Suomi Merellä -säätiö 50-vuotisjuhlaseminaari



Samankaltaiset tiedostot
Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku

Tervetuloa Partneripäiville!

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Kimmo Rasila. Copyright Kuntien Tiera Oy 1

Uutiskirje 1/2018

Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus

Aikamme Haaste. Kansallisesta meristrategiasta

Vastuullisuuden Advisory Group Advisory Group 1

1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 16 jäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Kokous todettiin päätösvaltaiseksi.

Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo

Hallituksen jäsenten cv:t

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät

Hallituksen jäseniksi yhtiökokouksessa ehdotettavien henkilöiden cv:t

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto

Valtiovallan toimia meriteollisuuden rakennemurroksessa Offko seminaari Porin yliopistokeskuksessa Lauri Ala-Opas

Arktisten merien ohjelma. Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari , Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes

Trafin ajankohtaiskatsaus

PROFESSORILUENTO. Professori Johanna Niemi. Oikeustieteellinen tiedekunta. Prosessioikeus

Huoltoupseeriyhdistys ry:n syyskokouksen 2014 pöytäkirjan LIITE 2 LOGISTIIKKAUPSEERIT RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

MERIEN MARKKINAT SEUTU-ohjelman webinar. Vesa Marttinen March 19, 2018

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA

Meriteollisuus ja meristrategia

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

Selvitys SW-Development Oy:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. (Corporate governance statement) 2015

Maanantai 26. helmikuuta

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi

Meripolitiikan kehittäminen

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi

Kevätseminaari Turku

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Valtiovarainministeriö, henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto VALTIONHALLINNON YLIMMÄN JOHDON ARVIOIDUT VIRKANIMITYSTEN PÄÄTTYMISPÄIVÄT (27.1.

Älykäs kaupunki seminaari klo Radisson Blue Royal, Hki, Runeberginkatu 2

Vaalivaliokunnan ehdotus vuosikokoukselle: HALLITUKSEN JÄSENET 2016

Sodankylän kunnan tervehdys

Valtiovarainministeriö, Valtionhallinnon kehittämisosasto VALTIONHALLINNON YLIMMÄN JOHDON ARVIOIDUT VIRKANIMITYSTEN PÄÄTTYMISPÄIVÄT Tilanne 1.2.

Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä

LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA

UUSI ARVONLUONTI Verkottumistilaisuus klo

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Hallituksen jäseniksi yhtiökokouksessa ehdotettavien henkilöiden cv:t

Karoliina Jarenko Karoliina Jarenko on modernin työelämän palavasydäminen punkkari, tutkija ja Filosofian Akatemian toimitusjohtaja. Johtaminen on Kar

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

Laki. EDUSKUNNAN KIRJELMÄ 15/2006 vp

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001?

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

ammattikorkeakoulujen TKI-PÄIVÄT Pori, yyteri Hyvinvointia ja kilpailukykyä

NAVIGATE

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Mattila. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Tähtitiede

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

Suomen logistinen kilpailukyky ja sen parantamisen mahdollisuudet. Finnmobile Vaikuttajafoorumi Ylijohtaja Minna Kivimäki

OHJEET: Yhdistysten sääntömuutokset 2018

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Tervetuloa Partneripäiville!

JUHANA PERKKI Arkistoluettelo

VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO

KIINAAN? Kuinka se tehdään fiksusti. Kaikille avoin seminaari Kiinasta ja liiketoiminnasta

Arktiset meret Kylmää osaamista Suomesta

Hallituksen jäseniksi ehdotettavien CV:t

Lapin korkeakoulukonserni

VALTIONEUVOSTON ASETUS OIKEUSMINISTERIÖSTÄ ANNETUN VALTIONEU- VOSTON ASETUKSEN 6 :N MUUTTAMISESTA

Arktiset meret- Yrityksille tärkeät teemat ja hankkeiden kriteerit. Kari Varho Kehityspäällikkö Meriteollisuus ry

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Tietojärjestelmätiede (TJT) / Tekninen viestintä (TEVI) linjavalintainfo

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

HALLINTOJOHTAJAN TEHTÄVÄN HAKIJAT. Luottamustehtävät. NIMI Koulutus Kielitaito Työkokemus Yliopistokokemusta. Yrityselämäkokemusta

