1. YLEISKATSAUS Vuonna 2015 Karjala-tietokannan kokoamisen työvaiheet muuttuivat merkittävästi, sillä vanhoista tallennusohjelmista siirryttiin Mikkelin ammattikorkeakoulun kehittämään Katihasovellukseen. Uuden tallennusohjelman avulla tietojen tallennus, tarkistus ja päivittäminen tapahtuu suoraan tietokantaan internetin kautta. Tietojen haku internetin kautta on sen sijaan ollut mahdollista jo usean vuoden ajan. Itse asiassa tietojen hakua varten vuonna 2015 oli käytettävissä neljä eri Katiha-versiota. Mikkelin maakunta-arkistossa oli asiakaskäytössä Katihan Windows-versio, jonka käyttö vaatii käyttöluvan, sillä se sisältää myös 100 vuotta nuoremmat henkilötiedot aina vuoteen 1950 asti. Katihassa olevia julkisia tietoja oli vuonna 2015 mahdollista hakea kolmen eri nettiversion välityksellä, sillä Katiha, Katiha2 ja MAMK:n Katiha olivat kaikki edelleen toiminnassa. Versioiden kirjo on selitettävissä sillä, että jokaisessa versiossa on omat hyvät puolensa: Katihan ensimmäinen verkkoversio sisältää hyvät ohjeet päivityslistauksineen, Katiha2:ssa on kielivaihtoehtoina suomi/ruotsi ja kaikki hakukentät ovat heti näkyvissä ja tuloksia voidaan myös lajitella eri tietokenttien mukaan monipuolisesti, MAMK:n Katiha on puolestaan kaikkein nopein ja siitä on valittavissa lisäksi englanninkielinen käyttöliittymä. Netissä olevien Katihaversioiden sivuilla vierailtiin vuonna 2015 yhteensä 243.805 kertaa eli päivittäin tietoa etsittiin Katihasta noin 668 kertaa. Verkkoversioiden suosio ilmaisee, että Karjala-tietokantasäätiön tavoite on ainakin osaksi toteutunut, sillä vuonna 1990 perustetun Karjala-tietokantasäätiön tarkoitus on alusta asti ollut saada luovutetun Karjalan alueen kirkonkirjat (väestökirjanpito) tallennetuksi tutkijoille helposti käytettävään muotoon tutkimusrekisteriksi. Tietoja on tallennettu lähes 30 vuotta ja vuoden 2015 aikana tietokannan koko kasvoi jo yli kymmenneen miljoonaan henkilötietueeseen, jotka ovat vapaasti ja korvauksetta kansalaisten käytettävissä. Karjala-tietokanta sovelluksineen on yksi Suomen suurimmista väestötietokannoista. Vuonna 2015 arvioitiin, että kaikkien tietokannasta vielä puuttuvien n. 1,5 miljoonan henkilömerkinnän tallentamiseen menisi 20 tallentajan työpanoksella noin kolme vuotta. Nykyisillä taloudellisilla näkymillä kolme vuotta ei kuitenkaan riitä, kun tallentajien määrä on näillä näkymin pienempi. Tietokannan tallennustyön ohjaukseenkin tarvittaisiin lisäresursseja, jos tietokanta pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2018 loppuun mennessä. Säätiön hallituksen jäsenet ja toimihenkilöt ovat tehneet työtä Karjala-tietokantahankkeen jatkorahoittamisen eteen. Vuoden 2015 aikana järjestettiin kaksi julkista rahankeräystä: maakunnallinen keräys 1.1.-31.12.2015 (tuotto 2 345 euroa) ja valtakunnallinen keräys 7.5.- 31.12.2015 (tuotto 5 587,20 euroa). Keräysvarojen käyttötarkoituksena oli Karjala-tietokannan tallennustyön työnohjaajien ja tietojen tarkastajan palkkakulujen kattaminen. Rahalahjoituksia yksityisiltä henkilöiltä ja karjalaisilta pitäjäsäätiöiltä kertyi siis yhteensä 7 932,20 euroa. Mikkelin kaupunki rahoitti tallennushanketta vuonna 2015 siten, että työvalmentajan koko vuoden palkkauskulut saatiin katettua sekä atk-suunnittelijan palkkaus turvattua loppuvuodeksi. Mikkelin Toimintakeskus ry:n kautta työllistettiin 19 palkkatukioikeutettua pitkäaikaistyötöntä henkilöä ja osalle heistä järjestettiin maaliskuussa perehdytyskurssi kirkonkirjatietojen tallentamiseen. 1
