21. VUOSIKERTA JOULUKUU 1978 N:o 4

21. VUOSIKERTA JOULUKUU 1978 N:o 4 0 SATAMIEN LINNOITUSTEKNILLISET VALMISTELUT # RSKY 60-VUOTTA # PUOLUSTUSMINISTERIN VAPAAPÄIVÄ 0 RANNIKKOTYKKIMIES AKE HUKARI # JOUKKO-OSASTOT

AMERIKKALAISET Bgmington pienoiskiväärin ja pistoolin patruunat ovat suosittuja myöskin Euroopassa korkean laatunsa ja tarkkuutensa ansiosta. Kai. 22 short ja L.r. 19 erilaista RANNIKON PUOLUSTAJA N:o 4-1978 21. vuosikerta Rannikon Puolustaja toivottaa lukijakunnalleen ja Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen, Rannikon Puolustajain Killan ia Rännikkotykistökoulun tiedotuslehti. tukijoilleen Toimitusneuvosto Ev A Kantola puhjoht Ev M Lappalainen Pääioht E Tuuli Ev O Lyytinen Prof P Vähäkallio Evl J Karvinen Ylil K Mälkki c turvallista Hutta ^Vuotta Päätoimittaja Maj A Kilpinen Toimittajat Kapt M Mäkinen Päätoim R Telaranta Taloudenhoito Ylil V Markkanen puh 309 501 Osoiteasiat Nti M Korhonen PE puh 625 801 SCHRÖDER Itälahdenkatu 20,00210 21. Puh. 90-673433. Myymälät: Unioninkatu 23 ja Lönnrotinkatu 13. Ilmoitukset Mainosmerkki, Mannerheimintie 88 00250 25, puh 446 961 Ilmoitusaineisto: Offsetaineisto Kirjapaino T A Sahalan Kirjapaino Oy 1978

MAJURI H HIETANEN Rannikon satamien linnoitusteknilliset valmistelut Eräitä kysymyksiä taktikoille! Majuri Heikki Hietanen heittää artikkelissaan kysymyksen "Kuka tuntee omakseen rannikon satamien linnoitusteknilliset valmistelut?" Kysymys on aiheellinen. Artikkeli ei pyri antamaan vastausta asetettuun kysymykseen vaan asettaa suunnitteluvastuussa olevien pohdittavaksi ongelman, joka on ratkaistava kriisitilanteessa hyvin lyhyen ajanjakson kuluessa. Miksi ei rakennusteknillisiä valmisteluja voisi suorittaa jo rauhan aikana? Esimerkiksi yhteistoiminnassa sataman rakentamisesta vastaavien viranomaisten kanssa? Meripuolustuksen tavoitteet ovat yleisvaltakunnallisia ja ne kattavat useita osa-alueita. Rannikonpuolustus on sekin yleiskäsite, joskin vahvistamaton. Rannikkoa sinänsä ei voida pitää minään itseisarvona, mutta sillä on kuitenkin kohteita, joilla on merkittävä vaikutus koko valtakunnan puolustukseen. Majuri Asko Kilpinen esitteli näiden käsitteiden periaatteita kirjoituksessaan "Meripuolustus yleisnimi vai toimiva kokonaisuus"? (Rannikon puolustaja 1/78). Rannikon eri kohteita tarkasteltaessa voidaan havaita seuraavaa. Osalla kohteista on suuri merkitys valtakunnan taloudellisten voimavarojen käytön kannalta. Eräillä alueilla on vain puhtaasti sotilaallinen merkitys. Useat rannikon kohteet ovat tärkeitä, mutta eivät valtakunnan puolustuksen kannalta korvaamattomia. Väestö ja tärkeät toiminnat voidaan siirtää muualle. Satamien merkitys on ratkaiseva merellisen hyökkäyksen yhteydessä. Hyökkääjän voiman kasvu on suoraan verrannollinen sen käytössä olevien satamien määrään ja niiden suorituskykyyn. Edellä olevan perusteella voidaan väittää, että satamat ovat ensisijaisia pidettäviä maastonkohtia rannikolla. Rannikkolinnakkeet on usein ryhmitetty sisääntuloväylien suojaksi. Satamien puolustuksesta vastaavat paikallisjoukkoihin