Kymenlaakson toimialakatsaus 1 2008

Samankaltaiset tiedostot
Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2018

Lappeenrannan toimialakatsaus 2017

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Kymenlaakson toimialakatsaus Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat. 5 Rakentaminen 6 Kauppa sekä majoitus- ja

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Kymenlaakson toimialakatsaus Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat. 5 Rakentaminen 6 Kauppa sekä majoitus- ja

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Kymenlaakson toimialakatsaus Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat. 5 Rakentaminen 6 Kauppa sekä majoitus- ja

Helsingin seudun toimialakatsaus 1 07

Helsingin seudun toimialakatsaus. 2 Suhdannekuva 3 Helsingin seudun toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu

Helsingin seudun toimialakatsaus 3 07

Kymenlaakson toimialakatsaus Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne

Helsingin seudun toimialakatsaus

Kymenlaakson toimialakatsaus Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne

Oulun seudun elinkeinokatsaus

Oulun seudun elinkeinokatsaus

Keski-Suomen Aikajana 2/2019 Tilanne

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Keski-Suomen Aikajana

Oulun seudun elinkeinokatsaus

Oulun seudun elinkeinokatsaus

Kymenlaakson toimialakatsaus Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne

Kymenlaakson toimialakatsaus Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne

Keski-Suomen Aikajana 1/2010

Oulun seudun elinkeinokatsaus

Keski-Suomen Aikajana 2/2014

Oulun seudun elinkeinokatsaus

Helsingin seudun toimialakatsaus. 2 Suhdannekuva 3 Helsingin seudun toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu

Helsingin seudun toimialakatsaus

Oulun seudun elinkeinokatsaus

Kymenlaakson toimialakatsaus Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne

Helsingin seudun toimialakatsaus. 2 Suhdannekuva 3 Helsingin seudun toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu

Oulun seudun elinkeinokatsaus

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Keski-Suomen Aikajana 2/2019 Tilanne

Helsingin seudun toimialakatsaus

Helsingin seudun toimialakatsaus

Yritystoiminta Helsingissä 2004

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Helsingin seudun toimialakatsaus 2 18

Keski-Suomen Aikajana 2/2018

Helsingin seudun toimialakatsaus

Oulun seudun elinkeinokatsaus

Keski-Suomen Aikajana 2/2012

L A P I N S U H D A N N E K A T S A U S L A P I N L I I T T O J A L A P I N E L Y - K E S K U S J U L K A I S U

Yritystoiminta Helsingissä 2003

Keski-Suomen Aikajana 2/2018

Helsingin seudun toimialakatsaus 1 18

Helsingin seudun toimialakatsaus

Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Helsingin seudun toimialakatsaus

Kuopion työpaikat 2017

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

Koko maan tarkastelussa Pohjois-Suomessa kovin kasvu nykyisellä EUohjelmakaudella. Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Oulun seudun elinkeinokatsaus

Viidennes yrityssektorin liikevaihdosta Helsingistä

Kuopion työpaikat 2016

Kymenlaakso ennusteet

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Helsingin seudun toimialakatsaus

Keski-Suomen Aikajana 4/2017

Helsingin seudun toimialakatsaus 1 19

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

KUOPION TYÖPAIKAT

Helsingin seudun toimialakatsaus. 2 Suhdannekuva 3 Helsingin seudun toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu

Helsingin seudun toimialakatsaus Suhdannekuva 3 Helsingin seudun toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu

Lapin Suhdannekatsaus

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Keski-Suomen Aikajana I / 2015

Helsingin seudun toimialakatsaus 4 17

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

Helsingin seudun toimialakatsaus

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Keski-Suomen Aikajana 1/2018

LAPIN SUHDANTEET 2016

Muuttajien taustatiedot 2005

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Oulun seudun elinkeinokatsaus

Lapin Suhdannekatsaus 2013

Helsingin seudun toimialakatsaus

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

Työpaikat ja työlliset 2014

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

Työpaikat ja työlliset 2015

Lapin Suhdannekatsaus

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

POHJOIS-POHJANMAAN SUHDANNETIEDOT. Uusimmat tiedot joulukuulle 2014 saakka. - esittelyssä metalli -klusteri

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Lapissa

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Keski-Suomen Aikajana 4/2018 Tilanne #keskisuomi #kasvunmaakunta Kasvun vauhti tasaantui hieman, mutta jatkui hyvänä alkuvuonna 2018.

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Keski-Suomen Aikajana 1/2017 Tilanne

Transkriptio:

Kymenlaakson toimialakatsaus 1 2008 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat 4 5 6 sekä majoitus- ja 7 8 Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille 9 Vaihtuva teema: Väestökehitys 9 Kymenlaakson vahvuudet ja haasteet 10 Kouvolan seutukunta 11 Kotkan-Haminan seutukunta 12 Tietolähteet ja käsitteet 12 Julkaisijat Yhteistyössä:

Suhdannekuva Toimialarakenne ja erikoistumisalat Kymenlaakson talous kasvoi kohtuullisesti viime vuoden loppuun asti, vaikka teollisuuden kasvu pysähtyikin. Myös työllisyys pysyi nousu-uralla. Tuotanto ja työllisyys Kymenlaakson talous kasvoi kohtuullisesti koko viime vuoden ajan, vaikka kasvu hidastui selvästi edellisestä vuodesta. Teollisuuden kasvu pysähtyi vuoden jälkipuolella, mutta sitä kompensoi rakentamisen ja palveluiden nopeutunut kasvu. Tuotanto kasvoi ennakkoarvion mukaan noin 3 % edellisvuodesta vuonna 2007. Maakunta jäi kasvussa viime vuonna hieman jälkeen sta, jossa bruttokansantuote kasvoi Tilastokeskuksen arvion mukaan 4,4 %. Vuodesta 2000 tuotanto on lisääntynyt arvion mukaan noin neljänneksen, suunnilleen saman verran kuin ssa. Kymenlaakson työllisyys oli viime vuonna hyvässä kasvussa. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisten kasvoi vuonna 2007 noin 2 % edellisvuodesta, saman verran kuin koko maassa. Tosin kasvu hidastui loppuvuoden aikana alkuvuoteen verrattuna. Työllisiä oli viime vuonna 3,6 % enemmän kuin vuonna 2000. Koko maassa työllisyys on kasvanut viime vuosina vakaammin ja jonkin verran enemmän kuin, 6, vuodesta 2000. Yritysten liikevaihto ja henkilöstö Kymenlaakson päätoimialojen liiketoiminnan kasvussa tapahtui merkittävä muutos viime vuonna. Teollisuuden liikevaihto kääntyi vuoden jälkipuolella laskuun, vähennystä oli edellisestä vuodesta lähes 3 %. Rakentamisen kasvu kiihtyi entisestään ja viime vuoden jälkipuolella liikevaihtoa kertyi reaalisesti 20 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Myös palvelualoilla kasvu kiihtyi alkuvuoden notkahduksen jälkeen. Kaupan sekä majoitus- ja n liikevaihto nousi reaalisesti noin 2,5 %, liikennealan lähes sekä liike-elämän ja kotitalouksien palveluiden yli 4 % edellisvuodesta. Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto nousi reaalisesti noin 1,5 %. Yritysten henkilöstö, joka mittaa yrityssektorilla tehtyjen työvuosien kokonaisä, kasvoi 2 % vuoden 2007 toisella puoliskolla. Teollisuuden henkilöstö pysyi edellisvuoden tasolla, mutta rakentamisessa ja kaikilla palvelualoilla henkilöstöt kasvoivat huomattavasti. Vuoteen 2000 verrattuna Kymenlaakson rakennusalan reaalinen liikevaihto on kasvanut noin 55 % ja liike-elämän ja kotitalouksien palveluissa lähes 45 %. Myös muilla palvelualoilla kasvu on ollut nopeaa, yli kolmanneksen. Teollisuuden reaalinen liikevaihto on kasvanut selvästi vähemmän kuin muilla aloilla. Yritysten henkilöstö on lisääntynyt vuodesta 2000 eniten rakentamisessa ja vahvasti myös liikenteessä sekä liike-elämän ja kotitalouksien palveluissa, mutta sen sijaan teollisuudessa se on vähentynyt tuntuvasti. -5 0 5 10 15 20 Tuotannon ja ssa. (indeksi 2000=) Kymenlaakso Koko Suomi Työllisten ja ssa. (indeksi 2000=) 25 Kymenlaakso Koko Suomi Liikevaihdon (reaal.) ja henkilöstön muutos (%), nelj. 3 4/2007 verrattuna edelliseen vuoteen. n Päätoimialojen osuus Kymenlaakson työpaikoista 2007 4 % 20 % ja majoitus sekä 15% Kymenlaakson työpaikat toimialoittain 2007 Terv.huolto- ja sosiaali Liike-elämän Paperiteollisuus Vähittäiskauppa Julkinen hall. ja maanpuolustus Metalliteollisuus ttä palv. toiminta Koulutus Palvelut kotitalouksille Majoitus- ja rav. toiminta Muu teollisuus Tukku- ja agentuuritoiminta Moottoriajoneuvojen kauppa Posti- ja teleliikenne Muut toimialat ja tuntematon Elintarviketeollisuus Puutuoteteollisuus Kemian-, kumi- ja muoviteoll. Rahoitustoiminta Energia- ja vesihuolto 8 % 12 % Päätoimialojen osuus n työpaikoista 2007 4 % Kouvolan sk. 19 % ja majoitus sekä 16 % Kotkan-Haminan sk. 0 2 4 6 8 10 12 0 henkeä 6 % 20 % 14 Kymenlaakson maakuntaan kuuluu kaksi seutukuntaa, Kouvolan ja Kotkan-Haminan seutukunnat. Niissä on yhteensä 12 kuntaa. Maakunnassa oli 183 500 asukasta vuonna 2007, heistä 96 000 asuu Kouvolan ja 87 500 Kotkan-Haminan seutukunnassa. Työpaikkoja oli arvion mukaan 76 500 viime vuoden lopussa. Toimialarakenne Teollisuudella, rakentamisella ja liikenteellä on vankka asema Kymenlaakson toimialarakenteessa. Teollisuuden työpaikkojen osuus maakunnan työpaikoista on supistunut, mutta on edelleen viidennes. Teollisuuden ja rakentamisen työpaikkaosuudet ovat suuremmat kuin ssa. Liikenteen osuus (12 %) on tuntuvasti suurempi kuin ssa. Julkisen sektorin osuus maakunnan työpaikoista on vähän yli neljännes eli samansuuruinen kuin ssa. Alkutuotannossakaan Kymenlaakson työpaikkaosuus ei eroa valtakunnallisesta. Sen sijaan kaupan ja majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä erityisesti muiden yksityisten palvelujen työpaikkojen osuudet ovat pienemmät kuin ssa. Erikoistumisalat Kymenlaakso on erikoistunut vahvimmin paperiteollisuuteen ja logistiikkaan, kun verrataan maakunnan eri toimialojen työpaikkaosuutta koko maan vastaavaan osuuteen. Paperiteollisuuden osuus alueen työpaikoista on 5,5-kertainen ja liikennettä palvelevan toiminnan 3,5-kertainen n vastaaviin osuuksiin verrattuna. Rakennusaineteollisuuden, energia- ja vesihuollon, maaliikenteen sekä kemian teollisuuden osuudet alueen työpaikoista ovat myös selvästi korkeammat kuin ssa, samoin julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen. Määrällisesti eniten työpaikkoja on terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa. Seuraavaksi suurimmat työllistäjät ovat liike-elämän, rakentaminen, paperiteollisuus, vähittäiskauppa sekä julkinen hallinto ja maanpuolustus. Kymenlaakson avainluvut 2007 Väestö 183 500 Työpaikat 76 500 Bruttokansantuote (milj. euroa) 5 Yritysten toimipaikat 9 500 Yritysten liikevaihto (milj. euroa) 11 200 Yritysten henkilöstö 61 000-20 -10 0 10 20 30 40 50 60 Liikevaihdon (reaal.) ja henkilöstön muutos (%), vuosi 2007 verrattuna vuoteen 2000. n Kymenlaakson erikoistumisalat Indeksi, = Paperiteollisuus ttä palveleva toiminta Rakennusaineteollisuus Energia- ja vesihuolto Kemian teollisuus Julkinen hall. ja maanpuolustus 200 300 400 500 600 Huomautus: Paperiteollisuuden viimeisimmät tuotannon supistustoimet eivät vaikuta vuotta 2007 koskeviin lukuihin. Erikoistuneisuus (indeksi) 2 Kymenlaakson toimialakatsaus 1 2008 Kymenlaakson toimialakatsaus 1 2008 3