2. SÄÄTIÖN TARKOITUKSEN TOTEUTUMINEN JA VALVONTA Karjala-tietokantasäätiön päätehtävä on tuottaa atk-pohjaista väestötieteellistä lähdeaineistoa tutkimuskäyttöön. Säätiö ylläpitää Karjala-tietokantaa, johon kootaan Mikkelin maakuntaarkistossa säilytettävien luovutetun Karjalan seurakuntien kirkonkirjojen sisältämiä tietoja. Toiminnan tarkoituksena on siis edistää luovutetun Karjalan väestöä koskevan väestötietomateriaalin saamista tutkimusta paremmin palvelevaan käyttöön sekä auttaa Karjalan väestöä koskevaa tutkimusta. Karjala-tietokannan tiedot kootaan Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävistä lakkautettujen seurakuntien kirkonkirjoista. Tällaisia ns. siirtoseurakuntia on noin 70. Vanhin kirkonkirjamateriaali on peräisin 1700-luvulta ja nuorin aineisto vuodelta 1949, sillä siirtoseurakunnat lakkautettiin vuoden 1950 alussa. Työstettävän tutkimusrekisterin tavoitteena on palvella erityyppistä tutkimusta parantamalla ja helpottamalla joskus hyvinkin vaikeaselkoisten kirkonkirjojen käyttömahdollisuuksia. Säätiön tarkoituksen toteutuminen ja ylläpitämä toiminta vuoden 2015 osalta kuvataan tässä toimintakertomuksessa. Säätiön toimintaa valvovat säätiön hallitus, tilintarkastajat sekä patentti- ja rekisterihallitus. 3. HALLINTO, HENKILÖKUNTA JA LÄHIPIIRITIEDOT Karjala-tietokantasäätiön hallitus Säätiön hallitukseen kuuluivat vuoden 2015 aikana seuraavien sidosryhmien edustajat: Itä-Suomen yliopisto/joensuu Itä-Suomen yliopisto/kuopio Jyväskylän yliopisto Karjalan Liitto Kirkkohallitus Mikkelin kaupunki Mikkelin maakunta-arkisto Suomen Sukututkimusseura Väestörekisterikeskus Jukka Korpela Jarmo Saarti Kustaa H.J. Vilkuna Kalevi Hyytiä ja Johannes Sidoroff Riikka Ryökäs Marjo Koponen ja Soile Kuitunen Tytti Voutilainen Mervi Lampi Markku Häkkänen Hallitus kokoontui toimintakertomusvuonna sääntömääräiseen vuosikokoukseensa 19.2.2015. Kokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Itä-Suomen yliopiston kirjastonjohtaja Jarmo Saarti ja varapuheenjohtajaksi arkistonjohtaja Tytti Voutilainen. Ylimääräinen kokous pidettiin niinikään Mikkelin maakunta-arkistossa 07.10.2015. Säätiön hallituksen jäsenille ei ole maksettu palkkaa tai kokouspalkkioita. Hallituksen jäsenet voivat laskuttaa säätiön kokouksiin liittyvät matkakulunsa säätiöltä, mikäli jäsenen taustayhteisö ei maksa ko. kuluja. 2
Tilintarkastajat Toimintavuoden 2013 tilintarkastajina toimivat HTM-yhteisö BDO Yhtiötarkastus Oy (Aki Rusanen, HTM, JHTT) sekä JHTT-yhteisö Kuntatarkastajien Oy Clavis (Mika Mikkonen, JHTT, HTM). Toimintavuoden 2015 tilintarkastajina ovat samat yritykset, jotka toimittavat tarvittaessa varamiehen. Karjala-tietokantasäätiön henkilökunta Toimihenkilöistä Satu Soivanen oli ainut kokoaikainen säätiön työntekijä. Satu Soivanen vastasi tietokannan ylläpidosta 28.2.2015 saakka eli siirsi tallentajilta tulleet uudet tallenteet tietokantaan, huolehti tietokannassa havaittujen virheiden korjaamisesta sekä päivitti kunkin tallentajan tietokoneessa olevan Katiha-ohjelman tietokantoineen sekä Mikkelin maakunta-arkiston 20 eri tietokoneessa olevat Katihan Windows-versiot. Lisäksi Satu Soivanen toimi yhteyshenkilönä Mikkelin ammattikorkeakoulun Darcmedia-arkistopalvelujen henkilöstöön, joka