kuuluvat torjuntayksiköt. Perustellusti voidaankin kysyä, kuinka sataman puolustus on järjestetty ja mitä valmisteluja on suoritettu? Suojan merkitys Puolustustehtävän täyttämisen edellytyksenä on riittävä suoja. Erityisesti suojan merkitystä on korostettava, jos tehtäväksi on annettu tietyn alueen, kuten sataman pitäminen. Rannikolla edellytetään puolustusjärjestelmältä hyvää Satama-alueella on lähes poikkeuksetta rakennuksia. Näitä voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi majoituslinnoitteiden tapaan ja johtamispaikkoina. Parhaassa tapauksessa alueella on korkeatasoisia väestönsuojia, joiden käyttö ei alkuperäisessä tarkoituksessa tule enää kysymykseen. Vaati- VAIHTO EHTO A B C OLETETTU ASEKUORMITUS Lentorynnäkkö Krh ja raketit Käsiaseet Kemialliset taisteluaineet Krh ja raketit Käsiaseet (Lentorynnäkkö) Krh ja raketit Käsiaseet (Lentorynnäkkö) valmiutta. Kohtuullisena vaatimuksena voidaan pitää noin vuorokauden valmiusaikaa, josta suuri osa meneee joukon perustamisjärjestelyihin. Onko torjuntayksikkö tämän ajan puitteissa suojan osalta taisteluvalmis ja millainen taistelukestävyys joukolla on? Suunnittelun lähtökohtana ovat arvioidut taisteluolosuhteet. Tämän perusteella voidaan luoda portaittainen uhkakuva. Tehtävän luonne ja olosuhteet huomioonottaen on valmistauduttava ensisijaisesti ilmoitse tapahtuvan hyökkäyksen torjuntaan. Tavanomaisen maihinnousun suoritus satamaan on ensimmäisessä vaiheessa epätodennäköinen. On kuitenkin muistettava yllätyshyökkäyksen mahdollisuus. Suojan suunnittelu Taktisen ja teknisen suunnittelun pohjaksi on luotava selvä jäsennelty kuva odotettavissa olevista hyökkäystävoista. Eräänä arvioinnin kohteena on suhtautuminen ydinaseuhkaan. Satamien osalta on todettava, että riski on pieni, koska sataman käyttö ydinräjähdyksen jälkeen vaatii runsaasti raivaustyötä. KOHTEEN MERKITYS Merkittävä satama painopistesuunnassa Pienehkö satama sivusuunnassa Piensatamat Liikennesolmut syvyydessä Uhkakuva voidaan kiteyttää oheisen taulukon muotoon: Tämä luokittelu on kohteiden linnoittamisteknisen suunnittelun pohjana. On kuitenkin korostettava, että suojan suunnittelun on oltava kokonaisvaltaista. Linnoittamisen ohella on arvioitava hajautumismahdollisuudet ja liikkuvuuden hyväksikäyttö. Maastouttamisella ja valelaitteilla oin oleellinen merkitys. Käytännössä sataman puolustuksen kyseessäollen tehtävänä on torjuntayksikön taisteluedellytysten parantaminen. Johtuen toiminnan luonteesta ja esimerkiksi torjuntakomppanian kokoonpanosta rajoittuu suojan muotojen valintamahdollisuus ja linnoittamisen merkitys korostuu. Ratkaisumalleja SUOJAN TASO Osumankestäviä suojia, osa kaasutnvnta Sirpalesuojia Suoja laakatulta vastaan 4 5

