TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013

Samankaltaiset tiedostot
698/2014. Liite 1 LUOTTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA. Korkotuotot Leasingtoiminnan nettotuotot Korkokulut KORKOKATE

TALOUDELLISIA TIETOJA AJANJAKSOLTA

RAHASTOYHTIÖN TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

LIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2018

LIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2016

Kotimaisten sijoituspalveluyritysten konsernit, konsolidointiryhmät. Frekvenssi 90 > 20 pankkipäivää; Frekvenssi 365 > 1.3.

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

United Bankers Oyj Taulukot ja tunnusluvut Liite puolivuotiskatsaus

LIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2017

Tuloskatsaus 1 (8) Julkaisupäivä HELSINGIN OP PANKKI OYJ:N TULOSKATSAUS Liikevoitto 4,5 miljoonaa euroa

TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS. Avainlukuja. OP-Pohjola-ryhmä. Toimintaympäristö 1(17)

LUOPIOISTEN OSUUSPANKKI HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Avainlukuja. OP-Pohjola-ryhmä. Toimintaympäristö 1(17)

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2004

TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO

Suomen Hypoteekkiyhdistyksen konsernin IFRS-siirtymätiedotteen liite, 1/8

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS. Avainlukuja. OP Ryhmä. Toimintaympäristö 1(17)

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2003

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

Tammi-joulukuu Op-ryhmä

TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS. Avainlukuja. OP Ryhmä. Toimintaympäristö 1(20)

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2004

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-syyskuu 2004

TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013

3402 N:o Liite 1 TULOSLASKELMA

PÄIJÄT-HÄMEEN OSUUSPANKIN OSAVUOSIKATSAUS

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

3. 1 Tilinpäätös ja toimintakertomus 1 (10) LIITE 4, päivitys Dnro 7/120/2005 KONSERNITILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS. Avainlukuja. OP Ryhmä. Toimintaympäristö 1(19)

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS. Avainlukuja. OP-Pohjola-ryhmä. Toimintaympäristö 1(17)

TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013

OP-ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2004

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

OSAVUOSIKATSAUS

TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013

TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013

OSAVUOSIKATSAUS

TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013

TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013

TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013

TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013

TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013

TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2012

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS. Avainlukuja. OP Ryhmä. Toimintaympäristö 1(17)

TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO

Fuusiotilinpäätös ja toimintakertomus on laadittu väliseltä ajanjaksolta.

LOPPUTILITYS Osuuspankin konsernin tuloslaskelma ja tase Osuuspankin tuloslaskelma ja tase Osuuspankin rahoituslaskelma

ETELÄ-KARJALAN OSUUSPANKIN HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS. Avainlukuja. OP Ryhmä. Toimintaympäristö 1(24)

TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2012

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS. Avainlukuja. OP-Pohjola-ryhmä. Toimintaympäristö 1(15)

TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013

TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

1. Tällä Täydennysasiakirjalla muutetaan Ohjelmaesitteen ja edellä mainittujen lainakohtaisten ehtojen tiivistelmiä seuraavasti:

TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS. Avainlukuja. OP Ryhmä. Toimintaympäristö 1(18)

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS. Avainlukuja. OP-Pohjola-ryhmä. Toimintaympäristö 1(16)

LUHANGAN OSUUSPANKKI HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Avainlukuja. OP-Pohjola-ryhmä. Toimintaympäristö 1(15)

LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN

N:o Liite 1 KONSERNITULOSLASKELMA

TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO

TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013

TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO

TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO

Seuraavat taloudelliset tiedot on julkaistu 17. marraskuuta 2016 Aktia Pankki Oyj:n osavuosikatsauksessa :

TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO MOUHIJÄRVEN OSUUSPANKKI

TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS. Avainlukuja. OP Ryhmä. Toimintaympäristö

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS. Avainlukuja. OP-Pohjola-ryhmä 1(19)

TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO

Osavuosikatsaus

OP-ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ

TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO

TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013

TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013

42,2 35,4 6,8 vakavaraisuussuhde Henkilöstö keskimäärin Jäsenet

TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO

TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO KIHNIÖN OSUUSPANKKI

TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO

TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO

Pohjolan Osuuspankin TASEKIRJA 2015

TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013 VIRTAIN OSUUSPANKKI Osuuspankin tuloslaskelma ja tase

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS. Avainlukuja. OP-Pohjola-ryhmä. Toimintaympäristö 1(18)

TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO

TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2014 epävirallinen käännös

TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS. Avainlukuja. OP-Pohjola-ryhmä. Toimintaympäristö 1(15)