vastasi maaliskuun alussa käyttöön otetun uuden Katiha-sovelluksen ylläpidosta. Jatkossa tietokannan suunnittelu ja kehitystyö on tarkoitus toteuttaa yhdessä Mikkelin ammattikorkeakoulun Digitalia-tutkimuskeskuksen kanssa. Tallennustyön vastuuhenkilönä vuonna 2015 toimi HuK Päivi Skyttä, jonka tehtäviin kuului tallennustyöhön työllistettyjen tallentajien työhönopastus, ohjaus ja valvonta. Päivi Skytän tehtäviin sisältyi myös yhteydenpitoa eri sidosryhmiin, mm. Mikkelin Toimintakeskukseen. Lisäksi työhön kuului tallennustyön tarkastusta, Karjala-tietokantasäätiön toiminnasta tiedottamista, tietokannan esittelyä, apuraha-anomusten muokkausta ja Karjala-tietokantasäätiön facebook-sivujen ylläpito, alkuvuodesta erityisesti tiedon levittämistä rahankeräyksestä. Päivi Skytän päivittäinen työaika oli 6 tuntia. Karjala-tietokannan projektipäällikkönä aiemmin toiminut FM Jari Ropponen veti vuoden 2015 maaliskuussa pidetyn kahden viikon mittaisen tallentajakurssin. Jari Ropposen pitkäaikainen yli 16 vuoden työsuhde oli päättynyt vuoden 2014 lopussa, koska toimen rahoitukselle ei saatu jatkoa. Jari Ropposen työtehtävistä yhteydenpito sidosryhmiin sekä tallentajien opastus ja ohjaus siirtyivät Päivi Skytälle. Satu Soivaselle siirtyivät Karjala-tietokantasäätiön apuraha-anomusten laatiminen (sis. talousarviot ja hankekuvaukset) sekä sukututkimuspalvelut. Säätiön osa-aikaisena toimihenkilönä toimi Kirsti Uski vielä kaksi kuukautta sen jälkeen, kun oli siirtynyt eläkkeelle 1.1.2015. Toimistosihteeri Kirsti Uskin hoitamat toimisto- ja talousasiat (maksuliikenne, palkanlaskenta, kirjanpito ja tilinpäätös) siirtyivät kokonaan Satu Soivasen tehtäviksi maaliskuun alussa. Tallentajat työllistettiin Mikkelin Toimintakeskus ry:n kautta. Tallennustyössä oli yhteensä 19 eri henkilöä (liite 1), jotka tekivät pääsääntöisesti 5 tunnin mittaista työpäivää. Vuonna 2015 uusina tallentajina aloitti 17 henkilöä. Työtä tehtiin Mikkelin ohella Pertunmaalla. Toimintakeskuksen kanssa laaditun kumppanuussopimuksen asettama työllistämisvelvoite oli 18 tallentajaa/kuukaudessa. Tavoitteen saavuttamista vaikeutti se, ettei ohjaajina ollut kuin yksi henkilö ja alkuvuodesta hänenkin palkkauksensa oli vaakalaudalla. Vertauksen vuoksi mainittakoon, että aiemmin projektipäällikkö ja projektityöntekijä ohjasivat yhdessä kerrallaan keskimäärin 30 tallentajaa. 3
Lähipiiritiedot Karjala-tietokantasäätiön lähipiiriin vuonna 2015 kuuluivat: 1. Säätiön perustajayhteisöt (ja niiden hallintoelinten jäsenet): Hiisi-Säätiö (nyk. Hiitolasäätiö), Impiranta-Säätiö, Jaakkima-Säätiö, Joensuun yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Kannaksen Osuusliike-säätiö, Karjalan Liitto ry, Karjalan Säätiö, Kirvu Säätiö, Koivisto- Säätiö, Mikkelin Karjalaiset ry, Mikkelin kaupunki, Pyhän-Säätiö (nyk. Vpl. Pyhäjärvi- Säätiö), Räisäläisten Säätiö, Sukutietotekniikka ry (liitettiin 1998 Suomen Sukututkimusseuraan), Suomen Sukututkimusseura ry, Suur-Savon Sukututkimusyhdistys ry, Vuoksen Säätiö. 2. Säätiön hallituksen taustayhteisöt (ja niiden hallintoelinten jäsenet): Itä-Suomen yliopisto/joensuun kampus, Itä-Suomen yliopisto/kuopion kampus, Jyväskylän yliopisto, Karjalan Liitto ry, Kirkkohallitus,Mikkelin kaupunki, Mikkelin maakunta-arkisto, Suomen Sukututkimusseura, Väestörekisterikeskus. 