Taisteluasemien miehittäminen. Taistelijaparin osittain katettu potero on käyttökelpoinen linnoite satamissa. Poterot voidaan rakentaa satama-alueelle sataman rakennustyön yhteydessä. Tämän jälkeen ne voidaan peittää esimerkiksi betonikansilla. mustason A mukaan joukolla tulisi olla osumankestävät korsut. Asemien miehittämiseen saa kulua enintään 30 sekuntia. Taisteluasemat ovat tärkein osa linnoitteista. Torjuntayksiköillä on runsaasti jalkaväen raskaita aseita. Linnoitteiden rakentaminen nopeasti näitä varten on vaikea tehtävä. Erityisesti, jos vaaditaan sirpalesuojan antavia osittain katettuja rakenteita. Käyttökelpoisin linnoitetyyppi on taistelijaparin potero, joka voi olla myös raskaan aseen henkilöstön suojapaikka. Rakennuksia voidaan käyttää hyväksi tekemällä seiniin ampuma-aukkoja ja sulkemalla portaikot ja ikkunat. Satamissa maanpäälliset rakenteet ovat usein kevytseinäisiä varastoja, joiden tarjoama suoja on vähäinen. Lisäksi asiaa on tarkasteltava joukon toiminnan kannalta. Hyökkääjä käyttää mitä suurimmalla todennäköisyydellä helikoptereita. Tällöin omakohtaisella ilma-ammunnalla on suuri torjunnallinen merkitys. Ilmaammunnan suoritus rakennuksista on kuitenkin varsin kyseenalaista. Linnoitteisiin liittyy esteet. Lankaesteillä on suuri merkitys, koska hyökkääjä kuljetetaan alueelle ilmoitse ja se toimii näinollen maassa jalan. Edellä olevan perusteella on hahmoittunut kuva torjuntayksikön tukikohtien rakenteellisista vaatimuksista. Miten linnoittaminen voidaan teknisesti toteuttaa lyhyessä ajassa on kysymys, joka vaatii vakavaa pohtimista. Ihannetapauksena on, että linnoitteet rakennetaan rauhan aikana. Tähän on kuitenkin hyvin harvoin mahdollisuuksia. KANSI \ \ I i Rauhan aikana rakennettava kannellinen potero. Elementtirakenteisen ryhmän korsun kokoamisvaihe. Majuri Hietanen on valmistunut Kadettikoulusta 1966. Hän on palvellut Panssariprikaatissa 1966 70 ja 1972-73. Viimeeksi PionK/PsPr:n päällikkönä. Pioneerikoulussa kirjoittajamme oli opettajana 1970 72. Vuosina 1973-1977 majuri Hietanen suoritti Ruotsin Sotakorkeakoulun linnoitusteknillisen kurssin (ATKF) ja Suomen SKK:n yleisen opintosuunnan. SKK:n jälkeen kirjoittajamme on toiminut PE:n linnoitustoimiston toimistoesiupseerina. 6 7

Vihtavuoren laatuvarmat metsästykseen ja ratakilpaan. Vihtavuoren laatu takaa tehoa täysosumaan, tasaisen peiton ja parhaan toimintavarmuuden kaikissa sääolosuhteissa. Esimerkkejä maanpäällisistä poteroista. Rakenneosina voidaan käyttää hiekkasäkkejä tai hiekalla täytettyjä vaneriseinämiä. MMM Rauhan aikana tehtäviin valmisteluihin on mahdollisuudet erityisesti satamien uudisrakennusvaiheessa. Voidaan ajatella, että esimerkiksi laiturialueille rakennetaan valmiiksi kannellisia taistelijaparin poteroita. Vierekkäin olevat poterot voivat toimia tykki- tai ilmatorjunta-aseryhmän pesäkkeenä. Varsinainen tykin pesäke on jo erikoisratkaisu, jonka rakentamiseen on varattava riittävästi aikaa. Ryhmityksen yhteydessä tapahtuvan linnoittamisen nopeuttaminen on keskeinen kysymys. Alussa todettiin, että aikavaatimus on tiukka. Lisäksi on otettava huomioon rakennusteknisenä vaikeutena se tosiasia, että satamien alueella on usein kalliomaasto tai että suunnitellut tukikohdat sijaitsevat rakennetulla alueella. Nopeasti rakennettavat linnoitteet ovatkin usein maanpäällisiä. Tällöin hiekkasäkkit ovat käyttökelpoisia. Muitakin