7.5 Juridisia termejä



Samankaltaiset tiedostot
7.5 Juridisia termejä

EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 61/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden törkeiden. lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely.

MAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

Palontutkinnan opintopäivät Sisä-Suomen syyttäjänvirasto Marika Visakorpi kihlakunnansyyttäjä

väkivaltainen ero Henkinen väkivalta, vaino ja -aihe poliisin näkökulmasta ja poliisin toimintamahdollisuudet

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 6/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi oikeudenkäynnistä rikosasioissa

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

Ohjaus- ja kehittämisyksikkö Dnro 35/34/11 Mika Illman

Koulutus Suomen Asianajajaliitto. Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto

Sanastoa. Kotopaikka-hanke

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2006 N:o Laki. N:o 243

EU:n mallin mukainen ilmoitus oikeuksista rikoksesta epäillyille ja syytteeseen asetetuille rikosoikeudenkäynneissä

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA

ASIA. Käräjätuomarin ja kihlakunnansyyttäjän tekemä virkarikos ASIAN VIREILLE TULO

syyttäjille Dnro 38/31/ YSL 3 2 mom. VKS:1998: toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp

Ulkomaalaislain mukainen lupamenettely

Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen

11 POLIISILAITOSTA POLIISI SUOMESSA POLIISIN TEHTÄVÄT POLIISIN TOIMINNAN YLEISET PERIAATTEET

Oikeuksia koskeva ilmoitus

Oikeusministeriölle. Presidentti. Mikko Könkkölä HELSINGIN HOVIOIKEUS

Tietokilpailu 6 Rikostietokilpailu

Liite 1. SAKARI- järjestelmään sekä rikosasioiden käsittelyyn sisältyvät tiedot ja asiakirjat

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 295/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi ulkomaalaislain ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely

Laki. rikoslain 10 luvun muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta /2014 Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 668/2013 Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta.

Raiskauksen uhrin oikeudellinen neuvominen mitä ammattilaisen tulee tietää? Jaana Koivukangas Rikosuhripäivystys

Uhrin tarpeisiin vastaaminen rikosprosessissa. Katsaus uhridirektiivin velvoitteisiin, keskeisiin säädöksiin ja hyviin käytäntöihin.

Päätös. Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 6 a luvun muuttamisesta

Ohje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa

Laki. ajokorttilain muuttamisesta

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö Merlin Seidenschwarz 1

Ulkomaalaisen uhrin erityinen haavoittuvuus ja oleskeluluvat

Oikeustapauksia verkossa

Laki kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa

Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

oikeudenkäynnissä Todistelu, todistaminen ja asiantuntija

Ohje syyteneuvottelua koskevan. lainsäädännön soveltamisesta

mitä oikeudenkäynnissä

Käräjätuomarin menettely

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Jos joudut rikoksen uhriksi

Kirjaaminen tai päätös Kirjataan (LL 26 a, Ilmoitetaan alaikäisen opiskelijan huoltajalle. 1 mom.). ja ryhmänohjaajalle. Rehtori tekee päätöksen

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Verkkorikoksen uhrin oikeudet. Erityises1 silmällä pitäen uhkailua, vainoamista ja kunnianloukkausta

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina

NÄYTTÖTAAKKA MISTÄ SE MUODOSTUU JA MITÄ SE TARKOITTAA?

ILMOITUSKYNNYS, SYYTEKYNNYS, TUOMITSEMISKYNNYS

RIKOKSEEN SYYLLISTYNEEN ULKOMAALAISEN KARKOTTAMINEN (KAA 4/2015 VP)

Rikosasiaa ei oteta tuomioistuimessa tutkittavaksi, ellei syytettä rikoksesta ole nostanut se, jolla on siihen lain mukaan oikeus.

Ohje pakkokeinosihteerille

RIKOSLAKI TURVAA ENSIHOITAJIA

Rikos ja riita-asioiden sovittelu. Koulun työrauhaa 2 seminaari sovittelu koulun työrauhan varmistajana

Arviomuistio laittoman maassa oleskelun tutkintakeinoja ja rangaistusasteikkoa koskevista lainsäädännön muutostarpeista

Asianomistajat TMI SEADONIS SUOMENOJAN VENESATAMA/ CARBONE MASSIMILIANO ROSARIO KÄHKÖNEN JANNE-OSKARI

Laki. rikoslain muuttamisesta

KHO:2013:180. Antopäivä: Taltionumero: 3632 Diaarinumero: 2262/1/13

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Erikoistumisjakso (12 op)

Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan v valintakokeen arvosteluperusteet

Syyttämis- ja. tuomitsemiskäytäntö. Analyysi Leila Suvantola, tutkija, Poliisiammattikorkeakoulu VT, HTT, Ympäristöoikeuden dosentti

Ulkomaalaisasia - Käännyttäminen - Toistaiseksi voimassa oleva maahantulokielto - Viro - Liittyminen Euroopan unioniin - Euroopan unionin kansalainen

Lausunto Oikeusturvaa vaarantamatta olisi ollut mahdollista tehdä myös laajempia ja pidemmälle meneviä muutoksia prosessisäännöksiin:

Saako uhri oikeutta?