3. Karjala-tietokantasäätiön hallituksen jäsenet: puheenjohtaja Jarmo Saarti, varapuheenjohtaja Tytti Voutilainen, Jukka Korpela, Kustaa H.J. Vilkuna, Kalevi Hyytiä, Johannes Sidoroff, Riikka Ryökäs, Marjo Koponen, Soile Kuitunen, Mervi Lampi ja Markku Häkkänen. 4. Karjala-tietokantasäätiön hallituksen oikeuttama nimenkirjoittaja yhdessä hallituksen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kanssa: Satu Soivanen, Kirsti Uski. 5. Säätiön tilintarkastajat: BDO Yhtiötarkastus Oy (Aki Rusanen, HTM, JHTT) ja JHTTyhteisö Kuntatarkastajien Oy Clavis (Mika Mikkonen, JHTT, HTM). 6. Säätiön perustajayhteisöjen mahdolliset tytäryhteisöt ja säätiöt. 7. Kohdissa 1-6 tarkoitetun henkilön perheenjäsen (aviopuoliso, avopuoliso, oma tai puolison lapsi ja tämän puoliso ja jälkeläiset sekä oma tai puolison vanhempi, isovanhempi ja tämän vanhempi). 8. Kohdissa 1-6- tarkoitetun henkilön lähisukulainen (sisarus ja sisar- tai velipuoli, tämän avio- tai avopuoliso sekä näiden lapsi, lapsen jälkeläinen, vanhempi tai isovanhempi). 9. Kohdissa 1-6 tarkoitetun henkilön tai yhdessä toimivien henkilöitten määräysvallassa oleva yhteisö tai säätiö. Karjala-tietokantasäätiö ei ole antanut avustuksia eikä kokonaan tai osittainkaan vastikkeettomia taloudellisia etuja lähipiiriin kuuluville. 4. TALOUS Karjala-tietokantasäätiön toiminta rahoitettiin eri lähteistä saaduilla apu- ja määrärahoilla. Uutena varojen hankintamuotona toteutettiin julkinen rahankeräyshanke, joka aluksi maakunnallisena keräyksenä tuotti 2 345 euroa ja laajentuessaan valtakunnalliseksi keräsi lisäksi 5 587,20 euroa. Vuoden 2015 toimintaa katettiin kaikenkaikkiaan seuraavilla avustuksilla: - Mikkelin kaupunki 60 859 - Käkisalmi-säätiö 8 700 - Suoja-säätiö 2 000 - Viipurin Pamaus-Seura 2 000 - Sortavala-Säätiö 5 000 4
- Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö 1 000 (valtakunnallinen keräys) - Kivennapa-Säätiö 1 500 (valtakunnallinen keräys) - Hollolan Karjalaseura ry 100 (valtakunnallinen keräys) - Kanneljärvi-säätiö 300 (valtakunnallinen keräys) - Hiitola-säätiö 500 (valtakunnallinen keräys) - Teri-Säätiö 1 000 (valtakunnallinen keräys) - Yksityiset lahjoittajat 1 187 (valtakunnallinen keräys) - Muut lahjoittajat 2 345 (maakunnallinen keräys) Listauksesta ilmenee, että Mikkelin kaupungin 60 859 euron avustuksen lisäksi muita rahalahjoituksia saatiin 25 632 euroa eli yhteensä 86 491. Erityisesti mainittakoon Käkisalmi-säätiön 8 700 euron avustus, jonka ansiosta saatiin palkattua pätevä tallentaja tallentamaan Käkisalmen rippi- ja lastenkirjat kokonaisuudessaan loppuun. Karjala-tietokantasäätiön toiminnan tuotot (sis. korkotuotot) ja avustukset vuonna 2015 olivat yhteensä 87 012 ja kulut 100 819. Täten tilikauden tulos oli 13 807 euron verran alijäämäinen. Alijäämä pienentää säätiön oman pääoman tasearvon 17 837 euroon, joka säätiötä perustettaessa vuonna 1990 oli 28 676 euroa. Oman pääoman tasearvon osoittamat varat olivat vuoden 2015 lopussa säätiön pankkitileillä Suur-Savon Osuuspankissa. 