ratkaisuja on tutkittava. Linnoitteeseen tulisi aina liittyä sirpalesuoja. Kaivettavassa maaperässä voidaan käyttää tavanmukaisia valmisosalinnoitteita. Näiden rakentamisessa on aina otettava huomioon koneiden tarve. Esteet voidaan valmistella varsin pitkälle. Kokoonvedettyjä estelieriöitä voidaan varastoida alueelle. Lieriöiden avaaminen on nopea suoritus. Päätteeksi Kaikki edellä selvitetty vaikuttaa yksinkertaiselta. Tällä hetkellä on kuitenkin paljon työtä jäljellä esitettyjen periaatteellisten ratkaisujen toteuttamiseksi. Kuka tuntee asian omakseen? Viimekädessä se on torjuntayksikön reservissä oleva päällikkö, mutta suodaanko hänelle tarpeeksi aikaa? ehtyvää j o u l u a rannikkomme puoluötajiue ALGOL Lääkealan toiminta Panimokatu 4 C, 00500 50, Puhelin 90-765 055, Telex 12-2535 algol sf Aurajoki Oy Aura Mäntän Apteekki Mänttä VIHTAVUORI - tehty täysosumia varten 8

Kiitos kahvikupista, hymystä, lämmöstä, onnentoivotukset Rannikkosotilaskotiyhdistys 60 vuotta Marraskuun 3. pnä 1918 kokoontui Helsingissä joukko naisia, joiden sydäntä lehellä olivat yksinäisillä linnakesaarilla ja laivoilla asevelvollisuuttaan suorittavat rannikon vartijat. Vaikka sotilaskodit jo kangastelivatkin mielessä, oli niiden perustaminen vielä liian aikaista. Nämä naiset päättivät aluksi järjestää joulujuhlia ja hankkia joulupaketteja niille Rannikkopuolustuksen sotilaille, jotka viettäisivät joulua joukko-osastoissaan. Työtä johtamaan valittiin komitea, joka sai nimekseen "Saaristosotilaiden joululahjakomitea". Tämän komitean syntysanoja pidetään Rannikkosotilaskotiyhdistyksen syntysanoina. Jo ensimmäisenä jouluna järjestettiin ohjelmalliset joulujuhlat kaikissa rannikkojoukkojen sijoituspaikoissa ja joulupaketit annettiin 6000 :lle asevelvolliselle. 60-vuotispäivien onnentoivotukset ja vieraiden vastaanottajat. RSKY:n puheenjohtaja Liisa Österlund ja varapuheenjohtaja Eva Uola. TIIVISTETTYÄ TIETOUTTA YHDISTYKSESTÄ Perustettu: 3. 11. 1918 RANNIKKOSOTILASKOTI- Puheenjohtaja: Liisa Österlund, varapuheenjohtaja Eva Uola, sihteeri Kirsti Karvinen Yhdistyksen hallitus ja kanslia Helsingissä Paikallisosastot (11): Kyminlinna Skinnarvik Loviisa Turku Suomenlinna Korppoo Uusikaupunki Porkkala Rauma Hanko Sotilaskodit (19): Kyminlinna Russarö Kirkonmaa Linnankasarmi, Turku Rankki Pansio Isosaari Örö Merisotakoulu Skinnarvik Merivoimien esikunta Utö Obbnäs Gyltö Mäkiluoto Janhua Hanko Kuuskajaskari Hästö-Busö Leirikodit (3): Kanttiinit (6): Sotilaskotiauto Miessaari Kuivasaari Reila Katajaluoto Merivoimien alukset Sotilaskotien kirjastot (15): niteitä 15.627, lainauksia 9.626 Jäsenistö: Vapaaehtoinen sisartyö: tilastoituja työtunteja v. 1977 18.819 Henkilökunta: Sotilaskodin hoitajat, apulaiset ja leipurit 47, kanslia 2 Varojen käyttö varusmiesten hyväksi v. 1977: ilmaiseen tarjoiluun mk 29.755,44 lehtitilauksiin 35.019,74 kirjastojen kartuttamiseen 5.398,63 urheilu- ym. palkintoihin 5.640,70 viihtyisyyteen (televisiot ym.) 36.450,93 korjauksiin sotilaskodeissa 5.399,64 kalustojen lisäyksiin 20.809,55 mk 138.474,63 10