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot

DIGITAALINEN TIETO INNOVATIIVISET PALVELUT HYVÄT YHTEYDET

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2017 TUTKIMUSRAHOITUS

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

SIILI SOLUTIONS OYJ PÖRSSI-ILTA, TAMPERE SEPPO KUULA

Valtion sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja tutkimusagendat

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Innosta innovaatioon Teknologiateollisuus lyhyesti

Klusteriohjelmat KETJU, VALO ja EGLO Yksi vaihe päättyy mitä opittiin. Pekka Aaltonen johtaja LOGY Competence Oy

MERIKOTKA tutkimustoiminta

Uutiskirje 1 /

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

Pekka Paasikivi Oras Invest Oy:n hallituksen puheenjohtaja s. 1944, Insinööri

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

Suomen meriliikennestrategia

KNX Finland Syyskokous 2018

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät

Lisäoppia hallitustyöskentelyyn!

23/ Ohoi, meriministeri näkyvissä! Sauli Ahvenjärvi, kansanedustaja, Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus Jenny Katila Ravintola Pääposti

Transkriptio:

Suomi Merellä -säätiö 50-vuotisjuhlaseminaari 4.11.2014 Säätytalo

Tervetuloa Suomi Merellä -säätiön 50-vuotisseminaariin! Suomi Merellä -säätiön 50-vuotisjuhlan kunniaksi järjestettävän kutsuseminaarin tarkoituksena on valtakunnallisesti ja kokonaisvaltaisesti keskustella Suomen kannalta keskeisistä ja ajankohtaisista merellisistä kysymyksistä. Seminaarin tavoitteena on vastata kysymykseen kansallisen meristrategian kehittämistarpeesta: Tarvitaanko Suomessa kansallista meristrategiaa? Käymme teemaa läpi alustusten sekä paneelikeskustelun muodossa. Seminaarijulkaisu Juhlaseminaarin jälkeen julkaistaan kooste seminaarin esityksistä ja yhteenveto verkkojulkaisuna säätiön internet-sivuilla. Tavoite on julkaista esitykset 30.11.2014 mennessä. Verkko-osoite on www.suomimerella.fi.

OHJELMA 16.00 Ilmoittautuminen, kahvi 16.30 Säätiön tervehdys, puheenjohtaja Timo Hirvonen 16.45 Alustukset, moderaattori Jaakko Savisaari Kansallisesta meristrategiasta, Olli-Pekka Heinonen, valtiosihteeri, Valtioneuvoston kanslia Kansallinen meriliikennestrategia, Leena Sirkjärvi, neuvotteleva virkamies, Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennepolitiikan osasto / liikennealan strategia Merivoimat ja merelliset turvallisuusviranomaiset kansallisen meristrategian tukena, Kari Takanen, kontra-amiraali, Merivoimien komentaja 17.30 17.45 Tauko Global commons: Meriyhteytemme maailmalle, Mika Aaltola, ohjelmajohtaja, Ulkopoliittinen instituutti Huoltovarmuus ja meriyhteytemme, Hannu Hernesniemi, johtava analyytikko, Huoltovarmuuskeskus Meriteollisuus ja meristrategia, Vesa Marttinen, hallituksen puheenjohtaja, Meriteollisuus ry Arktinen osaamisemme ja meristrategia, Markku Tuhkanen, viestintäjohtaja, Arctia Shipping Oy 18.30 Paneeli*: Suomi merellä, moderaattori Jaakko Savisaari 18.50 Seminaarin yhteenveto ja loppukeskustelu 19.00 20.00 Vastaanotto * Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen tilalla paneelissa on alivaltiosihteeri Timo Lankinen Seminaarissa noudatetaan Chatham House -sääntöä Chatham House -sääntö (engl. Chatham House Rule) on keskustelutilaisuuteen osallistujille annettu sääntö, jonka mukaan esitettyä tietoa saa vapaasti käyttää, kunhan lähdesuojasta pidetään huolta siten, ettei asian esittäjää kerrota tai asiasisältöä yhdistetä esittäjäänsä.