5. VARSINAINEN TOIMINTA Tietojen tallennus Toimintavuoden aikana tietojen tallennustyö keskittyi pääasiassa 1800-luvun rippikirjoihin ja lastenkirjoihin, kuten edellisessä säätiön hallituksen kokouksessa sovittiin. Maaliskuun alussa järjestettiin tallennuskurssi, jonka myötä siirryttiin uuteen internetin välityksellä toimivaan tallennusohjelmistoon. Vuoden 2015 aikana tallennettiin: Heinjoki rippikirjat 1799-1832 (yht. 6572 tietuetta) Hiitolan (Hiitola-säätiön tuki) rippikirjaa 1804-1819 (2282 tietuetta) Impilahden rippikirjoja 1815-1868 (yht: 8362 tietuetta) Impilahden lastenkirjoja 1857-1869 (yht. 3013 tietuetta) Johanneksen rippikirja 1853-1863 (yht. 1496 tietuetta) Kivennavan (Kivennapa-Säätiön tuki) rippikirjoja 1850-1871 (yht. 4926 tietuetta) Kivennavan (Teri-Säätiön tuki) lastenkirjoja 1817-1860: (yht. 7635 tietuetta) Koiviston lastenkirja 1847-1863 (yht. 4607 tietuetta) Kuolemajärven rippikirja 1860-1869 (lisäys 1 tietue, tallennus jatkuu) Kurkijoen lastenkirjoja 1854-1875 (yht. 5741 tietuetta) Käkisalmen rippikirjat (Käkisalmi-säätiön tuki) 1690-1887 (yht. 12 941 tietuetta) Käkisalmen lastenkirjat 1830-1888 (yht. 11 210 tietuettta) Metsäpirtti rippikirjaa 1855-1864 (yht. 1259 tietuetta) Pitkärannan ort. rippikirjoja 1899-1905, 1911-1912 (yht. 10 908 tietuetta) Pyhäjärven (Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön tuki) rippikirjoja 1859-1868 (yht. 2859 tietuetta) 5
Pyhäjärvien lastenkirjaa 1872-1878 (yht. 4395 tietuetta) Raudun lastenkirja 1857-1867 (lisäys 3 tietuetta, tallennus jatkuu) Sakkolan rippikirjoja 1844-1863 (yht. 6694 tietuetta) Seiskarin rippikirjoja 1833-1846 (yht. 1156 tietuetta) Seiskarin lastenkirjoja 1833-1884 (yht. 481 tietuetta) Sortavalan msrk:n (tuet Sortavala-Säätiöltä, Suoja-säätiöltä ja Tuula Kuparilta) lastenkirjoja 1850-1893 (yht. 19 069 tietuetta) Sortavalan ort. srk:n metrikaa 1795-1819 (824 tietuetta) Sortavalan ort. srk:n rippikirjoja 1902-1906 väliltä (yht. 14367 tietuetta) Suursaaren rippikirjoja 1780-1857 (yht. 4106 tietuetta) Suursaaren lastenkirjoja 1837-1884 (yht. 2666 tietuetta) Tytärsaaren rippikirja 1824-1838 (yht. 233 tietuetta) Tytärsaaren lastenkirjoja 1820-1888 (yht. 1015 tietuetta) Uusikirkko (Kanneljärvi-säätiön tuki) rippikirja 1839-1849 aloitettu Viipurin msrk rippikirjat 1854-1865 (yht. 5548 tietuetta) Viipurin ort. rippikirjoja 1854-1863 väliltä (yht. 12 354 tietuetta) Yhteensä kaikkiaan 158 208 tietuetta. Vuonna 2015 tallennettujen tietueiden lukumäärä 158 208 on lähes puolet pienempi vuoden 2014 tuloksesta, joka oli 314 895 tietuetta. Tallennusvauhdin hidastuminen johtuu pääosin siitä, ettei tallentajiakaan ollut kuin puolet edellisvuodesta eikä ohjaajiakaan enää kuin yksi kahden sijasta sekä materiaalin vaikeutumisesta. Vuosien 2014 ja 2015 tallennustulosten vertailu on esitetty liitteessä 2. Luterilaisista seurakunnista tietuemäärä kasvoi vuonna 2015 eniten Impilahden, Kivennavan, Käkisalmen ja Sortavalan maaseurakunnan osalta. Ortodoksisten seurakuntien henkilötietoja tallennettiin Pitkärannan, Sortavalan ja Viipurin 1800-luvun rippikirjoista yhteensä lähes 38 500 tietuetta. Tietokantaan tallennettujen tietueiden lukumäärä ylitti 10 miljoonan rajan vuoden 2015 aikana. Silti tallennettavaa aineistoa on vielä jäljellä noin 1,3 miljoonaa tietuetta, liite 3. Luku sisältää luterilaiset rippikirjat (309 000 tietuetta), lastenkirjat (282 000) ja ortodoksiset kirkonkirjat (690 000, pääasiassa rippikirjoja). Lukujen perusteella tietokannan lopullinen henkilötietuemäärä on lähes 11,5 miljoonaa, kun se pitkään 1990-luvulta lähtien arvioitiin 7,5 miljoonaksi. Tietojen hyväksikäyttö Mikkelin maakunta-arkistossa olevaa, verkkoversiota ajallisesti täydellisempää tietokantaa, käytti vuoden aikana 426 asiakasta. Koska MMA:n tutkijasalissa oleva tietokanta sisältää