Rannikkosotilaiden huoltoyhdistys SOTILASKOTEJA RANNIKOLLA Onnitteluvuorossa puolustusministeri kenrm Aimo Pajunen. Taisto Tähkämaa Meripuolustuksen "siniset ja harmaat". Rt:n tarkastaja Alpo Kantola, merivkom Jorma Haapkylä, adjutantti, merivoimien esikuntapäällikkö Juha Tikka. Työn vakinaistamiseksi komitea muutettiin Rannikkosotilaiden Huoltoyhdistykseksi ja sen toimintapiiriin tulivat kaikki rannikkopuolustuksen ja laivaston sotilaat. Yhdistyksen tavoitteena oli alusta alkaen saada sotilaskoti jokaiselle linnakkeelle ja jokaiseen tukikohtaan, mutta ensin pyrittiin täyttämään välttämättömimmät tarpeet perustamalla lukutupia. Niihin hankittiin kirjoja ja pelejä, tilattiin lehtiä ja niissä järjestettiin ohjelmallisia tilaisuuksia tarjoiluineen. Vuonna 1928 oli lukutupia 44. Ensimmäinen varsinainen sotilaskoti valmistui Helsingin edustalla olevaan Isosaareen v. 1926 ja samoihin aikoihin saatiin sotilaskodit Miessaareen, Kuivasaareen ja Rysäkarille sekä Vahtiniemeen Laatokalla. Laivaston sotilaille oli myös kaivattu omaa sotilaskotia ja v. 1926 yhdistys sai luvan rakennuttaa Engelin piirtämän Merikasarmin jatkoksi kaksi kerrosta sotilaskotia varten. Laivaston aluksille, mm. Suomen Joutsenelle sekä panssarilaivoille Väinämöinen ja Ilmarinen, järjestettiin alusta alkaen sotilaskanttiinit. Asetettu tavoite, sotilaskoti jokaiselle linnakkeelle, oli rauhan oloissa saavutettu ja sodan vuosinakin onnistuttiin toiminta mukauttamaan suuresti laajenneeseen tarpeeseen. Vuoden 1941 lopulla oli kiinteitä sotilaskoteja yhdistyksen toimialueella 351, lisäksi varustettiin liikkuvia koteja autoihin ja laivoihin, jopa kaksi rautatievaunua oli kiskoilla liikkuvina koteina. Laajimmillaan yhdistyksen toimialue ulottui pitkin rannikkoa Pohjanlahdelta Ääniselle ja lisäksi Valamon Nilkkana 1936. Ahvenanmaan Hammarudda 1942. Helsingin Isosaari 1959. ff n Mantsi Laatokalla. yhdistyksellä oli kanttiinit Petsamon vartioaluksilla. Rannikosotilaskotiyhdistys Sotien jälkeen toiminta luonnollisesti pieneni. Yhdistyksen nimi muutettiin v. 1959 Rannikkosotilaskotiyhdistykseksi. Tällä hetkellä yhdistys toimii kolmen sotilaskotiläänin Lounais-Suomen, Etelä- Suomen ja Kaakkois-Suomen - alueella. Yhdistyksen hallitus ja kanslia ovat Helsingissä ja paikallisosastot ovat Kyminlinnassa, Loviisassa, Suomenlinnassa, Helsingissä, Porkkalassa, Hangossa, Skinnarvikissa Kemiön saarella, Turussa, Korppoossa, Uudessakaupungissa ja Raumalla. Sotilaskoteja on 19, kanttiineja laivaston aluksilla 7, leirikoteja 3 sekä sotilaskotiauto koko aluetta varten. Työn kohteena ovat edelleenkin rannikkotykistön ja laivaston varusmiehet sekä rannikkojääkärit. Sotilaskotityön tarkoituksena on luoda viihtyisä vapaa- 12 13

