VAPAA-AIKATOIMEN TOIMINTAKERTOMUS 2013

VAPAA-AIKATOIMEN TOIMINTAKERTOMUS 2013

1. Vapaa-ajanlautakunta 1.1 Yleistä Keuruun vapaa-ajanlautakunta ylläpitää, kehittää ja tukee kaupunkilais ten monipuolista harrastus- ja viriketoimintaa tuottamalla ja välittämällä tapahtumia sekä tarjoamalla tiloja, alueita, ohjauspalveluita, tietopalvelui ta ja asiantuntija-apua. Matkailupalveluilla on avainrooli vapaa-ajanpalveluiden markkinoinnissa matkailijoille ja palvelujen tunnettuuden lisäämisessä. Vapaa-ajan palvelutuotanto edistää Keuruun kehittymistä viihtyisäksi ja virikkeelliseksi asuinpaikaksi huomioiden muuttuvan yhteiskunnan ja kuntalaisten tarpeet. Vapaa-ajanlautakunnan vastuualueeseen kuuluvat Hallinto Liikuntapalvelut Nuorisopalvelut Kulttuuripalvelut Matkailupalvelut 1.2 Vapaa-ajanlautakunta Vapaa-ajanlautakunta kokoontui kertomusvuoden aikana neljä (4) kertaa ja käsitteli 46 pykälää. Lisäksi kokoonnuttiin iltakouluun (2) kertaa. Aiheina iltakouluissa oli 1) Nuoriso ja liikunta 2) budjetti. Yksi tutustumisretki tehtiin Seinäjoelle, jossa tutustuttiin Kalajärven matkailukeskukseen, Jouppilanvuoren liikuntaja matkailukohteeseen, sekä kulttuurin keskittymään Rytmikorjaamoon. Lautakuntaan kuuluivat seuraavat jäsenet: Jäsen Mika Nissinen pj. Olavi Pohjola vpj. Auli Rannikko Tiia Tartia Anssi Nieminen Jouko Kekkonen Maria Moisio erosi Kaarinan Nurminen tilalla Varajäsen Helena Kukkamo Jonna Salkinoja Tuomo Riikonen Aila Uusoksa Ari Käkelä Tarmo Mäkiaho Pekka Pitkänen Vapaa-ajanlautakunnan esittelijänä toimi vapaa-aikapäällikkö Heli Peltola ja sihteerinä vapaa-aikasihteeri Virva Asp. Asiantuntijoina kokouksissa ovat olleet: vs. nuorisoasiainhoitaja Niina Parkkonen, matkailusihteeri Leena Jaatinen, hallimestari Teuvo Mujo ja liikuntapaikkamestari Erkki Virkalahti. Nuorisovaltuustoa edusti kokouksissa Matleena Jämsä. Kaupunginhallituksen edustajana oli Jussi Santaniemi. Vapaa-ajanlautakunta järjesti vuoden 2013 matkailu-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatoiminnan tekijöille ja menestyjille yhteisen palkitsemistilaisuuden Kimarassa 10.1.2013. 2. Hallinto 2.1 Yleistä Hallinnon tehtävät hoidettiin siten, että jokainen tulosyksikkö hoitaa omiin toimintoihinsa liittyviä hallinnollisia tehtäviä itsenäisesti. Tapahtumajärjestelyjä, palvelujen markkinointia ja nettisivuja hoidettiin yhteisesti. Palkkahallinnon ohjelmaan pyrittiin yksiköittäin hoitamaan tiedot eteenpäin, mutta vielä on kehitettävää. Nettisivu-uudistus lähti konkretisoitumaan ja uudet sivut avattaneen lähiaikoina. 2.2 Henkilöstö Hallinnon henkilökuntaan kuuluu Vapaa-aikapäällikkö Heli Peltola. Vapaa-aikapäällikön toimenkuvassa 50% kuuluu vapaa-aikatoimen hallinnon tehtäviin. Virva Asp toimi vapaa-aikasihteerinä. Vapaa-aikasihteerin vapaa-aikatoimen hallinnon tehtäviä kuuluu 10%. Käytännössä vapaa-aikasihteerin hallinnon tehtäviin kuluu lautakunnan sihteerin tehtävät.

2.3. Toiminta Vapaa-aikatoimen hallinto vastaa vapaa-aikatoimen palvelutuotannosta, joka koostuu liikunta-, kulttuurinuoriso- ja matkailupalveluista. Hallinto suunnittelee henkilöstö- ja talousresurssien mitoituksen ja vastaa niiden toteutumisesta ja seurannasta. Henkilöstö oli osin sijaisjärjestelyissä, joten se toi omia haasteitaan tehtävien eteenpäin viemiseen. Henkilöstön kouluttaminen, työhyvinvoinnista ja työssäjaksamisesta huolehtiminen kuuluvat myös hallinnon tehtäviin. Henkilöstöä koulutettiin lähinnä omissa töissä tarvittavissa osa-alueissa. Kouluttautuminen on koettu henkilöstöä motivoivaksi ja tärkeäksi osaksi laadun ylläpitämiseksi. Aikuisopintoyksikkö on tukenut hyvin koulutukseen liittyvissä asioissa mm. järjestämällä toiveiden mukaan koulutuksia. Työhyvinvointi suunnitelma päivitettiin keväällä 2013. Työntekijä palaverit, tiedottaminen ja yli yksikkörajojen tehty yhteistyö toteutuivat. Myös työntekijöiden virkistystoimintaa yksikkökohtaisesti ja koko vapaa-aikatoimen osalta toteutettiin mm. liikuntatunnilla/vko ja keilavuoroilla, joita yhtä työyksikkö kohti riitti muutama vuoden aikana. Työhyvinvoinnin edistämiseksi erilaisia tapoja työyksiköiden välillä toteutettiin työntekijöiden palautteiden mukaisesti. Vapaa-aikatoimi vastaa Keuruun museosäätiön ostopalvelusopimuksesta ja 4H -yhdistykselle jaettavan avustuksen myöntämisestä. Vapaa-aika päällikkö Heli Peltola oli kaupungin edustajana museosäätiön hallituksessa huhtikuuhun saakka. Vapaa-aikatoimi järjesti yhteistyössä järjestöjen kanssa Loisto-lauantai tapahtuman. Ohjelma koostui monipuolisista työpajoista musiikin, kuvataiteen, kädentaitojen, lukemisen ja liikunnan parissa. 3. LIIKUNTAPALVELUT 3.1. Yleistä Liikuntapalvelut tulosyksikkö tuotti liikuntapalveluita, edisti ja ylläpiti liikuntaolosuhteita ja järjesti liikuntatapahtumia ja ohjausta Tervan ja Keurusselän liikuntapuistossa, Haapamäellä, Pohjoislahdella, Jukojärvellä, Pihlajavedellä ja erityisryhmien liikuntaryhmissä. Lisäksi liikuntapalvelut tulosyksikkö avusti liikuntaseuroja sekä tuki paikallisen liikuntaperinteen vaalimista. 3.2. Henkilöstö Vapaa-aikatoimen päällikkö Heli Peltola -Tehtävät 50 % liikunnan viranhaltijan tehtäviä Marjaana Pitkänen erityisliikunnanohjaaja Uimahallin henkilöstö - hallimestari Teuvo Mujo uimaopettaja Eeva Heinonen laitoshuoltaja Tarja Nieminen laitoshuoltaja Tiina Jäntti-Roberts uinninvalvoja Saija Lintula uinninvalvoja, osa-aikainen Mervi Koto-Pummila 25.4.2013 alkaen laitoshuoltaja, osa-aikainen Pirjo Juupaluoma 19.8.2013 alkaen liikunnanohjaaja Heli Salenius, vt. hallimestari 14.12.2013 alkaen Liikunta-alueet, kentät ja reitit liikuntapaikkamestari Erkki Virkalahti liikuntapaikkojen hoitaja Jouni Salonen liikuntapaikkojen hoitaja Mikael Kangasniemi Oppisopimusospiskelija liikuntapaikkojen hoitaja Reima Haustola 1.11.2011 alkaen