PUHUJAESITTELY Olli-Pekka Heinonen valtiosihteeri Valtioneuvoston kanslia Olli-Pekka Heinonen toimii tällä hetkellä valtiosihteerinä Valtioneuvoston kansliassa. Valtiosihteerinä hän johtaa Valtioneuvoston kanslian toimintaa sekä avustaa pääministeri Alexander Stubbia. Ennen siirtymistään Valtioneuvoston kansliaan vuonna 2012, hän toimi Yleisradiossa johtajana vuosina 2002-2012, liikenne- ja viestintäministerinä vuosina 1999-2002 sekä opetusministerinä 1994-1999. Kansanedustajana hän oli vuosina1995-2002. Hän on myös toiminut useissa luottamustehtävissä yhteiskunnan eri osa-alueilla. Koulutukseltaan Heinonen on oikeustieteen kandidaatti. Olli-Pekka Heinonen on naimisissa ja hänellä on kolme lasta. Leena Sirkjärvi neuvotteleva virkamies Liikenne -ja viestintäministeriö Liikennepolitiikan osasto / liikennealan strategia Leena Sirkjärvi on työskennellyt liikenne- ja viestintäministeriössä vuodesta 2009. Työnkuva on kattanut laajasti liikennepolitiikan valmistelua ja strategiatyötä liikennesektorilla. Hän on toiminut tiiviisti Euroopan laajuisten TEN-T -verkkojen kehittämisen ja rahoittamisen parissa viime vuodet. TEN-T -hankkeiden osalta ollut mukana myös monissa merenkulun projekteissa. Leena Sirkjärvi toimi meriliikennestrategian valmistelussa työryhmän pääsihteerinä vastaten projektin eteenpäin viemisestä sekä eri osa-alueiden koordinoinnista. Tällä hetkellä tehtävät liittyvät meriliikennestrategian toimeenpanoon, TEN-T-politiikkaan, liikennesektorin arktiseen ulottuvuuteen sekä liikennepolitiikan uudistamistarpeisiin.

Kari Takanen kontra-amiraali Merivoimien komentaja Kontra-amiraali Kari Takanen on syntynyt 1957. Varusmiespalveluksen ja reserviupseerikurssin suorittamisen jälkeen hänet ylennettiin aliluutnantiksi vuonna 1977. Seuraavana vuonna hän aloitti Merisotakoulussa merikadettikurssilla 49 valmistuen vuonna 1981 luutnantiksi ylennettynä. Valmistumisen jälkeen hän palveli Rannikkolaivastossa nuorempana upseerina ja aluksen päällikkönä vuoteen 1988 asti. Hänet ylennettiin yliluutnantiksi 1983 ja kapteeniluutnantiksi 1987. Vuonna 1988 hänet siirrettiin esiupseerin tehtävään Merivoimien esikuntaan. Vuosina 1989-1991 kontra-amiraali Takanen suoritti Sotakorkeakoulussa yleisesikuntaupseerin tutkinnon ja komentajakapteeniksi hänet ylennettiin vuonna 1990. Sotakorkeakoulun jälkeen hän palveli Merivoimien esikunnassa toimiala- ja valmiuspäällikkönä. Vuonna 1995 Takanen nimitettiin Puolustusvoimain komentajan adjutantiksi. Komentajaksi hänet ylennettiin vuonna 1997. Kontra-amiraali Takanen nimitettiin vuonna 1998 7. Ohjuslaivueen komentajaksi Suomenlahden meripuolustusalueella. Laivueen komentajuuden jälkeen hän palveli Merivoimien esikunnassa vanhemman osastoesiupseerin tehtävässä operatiivisella osastolla vuosina 2001-2002. Vuonna 2002 hänet ylennettiin kommodoriksi. Vuonna 2003 hän opiskeli US Naval War College:ssa. Opintojen jälkeen samana vuonna hän aloitti Merivoimien operaatiopäällikön tehtävissä. Saaristomeren meripuolustusalueen komentajaksi hänet nimitettiin vuonna 2006. Vuonna 2008 hänet siirrettiin Pääesikuntaan valmiuspäällikön tehtävään ja ylennettiin lippueamiraaliksi. Vuonna 2011 hänet nimitettiin suunnittelupäällikön tehtävään. Kontra-amiraaliksi hänet on ylennetty vuonna 2012. Merivoimien komentajana kontra-amiraali Takanen aloitti 1.11.2013.