ajan ympäristö, sotilaskoti, joka tarjoaa varusmiehelle mahdollisuudet sekä rentoutumiseen että itsensä kehittämiseen erilaisten harrasteiden parissa. Toiminnan tuloksia Sotilaskotien palveluvalmius perustuu ratkaisevasti vapaaehtoiseen palkattomaan työvoimaan. Varoja toimintaan pyritään myös keräämään järjestämällä erilaisia juhlia, arpajaisia, myyjäisiä, konsertteja, teatteriesityksiä jne. Vuosina 1968 1977 Rannikkosotilaskotiyhdistys on hankkinut sotilaskoteihin, kasarmien majoitustiloihin, laivaston aluksille ja vartiopaikoille mm. 50 televisiota, 38 radiota, yhdet stereolaitteet, erilaisia pelejä, monistuskoneen, virsikirjoja, urheiluvälineitä, kirjoituskoneita, kuntopyöriä, hiusten- ja parranajokoneita, laivaraamattuja, levysoittimia, erilaisia palkintoja ym. Vuosittain täydennetään sotilaskotien kirjastoja ja tilataan suuret määrät sanoma- ja aikakauslehtiä sekä sotilaskoteihin että kasarmien majoitustiloihin ja laivoille. Kaikille varusmiesikäluokille järjestetään vuosittain ohjelmallisia viihdytystilaisuuksia ja tarjotaan lukuisia ilmaiskahvituksia. Rannikkosotilaskotiyhdistyksen merellinen toiminta-alue sanelee omat ehtonsa ja niinpä mm. kuljetukset niin sotilaskotitarvikkeiden kuin ohjelmansuorittajien ja sotilaskotisisarten kohdalta ovat aina riippuvaisia niin säästä kuin Puolustusvoimien kuljetuskalustosta. Ulkosaarilla olevilla linnakkeilla ja leireillä todella tarvitaan sotilaskotia, ja aina yhtä riemastunut vastaanotto korvaa kyllä sotilaskotisisarille matkojenkin hankaluudet. Volvo343 on nykypäivän monikäyttöauto parhaimmillaan. Tule tekemään valintasi: joko 4 + 1 käsivaihde tai portaaton automatiikka. Ajo-ominaisuudet ovat molemmilla samat. V O L V O Koeaja nyt uuden sukupolven tyylikäs monikäyttöauto! Etuvetoinen RENAULT 14 RENAULT Maailman suurin etuvetoisten valmistaja OY AUTOREX AB Helsingin Renault-keskus Etelä-Haaga Vanha Viertotie 7 Puh. (90)578511 Pari vuotta Mercedes- Benzin elämässä ei muuta sen laatua mutta tekee hankinnan helpommaksi. OY AGENTUURIT - OY Piirimyyjineen ja sivuliikkeineen FINN-ETT AGENCIES LTD TERÄSJOUSI Harkkoraudantie 10 00700 70 puhelin 378 033 14 15

Puolustusministerin vapaapäivä Jänisjahti Turunmaan saaristossa, ajokoirien koulutusta ja koetoimintaa Metsämies, örön linnakkeen pitkäaikainen vääpeli Arvi Korhonen on haastatellut puolustusministeri Taisto Tähkämaata syyskuisena lauantaina Turunmaan saaristossa. Haastattelun muotoon laadittu artikkeli kertoo kiireisen miehen vapaapäivästä monelle rannikkotykkimiehelle tutun harrastuksen parissa. Kiitämme puolustusministeriä haastattelun ja kuvien julkaisuoikeudesta. Taisto Tähkämaa, puolustusministeri, kansanedustaja ja maanviljelijä Piikkiön Harvaluodossa. Harrastukset mm. metsästys ja kenneltyö, suomenajokoirien kasvattaja. Niinpä onkin helppoa tietää mitä mies tekee vapaa-aikanaan, mikäli joskus sellaista liikenee nykyisiltä kiireiltä. Mutta nyt, syyskuun lauantaina, on hänellä mahdollisuus viettää päivä ajokoiransa Tuijan kanssa puhtaanraikkaassa syksyisessä saaristossa erossa kiireistä ja korkean tehtävän tuomasta jokapäiväisestä paineesta. Lauantai on valjennut kulumassa olevalle syksylle ominaisella tavalla. Sataa tihuuttelee, navakka pohjoistuuli riepottelee pilviä, on koleaa. Yöllä lienee ollut jo pakkasta, koska maassa on siellä täällä, minne kosteus ei ole vielä ehtinyt, muutama