LUHANGAN OSUUSPANKKI HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Avainlukuja. OP-Pohjola-ryhmä. Toimintaympäristö 1 (14)

TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO

TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio:

TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013 Osuuspankin nimi MOUHIJÄRVEN OSUUSPANKKI Tasekirjan sisällysluettelo sivu 1-16 Toimintakertomus 17-19 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase 20-21 Rahoituslaskelma 22-53 Osuuspankin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet Liitetiedot 54-64 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 65 Hallituksen allekirjoitus 65 Hallintoneuvoston lausunto 65 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta

1(16) 1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Mouhijärven Osuuspankin liikevoitto laski edellisvuodesta. Korkokate heikkeni vuoden takaisesta, mutta palkkiotuotot kasvoivat. Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. Talletuskanta ja luottokanta kasvoivat edelleen. Vakavaraisuussuhde heikkeni hieman verrattuna edelliseen vuodenvaihteeseen johtuen luottokannan kasvun aiheuttamasta aiempaa suuremmasta pääomavaateesta. Avainlukuja Avainlukuja 2013 2012 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 196 331-40,7 Kulujen suhde tuottoihin, % 75,7 73,1 2,6 Oman pääoman tuotto (ROE), % 2,3 4,1-1,8 Vakavaraisuussuhde, % 22,4 24,1-1,7 Henkilöstö keskimäärin 7 7 Jäsenet 1 794 1 738 56 OP-Pohjola-ryhmä Toimintaympäristö Mouhijärven Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP-Pohjola osk:sta tytäryhtiöineen. OP-Pohjola-ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP-Pohjola osk:n tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP-Prosessipalvelut Oy. OP-Pohjola osk toimii koko OP-Pohjola-ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP-Pohjola osk:n jäsenluottolaitos. OP-Pohjola osk ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Maailmantalous kasvoi vaisusti vuonna 2013. Talouskasvu jäi edellistä vuotta hitaammaksi niin perinteisissä teollisuusmaissa kuin kehittyvillä markkinoilla. Euroalueen talous supistui edellisestä vuodesta, mutta tuotanto alkoi elpyä vuoden aikana. Osa kriisimaista kääntyi kasvuun. Talouteen liittyvä epävarmuus väheni ja luottamus koheni vuoden loppua kohden. Euroopan keskuspankki laski ohjauskoron 0,25 prosenttiin vuoden alun 0,75 prosentista. Euriborkorot pysyivät hyvin matalalla, jokseenkin vuoden alun tasolla, koko vuoden. Euroalueen valtionlainamarkkinoilla korkoerot pienenivät markkinoiden rauhoittuessa. Suomen talouskehitys oli heikkoa vuonna 2013. BKT supistui ja työttömyys nousi. Inflaatio vaimeni selvästi. Vuoden lopulla luottamus alkoi kohentua myös Suomessa ja merkit viennin elpymisestä lisääntyivät. Asuntojen hinnat nousivat muutaman prosentin, mutta asuntokauppa- ja rakentaminen vähenivät. Pankkien yritysluottokannan kasvu jatkui Suomessa vakaana muuhun euroalueeseen verrattuna. Kotitalouksien luotonkysyntä kuitenkin hidastui epävarmojen talousnäkymien,

2 2 asuntokauppamäärien laskun ja pankkien luotonmyöntökriteerien tiukentumisen vaikutuksesta. Talletuskanta kääntyi lievään laskuun niin kotitalouksien kuin yrityksien osalta matalan korkotason ja rahoitusmarkkinoiden suotuisan kehityksen myötä. Vastaavasti rahasto- ja vakuutussäästöjen kasvu jatkui vahvana läpi vuoden. Mouhijärven Osuuspankki juhli 90 v. juhlavuottaan tarjoamalla asiakkailleen täytekakkukahvit 8.11.2013. Lisäksi osuuspankki järjesti pankin henkilökunnalle ja hallinnolle juhlan, jossa luovutettiin Op-Pohjola ryhmän kultaisia ja hopeisia ansiomerkkejä osuuspankin entisille ja nykyisille pitkäaikaisille toimihenkilöille ja hallintohenkilöille. Lisäksi juhlavuoden merkeissä järjestettiin muita tilaisuuksia. Määräaikainen laki pankkiverosta tuli voimaan 1.1.2013 ja se on voimassa vuosina 2013-2015. Pankkivero koskee suomalaisia talletuspankkeja ja sen määrä on 0,125 prosenttia vakavaraisuuslaskennan riskipainotettujen erien yhteismäärästä. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvat talletuspankit maksoivat vuodelta 2013 pankkiveroa yhteensä 45 978 tuhatta euroa. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Mouhijärven Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Mouhijärven Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen. Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta ja vuoden 2013 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % 2011 Tuotot Korkokate 911 1 008-9,6 987 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 78 73 7,7 77 Palkkiotuotot, netto 153 86 78,1 69 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 0 1-75,4 1 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 2 0 2 706,1-1 Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 14 23-37,2 22 Liiketoiminnan muut tuotot 4 7-42,7 3 Yhteensä 252 189 33 171 Tuotot yhteensä 1 163 1 198-2,9 1 158 Kulut Henkilöstökulut 365 369-1,2 358 Muut hallintokulut 297 304-2,2 332 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 23 26-14,3 28 Liiketoiminnan muut kulut 196 176 11,1 149 Kulut yhteensä 881 876 0,5 867 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 86-9 1 073,4 34 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 196 331-40,7 258