, sähkö- ja vesihuolto, mineraalien kaivu yritysten liikevaihto kääntyi laskuun vuoden 2007 jälkipuolella vahvan kasvujakson jälkeen. Teollisuuden henkilöstön väheneminen pysähtyi. Teollisuuden rooli Kymenlaakson taloudessa on todella suuri. Toimialan liikevaihto, 5,2 mrd., on lähes puolet maakunnan kaikkien yritysten liikevaihdosta. stä teollisuuden osuus on yli viidennes. yritysten toimipaikat ovat huomattavasti suurempia kuin maakunnan toimipaikat keskimäärin: teollisuudella 5,5 milj. ja 14,4 henkilöä/toimipaikka, kun kaikkien maakunnan yritysten vastaavat luvut ovat 1,2 milj. ja 6,4 henkilöä. Kymenlaakson suurin teollisuusala on paperiteollisuus, jossa viime vuosien supistuksista huolimatta on 3 työpaikoista. Toiseksi suurimman alan, metalliteollisuuden, osuus on noussut :iin. Muita Kymenlaakson merkittäviä teollisuusaloja ovat elintarviketeollisuus, puutuoteteollisuus, kemianteollisuus sekä energiantuotanto. Kymenlaakson teollisuuden kasvu pysähtyi viime vuoden puolivälissä ja liikevaihto kääntyi laskuun. Vuoden 2007 jälkipuolikkaalla alan liikevaihto väheni ennakkoarvion mukaan reaalisesti vajaa 3 % edellisestä vuodesta. Vastaavaa käännettä ei tapahtunut ssa, vaikka valtakunnallisestikin teollisuuden kasvu on hidastunut. Vuodesta 2000 teollisuuden liikevaihto on kasvanut reaalisesti noin 8 %. Metalliteollisuudessa vuonna 2005 alkanut liikevaihdon raju kasvu pysähtyi viime kesänä. Siihen mennessä alan liikevaihto nousi reaalisesti 60 % vuodesta 2000. Myös kemian teollisuuden pitkään jatkunut kasvu pysähtyi ja liikevaihto kääntyi laskuun viime vuoden lopulla. Nousua vuodesta 2000 on ollut reaalisesti jo noin 70 %. Samoin puutuote- ja huonekaluteollisuudessa kahden vuoden kasvu päättyi viime syksynä. Paperiteollisuudessa liikevaihdon trendi oli laskusuunnassa viime vuonna. Elintarviketeollisuudessa reaalinen liikevaihto on jo kaksi vuotta pysytellyt tasolla, joka vastaa 60 % vuoden 2000 lukemasta. Koko teollisuuden henkilöstön väheneminen pysähtyi viime vuonna ja vuoden jälkipuolella alalla oli henkilöstöä saman verran kuin edellisenä vuonna. Vuoden 2000 tilanteeseen verrattuna henkilöstöä oli viime vuonna lähes 12 % vähemmän. väheni hieman Kymenlaakson paperiteollisuudessa ja puutuoteteollisuudessa, mutta muilla toimialoilla oli edelleen pientä nousua vuoden 2007 jälkipuolella. 1 60 40 70 60 50 Teollisuuden liikevaihto ja henkilöstö sekä liikevaihto ssa. (indeksi 2000 =, Teollisuuden toimialojen liikevaihto (reaalinen indeksi 2000 = ) Elintarvike Puutuote ja huonekalu Metalli Paperi Kemia, kumi ja muovi Teollisuuden toimialojen henkilöstö (indeksi 2000 =) Elintarvike Puutuote ja huonekalu Metalli Paperi Kemia, kumi ja muovi 170 150 Teollisuuden työpaikkojen jakautuminen Energia 4 % Kemia ja muovi 6 % Puutuote Elintarvike Muu teollisuus 13 % Rakennusalan liikevaihto ja henkilöstö sekä liikevaihto ssa (indeksi 2000 =, Paperi 3 Metalli Rakennusalan yritysten liikevaihdon kasvu kiihtyi entisestään viime vuoden jälkipuolella. Myös alan henkilöstö kasvoi edelleen. Kymenlaakson rakennusyritysten liikevaihto, 0 milj., vastaa 8 %:n osuutta maakunnan koko yrityssektorin liikevaihdosta. stä rakennusalan osuus on 9 %. Ala on pienyritysvaltainen, toimipaikan keskiinen liikevaihto on 0,8 milj. ja henkilöstö 4,7. Rakennusalan liikevaihto on kasvanut muihin aloihin verrattuna todella vahvasti viimeiset 4 vuotta. Viime vuonna rakennusalan liikevaihdon kasvu kiihtyi entisestään. Vuoden 2007 jälkimmäisellä puolikkaalla alan liikevaihto kasvoi reaalisesti 20 % edellisvuodesta. Vuoteen 2000 verrattuna rakennusyritysten liikevaihto on noussut jo noin 55 %. Kymenlaakson rakennusala on seurannut n trendiä, mutta viime vuonna kasvu oli maakunnan yrityksillä nopeampaa kuin valtakunnallisesti. Myös rakennusalan henkilöstön nopea kasvu jatkui viime vuonna. Vuoden jälkipuolella yritysten henkilöstö nousi lähes 5 % edellisvuodesta. Vuodesta 2000 alan henkilöstö on kasvanut lähes 1. 2007 Yritysten toimipaikat 1 200 Yritysten liikevaihto (milj. euroa) 0 Yritysten henkilöstö 5 300 2007 Yritysten toimipaikat 0 Yritysten liikevaihto (milj. euroa) 5 200 Yritysten henkilöstö 13 500 4 Kymenlaakson toimialakatsaus 1 2008 Kymenlaakson toimialakatsaus 1 2008 5