Annettu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta Pakkokeinolaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku

LAUSUNTO (5 TURUN HOVIOIKEUS. Eduskunnan lakivaliokunnalle. Viite: HE 252/2016 vp

Mobiilin sosiaaliturvan kärkihanke 5. työpaja - Muuttohaukat

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö LVM/174/03/2013

KURINPITO KUULEMINEN ILMOITUS KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! Kyllä. Hallinnollinen päätös.

Pakkokeinolaki /450

+ + Onko lapsella tai onko lapsella ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH4_040116PP +

OLESKELULUPA PYSYVÄ TOISTAISEKSI VOIMASSA TYÖLUPA KANSALAISUUS TURVAPAIKKA PAKOLAINEN AJANVARAUS TURVALLISUUS

RIKOSSEURAAMUSALAN KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalue 1

Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa *

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp. Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

Lakivaliokunta on antanut asiasta mietinnön (LaVM 8/2001 vp). Nyt koolla oleva eduskunta on hyväksynyt seuraavat

LA 7/1996 vp. Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT. Lakialoite 7

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Erikoistumisjakso (12 op)

EV 206/1998 vp- HE 10/1998 vp. Laki. rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

Suhtaudun vieläkin hieman varauksellisesti kokoonpanojen keventämiseen käräjäoikeudessa, vaikka sillä saadaan kiistatta rahallisia säästöjä.

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

HE 198/1996 vp. Laki. liiketoimintakiellosta annetun lain muuttamisesta

Transkriptio:

7.5 Juridisia termejä Oikeustermit Tuomioistuimet Maahanmuutto ja pakolaisuus 7.5.1 Oikeustermit Alentuneesti tai alentuneesti syyntakeinen = Tekijä ei ole täysin ymmärtänyt tekoaan. Rangaistusta kevennetään verrattuna siihen, että hän olisi ollut täydessä ymmärryksessä. Asianomistaja = Uhri tai joku, jota on teolla loukattu (esimerkiksi murhatun omainen). Asianosainen = henkilö, jonka nimissä oikeutta käydään (kantaja, vastaaja tai asianomistaja). Ehdonalainen vapaus = vanki vapautetaan koeajaksi ennen rangaistusajan loppua. Ehdollinen vankeusrangaistus = tuomion täytäntöönpano riippuu rangaistavan käytöksestä määräaikana Ennakkopäätös = Korkeimman oikeuden päätös, joka linjaa periaatteellisesti merkittävää asiaa. Kaikki KKO:n päätökset eivät ole ennakkopäätöksiä. Ennakkoratkaisu (eurooppaoikeudessa)= Ylimmät kotimaiset tuomioistuimet voivat pyytää ennakkoratkaisua EU-tuomioistuimelta unionin oikeuden tulkinnasta tai lainvoimaisuudesta ennen kuin antavat oman päätöksensä asiassa. Ennakkoratkaisu (vero-oikeudessa)= Monista verokysymyksistä voi saada Verohallinnolta etukäteen sitovan päätöksen siitä, millaisia veroseuraamuksia yksittäisessä asiassa aiheutuu. Epäilty = Rikosjutuissa henkilö, jota rikosta tutkiva viranomainen epäilee syylliseksi rikokseen. Vaikka poliisi (tai muu viranomainen) pitäisi syyllisyyttä varmana, jutussa pitää useimmiten puhua epäillystä. Poikkeuksia ovat tilanteet, joissa epäilty on tunnustanut rikoksen ja syyllisyys vaikuttaa muutenkin selvältä. Silloin myös jutusta pitää ilmetä, mihin käsitys perustuu. Ketään ei voi sanoa epäillyksi, jollei poliisi ole aloittanut esitutkintaa vaan vasta selvittelee, onko syytä epäillä rikosta. Esitutkinta = Koko tutkinta, jossa poliisi tutkii mahdollista rikosta. Ennen esitutkintaa poliisi voi selvitellä, ylittyykö tutkintakynnys. Kun esitutkinta on