3 3 Korkokate muodostui edellisvuotta pienemmäksi matalan korkotason seurauksena. Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista olivat vertailukauden tasolla. Palkkiotuotot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. Kulut olivat vertailukauden tasolla pankkiverosta huolimatta. Ilman pankkiveron vaikutusta kulut olisivat supistuneet. Arvonalentumisia luotoista tehtiin edellisvuotta enemmän. Palkkiot luotonannosta ja maksuliikkeestä kasvoivat. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset, joiden määrä jatkoi kasvua. OP-bonusten käyttö pankkija vakuutuspalveluihin on asiakkaalle verotonta, kun bonukset käytetään OP-Pohjola-ryhmän määrittelemiin ja valitsemiin käyttökohteisiin. Asiakkaille kertyy OP-bonuksia pankkiasioinnin lisäksi myös vakuutusasioinnista. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % Talletuksista 6 5 18,7 Luotonannosta 119 75 60 Maksuliikkeestä 96 78 22,4 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 11 11 1,6 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 24 23 4,7 Takauksista 6 5 17,1 Vakuutusten välityksestä 112 94 20 Muut 56 64-12,1 Yhteensä 432 355 21,5 OP-bonukset -221-204 8,3 Palkkiotuotot yhteensä 211 151 39,2 Palkkiokulut 58 66-11,7 Palkkiotuotot, netto 153 86 78,1 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot kasvoivat edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 94 24 298,8 Vähennykset -8-33 -75,4 Arvonalentumisten nettomäärä 86-9 1 073,4 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0,1 0 0,1 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2013 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % 31.12.2011 Tase 67 615 62 179 8,7 57 596 Luotot 64 336 58 706 9,6 53 798 Saamistodistukset - - - Osakkeet ja osuudet 1 810 1 738 4,1 1 640 Talletukset 49 818 46 199 7,8 47 453

4 4 Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Oma pääoma 5 036 4 870 3,4 4 784 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 2 742 2 536 8,1 3 251 Antolainauksen kehitys Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 15 482 tuhatta euroa eli 417 tuhatta euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 64 336 tuhatta euroa (58 706 1 ). Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP-Pohjola-ryhmän kiinnitysluottopankin, OP- Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % Järjestämättömät saamiset 290 236 22,9 Nollakorkoiset saamiset 2 4-60,3 Yhteensä 292 240 21,4 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,4 0,4 0 Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 246 246 Prosenttia taseesta 0,4 0,4 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 380 385 Prosenttia taseesta 0,6 0,6 Käypä arvo 416 416 Nettotuotto, % 5,8 6,9 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 625 631 Prosenttia taseesta 0,9 1,0 Kiinteistöyhteisöjen sitoutunut pääoma muodostuu osakehuoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. Kaikkien kiinteistösijoitusten osuus on 0,9 prosenttia taseesta (1,0). Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2012.