vaaleampi kohta muistuttamassa nollaasteesta. Syksyn ruska alkaa olla kauneimmillaan. Huolimatta sään pilvisyydestä ja kosteudesta antavat lehtien eri värisävyt maalauksellisen ja silmiähivelevän näyn, jota täydentää syksyisen metsän raikas tuoksu. Riistaa ja louhikkoa Saari, jonne olemme tulleet ministeri Tähkämaan ohjaamalla veneellä on muutaman kymmenen hehtaarin suuruinen, sekametsäinen ja kallioinen sekä osittain vaikeakulkuinen. "Kävimme täällä viikko sitten perheeni kanssa sienestämässä ja vähän ajattamassa jänistä", kertoo Tähkämaa veneen rantautuessa tuttuun poukamaan. "Tuon käynnin perusteella voitiin todeta, että riistaa tällä saarella on, lähinnä valkojänistä, joten meillä on täydet mahdollisuudet saada ajo", jatkaa hän ja laskee ajokoiranarttunsa Tuijan irti. Se ei turhia taivastele vaan lähtee heti hakemaan. Riistaa näyttää muutenkin olevan ministerin metsästysmailla. Tämän totesin lähtiessämme hänen kotitalonsa venelaiturista, jonka vierellä uiskenteli parikymmenpäinen sorsaparvi kaikessa rauhassa. Puolustusministeri, ruori ja "Tuija". Syyskuisen vapaapäivän alku sisäsaariston vesillä. "En ole vielä sorsapaistia tänä syksynä ottanut enkä ole montaa sorsaa ampunut eläissänikään", totesi siinä Tähkämaa ajokoiramiehelle ominaisella tavalla. Tuija on hakemassa ja juttu jatkuu. "Koiria olen kasvattanut melkeinpä pikkupojasta lähtien ja varsinaisessa kenneltyössä olen ollut mukana vuodesta -52. Olen kasvattanut ainoastaan suomenajokoiria, joiden luonteesta pidän erityisesti. Tällainen harrastus koirien ja Luojan luoman luonnon parissa antaa aina uutta voimaa arjen varalle", kertoo ministeri ja jatkaa. "Tämä on muuten sellainen saari, jossa olen katkaissut kerran viisi kuusi vuotta sitten jalkani. Olin tuolloin opettamassa tuota kotiinjäänyttä Topoa, joka oli nuori pentu. Topo innostui ajamaan ja ajo kesti iltaan asti. Kun sitten yritin saada sitä tuolla pimeässä kiinni, liukastuin kalliolla ja siinä sitä oltiin. Tulin tuolta saaren sisäosasta kontaten rantaan veneelle ja edelleen sairaalaan. Topo jäi ajelemaan jänistä kaikessa rauhassa ja haettiin aikanaan pois..." "Tuijan" ajo Niin jää mieheltä lause kesken kun ajo alkaa. Tuija tuntui saaneen jäniksen ylös suoraan makuulta koskapa sen ääni on kuin tulta ja tappuraa. Se soittelee vaihdellen korkeasta diskantista sävelasteikon puoleenväliin yltämättä kuitenkaan bassoon. Nartulle ominainen haukku. Se lähenee lännen suunnalta painuu välillä jonnekin kalliorotkoon, josta se saa oman kaikunsa ja kiirii sitten taas takaisin yhtyy edelliseen kaikuun ja tuplautuu taas uusien haukkuäänien eri sävyihin. Ja sieltä jänis tulee melkein meidän eteemme, mutta kunnon ajokoiramies ei ammu ainakaan ensimmäisen tunnin aikana vaan "antaa lihan lämmetä". Tuija tulee pari-kolme minuuttia jäljessä oikaisee jäniksen tekemän paluuperän ja jatkaa määrätietoisesti tajuamatta muista tapahtumista ympärillään. Sen ääni vaihtelee kiihtyvän intohimoisesta itsevarman tasaiseksi ja katoaa saaren sisäosaan, josta vain korkeammat äänet kantavat takaisin ja