sata vuotta nuorempia tietoja, sen käytössä noudatetaan arkistolaitoksen sääntöjä ja ohjeita. Luvan tietokannan käyttöön antaa tietokantasäätiön edustaja. Karjala-tietokanta on ollut myös Mikkelin maakunta-arkiston selvitysryhmän käytössä. Tietokanta nopeuttaa työskentelyä tilanteissa, joissa lähtötiedot sukuselvityksen tms. tekoon ovat niukat. Mikkelin ammattikorkeakoulun palvelimella olevalla Karjala-tietokannan aineistolla oli vuoden 2015 aikana 3883 käyntikertaa. MAMK:n Katihan käyttölukua kasvatti myös Karjalatietokannan toimihenkilöiden ja tallentajien testikäyttö. 6
Säätiön ylläpitämillä Katihan nettiversioilla (Katiha+Katiha2) oli vuoden aikana 239.922 käyntikertaa, keskimäärin 657 käyntikertaa päivittäin. Marraskuussa käyntikertoja oli jopa 830 päivittäin, syyskuussa 4.9.2015 syntyi uusi kävijäennätys yhteensä 2233 käyntikertaa päivän aikana. Karjala-tietokantasäätiön kotisivut ja säätiön ylläpitämät Katiha-sovellukset olivat edelleen Nordic Webhotell Oy:n palvelimella. Entisistä Katiha-sovelluksista ei voitu luopua vuoden 2015 aikana, sillä Mikkelin ammattikorkeakoulun ylläpitämän Katiha-käyttöliittymän kehittäminen on vielä kesken. Siirtyminen ainoastaan MAMK:in Katihan varaan ei olisi ollut käyttäjäystävällistä toimintaa. Maksullisia tiedonhakuja tietokanta-aineistosta tehtiin kymmenen kappaletta, joista saatiin tuloja 360. Tällaiselle palvelulle olisi varmasti enemmänkin kysyntää, mutta valitettavasti henkilöresurssit rajoittavat sukututkimuspalvelujen laajamittaisempaa tarjoamista. Lisäksi myytiin viimeinen myytävä kappale säätiön julkaisemasta sukututkimusoppaasta hintaan 46,60 euroa. Muu toiminta Tietokantasäätiön rahakeräyskampanjat (maakunnallinen ja valtakunnallinen) lisäsivät merkittävästi vuonna 2015 kiinnostusta Karjala-tietokantasäätiön toimintaa kohtaan. Sosiaalisen median (fb-sivun päivittämisen) lisäksi säätiön toimihenkilöt (Päivi Skyttä ja Satu Soivanen) esittelivät Karjala-tietokantasäätiön toimintaa Karjalaisilla kesäjuhlilla Hyvinkäällä 12.- 14.6.2015. 7
Liite 1: TALLENTAJAT VUONNA 2015 TOIMISTOTYÖN HARJOITTELUSSA VUONNA 2015 8
Liite 2: Seurakunta 1.1.2014 Tallennus 2014 1.1.2015 Tallennus 2015 31.12.2015 Annantehdas (ort.) 44 290 0 44 290 0 44 290 Antrea 334 009 10 714 344 723 0 344 723 Harlu 61 705 209 61 914 0 61 914 Heinjoki 92 415 294 92 709 6 572 99 281 Hiitola 240 845 234 241 079 2 282 243 361 Ihantala 20 228 0 20 228 0 20 228 Ilmee 7 241 0 7 241 0 7 241 Impilahti 171 142 14 625 185 767 11 375 197 142 Inkerin pakol. 19 500 0 19 500 0 19 500 Jaakkima 413 238 280 413 518 0 413 518 Johannes 212 277 3 035 215 312 1 496 216 808 Jääski 323 879 4 236 328 115 0 328 115 Kanneljärvi 29 840 96 29 936 0 29 936 Kaukola 123 310 4 944 128 254-3 128 251 Kirvu 234 991 3 801 238 792 0 238 792 Kitelä (ort.) 193 683 0 193 683 0 193 683 Kivennapa 336 709 5 932 342 641 12 561 355 202 Koivisto 237 558 1 994 239 552 4 607 244 159 Korpiselkä 13 794 633 14 427 847 15 274 Korpiselkä (ort.) 179 768-2 179 766 0 179 766 Kuolemajärvi 140 938 322 141 260 1 141 261 Kurkijoki 237 248 24 726 261 974 5 741 267 715 Kyyrölä (ort.) 17 540 0 17 540 0 17 540 Käkisalmi 165 283 8492 173 775 24 151 197 926 Käkisalmi (ort.) 37 455 0 37 455 0 37 455 Lavansaari 30 141 2 30 143 0 30 143 Leppälahti 6 178-1 6 177 0 6 177 Lumivaara 40 929 230 41 159 0 41 159 Mantsinsaari (ort.) 55 768 0 55 768 0 55 768 Metsäpirtti 71 744 67 71 811 1 259 73 070 Muolaa 359 974 124 360 098 0 360 098 Palkeala (ort.) 17 497 0 17 497 0 17 497 Petsamo 20 590 4 852 25 442 0 25 442 Petsamo (ort.) 7 342 0 7 342 0 7 342 Pitkäranta (ort.) 20 054 0 20 054 10 908 30 962 Pyhäjärvi 214 251 26 781 241 032 7 254 248 286 Pälkjärvi 70 646 168 70 814 0 70 814 Raivola (ort.) 69 548 4 413 73 961 0 73 961 Rautu 193 536 456 193 992 3 193 995 Ruskeala 150 391 1 745 152 136 0 152 136 Räisälä 185 601 1 161 186 762 0 186 762 9