5 5 Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Sijoituskiinteistöihin sisältyi tilikauden päättyessä arvonalennuksia 141 tuhatta euroa. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Pankki Oyj:ltä, olivat 380 tuhatta euroa (353). Lisäksi osuuspankki on tehnyt sijoituksia OP-Pohjola osk:n liikkeeseen laskemaan joukkovelkakirjalainaan yhteensä 160 tuhatta euroa (160). Sijoitus sisältyy tase-erään saamiset yleisöltä. Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 44 tuhatta euroa oli 23 tuhatta pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 20 243 18 149 11,5 Säästämistilit 7 025 6 974 0,7 Sijoittamistilit 22 550 21 079 7 Valuuttatalletukset 0 0 0 Yhteensä 49 818 46 199 7,8 Muut velat 5 10-49,5 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 49 823 46 209 7,8 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat lähes kokonaan veloista Pohjola Pankki Oyj:lle, kasvoivat 9 646 tuhanteen euroon (7 958). Pankilla ei ole liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma pieneni 2,9 prosenttia 765 tuhanteen euroon (788). Omistajajäsenillä oli sijoituksia osuuspääomaan 183 tuhatta euroa ja lisäosuuspääomaan 583 tuhatta euroa. Osuuspankki maksoi osuus- ja lisäosuuspääoman korkoja vuodelta 2012 yhteensä 9 046 euroa. Koko oman pääoman määrä kasvoi 3,4 prosenttia 5 036 tuhanteen euroon (4 870). Poistoeroa pienennettiin 6 tuhatta euroa tekemällä suunnitelman mukaisia poistoja pienemmät elinkeinoverolain sallimat enimmäispoistot. Luottotappiovarausta kasvatettiin 30 000 tuhatta euroa.

6 6 Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan nk. Basel II säännöstön mukaisesti. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa käytetään luottoriskin sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP-Pohjola-ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP- Pohjola-ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. EU:ssa on vahvistettu kesäkuussa 2013 uudet Basel III:n mukaiset vakavaraisuussäännökset, jotka sisältyvät EU:n vakavaraisuusasetukseen ja luottolaitosdirektiiviin, jolla pyritään estämään finanssikriisien synty tulevaisuudessa. EU:n vakavaraisuusasetus on suoraan pankkeja sitovaa sääntelyä ja luottolaitosdirektiivi implementoidaan Suomen luottolaitoksia koskevaan lainsäädäntöön. Sääntelyn suurimmat muutokset koskevat luottolaitosten omien varojen sisältöä, likviditeettivaatimuksia ja vähimmäisomavaraisuusastetta. Uudet säännökset tulevat voimaan 1.1.2014 alkaen siirtymäsäännöksin. Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Ensisijaiset omat varat Oma pääoma 5 036 4 870 Käyvän arvon rahasto -140-77 Arvonkorotusrahasto - - Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 1 927 1 800 Palautettavat osuuspääomat -2-2 Aineettomat hyödykkeet -5-6 Suunniteltu voitonjako -9-9 Tilintarkastamaton voitto - - Laskennallinen verosaaminen verotuksellisista tappioista - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -362-387 Sijoitukset rahoituslaitoksiin - - Muiden ensisijaisten omien varojen alijäämä -223-310 Ydin omat varat *) yhteensä 6 223 5 880 Pääomalainat - - Toissijaisten omien varojen alijäämä -223-310 Siirto ydin omiin varoihin 223 310 Muut ensisijaiset omat varat yhteensä 0 0 Ensisijaiset omat varat yhteensä 6 223 5 880 Toissijaiset omat varat Perpetuaalilainat - - Käyvän arvon rahasto (pl. rahavirran suojaus) 140 77 Arvonkorotusrahasto - - Debentuurilainat - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -362-387 Sijoitukset rahoituslaitoksiin - - Siirto ensisijaisiin omiin varoihin 223 310 Toissijaiset omat varat yhteensä 0 0 Omat varat yhteensä 6 223 5 880 *) Rajoituksettomat omat varat vähennyserien jälkeen

7 7 Osana sisäisten luokitusten menetelmän (IRBA) kehitystä, OP-Pohjola-ryhmässä otettiin joulukuussa 2013 käyttöön uusi vähittäisvastuiden vastapuolten maksukyvyttömyyden määritelmä ja siihen liittyen päivitettiin tappio-osuuksien laskenta vastaamaan uutta määritelmää. Näistä muutoksista johtuen vuoden 2013 vähittäisvastuiden omien varojen vaatimus ei ole vertailukelpoinen vuoden 2012 kanssa. IRBA-muutosten seurauksena vähittäisvastuiden omien varojen vaatimus pieneni. Osuuspankin vakavaraisuus kuitenkin heikkeni, sillä Muut omien varojen vaatimukset (nk. Basel I lattia) kasvoivat tätä enemmän. Basel I lattia poistuu vuoden 2014 alusta lukien omien varojen vaatimuksesta ja siirtyy omien varojen minimitason määrittäväksi lattiaksi. Omien varojen vaatimus 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Luottoriski Standardimenetelmä Valtio- ja keskuspankkivastuut - 0 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut - - Yritysvastuut 9 8 Vähittäisvastuut - - Muut erät - - IRB Sisäisen luottoluokituksen menetelmä Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) - - Yritysvastuut 1) 607 496 Vähittäisvastuut 2) 722 1 082 Kiinteistövakuudelliset 578 917 Muut 144 165 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 146 138 PD/LGD-menetelmä 131 127 Yksinkertainen menetelmä 14 12 Pääomasijoitukset 4 4 Pörssilistatut sijoitukset 10 7 Muut 1 1 Muut erät 54 56 Luottoriski yhteensä 1 537 1 780 Selvitysriski - - Markkinariski 3) - - Operatiivinen riski 150 155 Muut omien varojen vaatimukset 4) 538 19 Yhteensä 2 225 1 954 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski 4) Muut omien varojen vaatimukset sisältää kehittyneiden menetelmien siirtymäkauden omien varojen vaatimuksen, eli nk Basel I lattiasäännön. Lattiasääntö rajoittaa omien varojen vaatimuksen laskua IRBAan siirryttäessä. Vakavaraisuus 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Omat varat yhteensä 6 223 5 880 Ensisijaiset omat varat 6 223 5 880 Omien varojen vaatimus 2 225 1 954 Vakavaraisuussuhde, % 22,4 24,1 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 22,4 24,1 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % * 13,9 14,1 *syyskuussa 2013