3.3. Työryhmät ja toimikunnat Laturetkitoimikunta kokoontui 2 kertaa. Erityisliikunnan ohjausryhmä kokoontui 1 kertaa. Seuratapaaminen pidettiin 2 kertaa. Voimaa Vanhuuteen ohjelman ohjausryhmän palaverit 6 kertaa. Varhaiskasvatuksen liikuntavastaavien ryhmä kokoontui 4 kertaa. 3.4. Toiminta 56. Keuruu-Multia laturetki hiihdettiin 2.3.-3.3.2013. Laturetkitapahtuma tarjosi lauantaina vapaan tyylin hiihtäjille mahdollisuuden laturetkeen sekä lasten laturetki mahdollisuuden lapsille osallistua tapahtumaan. Sunnuntaina laturetki hiihdettiin perinteisellä tyylillä. Laturetken järjestelyistä vastasi Keuruun Latu, Jukojärven Veikot, Keuruun Kisailijat sekä Keuruun ja Multian kuntien liikuntatoimet. Lasten laturetken järjestämisestä vastasi Keuruun Kisailijain suunnistusjaosto. Laturetken viralliset tilastot 2013: Osanottokortin palauttaneet: Multialaiset 106 Keuruulaiset 567 Ulkopaikkakuntalaiset 537 Saarista ja reittien varsilta vihkoista kerätyt osanottajat 92. Yhteensä 1426 Arviolta noin 2000 hiihtäjää on ollut laduilla vkolopun aikana. Viime vuonna arvioitua vähemmän oli tuulisesta säästä ja järvien heikosta kunnosta johtuen jäällä hiihtäjiä. Myös vihkomerkinnät tukevat tätä oletusta. Kuntaottelun voitto meni Multialle. Laskettu asukasmäärän mukaan Keuruu 10494, Multia 1817 Multia 5,8% Keuruu 5,4% Lasten laturetkellä osallistujia arviolta 200. Kunniakirjoja lapsille jaettiin 60. Liikuntapalvelut osallistuivat Keurusselän Liikuntapuistossa järjestettyjen hiihdon Nuorten SM kisoihin. Tapahtuman järjestelyistä vastasivat Keuruun Kisailijat/hiihtojaosto ja Keuruun kaupunki. Hiihdon maakuntaviesti järjestettiin Keuruulla sekä myös syksyllä maakuntasuunnistus. Juhannuskisat pidettiin juhannuksena. Tapahtumajärjestelyistä vastasivat Keuruun Kisailijat/yu-jaosto ja Keuruun kaupunki. Keupa järjesti lasten Hyundai-Megacupin, johon osallistuin n. 300 (03-04 )nuorta jalkapalloilijaa. Ensimmäistä kertaa järjestetty Keurusselän Maratoonareitten Yö maraton oli samalla Yrittäjien Sm-maraton, johon osallistui n. 400 henkilöä. Myös monia muita isompia ja pienempiä tapahtumia oli Keuruulla runsaasti liikunnan merkeissä. Liikuntapalvelut osallistuvat järjestelyihin. Tervan liikuntapuiston käyttö oli kiitettävää. Vakiovuoroja kesän aikana oli 28. Lasten- ja nuorten urheilukoulujen järjestämisestä kesällä vastasi Emilia Papinaho Keuruulla, Haapamäellä, Pohjoisjärvellä. Urheilukouluihin osallistui yhteensä 65 lasta. Lapsille järjestettiin myös leikkikenttätoimintaa lähiliikuntapaikoilla 6 eri kohteessa. Uimakoulua pidettiin Pihlajavedellä. Osallistujia oli 22. Kesällä järjestettiin myös lasten liikuntaleiri Keurusselän liikuntapuistossa. Leirille osallistui 21 lasta. Keuruu osallistuu vuosina 2011-2014 Voimaa vanhuuteen ohjelmaan. Ohjelmatyö oli täydessä käynnissä. Liikuntapalvelut kehittivät lähinnä tasapaino- ja voimaharjoittelun sisältäviä liikuntaryhmiä. Yhteistyössä Keurusjumpan, kansalaisopiston ja vanhuspalvelujen kanssa on saatu liikuntaryhmiä. Kotona asuvien liikunnanohjausta ryhmissä on pystytty parantamaan keskustan kerrostaloissa ja Haapamäellä Pirjo Laitalan vetämänä. Ryhmissä liikkuu viikottain n. 50 iäkästä henkilöä. Myös iäkkäille tarkoitettuja reittejä merkittiin Lehtiniemen läheisyyteen ja kylälle. Erityisliikunnan ohjaaja yhdessä vanhuspalvelujen Leena Suonnon

kanssa järjestivät vertaisohjaajakoulutusta sekä ulkoiluystäväkoulutusta järjestettiin keuruulaisille. Osallistujia oli 15 Voimaa vanhuuteen ohjausryhmään osallistui vapaa-aikapäällikkö. Ohjausryhmä kokoontui 6 kertaa. Seurafoorumeita pidettiin kaksi. Seurayhteistyötä tehtiin myös Kunnon Juttu kuntokampanjassa, jossa kerättiin yhteen keuruulaisia tapahtumia. Kampanjan tarkoituksena oli saada jo olemassa oleville ja uusille kuntoliikuntatapahtumille yhteinen markkinointi ja näin nostaa myös innostusta osallistua tapahtumiin ja kuntoliikuntaan. Kampanjaan kuului myös Ukk kävelytesti, josta sai myös halutessaa henkilökohtaista liikuntaneuvontaa. Kampanjan aikana suoritukset saivat kerättyä 22 aikuista ja 12 lasta. Heille pidettiin joulukahvitilaisuus,jossa jaettiin palkinnot. Liikuntapalvelut järjesti koulutusta psyykkisestä valmennuksesta sekä varhaiskasvatukseen suunnatun seikkailuliikuntakurssin. Yhteistyötä ja kehittämistä aloitettiin myös koulun urheilulinjan kanssa. Varhaiskasvatuksen liikuntavastaavien ryhmä kokoontui 4 kertaa. Liikuntatoimi järjesti päivähoitolapsille luistelu- ja hiihtokoulun, suunnistusta ja lasten olympialaiset. Syksyllä järjestettiin päiväkotilasten liikuntapäivä yhteistyössä järjestöjen kanssa Tervan liikuntapuistossa. Talvisalon vanhan kaatopaikan jatkokäytön suunnittelua tehtiin moottoriurheilukeskussuunnittelun merkeissä. Alueelle saatiin ympäristölupa toimintaan. Maanomistajille pidettiin uimahallissa virkistysilta 8.5. 2013. 3.5. Avustukset ja huomionosoitukset Keuruun parhaana urheilijana palkittiin Vuoden seuratoimihenkilöinä palkittiin Vuoden nuorisourheilun vetäjänä palkittiin Erityisliikuttajana palkittiin Erityishuomionosoitus jaettiin Vuoden 2013 urheilustipendit jaettiin vähintään Suomenmestaruustasolla menestyneelle urheilijalle. Jaettujen urheilustipendien yhteissumma oli euroa. Kaija ja Viljo Peuran perustamasta Nuorisourheilun stipendirahastosta jaettiin nuorten valmentajille Liikuntaseuroille jaettiin vuoden aikana koulutusavustuksia yhteensä 7071,32. Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 5 kpl. Avustuksen osuus kattoi 100 % seuroille syntyneistä koulutuskustannuksista. Kohde- ja erityisavustushakemuksia jätettiin toimintavuoden aikana 24 kappaletta, joille myönnettiin avustuksia yhteensä 20243,90 3.6. Tilat- ja alueet Liikuntatoimi on vastannut seuraavien liikunta- ja ulkoilu alueiden kunnossapidosta Keuruun keskustassa ja Haapamäellä 2 kpl urheilu/jalkapallokenttiä 3 kpl pallokenttiä 6 kpl pienpallokenttiä 2 kpl massatenniskenttiä 1 kpl kestopäällystepintainen tenniskenttä 5 kpl luistinratoja 5 kpl jääkiekkokaukaloita 1 kpl jäähalleja 150 km latuverkostoa 70 km vaellusreittejä 6 kpl valaistuja kuntoratoja 1 kpl Keurusselän liikuntapuisto Haja-asutusalueella on seuraavat liikuntapaikat, joiden kunnossapitoon liikuntatoimi osallistuu määrärahojen puitteissa ja ostopalveluita käyttäen:

6 kpl pienpallokenttiä 3 kpl jääkiekkokaukaloita 5 kpl luistelualueita 3 kpl valaistuja latuja 13 kpl hiihtolatuja Liikuntapaikkojen tulosyksikkö hoitaa koulujen ulkoliikunta alueet ja kentät koululiikunnan tarpeisiin. Lisäksi keuruulaiset yhdistykset järjestävät kymmeniä tapahtumia vuosittain, joihin tulosyksikkö hoitaa olosuhteet kuntoon ja tekee yhteistyötä järjestelyorganisaatioiden kanssa. Haapamäen koulun remontti aloitettiin keväällä ja Haapamäen kuntosali siirrettiin vanhan kirjaston tiloihin. Liikuntatoimi yhteistyössä Haapamäen urheilijoiden kanssa hoiti kalusteiden siirron ja organisoi käytön. Pihlajaveden pallokenttään tehtiin päivitystä yhteistyössä Pihlajaveden Urheilijoiden kanssa. Liikuntapaikkojen ylläpidosta vastaa 4 päätoimista työntekijää, joiden lisäksi on palkattu 1 työllistämistuella oleva liikuntapaikkojen hoitaja. Yksi päätoiminen työntekijä oli kuitenkin oppisopimuskoulutuksessa. 3.7 Uimahalli Vuosi 2013 oli peruskorjatun uimahallin neljäs toimintavuosi. Neljännen toimintavuoden asiakasmäärä lisääntyi edelliseen toimintavuoteen verrattuna 3,8 %. Seniorikorttilaisten kävijämäärä lisääntyi 25 %. Ohjattujen liikuntaryhmien osallistujamäärät kasvoivat edellisvuodesta 10,4 %. Uimahallin peruskorjausta suunniteltaessa asiakastavoitteeksi asetettiin 70000 asiakasta vuodessa. Uimahallin asiakasmäärän jakautuminen eri käyttäjäryhmiin Vuosi 2013 2012 Aikuisten ja eläkeläisten uinti ja kuntosalikäynnit 50178 47323 Lapset 15419 16829 Koululaiset uimaopetuksessa 4945 5839 Veteraanit 380 405 Liikuntasalin käyttäjät 1922 1810 Erityisliikuntaryhmiin osallistujat 1065 1411 70+ seniorikortilla käyneet 8320 6643 Yhteensä 83532 80468 Erittely ohjattujen liikuntaryhmien osanottajamääristä Vesijumppa 4724 4369 Kuntosali- ja kahvakuularyhmät 5325 4734 3.8 Muu toiminta Kunnallisneuvos Viljo ja Paula-Kaija Peuran perustaman nuorisourheilun stipendirahaston pääoma oli kertomusvuoden lopussa (31.12.2013) 20.603,98 euroa. 4. KULTTUURIPALVELUT 4.1. Yleistä Kulttuuripalvelut tulosyksikkö edistää, tukee ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa ja tarjoaa taidepalveluita yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa kulloinkin käytettävissä olevien henkilö- ja talousresurssiensa mukaan, Kulttuuritalo Kimaran puitteet ja olemassa olevat tapahtumat tehokkaasti hyödyntäen. Kulttuuri on Keuruulla merkittävä hyvinvoinnin edistäjä, imago- ja vetovoimatekijä sekä matkailuvaltti. Lisäksi kulttuuritoimi tukee

kotiseututyötä ja paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä Museosäätiön ostopalvelusopimukseen varatun 52.300 :n määrärahan puitteissa. 4.2. Toiminta 4.2.1. Kulttuuritalo Kimara Vuoden 2013 aikana kulttuuritalo Kimarassa ohjelmatuotanto on ollut runsas ja vaihteleva. Esittävän taiteen talon tuki ry:n tuotti tilaan kahvio- ja isäntäpalvelut (tukiyhdistys tuottaa vapaaehtoistyönä mm. esiintyvien ryhmien vastaanoton ja tilan teknisen laitteiden käytön), sekä puvustopalvelut. Lämpiöpalveluiden tuottamisesta vastasi Hely Ikäheimonen oman kahviotyöryhmänsä kanssa. Tilan hallinnointi oli erittäin haasteellista korkean käyttöasteen vuoksi ja tämä vaatii tiivistä yhteydenpitoa vapaa-aikasihteerin ja talkoolaisten välillä. Kimaran kävijämäärä oli n. 4.000 ja kahvion asiakaskäynnit n. 2581. Työtunteja kahviotoimintaan kertyi 789. Pekka Mäkinen on toiminut tilan vapaaehtoisena isäntänä kymmenissä tilaisuuksissa. Tilan käyttövuorojen jaossa noudatettiin periaatetta, että viikonloppuihin ja keskiviikkoiltoihin ei annettu vakiovuoroja, vaan ne jätettiin vierailunäytäntöjen ja esitysten järjestämiseen. Kimaran sisällöntuotannosta toteutettiin paikallisin voimin n. 70-80 %. Vierailunäytäntöjä tilaan tuotti pääsääntöisesti kaupungin kulttuuritoimi. Tilaa tarjottiin paikkakunnan ulkopuolelta tuleville ryhmille sillä periaatteella, että tilan saa korvauksetta käyttöön, jos ryhmä esiintyy omalla pääsylippuriskillään. Tämä on kaupungille kokonaisedullisin tapa tuottaa kulttuuritilaisuuksia. Kansalais- ja musiikkiopiston ryhmillä oli vakiovuoroja tilassa. Myös yksityiset ja yrityksen vuokrasivat omiin taloa tilaisuuksiinsa. 4.2.2. Tapahtumat, tilaisuudet, yhteistyöhankkeet Kulttuuritoimi tuotti lähinnä yhteistyöhankkeina noin 120 tilaisuutta ja tapahtumaa. Kulttuuripalvelut tulosyksikkö tuotti yhteistyössä järjestöjen, seurakunnan, museosäätiön ja muiden hallintokuntien kanssa yli sata tapahtumaa. Lähes kaikki tilaisuudet tuotettiin yhteistyöhankkeina, jolloin saatiin järjestelyihin ulkopuolista apua ja rahoitusta. Laajaa tapahtumatuotantoa voitiin pitää yllä, kun kulttuuripalvelut tulosyksikkö tarjosi Kimaran tilat toimijoille ja esiintyjille korvauksetta käyttöön ja vieraileva ryhmä otti taloudellisen riskin. Paikallisten yhdistysten tapahtumatuotantoja tuettiin kohde- ja erityisavustuksin. Näin melko vähäisillä talousresursseilla voitiin tehokkaasti tukea paikkakunnan runsasta tapahtumatarjontaa. Koulu- ja päivähoitotoimen kanssa tarjottiin lapsille ja nuorille suunnattuja konsertti-, teatteri- ja tanssielämyksiä. Näin kulttuuripalvelut voi tukea koulujen- ja päiväkotien kulttuurikasvatusta, jotta mahdollisimman moni lapsi pääsee osalliseksi esityksistä. Kuulto Kulttruurimajakka hanke Keuruun kaupungin kulttuuritoimi sai hankkeeseen 25.000 euron hankerahoituksen. Hankkeen tarkoituksena on saattaa lastenkulttuuri luontevaksi ja pysyväksi osaksi lasten ja nuorten arkea ja hallintokuntien pysyviä rakenteita. Hankkeen toimi FM Maria Poikonen. Hanke tuotti keväällä varhaiskasvatuksen ja koulutoimen yhteisen kulttuuriopetussuunnitelman, eli kulttuurin portaat. Jatkotyötä koordinoimaan perustetaan erillinen ohjausryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti. Kulttuurikopla hanke Opetusministeriö myönsi 30.000 euron erityisavustuksen Keuruun, Multian ja Petäjäveden yhteiselle Kulttuurikopla hankkeelle. Hankevastaavana toimi kesään saakka FM Maria Poikonen ja syyskaudella FM Tet Satu Olkkonen. Isäntäkuntana toimii Keuruu. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on parantaa kulttuurin saatavuutta ja saavutettavuutta hankealueella. Saavutettavuus merkitsee osallistumisen mahdollisuutta mahdollisimman monelle ihmisille. Fyysisen ja henkinen toimintakyvyn lasku, taloudelliset esteet, alueelliset erot, vaikutusmahdollisuuksien puute ja vanhempien osallistumisaktiivisuuden vaihtelut saattavat kuntalaiset eriarvoiseen asemaan. Hankkeen aikana luotiin hyviä yhteistyökäytäntöjä kuntien välille ja alettiin puhua kulttuurin alueellisesta merkityksestä ja läntisen Keski-Suomen kulttuuritarjonnasta. Hankkeelle haettiin jatkorahoitusta Opetusministeriöltä, Kulttuurirahastosta ja Taiteen keskustoimikunnalta. Samalla jätettiin avustushakemukset Einari Vuorela -runopalkinnon, Soiton paikka festivaalin ja musiikkileirin rahoituspohjan vahvistamiseksi.