Sakkola 203 033 1 610 204 643 6 694 211 337 Salmi 23 932 218 24 150 0 24 150 Salmi (ort.) 570 994 0 570 994 0 570 994 Seiskari 12 478 10 12 488 1 637 14 125 Soanlahti 70 207 3 190 73 397 0 73 397 Sortavala 87 094 58 87 152 0 87 152 Sortavala msrk 485 213 24 844 510 057 19 069 529 126 Sortavala (ort.) 22 698 3 073 25 771 15 191 40 962 Suistamo (ort.) 245 878 58 245 936 0 245 936 Suojärvi 52 107 389 52 496 0 52 496 Suojärvi (ort.) 105 779 0 105 779 0 105 779 Suursaari 20 023 1 070 21 093 6 772 27 865 Säkkijärvi 244 331 15 246 259 577-909 258 668 Terijoki 76 920 3 436 80 356 0 80 356 Terijoki (ort.) 3 697 16 007 19 704 0 19 704 Tiurula (ort.) 14 835 0 14 835 0 14 835 Tytärsaari 5 852 2 049 7 901 1 248 9 149 Uusikirkko 365 353 15 273 380 626 0 380 626 Uusikirkko (ort.) 1 663 0 1 663 0 1 663 Vahviala 42 309 426 42 735 0 42 735 Valkjärvi 209 919 12 683 222 602 0 222 602 Viborgs svenska f. 13 898 0 13 898 0 13 898 Viipuri (ort.) 105 893 77 363 183 256 12 354 195 610 Viipuri msrk 694 934 6 833 701 767 5 548 707 315 Viipuri tksrk 376 194 5 287 381 481 0 381 481 Viipuri suom. (ort.) 4 302 0 4 302 0 4 302 Vuoksela 33 833 433 34 266 1 550 35 816 Vuoksenranta 27 863 131 27 994 0 27 994 Äyräpää 41 983 645 42 628 0 42 628 Yhteensä 9 566 291 314 895 9 881 186 158 208 10 039 394 10
Liite 3: TALLENTAMATON AINEISTO 18.1.2016 SEURAKUNTA ja kirkonkirjat RiKi RiKi Laki Muu Evl. kirjassjassa Ort. kir- Tallennusevl. ort. evl. ort. aika/2hlöä á 3000 á 10000 työpäiviä ANTREA Rippikirjat Aa 1-6 (1727-1782) 6 18000 0 90 Lastenkrjat Ab 1-5 (1806-1860) 5 15000 0 75 HEINJOKI Lastenkirjat Ab 1 (1822-1839) 1 3000 0 15 HIITOLA Rippikirjat Aa 2-5, 7, 9 (1717-1850) 6 18000 0 90 Lastenkirjat Ab 1-3 (1830-1860) 3 9000 0 45 ILMEE Rippikirjat Aa 1-2 (1761-1805) 2 6000 0 30 IMPILAHTI Rippikirjat Aa 1 (1745-1758) 1 3000 0 15 Lastenkirjat Ab 1-3 (1824-1856) 3 9000 0 45 JAAKKIMA Rippikirjat Aa 1, 3 (1731-1742, 1752-1760) 2 6000 0 30 Lastenkirjat Ab 1-3 (1821-1856) 3 9000 0 45 JOHANNES Rippikirjat Aa 1,2,4,6,9,15,16 (1736-1853) 7 21000 0 105 Lastenkirjat Ab 1-4 (1790-1865) 4 12000 0 60 JÄÄSKI Rippikirjat Aa 1-4 (1692-1761) 4 12000 0 60 KAUKOLA Rippik.Aa 1-3(1752-1777),6,8,9,10 (1806-67) 7 21000 0 105 Lastenkirjat Ab 1 (1831-1869) 1 3000 0 15 KELLOMÄKI ORT. Rippikirjat Aa 1-3 (1912-1928) 3 0 30000 150 Metrikat C 1-15 (1910-1924) 15 0 150000 750 KIRVU Rippikirjat Aa 1,3 (1739-1793) 2 6000 0 30 Lastenkirjat Ab 1-3 (1804-1863) 3 9000 0 45 11