8 8 Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia. Ensisijaisilla omilla varoilla lasketun vakavaraisuussuhteen alaraja on 4 prosenttia. Tunnuslukujen laskentakaavat: Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % Ensisijaiset omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP-Pohjola osk, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP-Pohjola osk:n jäseniä olivat vuoden lopussa 183 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Kotipankki Oyj ja OP- Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-Pohjola-ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP-Pohjola-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmä on maksanut vuonna 2013 rahastolle kannatusmaksuja 29 333 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20

9 9 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2013 2012 2011 Oman pääoman tuotto (ROE), % 2,3 4,1 3,3 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,2 0,4 0,4 Omavaraisuusaste, % 10,1 10,7 11,1 Kulujen suhde tuottoihin, % 75,7 73,1 74,9 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta.

10 10 Riskienhallinta on järjestetty OP-Pohjola osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Pankin hallitus vastaa sisäinen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyydestä. Pankki noudattaa OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston vahvistamia ryhmätasoisia sisäisen valvonnan sekä riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan periaatteita. OP-Pohjola osk:n johtokunta on asettanut osuuspankkien riskiperusteiselle vakavaraisuudelle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan rikkoa. Valvontarajojen pohjalta pankin hallitus on vahvistanut omat limiittinsä. Limiittien ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus seuraa, arvioi ja valvoo säännöllisesti riskinkantokykyä ja riskiasemaa sekä riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan toimivuutta ja riittävyyttä. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista OP-Pohjola osk:n ja pankin hallituksen antamien ohjeiden mukaisesi. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP-Pohjola osk:lle pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja OP-Pohjola osk:n tuottaman taloudelliseen pääomavaateeseen perustuvan laskentamallin avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä riskiperusteinen vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakasvalinnalla ja vakuuksin sekä asiakassuhteen aktiivisella hoidolla. Pankkiliiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottokanta on pääsääntöisesti vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä (OVY). OVYn vakuutuskäsittely myös tukee pankin laadukasta rahoitusprosessia analysoimalla asiakkaan velanhoitokyvyn riittävyyden ja vakuuksien turvaavuuden tietyn riskiprofiilin tai vastuumäärän ylittävistä asiakaskokonaisuuksista. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 45,8 prosenttia pankin omista varoista. Sellaisten asiakaskokonaisuuksien, joiden asiakasriskien yhteismäärä pankissa ylitti 10 prosenttia pankin omista varoista, oli yhteensä 17,0 prosenttia pankin omista varoista. Vuonna 2013 luotto- ja takaustappioiden nettomäärä oli 0,1 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Pankin järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset olivat 0,4 prosenttia luotto- ja takauskannasta.

11 11 Likviditeettiriski Markkinariskit Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankki Oyj:n shekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallintastrategian ja OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston hyväksymistä ryhmätason riskilimiiteistä johdettujen osuuspankkien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, joten korkotason muutokset realisoituvat korkotulokseen. Pankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP-Pohjolaryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP-Pohjola-ryhmässä valuuttariski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP-Pohjola-ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2013 lopussa kiinteistösijoituksiin sitoutuneen pääoman määrä oli 0,9 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 73 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 5,8 prosenttia eli hieman edellisvuotista alempi (6,9).