sekä majoitus- ja Vähittäiskauppa, tukkukauppa, agentuuritoiminta, moottoriajoneuvojen kauppa ja huolto, polttoaineen vähittäismyynti, majoitus- ja Kaupan liikevaihto kääntyi uudelleen kasvuun vuoden 2007 jälkipuolella. nousi tuntuvasti. Kaupan sekä majoitus- ja n liikevaihto ja henkilöstö sekä liikevaihto ssa (indeksi 2000 =, liikevaihto reaalinen) Liikenteen liikevaihto ja henkilöstö sekä liikevaihto ssa (indeksi 2000 =,, vesiliikenne, ilmaliikenne, liikennettä palveleva toiminta, varastointi, matkatoimistot, posti- ja teleliikenne alan yritysten liiketoiminta nousi vahvasti viime vuoden jälkipuolella. Liikevaihdon ja henkilöstön kasvu oli aikaisempaa nopeampaa. Kaupan sekä majoitus- ja n yritysten liikevaihto on 3,1 mrd., joka vastaa 28 % maakunnan kaikkien yritysten liikevaihdosta. llä (8 300) mitattuna alan osuus kaikista yrityksistä on. Myös kauppa sekä majoitus- ja ovat pienyritysvaltaisia aloja: keskikoko on 1,3 milj. ja 3,5 henkilöä /toimipaikka. lähes puolet alan työpaikoista on vähittäiskaupassa ja neljännes majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. Tukkukaupan sekä moottoriajoneuvojen kaupan ja huollon osuudet ovat selvästi pienemmät. sekä majoitus- ja kääntyivät uudelleen kasvuun viime vuoden jälkipuolella alkuvuoden hitaamman jakson jälkeen. kasvoi reaalisesti noin 2,5 % edelliseen vuoteen verrattuna vuoden 2007 toisella puolikkaalla. Kasvua hidasti jonkin verran mm. autokaupan hiljeneminen vuodenvaihteessa voimaan tulleen autoverouudistuksen vuoksi. Vuodesta 2000 reaalista kasvua on ollut 32 %. kaupan myynti on pitkällä ajalla seurannut n vähittäiskaupan vakaata trendiä. Kuitenkin vuonna 2006 maakunnan kauppa kiihdytti selvästi n edelle, mutta viime vuonna ero tasaantui. Kaupan henkilöstö kasvoi tuntuvasti viime vuonna. Vuoden jälkipuolella alan henkilöstö nousi 4 % edellisvuodesta. Määrä oli viime vuonna lähes 5 % korkeampi kuin vuonna 2000. sekä majoitusja 2007 Yritysten toimipaikat 2 400 Yritysten liikevaihto (milj. euroa) 3 Yritysten henkilöstö 8 300 Moottoriajoneuvojen kauppa ja huolto 13 % Tukkukauppa Majoitus ja 24 % vähittäiskauppa Kaupan sekä majoitusja n työpaikkojen jakautuminen Vähittäiskauppa 49 % 200 1 Liikenteen työpaikkojen jakautuminen Posti ja tele Vesiliikenne 2 % Liikenteen ja matkailun toimialojen liikevaihto (reaalinen indeksi 2000 = ) Matkailu Liikenteen ja matkailun henkilöstö (indeksi 2000 = ) Matkailu alan yritysten liikevaihto, 1,2 mrd., vastaa 11 %:n osuutta Kymenlaakson yritysten liikevaihdosta. Liikenteen osuus henkilöstöstä on 12 %. Toimipaikan keskiinen liikevaihto on 1,3 milj. ja henkilöstö 7,6 /toimipaikka. Logistiikkatoiminnan eli kuljetuksen ja liikennepalveluiden (pois lukien matkatoimistot) merkitys Kymenlaakson yritystoiminnassa on erittäin suuri., joka koostuu rautatie- ja tieliikenteestä, työllistää liikenteestä 40 %. ttä palvelevan toiminnan (lastinkäsittely, varastointi, satamat, terminaalit, huolinta, rahtaus ja matkatoimistot) osuus työpaikoista on noussut 44 %:in. Logistiikkatoiminnan ulkopuolella posti- ja teleliikenteen osuus koko liikennesektorin työpaikoista on. Koko liikenteen toimialan liikevaihdon kasvu kiihtyi selvästi vuoden 2007 jälkipuolella. Kasvua oli reaalisesti lähes edellisestä vuodesta. Vuoteen 2000 verrattuna koko liikennealan liikevaihto on kasvanut 36 %. Alan kasvu on ollut nopeampaa kuin ssa, mutta myös vaihtelut ovat olleet voimakkaampia kuin alalla valtakunnallisesti. Tarkemmalla toimialajaolla tarkasteltuna erityisesti liikennepalveluiden (pl. matkatoimistot) liikevaihdon kasvu vauhdittui viime vuoden jälkipuolella. Toimialan liikevaihto on noussut reaalisesti jo lähes % vuodesta 2000. Kasvu perustuu ennen kaikkea Euroopan ja Venäjän sekä Aasian väliseen kuljetukseen. Maaliikenteen vakaa kasvu jatkui edelleen viime vuoden loppuun asti. Vuodesta 2000 maaliikenteen liikevaihto on noussut reaalisesti lähes neljänneksen. Matkailualan (hotellit, matkatoimistot, tilausliikenne, rannikkoliikenne ja huvipuistot) liikevaihto kääntyi kasvuun vuoden 2006 lopulla ja kasvu jatkui vahvana viime vuoden jälkipuolella. Matkailuyritysten liikevaihto oli viime vuonna reaalisesti 28 % korkeammalla kuin vuonna 2000. Liikenteen henkilöstö kääntyi vahvaan nousuun viime vuoden jälkipuolella. ä oli noin 2,5 % enemmän kuin edellisvuonna ja noin 12 % enemmän kuin vuonna 2000. palvelujen henkilöstö on kasvanut vahvasti vuoden 2002 jälkipuolelta alkaen, ja kasvu oli edelleen vahvaa vuoden 2007 jälkipuolella. Vuodesta 2000 liikennepalvelujen henkilöstö on lisääntynyt noin 33 %. Myös maaliikenteen henkilöstö kasvoi edelleen. Erityisen vahvasti kasvoi viime vuoden lopulla matkailun henkilöstö, mutta se oli silti noin 9 % alemmalla tasolla kun vuonna 2000. 2007 40 % 44 % Yritysten toimipaikat 1 000 Yritysten liikevaihto (milj. euroa) 1 200 Yritysten henkilöstö 7 400 6 Kymenlaakson toimialakatsaus 1 2008 Kymenlaakson toimialakatsaus 1 2008 7

Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille Palveluja liike-elämälle ja kotitalouksille tuottavien yritysten liiketoiminnan trendi kääntyi uudelleen vahvaan kasvuun vuoden 2007 jälkipuolella. Liike-elämän ja kotitalouksien palveluja tuottavien yritysten liikevaihto on 600 milj., joka vastaa 5 %:n osuutta maakunnan kaikkien yritysten liikevaihdosta (huom. rahoitusalan yrityksillä ei ole liikevaihtoa). llä (8 0) mitattuna alan osuus kaikista yrityksistä on huomattavasti suurempi,. Liike-elämän ja kotitalouksien ovat toimialoista selvimmin painottuneet pieniin yrityksiin: keskikoko on 0,2 milj. ja 3,4 henkilöä/toimipaikka. liike-elämän ja kotitalouksien palveluyritysten työpaikoista 65 % on liike-elämän palveluissa, 28 % kotitalouksien palveluissa sekä rahoitustoiminnassa. Palveluja liike-elämälle ja kotitalouksille tuottavat yritykset nousivat viime vuoden jälkipuolella uudelleen kasvuun alkuvuoden notkahduksen jälkeen. Alan liikevaihto kasvoi vuoden 2007 jälkipuolella reaalisesti yli 4 % edellisvuodesta. Vuodesta 2000 alan liikevaihto on noussut reaalisesti yli 40 %, eli se on kuulunut maakunnan kasvuvetureihin. Teollisuuden suuryritysten oimintojen ulkoistaminen on osaltaan kasvattanut liikeelämän palveluita pitkällä aikavälillä. Liike-elämän ja kotitalouksien palveluiden liikevaihdon kasvu on noudatellut n trendiä vuoteen 2006 asti, mutta viime vuonna maakunta alkoi jäädä valtakunnallisesta kasvuvauhdista. Tarkemman seurannan kohteena katsauksessa ovat informaatioteknologian (IT) yritykset (elektroniikkateollisuus, atk-laitteiden kauppa, tietoliikenne ja tietojenkäsittely) sekä tekninen palvelu (rakentamiseen liittyvä suunnittelu, kone- ja prosessisuunnittelu). Kummankin yritysryhmittymän liikevaihto on vaihdellut voimakkaasti viime vuosina. Teknisen palvelun liikevaihto kasvoi vahvasti vuoden 2004 lopusta viime vuoden puoliväliin asti. Kuitenkin vuoden 2007 lopulla alan liikevaihto kääntyi laskuun seurauksena metalliteollisuuden suhdanteen kääntymisestä. Vuoteen 2000 verrattuna alan liikevaihto on kasvanut lähes 30 %. Sen sijaan IT-yritysten liikevaihto kääntyi viime vuoden lopulla nousuun toista vuotta jatkuneen laskun jälkeen. Kymenlaakson IT-alan liikevaihto on reaalisesti yli korkeammalla tasolla kuin vuonna 2000. Liike-elämän ja kotitalouksien palveluiden (muut yksityiset ) henkilöstö on kasvanut vakaasti vuodesta 2005 ja kasvu jatkui viime vuoden loppuun asti. Alan henkilöstö nousi lähes 5 % viime vuoden jälkipuolella edellisvuodesta. Vuodesta 2000 alan henkilöstö on kasvanut 10 %. Toimialan sisällä on kuitenkin suuria eroja. Teknisen palvelun henkilöstön vahva kasvu hidastui viime vuonna, kun taas IT-alalla lasku pysähtyi. Silti kummallakin alalla oli viime vuonna henkilöstöä suunnilleen 10 % enemmän kuin vuonna 2000. Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille Palvelut liike-elämälle: kiinteistö, vuokraus, tietojenkäsittely-, tutkimus- ja konsultointi, muu liike-elämää palveleva toiminta Palvelut kotitalouksille: virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta, pesula-, kampaamo-, parturi yms., järjestötoiminta, ympäristön huolto Rahoitustoiminta: rahoitus, vakuutustoiminta, rahoitusta palveleva toiminta 2007 Yritysten toimipaikat 2 600 Yritysten liikevaihto (milj. euroa) 600 Yritysten henkilöstö 8 0 170 150 Kotitalous 28 % Rahoitus Liike-elämän 65 % Liike-elämän ja kotitalouksien palveluiden liikevaihto ja henkilöstö sekä liikevaihto ssa (indeksi 2000 =, liike-elämän Teknologiapalveluiden toimialojen liikevaihto (reaalinen indeksi 2000 = ) Informaatioteknologia Tekninen palvelu Teknologiapalveluiden toimialojen henkilöstö (reaalinen indeksi 2000 = ) Informaatioteknologia Tekninen palvelu Liike-elämän ja kotitalouksien palveluiden työpaikkojen jakautuminen Vaihtuva teema: Väestökehitys Tietolähde: Tilastokeskus, väestötilastot sekä väestönmuutosten ennakkotiedot vuodelta 2007 Kymenlaakson maakunnan väestö väheni 700 hengellä vuonna 2007. Vilkas maahanmuutto toi uusia asukkaita Kymenlaaksoon, mutta se ei riittänyt kääntämään väestökehitystä positiiviseksi. Väestönmuutos Kymenlaakson väestö väheni ennakkotiedon