43. Läntisen Keski-Suomen musiikkileirin ja Soiton paikka festivaalin osalta selkiytettiin entisestään tehtäväjakoa ja vastuualueita Keuruu musiikkileiriyhdistyksen kanssa. Yhdistys palkkasi tapahtumalle tuottajan touko- ja kesäkuulle. Tasokkaita konsertteja järjestettiin 12 ja niissä kävi yleisöä n. 3500. Eniten yleisöä n. 1000 henk. kokosi Semmareiden ulkoilmakonsertti pappilan takapihalla. Konsertin tuotti kulttuuritoimi. Leiriläisiä oli ennätyksellisen paljon eli 223 soitto-oppilasta ja kolmisenkymmentä soitonopettajaa. Leirin johtajana toimi Eero Tikkanen ja tapahtuman tuottajana Tuuli Lehtomäki. Tapahtuma ja leiri ovat valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuritapahtumia ja niiden järjestely vaatii keväällä ja alkukesästä paljon henkilöresursseja. Kaupungin kulttuuripalveluiden tuki on välttämätön tapahtuman jatkuvuuden kannalta. Kulttuuripalvelut tulosyksikkö kantoi päävastuun Itsenäisyyspäivän juhlallisuuksien järjestämisestä ja osallistui Kansallisen veteraanipäivän järjestelyihin sekä Itsenäisyyspäivän iltajuhlan tuottamiseen. Keuruun kaupungin kulttuuritoimen hallinnoima Santun talo keräsi touko/syyskuulle residenssivieraita. Keuruun museosäätiö valitsee taiteilijavieraat taloon ja vastaa kesäaikaisesta ylläpidosta. Ympärivuotinen käyttö ei ole talon puutteellisen kunnon vuoksi mahdollista. 10.8. Keuruulla järjestetyn Maanpuolustusjuhla osalta kulttuuritoimi oli päävastuullisena järjestäjänä kutsuvierasruokailun, pääjuhlan ja konsertin osalta. Päivä onnistui erinomaisesti. Vapaa-aikasihteeri osallistui heinäkuussa ystävyyskunta Uglitsiin suuntautuneeseen matkaan kaupungin edustajana. Matkan aikana sovittiin kulttuuriyhteistyön tiivistämisestä. Lokakuussa järjestettiin kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatoimen yhteinen lasten Loistolauantai-tapahtuma yläasteen tiloissa. Tapahtumasta pyritään lisäämään pysyväisluontoisesti tapahtumatarjottimelle. Maaseudun sivistysliiton kanssa toteutettiin thaimaalainen, venäläinen, virolainen ja unkarilainen ilta., samalla esiteltiin Keuruun ystävyyskaupunkeja yleisölle. Kulttuuripalvelut osallistui aktiivisesti Olli Haapasen kirjoittaman Keuruun kunnallishallinon historiikin kustantamiseen sen eri vaiheissa. 4.3. Henkilöstö Vapaa-aikasihteerin työajasta 90 % on kohdennettu kulttuurityöhön ja 10 % hallintotöihin. Hanketyöntekijät olivat kokoaikaisessa työsuhteessa 1.1. 31.12.2013. 4.5. Työryhmät ja toimikunnat Itsenäisyyspäivän juhlatoimikunta Veteraanipäivän toimikunta Itsenäisyyspäivän iltajuhlatoimikunta Eläkeläisjärjestöjen kulttuuriraatitoiminta Esittävän taiteen talon tukiyhdistys ry:n hallitus Sivistystoimen johtoryhmä Maanpuolustusjuhlatoimikunta Kulttuurimajakka ohjausryhmä Kulttuurikopla-ohjausryhmä Lapsen päivän toimikunta 4.6. Avustukset ja muut huomionosoitukset Vapaa-ajanlautakunta myönsi Keuruun kaupungin kulttuuripalkinnon Keuruun Serenalle ja erityishuomionosoituksen Kuvita maailmasi työryhmälle Esko Soini ja Tanja Koskinen. Kulttuuripalveluiden osalta järjestötyötä tuettiin 19.190 euron avustusmäärärahalla. 4.7. Tilat ja alueet Kulttuuritoimen hallinnoimia tiloja ovat Kulttuuritalo Kimara ja Santun talon taiteilijaresidenssi. Kaupunki on vuokrannut Punnosen talon Keuruun taiteilijaseuralle ja kulttuuripalvelut tukee avustuksen muodossa

yhdistyksen kesänäyttelytoimintaa. Grafiikan paja toimii Taiteilijaseuran työskentelytilan Koulunmäen rivitalohuoneistossa. Kulttuuritalon Kimaran lämpiössä on pienimuotoinen näyttelytila, jota Keuruun Taiteilijaseura hallinnoin erillisen sopimuksen mukaan. Henkilömäärältään isot tilaisuudet järjestettiin Keuruun yläasteen salissa ja äänentoisto- sekä valopalvelut on tilattu paikalliselta yrittäjältä 5. MATKAILUPALVELUT 5.1. Yleistä Keuruun kaupungin matkailutoimisto on toiminut matkailukeskus Kamanassa keväästä 2000 alkaen. Matkailutoimisto käsittää matkailuneuvonnan eli Keuruun opastustoimiston sekä toimistotilat. Opastustoimisto kuuluu Suomen Matkailuorganisaatioiden yhdistys SUOMA ry:n Palvelevat matkailutoimistot ketjuun, joka mahdollistaa kansainvälisen i-kilven käytön. Keuruun matkailun markkinoinnista vastaa pääsääntöisesti Keurusselän yhteismarkkinointi, jota hallinnoi Keuruun kaupunki. Keuruun kaupunginjohtajan budjetissa on varattu määräraha markkinointiin, jonka kautta toteutettiin mm. messuosallistumiset ja Keurusselän Seutu -esite. Matkailusihteeri hoiti matkailutoimea n. 50 % työajastaan sekä käytti Keurusselän seudun yhteismarkkinoinnin käytännön työskentelyyn 50 % työajastaan. Yhteismarkkinointi on ostanut matkailusihteerin palvelut matkailutoimelta. Matkailusihteeri hoiti myös tarvittaessa Keuruun kaupungin muuhun markkinointiin liittyviä työtehtäviä. Matkailutoimella on neljä tiehallinnon hyväksymää opastuspistettä tuloteiden levikkeillä Kaleton, Riitalahti, Könttäri ja Haapamäen Suojan piha. Lisäksi ylläpidettäviä tauluja on Vanhan kirkon edustalla ja matkailukartat Keuruun ABC-huoltamon seinässä sekä Kamanan sisääntulokatoksessa. 5.2. Henkilöstö Matkailutoimessa työskenteli ympärivuotisesti yksi vakituinen henkilö matkailusihteerinä sekä oppisopimuksella palkattu matkailuneuvoja. Lisäksi kesäsesongin ajaksi palkattiin harjoittelijaksi opiskelija. Kesäaikana matkailutoimi työllisti nuorten työllistämiskampanjan kautta kolme henkilöä. 5.3. Toiminta Vuoden 2013 yhteismarkkinoinnin osalta päätettiin keskittää kaupungin ja yrittäjien osalta MTV3:lla toteutettavaan 3 vk kestävään mainoskampanjaan. Matkailutoimi koordinoi mainoksen toteuttamiseen liittyvät toimenpiteet (yhteydet MTV3, mainostoimisto, tuotantoyhtiö, yrittäjät). Kampanja toteutettiin ajalla 17.6.-10.7.2013. Yhteistyössä Keuruun kaupungin kanssa olivat mukana: Hotelli Keurusselkä, Suomen Hopealinja Oy, Haapamäen Höyryveturipuisto ja Keuruun Yrittäjät ry. Keuruun kaupungin markkinointispotti mainosti Semmareiden konserttia. Mainoskampanjaan sisältyi myös kilpailu Keurusselän Seudun Facebook sivustolla, jonka matkailutoimi toteutti omana työnään. Vastanneiden kesken arvottiin vapaalippuja Keuruun Markkinoille sekä pääpalkintona n. 500 euron arvoinen Keuruu -matkailupaketti. Suurin vuosittainen markkinointiponnistus on Keurusselän seudun yhteismarkkinoinnin osalta toteutettava vuosittainen Keurusselän Seutu esite. Esite julkaistiin helmikuussa 2013 64 sivuisena, painosmäärä 50.000 kpl. Matkailusihteeri Multian kunnan ja Mänttä-Vilppulan kaupungin matkailuvastaavien kanssa suunnitteli esitteen yhteistyössä keuruulaisen mainostoimisto KeurusKopion kanssa. Esitteessä oli mukana ilmoituksillaan myös Virtain kaupunki ja Petäjäveden kunta sekä näiden kuntien yrityksiä. Kaikkiaan esitteessä on 121 ilmoitusta. Edellisvuoden marras-joulukuussa tapahtuvasta ilmoitusmyynnistä vastasi pääasiassa matkailusihteeri. Esitteen paino toteutettiin keuruulaisessa Keuruun Laatupaino Oy:ssä. Matkailuesitteen ilmoitushintaan sisältyy näkyvyys www.keurusselanseutu.fi sivustolla. Matkailutoimi toteutti Keuruun palveluista kertovan mainoslehtisen venäjäksi joulukuussa. Mainosta jaettiin venäläismatkailijoille vuoden vaihteessa Hotelli Keurusselässä sekä mökkivuokraajien keskuudessa.