Mika Aaltola ohjelmajohtaja Ulkopoliittinen instituutti Mika Aaltola toimii tällä hetkellä Ulkopoliittisen instituutin globaalin turvallisuuden tutkimusohjelman johtajana. Hän toimii myös Tallinnan yliopiston kansainvälisten suhteiden professorina. Hän on aikaisemmin toiminut vierailevana tutkijana Johns Hopkins:in yliopistossa Washingtonissa (2013), akatemiatutkijana (2008-2010), vierailevana tutkijana Pariisin Sciences Po:n yliopistossa (2011), professorina Minnesotan yliopistossa (2006-2008), Tampereen yliopistossa tutkijana ja opettajana (1998-2005) sekä Cambridgen yliopistossa vierailevana tutkijana (1997). Hänen kansainväliset tutkimusmonografiansa ovat keskittyneet globaalin valtapolitiikan ilmentymiseen esimerkiksi humanitarismin ja pandemiaturvallisuuden yhteydessä sekä Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaan, suurpolitiikkaan ja geostrategiaan. Hän on julkaissut tutkimuksia myös Suomen ulkopolitiikasta. Tällä hetkellä hän tutkii globaalien yhteyksien geopolitiikkaa sekä merellisiä ja digitaalisia globaalivirtoja. Hannu Hernesniemi johtava analyytikko Huoltovarmuuskeskus Hannu Hernesniemi (syntynyt 22.5.1955 Lappajärvellä) on suorittanut valtiotieteen lisensiaatin tutkinnon (pääaineena kansantaloustiede) Helsingin yliopistossa ja sitä ennen yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Opiskelun lomassa hän toimi toimittajana kolme vuotta. Sotilasarvoltaan hän on reservin vänrikki erityisalanaan tiedotus ja toissijaisesti ilmatorjunta. Lapsia on siunaantunut neljä. Hernesniemi on työskennellyt tutkijana Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksessa (ETLA) vuosina 1985-1988, Suomen Optiomeklareissa tutkimuspäällikkönä vuosina 1988-1992 ja sen jälkeen tutkimusjohtajana ETLA:n projektitutkimusyksikössä Etlatieto Oy:ssä vuoteen 2012 saakka. Tutkimuksen kohteena olivat erityisesti yritysten, toimialojen ja klustereiden kilpailukyky. Hän on tehnyt tutkimusta Suomen lisäksi runsaasti Venäjästä ja Baltian maista. Hernesniemi on seurannut aktiivisesti Suomen meriklusterin kehitystä ja tehnyt sitä koskevaa tutkimusta. Hän oli mukana kirjoittamassa kahta meriklusteritutkimusta (Suomen meriklusteri, Tekes teknologiakatsaus 140/2003