mukaan 720 hengellä (-0,4 %) vuonna 2007. Väheneminen kuitenkin lieveni edellisestä vuodesta, sillä vuonna 2006 maakunnan väestö supistui 955 hengellä. Kouvolan seutukunnassa väkiluku aleni 664 asukkaalla (-0,), enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin 2000-luvulla. Valkealassa väestö kasvoi hengellä (0,9 %), mutta seutukunnan muissa kunnissa väki väheni, eniten Kuusankoskella 350 henkeä (-0,). Kouvolan väestö supistui hengellä (-0,3 %). Kotkan-Haminan seutukunnassa asukasluku pieneni 56 asukkaalla (-0,1 %). Kotkan väestö kasvoi 30 hengellä (0,1 %) ja myös Pyhtään ja Virolahden asukas nousi. Sen sijaan Haminan väestö väheni 75 hengellä (-0,3 %). Väestönmuutoksen osatekijät Väestön vähenemisen merkittävin osatekijä viime vuonna oli 535 hengen luonnollinen väheneminen eli kuolleiden suurempi syntyneisiin verrattuna. Tämä perustuu ikääntyneiden suuresta osuudesta johtuvaan korkeaan kuolleisuuteen sekä toisaalta alhaiseen syntyvyyteen, joka on seurausta mm. Henkeä Väestönmuutos Kymenlaakossa seutukunnittain 200 0-200 -400-600 -0-0 -0 00 01 02 03 04 05 06 07 Kouvolan seutu Kotkan-Haminan seutu Väestönmuutoksen osatekijät Kymenlaakossa seutukunnittain v. 2007 Luonn. muutos Maassamuutto Ulkom. muutto Nettomuutto Väestönmuutos -0-600 -400-200 0 200 400 Kouvolan seutu Kotkan-Haminan seutu nuorten aikuisten vilkkaasta lähtömuutosta. Muuttotappio vähensi Kymenlaakson väestöä viime vuonna 138 hengellä. Muuttoliikkeen vaikutus maakunnan väestökehitykseen on 2000-luvulla ollut kaksijakoinen. Maassamuutossa tuli viime vuonna tappiota 6 henkeä, mutta se kompensoitui suurimmaksi osaksi 542 muuttovoitolla ulkomaisessa muutossa, jonka vaikutus Kymenlaakson väestöön on vahvistunut vuosi vuodelta. Kouvolan seutukunta sai ulkomaisesta muuttovoitosta 203 henkeä ja Kotkan-Haminan seutukunta 339 henkeä. Kymenlaakson ulkomainen muuttovoitto tulee pääasiassa Venäjältä. Maakunnan väestöstä 2,5 % on vieraskielisiä ja heistä 5 puhuu äidinkielenään Venäjää, kun ssa vieraskielisten osuus on 3 % ja heistä on venäjänkielisiä (v. 2006). Kymenlaakson väestökehitys alueellisessa vertailussa Suurten, yli 50 000 asukkaan seutukuntien (25), väestönmuutosvertailussa Kymenlaakson seutukunnat eivät sijoitu kärkipäähän. Vuonna 2007 nopeimmin (1,3 1,5 %) kasvoivat Lohjan, Oulun ja Tampereen seutukunnat. Kotka-Haminan seutukunnan väestönmuutos (-0,1 %) oli samaa suuruusluokkaa kuin Lappeenrannan, Joensuun, Kajaanin ja Porin seutukunnissa. Kouvolan seutukunnan asukasluvun muutos (-0,) oli suunnilleen samansuuruinen kuin Mikkelin ja Rauman seutukunnissa. Henkeä Väestönmuutoksen osatekijät 600 400 200 0-200 -400-600 -0-0 -0 00 01 02 03 04 05 06 07 Luonnoll. muutos Ulkom. muutto netto Maassamuutto netto Väestönmuutos yht. Suurten seutukuntien väestönmuutos vuonna 2007. Yli 50 000 asukkaan seutukunnat Lohja Oulu Tampere Seinäjoki Porvoo Helsinki Jyväskylä Rovaniemi Kokkola Hämeenlinna Vaasa Salo Turku Lahti Kuopio Lappeenranta Joensuu Kotka-Hamina Kajaani Pori Kemi-Tornio Mikkeli Rauma Kouvola Ylä-Savo -1.0-0.5 0 0.5 1.0 1.5 2.0 % väestöstä Kymenlaakson vahvuudet ja haasteet Venäjän vahva kasvu luo kysyntää Kymenlaakson liikennepalveluille, rakentamiselle, kaupalle ja muille palveluille. Kymenlaakson rooli kansainvälisenä logistiikkakeskuksena vahvistuu jatkuvasti. Rakennusalasta on tullut kasvuala, joka hyödyntää pääkaupunkiseudun ja Venäjän kasvavia markkinoita. Matkailu on lähtenyt uudelleen nousuun. Kaupan sekä liikeelämän ja kotitalouksien palveluiden liiketoiminta on palannut kasvu-uralle. Metsäteollisuuden rakennejärjestelyt tuovat lähitulevaisuudessa kovia haasteita Kymenlaakson yritystoiminnalle, julkiselle sektorille ja työmarkkinoille. Metalliteollisuuden raju kasvu pysähtyi viime vuoden jälkipuolella. Onko kansainvälinen suhdanne kääntynyt? Kymenlaakson metalliyrityksen kasvua rajoittaa osaavan työvoiman puute. Kymenlaakson väestö väheni edelleen vuonna 2007. Positiivisesta työllisyyskehityksestä huolimatta maakunta kärsii muuttotappiota kotimaisessa muutossa, jota vilkas maahanmuutto kuitenkin tasapainottaa. 8 Kymenlaakson toimialakatsaus 1 2008 Kymenlaakson toimialakatsaus 1 2008 9