Matkailutoimi päivitti karttatiedot Keurusseudun Nuorkauppakamarin ja kaupungin yhteistyössä julkaisemaan Keuruun Palvelukarttaan 2013. Matkailusihteeri oli mukana kaupungin kotisivu-uudistuksen toteuttajan kilpailutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. 5.3.1. Markkinointi Matkailutoimi ilmoitti kesän tapahtumista ja/tai kaupungin liikuntakohteista seuraavasti: Matkailu lehti, kesäteatteriteema, huhtikuu Matkavekkari, kesäkausi Enjoy Finland lehti, toukokuu Keurusselän Kesäteatteri, kesä Suur-Jyväskylän lehti, kesäkuu Ilkka lehti, kesäliite Loma-Sampo lehti, kesäliite Suur-Keuruu, kesäliite Seinäjoen Sanomat, kesäliite Seinäjoen Sanomat 29.5. Muut mainokset (tapahtumakalenterin/matkailun infon mainos, yhteismarkkinointimainokset) Iltasanomat, tammikuu Rallisprint käsiohjelma, Sompala Oma Lähtiö, kesäkuu Multiaista Satoa käsiohjelma, Sompala Himos Nyt lehti, 10.6.13 Suur-Keuruu/KMV lehti, Oma mökki messut, huhtikuu Hubimessut -liite Keskisuomalainen Lomalla liite, kesäkuu Suomen Hopealinja Oy, yhteisilmoitus Mänttä-Vilppulan ja Multian kanssa Megacup käsiohjelma, liikuntakohteet, tapahtumia, Sompala Ähtärin, Virtain ja Jämsän matkailun esitteet yhteistyössä Multian ja Mänttä-Vilppulan kanssa Oma Lähiö lehti, Hämeenlinna Mainonta internetissä www.keurusselanseutu.fi ja sivun Facebook -sivut www.vanhakeuruu.fi Keuruu Fan Club ja Maalla Central Finland hankkeen Facebook sivustot Oppaat Suomi opas Matkailutoimittajien Kilta Matkailun tärkeät nimet ja osoitteet opas Messut Elämys -viikonvaihde, 23.-24.3.2013, Jyväskylä (matkailuyrittäjät) Oma mökki messut 11.-14.4.2013, Helsinki (kaupungin muu markkinointi) Pohjanmaan Suurmessut 20.-21.4.2013, Vaasa (matkailuyrittäjät) Hubimessut, 18.5.2013, Keuruu (kaupungin osasto) Hyväntuulen Messut 25.-26.5.2013, Jämsä (matkailuyrittäjät) Myyntipäivät Keski-Suomi lähelläsi, 1.2.2013, Jyväskylä Forum

Keski-Suomi Road Show 24.-26.9.2013; Tampere, Seinäjoki, Kokkola, Oulu SUOMA tuotetori talvi ja syksykierrokset (yhteismarkkinointi) Suorajakelut Keurusselän Seutu esite jaettiin Keuruulla joka talouteen toukokuun lopulla. Touko-kesäkuussa toteutettiin kaupungin postitus keuruulaisille vapaa-ajan asukkaille, joiden vakituinen asumus on muualla kuin Keuruulla. Matkailutoimi postitti seutuesitettä Petäjäveden vapaa-ajan asukkaille sekä esitettä postitettiin vapaa-ajan asukkaille Multian kunnasta. Esitettä jaettiin suorajakeluna 6000 talouteen Seinäjoen ja n. 7000 kpl Jyväskylän perhe-asutusalueilla toukokuussa. Muut markkinointitoimet, yhteistyöt toimijoiden kanssa Keurusselän Seutu 2013 -esitteessä oli kulttuuri- ja liikuntatoimen kohteet näkyvästi esillä. Matkailutoimi teki yhteistyötä mm. Vanhan Keuruun ja matkailukeskus Kamanan yrittäjien yhteismainoksissa, kuten Keuruun palvelukartassa. Matkailutoimi päivitti Keurusselän Seutu kotisivustojen mainostekstien luonnin sivuille kevään aikana sekä käännätti mm. venäjänkielistä tekstiä kotisivuille. Matkailusihteeri teki yhteistyötä Syysmarkkinoilla ja Joulutori tapahtumien markkinoinnissa. Keuruun kaupungin osasto toteutettiin Iso Kirjan Juhannuskonferenssiin sekä Keuruun Markkinoille. Matkailutoimi oli mukana Keuruu-Multia Laturetken markkinoinnissa. Keuruun kaupungin matkailun verkkosivuilta on linkki Keurusselän Seutu sivustolle, jossa esitellään Keuruun matkailuyritysten sekä siihen liittyvien sidosryhmien palveluja. Yritysten vastuulla on omien kotisivujen ylläpito ja tietojen paikkansa pitävyys. Verkkosivuilta on linkit yritysten kotisivuille. 5.3.2. Työryhmät ja toimikunnat Matkailusihteeri on mukana seuraavissa työryhmissä: Keski-Suomen matkailuvastaavien kehittämisryhmä (Keurusseudun, Keuruun ja Multian, edustaja) Vanhan Keuruun työryhmät Sivistystoimen johtoryhmä Ylä-Pirkanmaan matkailutyöryhmä 5.3.3. Koulutus, seminaarit Facebook koulutus, yht. 2 pv, Jyväskylä Kuntaliiton ja Jyväskylän kaupungin järjestämä Verkkotiedottaja tapaaminen 24.-25.10.13 Julius varausjärjestelmän koulutuksia 2 krt. 5.3.4 Varaustoiminta, internet Matkailutoimi hoiti Keurusselän Liikuntapuiston tilojen varaustoiminnan Timmi varausjärjestelmällä (joulukuusta lähtien Julius järjestelmällä). Keuruun tapahtumakalenteria verkossa ylläpidetään matkailutoimistoon toimitettujen tietojen perusteella. Tiedot lähetetään viikoittain edelleen eri medioihin julkaistavaksi. Keuruun kaupungin matkailutoimen kotisivujen osoite on www.keuruu.fi ja seutukunnan matkailupalveluja esittelee www.keurusselanseutu.fi -sivusto. Lisäksi Keuruun matkailun palveluja esitellään www.vanhakeuruu.fi -sivustolla. Matkailusihteeri ylläpitää ja päivittää edellä mainittuja tarvittaessa. Matkailusihteerin tehtäviin kuuluu vapaa-aikatoimen sivujen päivitystehtäviä. 5.3.5. Matkailuneuvonta