aloitettu, poliisi on määritellyt epäillylle rikokselle rikosnimikkeen, tekoajan ja -paikan, usein myös epäillyt. Kaikkia tutkintaan liittyviä henkilöitä kuullaan silloin joko epäiltyinä tai todistajina. Haastehakemus = Kirjelmä, jossa syyttäjä kertoo, ketä syytetään mistäkin rikoksesta. Paperi lähetetään syytetyille ja heidät haastetaan näin oikeuteen. Kansliatuomio = Tuomio, joka annetaan oikeuden kansliasta. Osa tuomioista luetaan suoraan salissa heti oikeudenkäynnin jälkeen, mutta kansliatuomio voi tulla viikon, kahden tai jopa kuukauden päästä viimeisestä käsittelypäivästä. Kantaja = Riitaprosessissa osapuoli, joka laittaa jutun vireille oikeudessa. Kiinniotto = Poliisi voi ottaa rikoksesta epäillyn kiinni. Epäillystä voi sen jälkeen käyttää termiä kiinni otettu. Pakkokeinoistunto = Oikeuden istunto, jossa päätetään pakkokeinoista, kuten vangitsemisesta, matkustuskiellosta tai vakuustakavarikosta. Pidättäminen = Poliisi voi pidättää kiinni ottamansa rikoksesta epäillyn heti tai viimeistään vuorokauden kuluessa kiinniotosta. Muoto: poliisi pidätti Rikosnimike = Kertoo, mistä rikoksesta täsmälleen on kyse, nimike viittaa johonkin rikoslain kohtaan. Ryöstö = toisen henkilön pakottaminen väkivaltaa käyttäen tai sillä uhkaamalla antamaan rahaa tai muuta omaisuutta (vrt. varkaus). Syyntakeeton = Tekijä ei ole kyennyt ymmärtämään tekoaan, eikä häntä tuomita rangaistukseen. Yleensä hänet määrätään hoitoon. Syyntakeinen = Tekijä on kyennyt ymmärtämään tekonsa, ja hänet voidaan tuomita rangaistukseen normaalisti. Syyteharkinta = Esitutkinnan jälkeen poliisi toimittaa aineiston syyttäjälle, joka päättää nostaa syytteen tai jättää syytteen nostamatta. Syytetty = Henkilö, jota vastaan syyttäjä on nostanut syytteen rikoksesta. Syytetystä voi puhua sen jälkeen, kun syyttäjä on jättänyt haastehakemuksen oikeudelle. Tekninen tarkkailu = Poliisi kuuntelee, katselee tai seuraa epäiltyä teknisin apuvälinein, esimerkiksi kiikarilla, videokameralla tai kuuntelulaitteella. Telekuuntelu = Poliisi kuuntelee epäillyn puhelinta tai seuraa sähköpostia ja muita viestejä.

Televalvonta = Puheluja ei kuunnella eikä viestejä lueta, mutta poliisi tarkkailee, mistä numeroista niitä tulee ja mihin numeroihin niitä lähtee. Lisäksi voidaan seurata laitteiden sijaintitietoja. Tuomio = Oikeuden ratkaisu eli oikeuden päätös, jolla syytetty todetaan syyttömäksi tai syylliseksi. Yleiskielessä sana tuomio yksinään ymmärretään kuitenkin ratkaisuksi, jossa syytetty todetaan syylliseksi. Tuottamuksellinen = huolimattomuuttaan tai varomattomuuttaan aiheutettu; kannattaa avata tekstissä Tuottamuksellisesti = huolimattomuuttaan tai varomattomuuttaan; kannattaa avata tekstissä Tutkintavankeus = Ennen tuomiota oikeus voi määrätä epäillyn tutkintavankeuteen poliisin pyynnöstä. Tarkoituksena voi olla esimerkiksi estää rikollisen toiminnan jatkuminen. Valmisteluistunto = Ennen pääkäsittelyä oikeus voi päättää valmisteluistunnossa pääkäsittelyn aikataulusta ja muista lähinnä käytännön järjestelyistä. Vangita = Käräjäoikeus voi vangita rikoksesta epäillyn, jos katsoo sen tarpeelliseksi. Vangitsemista esittää poliisi. Poliisi ei voi vangita ketään. Muoto: käräjäoikeus vangitsi Vangita todennäköisin syin epäiltynä rikoksesta = Oikeuden mukaan on enemmän todennäköistä, että epäily osoittautuu oikeaksi kuin että se osoittautuu vääräksi. Vahvempi kahdesta mahdollisesta tutkintavankeuden perusteesta. Vangita voidaan myös lievemmällä syytä epäillä -perusteella. Varkaus = toisen ihmisen omaisuuden ottaminen itselleen luvattomasti ja yleensä salaa (vrt. ryöstö). Vastaaja = Rikosjutuissa syytetty, riitajutuissa se, joka oikeuteen on haastettu Vuosikirjapäätös = Korkeimman hallinto-oikeuden päätös, joka linjaa periaatteellisesti merkittävää asiaa. KHO antaa myös muita ratkaisuja. 7.5.2 Tuomioistuimet Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT Euroopan unionin tuomioistuin (EU-tuomioistuin) hallinto-oikeus hovioikeus HO korkein hallinto-oikeus KHO korkein oikeus KKO