12 12 Operatiiviset riskit Strategiset riskit Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2013 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko Jäsenistö Vuoden lopussa pankilla oli pääkonttorin lisäksi vuokratiloissa toimiva sivukonttori Häijäässä. Pääkonttorilla on rahan nostoon tarkoitettu Otto. käteisautomaatti. Sähköiset pankkipalvelut muodostavat merkittävän osan osuuspankin palvelutarjonnasta. Osuuspankkien henkilöasiakkaat pääsevät tekemään yleisimpiä pankki- ja vakuutuspalveluita koskevia ajanvarauksia op.fi-verkkopalvelussa. Henkilökohtaisen tapaamisen lisäksi ajanvarausjärjestelmän kautta on mahdollista varata aika myös puhelinneuvotteluun. OP-Pohjola-ryhmä tarjoaa asiakkailleen verkkopalvelun lisäksi myös monipuolisia mobiilipalveluita. OP-Pohjolan kehittämä uusi Pivo-mobiilisovellus on ensimmäinen palvelu Suomessa, joka mahdollistaa oman talouden sekä kanta-asiakkuuksien ja etujen seurannan yhden palvelun alla. Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 56 jäsenellä ja oli vuoden lopussa 1 794. Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja edelleen jatkuvasta aktiivisesta jäsenhankinnasta. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP-Pohjola-ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP-Pohjola-ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Pankki maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita, mikäli ennalta sovitut OP-Pohjola-ryhmän yhteiset tavoitteet saavutetaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahasto-osuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Osuuspankissa on käytössä OP-Pohjola-ryhmän yhteinen johdon pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella järjestelyyn kuuluvat työntekijät saavat osittain Pohjola

13 13 Pankki Oyj:n osakkeina ja osittain rahana selvitettävän palkkion. Johdon kannustinjärjestelmä koostuu kolmen vuoden ansaintajaksoista, joista ensimmäinen on 2011 2013. Kannustinjärjestelmään kuuluvat henkilöt voivat saada tietyn määrän Pohjola Pankki Oyj:n A- sarjan osakkeita, mikäli kyseiselle ansaintajaksolle asetetut, OP-Pohjola-ryhmän strategiaan perustuvat tavoitteet saavutetaan. Järjestelmän mukainen palkkio maksetaan henkilölle ansaintajakson päätyttyä vuosina 2015, 2016 ja 2017 osakkeiden ja rahan yhdistelmänä kolmessa yhtä suuressa erässä edellyttäen, että ryhmän vakavaraisuus ylittää sisäiset vähimmäisvaatimukset maksuhetkellä. Palkkion maksamiseen liittyy työ- tai toimisuhteen voimassaoloa koskevia ehtoja. Osuuspankin lyhyen aikavälin palkitsemisohjelmassa ansaintajakso on kalenterivuosi ja palkkio maksetaan lähtökohtaisesti rahana. Lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmä kattaa koko osuuspankin henkilöstön. Muuttuvien palkkioiden maksamisesta on säädetty VM:n asetuksessa ja Finanssivalvonnan kannanotossa ja sen päivityksessä. Asetuksessa määritellään henkilöt, joiden ammatillisesta toiminnasta voi aiheutua merkittävää riskiä valvottavalle ts. riskipositioon kuuluvat henkilöt. Palkkion lykkäys, maksu osakkeina sekä maksamatta jättäminen tulee sovellettavaksi, jos asetuksen tarkoittamassa riskipositioasemassa olevan henkilön muuttuvan palkkion määrä ylittää säännöksissä asetetun rajan. Viivästetyt osuudet maksetaan kunakin vuonna niin, että maksuerien välillä on vähintään vuosi väliä. Ennen kunkin viivästetyn erän maksamista pankissa tehdään erikseen päätös siitä, onko aiemmin määriteltyä palkkiota pienennettävä toteutuneiden riskien, yrityksen palkitsemisjärjestelmään liittyvien maksamista koskevien ehtojen tai taloudellisen aseman heikkenemisen vuoksi. Viivästetty palkkio voidaan näiden rajoitusehtojen toteutuessa jättää kokonaan maksamatta tai maksaa määriteltyä pienempänä. Henkilöstö Mouhijärven Osuuspankin henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 7. Henkilöstön määrässä ei ole tapahtunut muutoksia vuoden aikana. Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous Mouhijärven Osuuspankin omistajajäsenet käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää tarvittaessa osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan kokous pidettiin 10.4.2013. Kokoukseen osallistui 10 osuuspankin jäsentä.

14 14 Hallintoneuvosto Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 18 ja enintään 21 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokous ja se on tällä hetkellä 20. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2013 yhteensä 2 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema kolmijäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Hallitus Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 6 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee osuuskunnan kokoukselle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 5 6 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 7. Kunkin jäsenen toimikausi on kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun.