Matkailutoimisto palveli asiakkaita matkailukeskus Kamanassa ympäri vuoden ma - pe klo 9 (10)-15. Matkailutoimen ylläpitämä Keuruun informaatiopiste toimi ajalla 1.6.-31.8. joka päivä klo 11-17. Infoa ylläpidetään yhteistyössä Keuruun museon kanssa, jolloin kaupungilta ja museosäätiöltä on kummastakin yksi henkilö työskentelee infossa kesäkaudella päivittäin. Molemmat henkilöt työskentelevät kesäkauden matkailun ja museon työtehtävissä. Työtehtäviä ovat matkailuneuvonta, esitteiden jakelu, pääsylippujen ja matkamuistojen myynti. Informaatiopisteen tilastoitu kävijämäärä kesä-elokuun ajan oli noin 500 henkeä, joista kolmannes oli ulkomaalaisia. Tämä määrä ei sisällä puhelinneuvontaa eikä museokaupan myyntitapahtumia. 5.4 Avustukset ja muut huomionosoitukset Keuruun matkailutoimi jakoi ensimmäisen kerran matkailun huomionosoituksen Matkailun teräsruusun, joka jaettiin Camping Nyyssänniemen yrittäjä Leena Ikäläiselle ja Huoneistohotelli Lehtiranta Mirja ja Jyrki Leijalalle. Vuoden 2012 palkinto jaettiin vapaa-aikatoimen palkintosäännön ulkopuolisena huomionosoituksena. 6. NUORISOPALVELUT 6.1.Yleistä Nuorisopalveluilla keväällä 2013 nuorisoasiainhoitaja Marita Furuholm oli edelleen virkavapaalla ja hänen viransijaisuutta tehnyt nuoriso-ohjaaja Inka Kiuru irtisanoutui tehtävästään vuoden 2012 loppuun mennessä. Nuoriso-ohjaajan paikka laitettiin avoimeen hakuun ja siihen valittiin viransijaisuutta jo elokuulta 2011 tehnyt nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja Annika Korpinen. Annika on toiminut vastaavassa tehtävässä myös toimikautena 2008-2009. Virallisesti Annikan vakinaistaminen tapahtui maaliskuun alussa, mutta siihen asti hän toimi viransijaisena. Tammikuussa Nuorisopalveluilla ei ollut nuorisoasiainhoitajan viransijaista ollenkaan, kunnes yhteisöpedagogi Niina Parkkonen aloitti helmikuun alussa viransijaisena. Marita Furuholm lopulta irtisanoutui nuorisoasiainhoitajan virastaan 1.8.2013 alkaen ja Niinan viransijaisuutta jatkettiin joulukuun 2013 loppuun asti viranhoitojärjestelyjen vuoksi. Nuorisoasiainhoitajan työnkuvaa tarkistettiin syksyllä 2013 ja paikka tuli avoimeen hakuun uudella nimikkeellä nuoriso-ohjaaja. Nuoriso-ohjaajan työhön valittiin vs. nuorisoasiainhoitaja Niina Parkkonen ja uusi virka alkaa 7.1.2014. Nuorisopalvelut työllistivät vuonna 2013 lisäksi 12 tuntipalkkaista työntekijää. Opiskeluharjoittelijoita oli kolme, joustavasta perusopetuksesta neljä harjoittelijaa sekä työtoiminnan kautta yksi työntekijä. Lisäksi kesätyökampanjan kautta Nuorisopalveluilla oli kaksi kesätyöntekijää. Eri toimintoihin palkatut tuntityöntekijät toimivat Nuorisopalveluiden voimavarana mahdollistaen monipuolisen kattauksen nuorisotyöhön, bänditoiminnasta turvalliseen nuorisotilatoimintaan. Tiivistä yhteistyötä tehtiin edelleen muiden nuorten parissa toimivien kanssa, joista tärkeimpinä Keuruun 4H-yhdistys ja seurakunnan nuorisotyö. Yhteistyöverkostona Keuruulla toimii laaja-alainen nuorten parissa toimijoiden ryhmä Iso-N, joka kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa. Ryhmä nostaa ajankohtaisia aiheita keskusteluun ja mahdollistaa monipuolisen ammattilaisten verkoston ajatustenvaihdon. Maakunnan tasolla yhteistyötä tehtiin mm. nuorisotiedotuksen NuortenLaturin parissa ja nuorten nettilehti Painovirheen kanssa. Nuorisotilojen käyttöpäiväkirjan mukaan nuorisokeskus Kipinällä oli vuoden 2013 aikana n.5.850 ja Haapamäen nuorisotilassa n.4.070 kävijää. Vuoden 2013 aikana Nuorisopalvelun toiminnassa keskeisinä toimintamuotoina olivat: 1) Nuorisotilatoiminta Kipinä ja Haapamäki 2) Nuorten projekti- ja sisäinen yrittäjyystoiminta 3) Nuorten sosiaalinen vahvistaminen, itsenäistymisen ja kasvun tukeminen 4) Nuorten osallisuus ja vaikuttaminen 5) Nuorten ryhmätoiminta

Nuorten vaikuttajaryhmänä Keuruulla toimii nuorisovaltuusto. Nuorisovaltuuston aikuisohjaajana toimi keväällä Kehittämisyhtiö Keulinkin nuorten Young people for young people Keuruu - hankkeen vetäjä Kati Rahikkala sekä heti helmikuun alusta yhdessä Katin kanssa nuorisoasianhoitajan viransijainen Niina Parkkonen. Syksyllä toimintaa jatkoi Niina Parkkonen. Nuorisovaltuuston kokoonpano on ollut vuoden 2013 aikana vaihteleva 5-9 nuoreen, syksyllä moni nuori vaihtui joukosta pois ja tilalle tuli uusia nuoria. Vuoden 2013 lopussa nuorisovaltuustoon kuului yhdeksän nuorta, joista seitsemän on Keuruulta ja kaksi Haapamäeltä. Tammikuussa 2013 nuorten vaikuttajaryhmille järjestettiin kokoustekniikka koulutus, johon osallistui nuorisovaltuuston nuoret ja Kipinän talotoimikunta. Toukokuussa 2013 Keuruun nuorisovaltuusto järjesti Kipinällä Kuka pelkää nuorta -illan, jonka tarkoituksena oli saada sekä nuorten vanhempia että Keuruun päättäjiä tutustumaan nuorten elämään. Syksyllä 2013 nuorisovaltuusto toteutti Keuruun yläkouluun ja lukioon kouluruoka-kyselyn. Syksyllä 2013 nuorten eri vaikuttajaryhmille tarjottiin Nuorisopalveluiden oma startti syksyyn koulutuspäivä Keuruun maastoliikuntakeskuksessa sekä Nuorten Keski-Suomi ry:n järjestämä onnistutaan yhdessä koulutuspäivä Kipinällä. Keuruun nuorisovaltuustolla on edustajat perusturva-, rakennus-, teknisessä- ja vapaa-ajanlautakunnassa sekä Nuorten Ääni Keski-Suomessa (näks) hallituksessa, nuorisovaltuustojen edustajistossa ja Ek5-hankkeen ohjausryhmässä. Toiminnallisista yhteistyömuodoista voidaan mainita yhdessä Keuruun 4H-yhdistyksen kanssa luotsaama nuorten työnvälitystiimi, Duunirinki. Keväällä 2013 rinkiin kuului 13 nuorta ja syksyllä näistä 11 jatkoi. Tämän ringin lisäksi syksyllä 2013 aloitti toinen uusi ryhmä, johon kuuluu kahdeksan nuorta. Eli yhteensä vuoden 2013 lopussa duunirinkiläisiä oli 19. Työtunteja rinkiläisille kertyi vuoden aikana n.450. Nuorisopalvelun ja Keuruun 4H-yhdistyksen yhteistyö nuorten työkokemuksen kartuttamiseksi on toiminut loistavasti. 4H pyörittää nuorten palkanmaksun ja Nuorisopalvelut on järjestänyt erilaisia koulutus- ja elämäntaitoon liittyviä tapahtumia sekä vastannut yhdessä joka viikkoisesta ringin kokoontumisesta. Vuonna 2013 duurinkiläiset pääsivät osallistumaan mm. puutarhanhoito- ja siivouskoulutukseen ja Pappilanpidoissa tarjoilu- ja kakuntekokoulutukseen. Duunirinkiläisten kanssa käsiteltiin vuonna 2013 mm. työnhakemiseen ja markkinointiin liittyviä asioita. Uutena Duunirinki järjesti autonpesupäivän Järvituulen parkkihallissa ja oli mukana edustettuna Keuruun Hubimessuilla. 6.2. Henkilöstö Furuholm Marita nuorisoasiainhoitaja virkavapaalla 1.1.- 31.7.2013, irtisanoutuminen 1.8.2013 Parkkonen Niina nuorisoasiainhoitaja vs. 1.2.-31.12.2013 Korpinen Annika nuoriso-ohjaaja 1.3.-31.12.2013 Korpinen Annika nuoriso-ohjaaja vs. 1.1.-28.2.2013 Mujo Perttu Ulvinen Sari iltaohjaaja/haapamäki 18.3.-31.5.2013 (3h/vko) iltaohjaaja/haapamäki 2.9-31.12.2013 (3h/vko) Kajosmäki Satu iltaohjaaja/kipinä 1.1.-31.5.2013 ja 6.9.-31.12.2013 Lewis Laura iltaohjaaja/kipinä 14.1.-31.5.2013 ja 6.9.-31.12.2013 Nieminen Sami iltaohjaaja/kipinä 14.1.-31.5.2013 ja 4.9..-31.12.2013 Rantanen Eetu iltaohjaaja/kipinä 1.3.-31.5.2013 ja 6.9.2013-31.12.2013 Kesätyökampanja 10.6.-24.6.2013 (luovuusleiri) Korva Kari Tuntityöntekijä/musiikki- ja bänditoiminta 1.1.-31.5.2013, 3.6-5.6.2013 ja 16.7.-31.12.2013 Asp Jali Spiraaliohjaaja/Kipinä 1.1.-28.2.2013 Syrjälä lauri Spiraaliohjaaja/Kipinä 17.1.-28.2.2013 Minttu Koivuranta Spiraaliohjaaja/Kipinä 1.3.-31.5.2013 ja 5.9-31.12.2013 Jonne Saarinen Spiraaliohjaaja/Kipinä 1.3.-31.5.2013 ja 5.9-31.12.2013 Pulli Maria Erityisluokkien keramiikkapajaohjaus 24.4.-10.5.2013 Halttunen Janne Kesätyökampanja 3.6.-16.6.2013 Mäkelä Mikael Työtoiminta (Kipinä ja Haapamäki) 1.10-31.12.2013 6.3. Toiminta Nuorisotoimen toimintoihin sisältyi aktiivista tilatoimintaa, matkoja, leirejä, projekti- ja tiimitoimintaa, koulutusja kurssitoimintaa sekä teema- ja bändi-iltoja.