Kouvolan seutukunta Kotkan-Haminan seutukunta Anjalankoski, Elimäki, Iitti, Jaala, Kouvola, Kuusankoski, Valkeala Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti Kouvolan seudulla asuu 96 000 henkeä ja alueella on noin Kotkan-Haminan seutukunnassa asuu 87 500 henkeä ja alu- 40 000 työpaikkaa. Alueen elinkeinorakenteessa teollisuuden ja rakentamisen osuudet ovat suuremmat ja yksityisten palvelualojen osuudet pienemmät kuin ssa. Kouvolan seudun vahvin erikoistumisala on paperiteollisuus. Kouvolan seudulla toimivien yritysten liikevaihto kasvoi kokonaisuutena vakaasti viime vuonna. Vuoden jälkipuolella kasvua oli reaalisesti noin 2,5 % edellisvuodesta. Vuodesta 2000 seutukunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noussut reaalisesti suunnilleen kymmenyksen. Kouvolan seudun teollisuuden liikevaihto kääntyi laskuun viime vuoden lopulla. Sen sijaan rakennusalalla kasvu kiihtyi entisestään: nousua edellisestä vuodesta oli noin 25 %. Kaupan liikevaihto kasvoi vuoden 2007 jälkipuolella reaalisesti yli 4 % ja liikenteen 7,5 %. Liike-elämän ja kotitalouksien palveluissa nousua oli noin 2,5 %. Myös pitemmän ajan vertailussa rakennusalan kasvu on omassa luokassaan: reaalista nousua oli lähes 70 % vuodesta 2000. Kaupassa sekä liike-elämän ja kotitalouksien palveluissa liikevaihto on noussut kolmanneksen ja liikenteessä 10 % vuodesta 2000. Sen sijaan teollisuuden liikevaihto on reaalisesti alemmalla tasolla kuin vuonna 2000 erityisesti paperiteollisuuden supistusten vaikutuksesta. Kouvolan seudulla yritysten yhteenlaskettu henkilöstö pysyi usean vuoden ajan lähes samalla tasolla kuin vuonna 2000. Viime vuonna seutukunnan yritysten henkilöstö kääntyi nousuun ja vuoden jälkipuolella henkilöstöä oli lähes 2 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Rakennusalalla sekä kaupassa ja majoitus- ja lla henkilöstö nousi noin 5 %, muilla palvelualoilla hieman vähemmän. Sen sijaan teollisuuden henkilöstö väheni edelleen. -5 0 5 10 15 20 25 Yritysten liikevaihto ja henkilöstö Kouvolan seudulla (indeksi 2000 =, Kouvolan seudulla, nelj. 3 4/2007 verrattuna edelliseen vuoteen. n Kouvolan seudulla, vuosi 2007 verrattuna vuoteen 2000. -5 0 5 10 15 Yritysten liikevaihto ja henkilöstö Kotkan-Haminan seudulla. (indeksi 2000 =, Kotkan-Haminan seudulla, nelj. 3 4/2007 verrattuna edelliseen vuoteen. n Kotkan-Haminan seudulla, vuosi 2007 verrattuna vuoteen 2000. eella on 36 500 työpaikkaa. Alueen elinkeinorakenteessa liikenteen toimialan työpaikkaosuus on yli kaksinkertainen han verrattuna ja vastaavasti kaupan ja muiden yksityisten palvelualojen osuudet ovat pienemmät kuin koko maassa. Alueen vahvin erikoistumisala on liikenne. Kotkan-Haminan seutukunnassa toimivien yritysten liikevaihdon kasvu pysähtyi viime vuoden jälkipuolella pitkään jatkuneen vahvan kasvun jälkeen. Kun vuoden 2007 alkupuolella yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi reaalisesti vielä lähes 5 %, niin vuoden jälkipuolella kasvua ei enää ollut. Vuodesta 2000 seutukunnan yritysten liikevaihto on kasvanut reaalisesti yli 30 %. Kotkan-Haminan seutukunnan teollisuusyritysten liikevaihto kääntyi 3 %:n laskuun viime vuoden jälkipuolella. Rakennusalalla liikevaihto nousi edelleen reaalisesti lähes 10 % edellisestä vuodesta. Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan kasvu hiipui 0,5 %:n tuntumaan. Sen sijaan liikennealalla kasvua oli 6 % ja liike-elämän ja kotitalouksien palveluissa. Vuodesta 2000 liikenne sekä liike-elämän ja kotitalouksien ovat pystyneet kasvattamaan liikevaihtoaan reaalisesti yli 55 %. Rakennusalalla sekä kaupassa liikevaihdot ovat nousseet kolmanneksen ja teollisuudessakin neljänneksen. Kotkan-Haminan seutukunnassa yritysten yhteenlaskettu henkilöstö on kasvanut vakaasti viimeiset kaksi vuotta. Viime vuoden jälkipuolella henkilöstö nousi 2,5 % edellisvuodesta. Kasvua oli kaikilla toimialoilla, eniten liike-elämän ja kotitalouksien palveluissa, yli 6 %. Myös teollisuuden henkilöstö kasvoi noin 1,5 % edellisvuodesta. Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu henkilöstö oli viime vuonna noin 5,5 % korkeammalla tasolla kuin vuonna 2000. Eniten ovat seitsemässä vuodessa nousseet liikenteen sekä liike-elämän ja kotitalouksien palveluiden henkilöstöt. Teollisuudessa on vähemmän henkilöstöä kuin vuonna 2000. Kouvolan seutukunnan avainluvut 2006 Väestö 96 000 Työpaikat 40 000 Yritysten toimipaikat 5 000 Yritysten liikevaihto (milj. euroa) 5 0 Yritysten henkilöstö 33 500-20 -10 0 10 20 30 40 50 60 70 n -10 0 10 20 30 40 50 60 n Kotkan-Haminan seutukunnan avainluvut 2006 Väestö 87 500 Työpaikat 36 500 Yritysten toimipaikat 4 600 Yritysten liikevaihto (milj. euroa) 5 400 Yritysten henkilöstö 27 700 Kouvolan seutukunnan suurimmat yritykset (henkilöstön suhteen) ja niiden toimialat Stora Enso Oyj / Anjalankoski, Paperin ja kartongin valmistus UPM-Kymmene Oyj / Kymi Paper, Paperin ja kartongin valmistus VR-yhtiöt, Rautatieliikenne Osuuskauppa Ympäristö, Supermarketkauppa Myllykoski Oyj / Myllykoski Paper, Paperin ja kartongin valmistus Oka Oy, Yleiset talonrakennustyöt Lumon Oy, Metallisten rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Halton Oy, Jäähdytys- ja tuuletuslaitteiden valmistus UPM Kymmene Wood Oy / Kalson viilutehdas, Vanerin ja viilun valmistus Fonecta Oy, Muu teleliikenne Lähde: Kouvolan seudun yrityspalvelu 5 % 21 % ja majoitus sekä 15 % 9 % 8 % Työpaikkojen toimialaosuus Kouvolan seudulla 2007 3 % 18 % ja majoitus sekä 15 % 6 % 13 % 16 % Työpaikkojen toimialaosuus Kotkan- Haminan seudulla 2007 Kotkan-Haminan seutukunnan suurimmat (henkilöstön suhteen) yritykset Stora Enso, paperin ja kartongin valmistus Steveco Oy, lastinkäsittely Osuuskauppa Ympyrä, supermarketkauppa Sulzer Pumps Finland Oy Karhula, pumppujen ja kompressorien valm. Ahlstrom Glassfibre Oy, lasikuidun ja lasivillan valmistus Vaasan & Vaasan Oy, pehmeän leivän ja tuoreiden leivonn. valm Sunila Oy, massan valmistus Itella Oyj - Suomen Posti, postin toiminta Andritz Oy, massa- ja paperikoneiden valmistus VR Oyj, rautatieliikenne Lähde: Cursor Oy 10 Kymenlaakson toimialakatsaus 1 2008 Kymenlaakson toimialakatsaus 1 2008 11