15 15 Toimitusjohtaja Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 26. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Muut jäsenet Uotila, Seppo, (2011-2014), maanviljelijä, Sastamala Lyytikäinen Timo, (2012-2015), teknillinen ostaja, Sastamala Dörig Peter, (2012-2015), yrittäjä, Sastamala* Haapanen-Kallio Juliska, (2011-2014), eläinlääkäri, Sastamala Hakala Sari, (2012-2015), konsulentti, Sastamala Harsu Erkki, (2013-2016), maaviljelijä, Sastamala Hassi Sari, (2013-2016), sairaanhoitaja, Sastamala Huhtala Tapio, (2012-2015), yrittäjä, Sastamala* Kaasalainen Anne, (2013-2015), maanviljelijä, Sastamala Karmala Sami, (2011-2014), sähköasentaja, Sastamala Lahdenniemi Anne, (2011-2014), osastonhoitaja, Sastamala Laukkanen, Viivi, (2011-2014), opettaja, Sastamala Mäkelä Jari, (2013-2016), veturinkuljettaja, Sastamala Mäkelä Pekka, (2012-2015), maanviljelijä, Sastamala Nuutila Päivi, (2013-2016), controller, Sastamala Pirttijärvi Aimo, (2012-2015), autoilija, Sastamala Salo Tiina, (2012-2014), lastenhoitaja, Sastamala Tulonen Juha, (2013-2016), liikkeenharjoittaja, Sastamala Vuorinen Kalle, (2013-2016), lvi-yrittäjä, Sastamala Äijälä Raili, (2011-2014), yrittäjä, Sastamala* *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Hallitus Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Osara Kalevi, (2011-2014), s. 1953, koneistaja, maamieskoulu, maanviljelijä, koneyrittäjä, Sastamala, Mouhijärven Osuuspankin hallitukseen 15.12.2010. Rauva Juha, (2011-2014), s. 1961, agrologi, maanviljelijä, koneyrittäjä, Sastamala Mouhijärven Osuuspankin hallitukseen 1.1.2010.

16 16 Muut jäsenet Alajoki Marja, (2013-2016), s. 1959, yo-merkonomi, kirjanpitäjä, Sastamala, Komatsu Forest Oy, kirjanpitäjä 2012 - Mouhijärven Osuuspankin hallitukseen 13.12.2006. Mäkelä Timo, (2012-2015), s. 1962,insinööri, markkinointipäällikkö, Tampere, Andritz-konserni, markkinointipäällikkö 1987- Mouhijärven Osuuspankin hallitukseen 1.1.2010. Sipiläinen Veikko, (2013-2016), s. 1952, teknikko, markkinointipäällikkö, Sastamala, Purso Oy, markkinointipäällikkö Mouhijärven Osuuspankin hallitukseen 1.1.1996 Siren Minna (2012-2015), s. 1976, KM, opinto-ohjaaja, Sastamala Ylöjärven kaupunki, lukio, opinto-ohjauksen lehtori 2000 - Mouhijärven Osuuspankin hallitukseen 15.12.2011. Sillanpää Rainer, s. 1956, toimitusjohtaja, Sastamala, Mouhijärven Osuuspankin hallitukseen 1.5.2006 Toimitusjohtaja Sillanpää Rainer, oikeustieteiden kandidaatti (varatuomari), pankin palvelukseen ja toimitusjohtajaksi 2006. Tilintarkastajat Osuuskuntakokouksen valitsemana vuoden 2013 tilintarkastajana on toiminut KTM Jari Paloniemi, KHT ja varatilintarkastajana Veikko Terho, KHT, molemmat Tilintarkastustoimisto Moore Stephens Rewinet Oy:stä. Tulevaisuuden näkymät Maailmantalouden kasvu vahvistuu vuonna 2014, mutta jää edelleen keskivertoa hitaammaksi. Yhdysvalloissa kasvu nopeutuu ja euroalue pääsee kiinni talouskasvusta. Viennin vilkastuminen piristää Suomen taloutta, mutta talouskasvu on edelleen verkkaista. Euroopan keskuspankin kasvua tukeva rahapolitiikka jatkuu. Euribor-korot säilyvät alhaalla. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä oli 3 856 215,29 euroa, josta tilikauden ylijäämä oli 135 416,98 euroa. Tilikauden ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että lisäosuusmaksulle maksetaan korkoa 1,5 prosenttia eli yhteensä 8 951,74 euroa. Loppu tilikauden ylijäämästä eli 126 465,24 euroa jätetään edellisten tilikausien voittovarojen tilille.