6.3.1 Kipinä: Nuorisopalveluiden tilatyön aukioloajat tarjosivat maanantaista perjantaihin avointeonovien vuoroja, (24h/vk) alakoulun 4.-6. luokkalaisille sekä yläkoulun ja 2. asteen opiskelijoille. Tilatoiminnan osallisuudesta vastasi suurimmaksi osaksi Kipinän nuorten talotoimikunta, joka edustaa kaikkia nuorisotilan kävijöitä. Talotoimikunta pääsi vaikuttamaan tilan toimintaan ja järjestämään itse tapahtumia. Kipinällä vuoden 2013 aikana oli muun muassa kuusi (6) kpl bändi-iltoja, sumopaini-ilta, blijarditurnaus, nenäpäivä, Halloween-bileet, discoja oli neljä (4) kpl ja kauden päätteeksi pikkujoulut. Lisäksi tilalla on yhdessä nuorten kanssa tehty erilaisia käsitöitä, askarreltu, kokkailtu, katsottu elokuvia, pelailtu ja vietetty yhteistä aikaa. Kipinän tilaa on vuoden aikana käyttänyt myös JOPO-luokka, Keuruun 4H-yhdistys, Keupa ja yhteistyössä koulut. Lisäksi nuorten Ek5-hankkeen työpaja toimi Kipinällä vielä kevään 2013 ajan. 6.3.2 Haapamäki: Haapamäen nuorisotilavalvonnasta vastasi keväällä 2013 Annika Korpinen ja Perttu Mujo. Syksyllä tilavalvonnasta vastasi Annika Korpinen ja Sari Ulvinen. Tilalla leivottiin, pelailtiin, katsottiin elokuvia, askarreltiin ja vietettiin yhteistä aikaa. 6.3.3 Toimintaryhmät (14 kpl): Kipinällä kokoontui vuoden aikana 14 eri toimintaryhmää: Nuorisovaltuusto, Talotoimikunta, kaksi eri Duunirinkiryhmää, Mangakerho/Kemake, nuorten oma roolipelikerho, Kitarakerho, Rumpuryhmä, Kipinä House Band ryhmä, Painovirhe, 7. ja 8. luokan tyttöryhmät, 7. luokan poikaryhmä ja alakerran projektiryhmä. Kaikissa ryhmissä näkyy nuorten osallisuus sekä kasvun ja itsenäistymisen tukeminen. 6.3.4 Koulutus- ja kurssitoiminta (7 kpl): Koulutus- ja kurssitoimintaa oli 7 kpl (Kokoustekniikka, Painovirheen toimittajat osallistuivat Jyväskylässä toimittajakoulutukseen, Ajokortti työelämään koulutus Uuraisilla ja Keuruulla, Piispalan nuorisofoorumi, startti syksyyn koulutuspäivä maastoliikuntakeskuksessa, onnistutaan yhdessä koulutuspäivä Kipinällä) 6.3.5 Retket (toteutuneet 5 kpl): Nuorisotoimen järjestämiä retkiä järjestettiin 5 kpl (Hiihtolomareissu Tampereen Chillhouse-nuorten tapahtumaan, tyttöryhmän reissu Tyttöjentaloon Tampereelle, Luovuusleirin retki Keuruun museoon ja Kokkomäen pientilalle, Elämä lapselle -konserttimatka yhteistyössä 4H:n ja seurakunnan kanssa, Paintballreissu Jämsään syyslomalla). Kesän särkänniemen reissuun ei saatu tarpeeksi lähtijöitä, niin se jäi toteutumatta. 6.3.6 Leirit (4kpl): Leirejä oli vuonna 2013 neljä (4) kpl. Keväällä 2013 7.luokkalaisten tyttöryhmä piti oman kevätleirin Riihon leirikeskuksessa, leiri toteutettiin yhteistyössä Keuruun seurakunnan nuorisotyön ja 4H-yhdistyksen kanssa. Duunirinkiläiset suunnittelivat oman kesäleirin Koulurantaan, ohjaajina leirillä olivat Annika Korpinen ja Keuruun 4H-yhdistyksen vs.toiminnanjohtaja Sari Ulvinen. Koulurannassa pidettiin myös lasten Luovuusleiri, joka järjestettiin yhteistyössä Kulttuuripalveluiden, Keuruun 4H-yhdistyksen, Kuvita Maailmasi, Kullttuurimajakka ja kopla-hankkeen sekä Studio Esko Oy:n kanssa. Luovuusleirillä oli myös kansainvälistä vivahdetta, sinne tuli Keuruun ystävyyskaupungista Uglitsista yksi opettaja ja leiriläisiä viisi sekä Pietarista yksi opettaja ja kolme leiriläistä. Syksyllä 2013 7. ja 8.luokkalaisten tyttöryhmille pidettiin yhteinen leiri Pihlajaveden leirisaaressa yhteistyössä Keuruun 4H-yhdistyksen ja seurakunnan nuorisotyön kanssa. 6.3.7 Muut tapahtumat: Nuorille järjestettiin keväällä 2013 mopoilta yhteistyössä Keuruun Moottorikerho ry:n kanssa moottorikerhon omissa tiloissa. Kesällä 2013 Nuorisopalvelut järjesti Lapinsalmen uuden laiturin avajaiset, jonne hieman huonosta kelistä huolimatta tuli yleisöä. Avajaisten jälkeen Nuorisopalvelut pitivät kaksi biitsipäivää nuorille uimalaitoksella. Nuorisostrategian mukaisesti yhteistyötä tehtiin myös Kylävoimaa-hankkeen kanssa tavoitteena kuulla kylän nuorten mielipiteitä kylien kehittämiseksi. Nuorisopalvelut oli yhdessä Keuruun 4H-yhdistyksen kanssa Haapamäen ja Pohjoislahden syksyn kylätapahtumissa. Kylävoimaa-hankkeen projektiryhmässä on myös nuorisovaltuuston yksi edustaja. Nuorisopalvelut olivat mukana koko vapaa-aikatoimen yhteisessä koko perheen Loistolauantai 19.10.2013 tapahtumassa. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä paikkakunnan seurojen ja yhdistysten kanssa.