Käsitteet ja tietolähteet Kymenlaakson maakunta koostuu kahdesta seutukunnasta, joissa on yhteensä 12 kuntaa. Kouvolan seutukuntaan kuuluvat Anjalankoski, Elimäki, Iitti, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala. Kotkan-Haminan seutukuntaan kuuluvat Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Reaalinen liikevaihto on toimivien yritysten myynnin yhteenlaskettu arvo deflatoituna kuluttajan hintaindeksillä. Tietolähde: Tilastokeskus asiakaskohtainen suhdannepalvelu, verohallinnon alv-suoritustiedot. Julkaisijat Kymenlaakson kauppakamari Keskuskatu 7 PL 83, 48101 Kotka www.kymichamber.fi Toimitusjohtaja Jouko Lehtoranta (05) 2296 jouko.lehtoranta@chamber.fi Cursor Oy Keskuskatu 7, PL 198, 48101 Kotka www.cursor.fi Yrityspalvelupäällikkö Markku Merovuo (05) 210 44 markku.merovuo@cursor.fi Kouvolan seudun Yrityspalvelu Ilmarinkuja 3, PL 211, 45101 Kouvola www.kouvolaregion.fi Elinkeinojohtaja Pertti Eskelinen (05) 740 0122 pertti.eskelinen@kouvolaregion.fi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Pääskysentie 1, PL 9, 48231 Kotka www.kyamk.fi Rehtori Ragnar Lundqvist (05) 220 8200 ragnar.lundqvist@kyamk.fi Kymenlaakson liitto Karhulantie 36 B, PL 35, 48601 Kotka www.kymenlaakso.fi Aluekehityssuunnittelija Toni Vanhala (05) 230 8916 toni.vanhala@kymenlaakso.fi Kouvolan seutukunta Kotkan-Haminan seutukunta llä tarkoitetaan yritysten kokopäivätyöllisten ä. n indikaattori estimoidaan yritys- ja toimipakkarekisterin kahden vuoden takaisesta henkilöstötiedosta ansiotason muutoksesta puhdistetun palkkasummakehityksen perusteella. Yrittäjien henkilöstö estimoidaan liikevaihdon kehityksen perusteella. Indikaattorin laskenta: Tilastokeskus asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Tietojen korjautuminen: - ja henkilöstötiedot korjautuvat tietojen tarkentuessa vuoden päähän taaksepäin. Tästä syystä uusimman katsauksen tiedoissa on poikkeamia aikaisempiin katsauksiin verrattuna. Toimipaikkojen on laskettu niistä toimivista yrityksistä, jotka ovat mukana yritysten henkilöstömäärien laskennassa. Mukana ovat toimivat yritykset, joiden palkkasumma vastaa vähintään yhtä kokopäivätyöllistä. Työllisten on asuvien henkilöiden, jotka ovat olleet työllisiä tutkimusjakson aikana. Tiedot perustuvat kuukausittaisiin otostutkimuksiin, joihin pienten toimialojen kohdalla sisältyy kohtalainen virhemarginaali. Tietolähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus. Työpaikkojen pohjana ovat työssäkäyntitilaston lopulliset vuoden 2004 tiedot, jotka on muunnettu viime vuoden tasolle työvoimatutkimuksen tietojen avulla. Tietolähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto. Viime vuotta koskeva laskelma: Kaupunkitutkimus. Tuotanto kuvaa alueen yritysten ja muiden yhteisöjen tuotannollista aktiviteettia käyttäen seuraavia tietoja: - Kymenlaakso: Toimialoittaisten tuotannon kehitystä ennakoivien indikaattorien perusteella konstruoitu ennakoiva kuvaaja. Kuvaajan laadinta: Kaupunkitutkimus. - Suomi: Kansantalouden neljännesvuositilinpidon bruttokansantuote kiintein hinnoin. Tietolähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito. Indeksisarjat, jotka esitetään kuvioissa, ovat neljän neljänneksen liukuvia keskiarvoja, joissa keskiarvo on sijoitettu viimeiselle havainnolle. Toimitus Kaupunkitutkimus TA Oy Paciuksenkatu 19, 00270 Helsinki www.kaupunkitutkimusta.fi Toimitusjohtaja, tutkija Seppo Laakso (09) 561 2493 seppo.laakso@kaupunkitutkimusta.fi Projektitutkija Eeva Kostiainen (09) 568 19560 eeva.kostiainen@kaupunkitutkimusta.fi Ulkoasu Mainostoimisto KPL Oy kari.lehkonen@kpl.fi