihteluja. Punainen käyrä; vesihöyryä läpäisemätön verhousmateriaali Sininen käyrä; vesihöyryä läpäisevä, hygroskoopinen verhousmateriaali 1. Tasainen huoneilman suhteellinen kosteus (RH) lisää viihtyvyyttä. Nopea ilman suhteellisen kosteuden nousu aiheuttaa usein tukaluutta, vaikka huonelämpötila pysyisikin ennallaan. Improving indoor climate and comfort with wooden structures; VTT 2001
Lämpöolosuhteet, sisäilman laatu 2. Optimaalinen huoneilman suhteellinen kosteus (RH) on 30 60 prosentin välissä. Liian kuiva huoneilma lisää hengitystieinfektioiden vaaraa ja liian suuri kosteus toimii kasvualustana mm. sieni-itiöille ja punkeille. Improving indoor climate and comfort with wooden structures; VTT 2001
Lämpöolosuhteet, sisäilman laatu Tulokset puun osalta Improving indoor climate and comfort with wooden structures; VTT 2001 Puu on hygroskooppinen materiaali joka varastoi huoneilman kosteuden kasvaessa ylimääräistä kosteutta itseensä ja luovuttaa sitä takaisin huoneilmaan suhteellisen kosteuden laskiessa. Puun pinnassa olevat halkeamat tehostavat tätä ominaisuutta.
Competitive wood based interior materials and systems for modern wood construction Kansainvälinen hanke Suomi, Belgia, Iso-Britannia, Itävalta, Norja, Ruotsi 14 partneria AALTO, BRE, Treteknisk, Linköping University, HolzForschung Austria, Dobianer, Kährs, Moelven, Stora Enso, Hirsitaloteollisuus ry, Puutuoteteollisuus ry, CEI-Bois, Mini Prosjekt Norge, Willmott Dixon 1.9 milj. WoodWisdom EraNet+, 2014-2017 www.wood2new.org
Ääniolosuhteet Hoivaympäristöjen viihtyvyyteen vaikuttavat tekijät Yrsa Cronhjort, Ira Verma Wood2New-hanke etunimi.sukunimi@aalto.fi
Päiväkodin rakennusmateriaali; puun valintaan vaikuttaneet tekijät Tärkeimmät kriteerit: Sisäilman laatu Akustiikka Ulkoasu Hygienia Ympäristöystävällisyys Puhtaanapito Turvallisuus 0 1 2 3 4 5
Tyytyväisyys lopputulokseen Akustiikka Sisäilman laatu Hygienia Turvallisuus Puhtaanapito Ulkoasu Ympäristöystävällisyys 0 1 2 3 4 5
Psykofysiologiset vaikutukset Puu koetaan myönteisesti Luonnollinen Lämmin Kodikas Rauhoittava Marjut Wallenius, PsT, dosentti Tampereen yliopisto Puupäivät 27.11.2014, Wanha Satama, Helsinki Puu elvyttää stressistä kuten luonto Alentaa verenpainetta, sykettä, ihon sähkönjohtokykyä Puun kosketus miellyttää Noin 70 % piti (esim. Fell 2010, Rice ym. 2006, Sakuragawa ym.2008)
Psykofysiologiset vaikutukset Massiivipuulla on todettu olevan rauhoittava ja sydämen lyöntitiheyttä alentava vaikutus Itävaltalaisessa tutkimuksessa koululaisten sydämen lyöntisykettä mitattiin vuoden ajan kahdessa massiivipuuluokassa ja kahdessa normaalirakenteisessa (kivi/rappaus) luokkahuoneessa Puurakenteisessa luokassa oppilaiden sydän löi keskimäärin 8600 kertaa vähemmän kuin verrokkiluokassa opiskelleiden tarkoittaen noin 6 sydämenlyöntiä vähemmän minuutissa Tutkimuksen mukaan massiivipuuluokan oppilaat olivat rennompia ja oppilaiden suorituskyvyn ja keskittymisen kasvu oli valtava. Puupinnoilla todettiin olevan positiivinen rauhoittava vaikutus sydämen toimintaan http://www.holzfachberater.at/seiten/news.php?m= 12&id=2 Kuvat Kontiotuote Oy
Varma ja koeteltu ratkaisu jo 2000 vuoden takaa Yksiaineinen massiivihirsiseinä toimii kosteusteknisesti turvallisesti (ei erillistä lämmöneristekerrosta ja sen muodostamia rajapintoja). Kosteusteknisesti turvallinen rakenne vähentää rakennuksen käyttäjien riskiä altistua terveyshaitoille. Hirsiseinä tasaa sisäilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden vaihteluita. Hirsiseinän lämmöneristyskyky on parempi kuin laskennallisesti, koska se varaa auringon lämpöä. Tampereen teknillisen yliopiston rakennusfysiikan professori Juha Vinha Vain Hyviä Syitä -seminaarissa 9.9.2016
Vikasietoinen rakenne Massiivisella hirsirakenteella saadaan kerralla valmista pintaa molemmin puolin. Seinään ei rakennusvaiheessa jää kerroksia, joiden taakse rakennuskosteus jää muhimaan aiheuttaen myöhemmin esim. homeongelmia concrete sandwich red brick wall timber frame with brick facades timber frame and facades log wall
Hirsirakennuksen todellinen lämmöneristämiskyky parempi kuin laskennallinen Hirsitalojen energiankulutus; laskennallinen vs. todellinen Opinnäytetyö Henri Marjakangas, OAMK v. 2014
SEINÄN VALMISTUKSEN ENERGIANKULUTUS JA PÄÄSTÖT 1500 150000 1000 100000 MJ/seinä-m2 500 0-500 -1000-1500 betonielementti täystiili tiiliverhottu puuverhottu hirsiseinä CO2-eq g/seinä-m2 50000 0-50000 -100000 betonielementti täystiili tiiliverhottu puuverhottu hirsiseinä -2000-2500 uusiutumaton kokonaisenergiankulutus -200000 Energiankulutus MJ/m2 PUU ON YLIVOIMAISESTI YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISIN NYKYISIN KÄYTÖSSÄ OLEVISTA RAKENNUSMATERIAALEISTA Lähteet: Hirsiseinä: Alasaarela Matti, 2008 Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta elinkaaritarkastelun avulla Muut seinärakenteet: Saari Arto, 2001 Rakennusten ja rakennusosien ympäristöselosteet -150000 Kasvihuonekaasupäästöt g/m2
Kuva Finnlamelli Oy Kuva Honkatalot Oy Kuva Ollikaisen Hirsirakenne Oy Kuva Kuusamo Hirsitalot Oy Kiitoksia!