6.3.8 Kouluyhteistyö: Vuosittain järjestettävä tulevien yläasteikäisten ryhmäyttäminen yhteistyössä Keuruun seurakunnan nuorisotyön, 4H-yhdistyksen, yläkoulun tukioppilaiden ja opon sekä koulutoimiston kanssa pidettiin toukokuussa Isohiekan leirikeskuksessa. Jatkoa ryhmäyttämiselle olivat syksyn Kipinän tutustumiskäynnit, missä tilan toiminnan periaatteet ja sisällöt kerrottiin uusille yläasteen käyttäjille. Haapamäen oma ryhmäytyspäivä pidettiin syyskuussa. Koulun kanssa yhteistyötä tehtiin lisäksi koulun kulttuuripäivässä, jossa Nuorisopalvelut tarjosivat Kipinällä biljardinpeluuta sekä eläinveistosten tekemistä. Lisäksi Nuorisopalvelut mahdollistivat kulttuuripäivän Breakdance loppuesityksen. Nuorisopalvelut olivat mukana myös lukion 1.vuoden opiskelijoille järjestetyssä Amazing Business suunnistushaasteessa yhtenä rastipisteenä. Alkusyksystä kävimme myös markkinoimassa Keuruun yläkoululla välituntien aikana alkavia toimintojamme sekä Haapamäen yläkoululla kiersimme kaikki neljä luokkaa. Edelleen yhteistyötä jatkettiin myös JOPO-luokan kanssa. Nuorisotyö tuotti yhteistyössä kaikille yläasteen 7.-9.luokkalaisille Oma Aika kalenterit. Yläkoulujen, seurakunnan nuorisotyön, Keuruun 4H-yhdistyksen ja sosiaalitoimen kanssa yhteistyössä järjestettiin Keuruun molempiin yläkouluihin ohjelmaa ehkäisevän päihdetyön viikolla 45 teemalla Selvästi onnellinen. Nuorille pidettiin välitunneilla erilaisia tempauksia ja viikko näkyi myös sosiaalisessa mediassa, paikallislehti Suur-Keuruussa sekä muissa ryhmätoiminnoissa. Vuoden 2013 aikana olemme kiinnittäneet huomiota entistä enemmän kouluyhteistyöhön ja sen rakentamiseen. Aiheen tiimoilta tilasimme Humanistisesta ammattikorkeakoulusta opinnäytetyön, jonka toteutti Saara Makkonen. Opinnäytetyö Nuorisotyön tarve Keuruun yläkouluissa valmistui marraskuussa 2013. Opinnäytetyö pohjustaa kouluyhteistyön rakentumista tuleville vuosille. 6.3.9 Projektit (5kpl): Alakerran uusi alku - mahisprojekti Kipinän alakerran kunnostus projekti alkoi maaliskuussa 2013 ja tilan avajaiset pidettiin 6.9.2013. Projektin aikana nuorten ryhmä (5 nuorta) saivat itse suunnitella ja toteuttaa alakerran tilan Kipinän uudeksi pelitilaksi. Nuorten ryhmän lisäksi tilan muutkin nuoret saivat osallistua tilan maalaamiseen. Projektille saatiin Mahis-rahaa 600 sekä LC-Keuruu/Keurusselän Sini ry lahjoitti n.1200 arvoisen lahjakortin Keuruun Ykkösmerkit Oy:lle. Lahjakortilla ostettiin alakerran tilaan uudet kaiuttimet, playstation 3, videotykin teline ja nuorten toiveesta rallipenkki, ratti ja -polkimet. Nuorisopalveluiden omasta investointirahasta tuli alakertaan istuinpaikoiksi uudet Fatboyt. Nuoret itse maalasivat tilat sekä seinälle luotiin luovaa taidetta. Projekti sai paljon näkyvyyttä Kipinän Facebook-sivuilla sekä paikallislehti Suur-Keuruussa. Tyttö- ja poikaprojektit Jo syksyllä 2012 käynnistetty tyttöryhmä yhteistyössä seurakunnan nuorisotyön ja Keuruun 4H-yhdistyksen jatkoi toimintaansa aina vuoden 2013 loppuun asti. Kevään 2013 ajan ryhmää ohjasi Päivi Lewis, Sari Ulvinen ja Annika Korpinen. Ryhmään kuuluu 14 tyttöä. Tyttöryhmä haki mahis-rahaa kevätretkeen, joka toteutettiin huhtikuussa Tampereelle tutustuen Tyttöjentaloon sekä käymällä elokuvissa. Syksyllä sama ryhmä jatkoi toimintaansa ja sitä ohjasivat Annika Korpinen ja Päivi Lewis. Syksyllä käynnistettiin lisäksi uusi 7.luokkalaisten tyttöryhmä yhdessä Keuruun 4h-yhdistyksen kanssa ja uutta ryhmää ohjasivat Niina Parkkonen ja Marjo Jokela. Tähän ryhmään kuuluu 12 tyttöä. Syksyllä käynnistyi myös uutena 7.luokkalaisten poikien poikaryhmä, jota ohjasivat vapaaehtoisena toimiva Timi Hyppönen sekä Nuorisopalveluilla työtoiminnassa oleva Mikael Mäkelä. Poikaryhmään kuuluu 16 poikaa. Tieto tyttö- ja poikaryhmien alkamisesta vietiin kouluille ja sosiaalitoimeen. Bändiprojekti LC-Lapinsalmi järjesti yhdessä muiden toimijoiden kanssa marraskuisen hyväntekeväisyysillan Keuruun lomahotellilla, jonka tuotto on tarkoitus osoittaa nuorisotoimen ensi kevään nuorten bänditapahtumaan. Syksyn 2013 aikana nuorille tehtiin kysely tulevasta bändistä sekä samalla nuorten bändiprojektiryhmää on kerätty kasaan. Bändiprojektia tarjottiin ensijaisesti keuruun lukiolaisille, josta he saisivat yhden kurssin.

Koska lukiolaisista ei tullut riittävä määrä ryhmäläisiä, tarjottiin ryhmää myös ammattikouluikäisille ja sitä nuoremmille. Bändiprojekti jatkuu keväällä 2014. 6.4. Avustukset ja huomionosoitukset Yhteensä avustuksia jaettiin n. 7.000. Kohdeavustuksia jaettiin viidelle (5) hakijalle yhteensä n.1.200 : Vuosiavustuksia jaettiin yhteensä 5.500 kolmelle (3) hakijajärjestölle: 1. Keuruun 4H-yhdistys ry, 2.700 2. Keurusseudun partiolaiset 1.800 3. Keuruun kaupungin VPK:n nuoriso-osasto 1.000 Nuorisotoimen 2013 huomionosoitus päätetään tammikuussa 2014. 6.5 Koulutukset ja yhteistyöryhmät Nuorisopalvelut ovat mukana laajennetussa oppilashuoltotyöryhmässä, johon kutsu kävi vuoden aikana kerran. Lisäksi Nuorisopalvelut olivat mukana Lasten ja nuorten Keuruu kehittämisohjelmassa, Lasten ja nuorten johtoryhmässä, Iso N työryhmässä ja EK5-starttipajahankkeen ohjausryhmässä. Annika Korpinen osallistui Tampereella 22.3.-23.3.2013 Mielenterveysseuran järjestämään Mielenterveystaidot- koulutukseen. Annika Korpinen ja Niina Parkkonen päivittivät EA1-taitonsa 2.5.2013 Jyväskylässä. Annika Korpinen ja Niina Parkkonen suorittivat Jyväskylän koulutuskuntayhtymän työpaikkaohjaajakoulutuksen syksyllä 2013 (3 ov), joka pidettiin nuorisokeskus Kipinällä.