ja Suomen meriklusteri 2008, Tekesin katsaus 226/2008) yhdessä Turun yliopiston tutkijoiden kanssa. Suomen ja Venäjän liikenteellisiä sidoksia ja transitoliikenteen kehitystä hän selvitti yhdessä venäläisten tutkijoiden kanssa vuonna 2005 ilmestyneessä tutkimuksessa (ETLA B209, 2005). Vuonna 2012 hän kirjoitti Valtiovarainministeriölle selvityksen merenkulun toimintaedellytyksistä, kilpailukyvystä ja julkisen talouden sopeuttamistoimista (ETLA, Keskusteluaiheita nro 1270). Nykyisin Hernesniemi työskentelee Huoltovarmuuskeskuksen johtavana analyytikkona. Työhön kuuluu laajasti huoltovarmuuteen ja kansakunnan turvallisuuteen vaikuttavien asioiden ja kehityskulkujen seuraaminen. Työhönsä liittyen hän on osallistunut mm. TEM:n Rikkisääntelyyn sopeutuminen - työryhmän työhön asiantuntijana ja LVM:n meriliikennestrategiatyöhön. Haastava, keskeinen työkysymys on Suomen huoltovarmuuden kannalta riittävä merikuljetuskyky ja sen käytettävyys poikkeusoloissa. Hernesniemi on kiinnostunut erityisesti ilmastonmuutokseen liittyvistä mahdollisuuksista, joista Suomen kannalta tärkeä on arktisten alueiden elinkeinoelämän ja logistiikan kehitys. Suomen meritekniselle teollisuudelle avautuu uusia mahdollisuuksia arktisen meriliikenteen myötä. Merkittävä osa Suomen ja Itä-Aasian välisestä kaupasta voisi kulkea lyhyempää pohjoista merireittiä, jos saataisiin aikaiseksi ratayhteys Jäämerelle todelliseen syväsatamaan. Myös uusiutuva energia ja energiateknologia ovat tärkeitä. Suomesta voi tulla bioöljyvaltio, koska metsävarat mahdollistavat laajamittaisen bioöljyn tuotannon. Itämeren altaan metsäbiomassasta voitaisiin tuottaa rikitöntä bioöljyä koko Itämeren meriliikenteen tarvitsema polttoainemäärä. Vesa Marttinen hallituksen puheenjohtaja Meriteollisuus ry Merenkulun ja meriteollisuuden piirissä Vesa Marttinen tunnetaan vahvoista vuorovaikuttajan ja visionäärin ominaisuuksistaan. Hän on johtanut asiantuntijatiimejä ja tuotannollisia yrityksiä. Tämä on tapahtunut päivittäisissä operaatioissa sekä strategisessa kehittymisessä, varmentaen kannattavuuden ja valmentaen ne luomaan uusia innovaatioita sekä liiketoimintamalleja. Hänen valintojansa ohjaa arvon luonti asiakkaille sekä arvon saaminen omistajille. Näillä lähtökohdilla on tulevaisuutta muokattu niin julkisesti listatuissa globaaleissa konserneissa kuin yksityissomisteisissa keskikoon yrityksissä. Mahdollisuudet alalla ovat vieneet Vesan ympäri Aasiaa, Amerikkaa ja Eurooppaa yli 15 vuoden ajan.

Vesa Marttisen urakehitys vastaa tätä lähestymistä. Viimeistellessään laivasuunnitellun ja teollisuusjohtamisen diplomityötään Tekniselle Korkeakoululle hän oli jo Silja Linen palveluksessa. Siellä laivojen investointiprojektit, tonniston osto ja myynti sekä laivaston ylläpidon hallinta olivat tämän asiantuntijan keskeisimmät toimialueet. Saatuaan kokemusta skandinaavisesta merenkulusta, hän siirtyi meriteolliselle puolelle, Yhdysvaltoihin ja ensimmäiseen toimitusjohtajan positioonsa 30-vuotiaana. Yritys oli Deltamarin Engineering Inc. jossa Vesan johdolla konsultoitiin amerikkalaisia laivanomistajia ja telakoita. Vuonna 2005 tehtyjen järjestelyiden jälkeen hän tuli Aker Yards Cruise & Ferryn globaalin palveluliiketoiminnan johtajaksi. Akerilla luotiin tämä liiketoiminta alusta alkaen ja etabloiduttiin matkustajalaivojen operointialueille. Keskeistä oli verkostoliiketoimintamallit, uudet tuotteet ja palvelut, laivojen ansaintakyvyn parantaminen ja projektiliiketoiminnan johtaminen globaalisti. 2009 alkaen Vesan kontribuutio kohdistui Wärtsilän innovatiivisuuteen, ensin ympäristöpalveluiden johtajana ja siitä johtaen kokonaisvaltaisen elinkaariratkaisun kehittämistä yhdessä Wärtsilän tiimien, laivanomistajien ja rahtaajien kanssa. Vuonna 2012 hän siirtyi taas täyteen liiketoimintavastuuseen BLRT-ryhmän Turun Korjaustelakan toimitusjohtajaksi, johtaen yhteistyötä Itämeren lähimerenkulun toimijoiden kanssa investointiprojekteissa ja laivojen ylläpidossa. Hän on parhaillaan Meriteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja. Lisäksi Vesa on ollut BestServin hallituksen sekä useamman yleisen komitean ja työryhmän jäsen. Markku Tuhkanen viestintäjohtaja Arctia Shipping Oy Markku Tuhkanen (s.1965) on valtion jäänmurtajayhtiön Arctia Shippingin viestinnästä ja markkinoinnista vastaava johtaja vuodesta 2011 lähtien. Aiemmin hän työskenteli neuvottelevana virkamiehenä Liikenne- ja viestintäministeriössä. Tuhkanen on ollut myös ulkoasianministeriön ja armeijan palveluksessa sekä erilaisissa päällikkötehtävissä Suomen suurimmissa mediataloissa. Balkanin maiden lisäksi hän on asunut ja työskennellyt mm. Bangkokissa, Pekingissä ja Jerusalemissa. Tuhkanen on valmistunut filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta.