17 MOUHIJÄRVEN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2013 1.1. - 31.12.2012 Korkotuotot 1 218 577,56 1 428 309,63 Korkokulut 307 386,67 419 952,26 KORKOKATE 911 190,89 1 008 357,37 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 78 377,57 72 746,12 Muista yrityksistä 78 377,57 72 746,12 Palkkiotuotot 210 664,86 151 354,15 Palkkiokulut 57 858,79 65 541,23 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 244,32 992,00 Valuuttatoiminnan nettotuotot 244,32 992,00 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 2 032,77-78,00 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 14 323,72 22 807,27 Liiketoiminnan muut tuotot 4 091,80 7 143,98 Hallintokulut 662 527,90 673 514,33 Henkilöstökulut 365 158,33 369 496,84 Palkat ja palkkiot 313 668,57 316 925,19 Henkilösivukulut 51 489,76 52 571,65 Eläkekulut 42 485,59 41 837,34 Muut henkilösivukulut 9 004,17 10 734,31 Muut hallintokulut 297 369,57 304 017,49 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 22 582,00 26 340,38 Liiketoiminnan muut kulut 195 628,71 176 150,75 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista 86 261,10-8 862,15 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 196 067,43 330 638,35 Tilinpäätössiirrot 23 892,00 201 631,00 Tuloverot 36 758,45 14 354,97 Tilikauden verot 39 042,94 11 463,74 Laskennallinen vero -2 284,49 2 891,23 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN 135 416,98 114 652,38 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 135 416,98 114 652,38

18 MOUHIJÄRVEN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TASE 31.12.2013 31.12.2012 VASTAAVAA Käteiset varat 242 377,31 498 098,77 Saamiset luottolaitoksilta 380 437,39 353 303,68 Vaadittaessa maksettavat 127,76 336,13 Muut 380 309,63 352 967,55 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 64 336 278,28 58 705 999,87 Muut 64 336 278,28 58 705 999,87 Osakkeet ja osuudet 1 809 880,40 1 738 383,80 Johdannaissopimukset 28,44 1 030,00 Aineettomat hyödykkeet 5 174,00 5 960,00 Aineelliset hyödykkeet 638 594,20 660 390,20 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet 354 293,69 354 293,69 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet 245 629,48 245 629,48 Muut aineelliset hyödykkeet 38 671,03 60 467,03 Muut varat 108 714,89 98 168,79 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 93 300,37 117 325,83 VASTAAVAA YHTEENSÄ 67 614 785,28 62 178 660,94 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Velat luottolaitoksille 9 646 269,61 7 957 629,17 Luottolaitoksille 9 646 269,61 7 957 629,17 Vaadittaessa maksettavat 1 146 269,61 1 257 629,17 Muut 8 500 000,00 6 700 000,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 49 822 632,67 46 208 965,96 Talletukset 49 817 545,03 46 198 899,00 Vaadittaessa maksettavat 42 790 939,24 39 757 089,24 Muut 7 026 605,79 6 441 809,76 Muut velat 5 087,64 10 066,96 Vaadittaessa maksettavat 0,01 0,01 Muut 5 087,63 10 066,95 Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat 1 261,53 3 636,01 Muut velat 119 075,69 113 998,61 Muut velat 84 526,69 78 783,61 Pakolliset varaukset 34 549,00 35 215,00 Siirtovelat ja saadut ennakot 568 928,90 635 756,82 Laskennalliset verovelat 11 763,91 4 097,62

19 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 60 169 932,31 54 924 084,19 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 2 408 582,37 2 384 690,37 Poistoero 0,00 6 108,00 Vapaaehtoiset varaukset 2 408 582,37 2 378 582,37 OMA PÄÄOMA Osuuspääoma 765 468,18 788 168,18 Muut sidotut rahastot 413 687,13 350 972,98 Vararahasto 274 093,87 274 093,87 Käyvän arvon rahasto 139 593,26 76 879,11 Vapaat rahastot 700 000,00 700 000,00 Muut rahastot 700 000,00 700 000,00 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 3 021 698,31 2 916 092,84 Tilikauden voitto (tappio) 135 416,98 114 652,38 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 5 036 270,60 4 869 886,38 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 67 614 785,28 62 178 660,94 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 347 767,08 425 398,08 Takaukset ja pantit 347 767,08 425 398,08 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 2 393 764,26 2 110 328,87 Muut 2 393 764,26 2 110 328,87 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET YHTEENSÄ 2 741 531,34 2 535 726,95