7.5.3 Maahanmuutto, pakolaisuus käräjäoikeus markkinaoikeus (MO, lyhennettä kannattaa välttää) työtuomioistuin vakuutusoikeus valtakunnanoikeus Pakolais- ja maahanmuuttokäsitteitä, ks. http://www.pakolaisneuvonta.fi http://www2.edu.fi/globaali-ikkuna Seuraavissa termeissä lähteenä on käytetty mm. Opetushallituksen EDU.fisivuston Globaali-ikkunaa ja Pakolaisneuvonta ry:n internetsivuja. Karkottaa = Kun ulkomaalaisella on tai on ollut oleskelulupa ja hänet päätetään poistaa maasta, on kyse karkottamisesta. Kotouttaa = auttaa maahanmuuttajaa asettumaan uuteen yhteiskuntaan niin, että hän säilyttää omat kulttuuripiirteensä. Suomalaisen yhteiskunnan kielten ja kulttuurin omaksumista tuetaan koulutuksella. Käännyttää = Käännyttämisestä on kyse silloin, kun ulkomaalaisella ei ole koskaan ollutkaan oleskelulupaa Suomeen ja hänet päätetään poistaa maasta. Tällaisia henkilöitä ovat laittomasti maahan tulleiden lisäksi henkilöt, jotka hakevat oleskelulupaa vasta Suomen rajojen sisällä. Laiton= lainvastainen, sääntöjen vastainen, esimerkiksi laiton maahantulo. Sanaa ei voi käyttää kuvaamaan ihmistä. Laittomasti maahan pyrkivää ihmistä voi sen sijaan kuvata sanoilla maahanpyrkijä tai maahantulija. Silloin voi olla tarpeen kertoa, että ihminen on pyrkinyt maahan laittomasti. Laittomasti maassa oleskelevasta voi käyttää sanaa paperiton. Maahanmuuttaja = Henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kansalaisuutta vailla oleva henkilö. Maahanmuuttajaksi kutsutaan yleensä henkilöä, joka muuttaa tulomaahan vähintään vuodeksi. Maahanmuuttajiin kuuluvat kaikki ulkomailta muuttavat, niin siirtolaiset, pakolaiset kuin EUkansalaisetkin. Ks. myös ulkomaalaistaustainen. Maahanpyrkijä, maahantulija = laillisesti tai laittomasti maahan saapuva ihminen. Pakolainen= Henkilö, joka on joutunut pakenemaan kotimaastaan esimerkiksi ihmisoikeusrikkomuksia, sotaa ja levottomuuksia. Paperiton = Luvattomasti maassa oleskeleva tai sinne pyrkivä ihminen.

Perheenyhdistäminen = Oleskeluluvan saaneet pakolaiset voivat hakea perheenyhdistämistä eli oleskelulupaa perheenjäsenilleen. Käytämme termiä ainoastaan pakolaisista. Oleskelulupaa perhesiteen perusteella voivat hakea myös muut ulkomaalaiset kuin pakolaiset. Sekaannusten välttämiseksi STT ei silloin käytä termiä perheenyhdistäminen. Siirtolainen= Vapaaehtoisesti toiseen maahan pysyvästi asumaan ja työskentelemään muuttanut henkilö. Sanaa ei kannata käyttää esimerkiksi pakolaisista, turvapaikanhakijoista tai maahanpyrkijöistä. Turvapaikanhakija = Henkilö, joka hakee turvaa ja oleskelulupaa vieraasta valtiosta. Ulkomaalainen, ulkomaalaistaustainen = Suomen kansalaiset ovat taustastaan riippumatta suomalaisia. Heitä ei myöskään kutsuta maahanmuuttajiksi, vaan tarvittaessa ulkomaalaistaustaisiksi. Sanaa ulkomaalaistaustainen voi käyttää sekä Suomen että ulkomaiden kansalaisista. (Joukosta, johon kuuluu erilaisia ulkomaalaistaustaisia ihmisiä, joiden kansalaisuustilannetta ei tunneta, voi kuitenkin puhua maahanmuuttajina. Juttu voi käsitellä esimerkiksi maahanmuuttajaperheitä tai maahanmuuttajalapsia.) Kansalaisuus tai etninen alkuperä kerrotaan etenkin kielteisessä yhteydessä vain, jos se on journalistisesti perusteltua. JOS OLET EPÄVARMA HENKILÖN KANSALAISUUDESTA, KÄYTÄ TERMIÄ ULKOMAALAISTAUSTAINEN.