Timo Lankinen alivaltiosihteeri Valtioneuvoston kanslia Timo Lankinen on työskennellyt Valtioneuvoston kansliassa alivaltiosihteerinä vuodesta 2012. Tätä ennen hän toimi Opetushallituksen pääjohtajana ja useissa eri tehtävissä Opetusministeriössä. Koulutukseltaan hän on oikeustieteen kandidaatti. Jaakko Savisaari kommodori (evp) Jaakko Savisaari valmistui upseeriksi Merisotakoulusta 27.3.1979. Kommodori Savisaari on palvellut upseerina Merivoimissa ja Puolustusvoimissa 1979 2011 monipuolisissa tehtävissä. Ensimmäisen kymmenen vuoden aikana hän toimi kouluttajatehtävissä sekä aluksen ja viirikön päällikkönä. Yleisesikuntaupseerin tutkinnon Savisaari suoritti merisotateknisellä linjalla1986 1989. Tärkeimmät tehtävät yleisesikuntaupseerina ovat olleet: Miinatoimiston päällikkö Merivoimien Esikunnassa 1991-1997 Miinalaivueen komentaja Saaristomeren Meripuolustusalueella 1997-1999 Valmiuspäällikkö Merivoimien Esikunnassa 1999-2002 Apulaisosastopäällikkö Pääesikunnan operatiivisella osastolla 2002-2003 Materiaaliosaston päällikkö Merivoimien Esikunnassa 2003-2006 Apulaisosastopäällikkö Pääesikunnan suunnitteluosastolla 2007-2008 Suomen puolustusasiamies Yhdysvalloissa ja Kanadassa 2008-2011. Eläkkeelle puolustusvoimista Savisaari jäi 1.1.2012. Jaakko Savisaari on toiminut ATLAS ELEKTRONIK Finland Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 2012.

Suomi Merellä -säätiö Säätiön tarkoituksena on edistää merisotilaallista tutkimustyötä ja vaalia oikean meripuolustushengen kehittämistä ja lujittamista. Tarkoitustaan säätiö toteuttaa harjoittamalla merisotilaallista julkaisutoimintaa sekä myöntämällä varoja ja apurahoja tähän tarvittavan aineiston keräämistä ja tukemista varten. Säätiö voi myös muulla tavoin luoda taloudellisia toimintaedellytyksiä Meriupseeriyhdistyksen aatteellisten päämäärien saavuttamiselle. Perustaminen ja toiminnan käynnistäminen Syksyllä 1962 Meriupseeriyhdistyksen johtokunnassa (nyk. hallitus) ryhdyttiin keskustelemaan yhdistyksen julkaisutoiminnan tukemisesta mahdollisesti perustettavan säätiön avulla. Suomi Merellä -lehti sekä suunnitteilla ollut Laivaston 50-vuotishistoria kaipasivat rahoittajaa, jollaiseksi säätiömuotoisen yhteisön todettiin sopivan parhaiten. Useiden välivaiheiden jälkeen Oikeusministeriö hyväksyi säätiön säännöt helmikuussa 1964 ja lopullisen toimikelpoisuutensa säätiö saavutti 11.6.1964, jolloin Suomi Merellä -säätiö merkittiin säätiörekisteriin.

Tätä tilaisuutta ovat tukeneet mainostoimisto Millog Oy Atlas Elektronik Finland Oy Furuno Finland Oy Kongsberg Defence Oy Telva Oy Ab Mainostoimisto Luotsi Oy

USKOTTAVUUTTA TEKEMISEEN. Ammattimainen tekeminen viimeistellään ammattitaitoisella markkinointiosaamisella. Ota yhteyttä. Autamme ja palvelemme. Täydellä luottamuksella. Mainostoimisto Luotsi Oy Kirjatyöntekijänkatu 2 00170 Helsinki puh. 09 662 007 www.mainostoimistoluotsi.com