KIVENNAPA Rippik. Aa 1 (1732-1745) 1 3000 0 15 Lastenkirjat Ab 1-2 (1769-1817),5 (1860-71) 3 9000 0 45 KOIVISTO Rippikirja Aa 1 (1741-1751) 1 3000 0 15 Lastenkirjat Ab 1-3 (1800-1846) 3 9000 0 45 KUOKKALA ORT. Metrikat C 1-2 (1900-1934) 2 0 20000 100 KUOLEMAJÄRVI Rippikirjat Aa 3,5,6,8 (1784-1859) 4 12000 0 60 Lastenkirjat Ab 1-4 (1813-1880) 4 12000 0 60 KURKIJOKI Rippikirjat Aa 9,13 (1819-1861) 2 6000 0 30 Lastenkirjat Ab 1 (1820-1853) 1 3000 0 15 KYYRÖLÄ ORT. Rippikirjat Aa 1-5 (1893-1921) 5 0 50000 250 Metrikat C 1 (1916-1921) 1 0 10000 50 KÄKISALMI (kaup ja msrk) KÄKISALMI ORT. Rippik.Aa 1-2 (1788-1815), 6-8 (1871-1927) 5 0 50000 250 METSÄPIRTTI Rippikirjat Aa 1 (1831-1843) 1 3000 0 15 Lastenkirjat Ab 1-3 (1831-1874) 3 9000 0 45 MUOLAA Rippikirjat Aa 1-3 (1736-1778) 3 9000 0 45 Lastenkirjat Ab 1-3 (1736-1879) 3 9000 0 45 PITKÄRANTA ORT. Rippikirjat Aa 1-2 (1905-1910) 1 0 10000 50 Metrikat C 6 (1920) 1 0 10000 50 PYHÄJÄRVI Rippikirjat Aa 1 (1737-1747) 1 3000 0 15 Lastenkirjat Ab 1-5 (1793-1871) 5 15000 0 75 RAIVOLA ORT. 12
Rippik. Aa 3-6(1850-1884),16-24(1905-1913) 13 0 130000 650 RAUTU Rippikirjat Aa 1 (1739-1746), 8 (1813-1825) 2 6000 0 30 Lastenkirjat Ab 1-2(1834-1857) 2 6000 0 30 RUSKEALA Rippik. Aa 4-6 (1811-1838), 9,10 (1852-61) 6 18000 0 90 Lastenkirjat 1-8 (1811-1869) 8 24000 0 120 RÄISÄLÄ Rippik. Aa 1,2,4 (1753-1798), 11 (1855-1864) 4 12000 0 60 Lastenkirjat Ab 1-3 (1830-1865) 3 9000 0 45 SAKKOLA Rippikirjat Aa 1 (1748-1782), 5,6 (1819-43) 3 9000 0 45 Lastenkirjat Ab 1-4 (1821-1874) 4 12000 0 60 SEISKARI Rippikirjat Aa 1, 3-4 (1746-1833) 3 9000 0 45 SORTAVALAN MSRK Rippikirjat Aa 2,5-6 (1766-1861) 3 9000 0 45 Lastenkirjat 1-6 (1813-1861) 6 18000 0 90 SUOJÄRVI (lut.) Rippikirjat 1900-1919 (ei nidetunnusta) 2 6000 0 30 Lastenkirjat 1900-1919 (ei nidetunnusta) 2 6000 0 30 SUURSAARI Rippikirjat Aa 1-3 (1745-78) 9,10 (1858-80) 5 15000 0 75 SÄKKIJÄRVI Rippikirjat Aa 1-5 (1738-1780) 5 15000 0 75 Lastenkirjat Ab 1-7 (1815-1869) 7 21000 0 105 TERIJOKI ORT. Rippikirjat Aa 1-3 (1898-1952) 3 0 30000 150 Rippikirjat 1809-1869 (ei nidetunnusta) 4 0 40000 200 TYTÄRSAARI Rippikirjat Aa 1-3, 7,8 (1745-1875) 5 15000 0 75 UUSIKIRKKO Rippik. Aa 1 (1751-1752), 13,14 (1839-1849) 3 9000 0 45 13
Lastenkirjat Ab 1-4 (1809-1862) 4 12000 0 60 UUSIKIRKKO ORT. Rippikirja Aa 1 (1945-1950) 1 0 10000 50 Muuttaneet B 1-2 (1945-1950) 2 0 20000 100 Metrikat C 3 (1839-1950) 1 0 10000 50 VALKJÄRVI Rippikirjat Aa 1-3,9 (1732-1860) 4 12000 0 60 Lastenkirjat Ab 1-2 (1841-1859) 2 6000 0 30 VIBORG SVENSKA F. Rippikirjat Aa 1-5 (1719-1823) 5 15000 0 75 Lastenkirjat Ab 1-2 (1808-1828) 2 6000 0 30 VIIPURIN MSRK Rippikirjat Aa 11-13 (1839-1853) 3 9000 0 45 Lastenkirjat Ab 1-6 (1804-1865) 6 18000 0 90 VIIPURIN TKSRK Lastenkirjat Ab 1-3 (1804-1860) 3 9000 0 45 VIIPURI ORT. Rippikirjat Aa 4-6 (1836-1849) 3 0 30000 150 Rippikirjat Aa 12-17 (1905-1925) 6 0 60000 300 Rippikirjat Aa 27-29 (1919-1926) 3 0 30000 150 591000 690000 6405 tietuetta tietuetta työpäivää Lut. rippi-/lastenkirjan yksi nide sisältää n. 3000 henkilötietuetta, ylläpito vuosikymmenittäin Ort.seurakunnan kirkonkirja sisältää noin 10000 henkilötietuetta, ylläpito vuosittain. Kahdelta tallentajalta kuluu 1.281.000 (=591.000+690.000) tietueen tallentamiseen 6405 pä Kahdeltakymmeneltä tallentajalta kuluu noin tietojen tallentamiseen 640 päivää eli jos vuodessa on noin 220 työpäivää, aikaa tallennustyöhön kuluu vajaa 3 vuotta. Jos 1700-luvun tallentamattomat tiedot jätetään laskelmasta pois, on tallennettavaa jäljellä noin 1.100.000 tietuetta, joiden tallentamiseen kuluu 14 tallentajalta noin 3,5 vuotta. YHTEENVETO: Tietojen tallentaminen vie aikaa noin 3 vuotta ja kaikki saadaan tallennettua, jos t 20 henkilöä. Jos tallentajia on 14 henkilöä, saadaan lähes kaikki 1700-lukua nuore tiedot tallennettua tietokantaan. 14