ilmaisevat koiran olevan jäljillä. Näin tapahtuu minuutista toiseen. On jatkunut jo yli puoli tuntia, kohta tunninkin. Metsämies seisoo kalliolla ja kuuntelee. Kalliolta avautuu näköala alas merelle ja saaristoon. Suomalainen saaristomaisema syksyisessä ruskassaan suomalaisen miehen silmiin. Mitä mies miettii. En halua keskeyttää. Hän nauttii silminnähtävästi tilanteesta ja ympäristöstään. Haulikko on unohtunut olkapäälle ja sinne se jääkin, kun jänis taas lähenee ja tulee kaikessa rauhassa odotelleen aina silloin tällöin ajajaansa. "Sitä tuota kuuntelee ennenkuin huonoa nykyajan musiikkia kaikkine rimputuksineen", sanoo Tähkämaa nyökäten koiransa äänen suuntaan ja naurahtaa. Olemme päässeet kahviin ja voileipiin, jotka maistuvat vaikka pöytä onkin vähän vanhempaa mallia, mitä lienee jääkauden aikoihin jo pystytetty. On palvellut nykyistä käyttäjäänsä useamman kymmenen vuotta ja toivottavasti palvelee tuleviakin samoissa merkeissä. Juttu luistaa. Toteamme siinä koiran olevan tarpeeksi "tiukka" koskapa ei anna ääntä ennenkuin on varmasti tarpeeksi tuore jälki. "Mutta niin se on myöskin vaimojen kanssa, sanoi entinen ajokoiramies, heitä on sekä tiukkoja että löysähaukkuisia". Ajo jatkuu kahviajan melko yhtäjaksoisena. "Mistäs me saadaan jänis tuohon kuvaan 16 17

Metsämies mietteissään saariston syksyisessä maisemassa. ellei ammuta" kysyn. "No ammutaan sitten malliksi" vastaa ministeri ja alkaa siirtyä "asemiin". Mutta kuin vaistoten jänis on muuttanut normaalia reittiään ja kulkee nyt melko epämääräisesti sik-sakaten.. Ehkä sitä alkaa jo väsyttää ja se haluaa karistaa ajajansa kannoilta. Kyllä se sieltä aikanaan tulee mikäli koira ei jätä. Sääkin on paranemassa. Tihku on lakannut ja taivas on melko pilvetön. Auringolle on tullut tilaa ja tuo aamulla niin kolealta vaikuttanut pohjoistuuli on tyyntymässä. Valo on tarttunut kasvistoon ja kallioihin, joiden harmaus on saanut lämpimän sävyn. Nyt niiden profiilit kuvastuvat jo tyynenpuolella olevista poukamista, joista myöskin ruskan värittämä rannan kasvillisuus heijastuu. Tuijan ääni kuuluu nyt voimakkaammin vaikka se vielä kiertää saaren pohjoisosassa. Sen haukku on jatkunut jo melko yhtäjaksoisena yli kaksi tuntia ja alkaa taas tulla lähemmäksi. Metsämies tarkkaa valppaana maastoa, jonka alakasvillisuus antaa melko hyvän suojan jänikselle. Jos tästä nyt pitää laukaista niin sen on tapahduttava melko sähäkkäästi, sillä aikaa ei liiemmälti ole ja paikat ovat kapeat. Mutta mitäs nyt, haukku loppui tuossa vajaan puolen kilometrin päässä? Onko se hukka? On jonkinlainen, mutta kestää vain muutaman minuutin ja sieltä taas tullaan. Ja yhfäkkiä näen harmaan vilahduksen muutaman kymmenen metrin päässä. Samalla kun tajuan sen jänikseksi ja ehdin nostaa kamerani nousee myöskin metsämiehen ase, ja siinä makaa pitkäkorva mättäällä. Laukaus oli heti vaikuttava. Jäljelle jää vielä paikalle tulevan Tuijan palkitseminen. Se saa jäniksestä sisäelimet suolia ja mahalaukkua lukuunottamatta. "Pari jänistä sitä pitänee noitten koirien vuoksi syksyssä kaataa, muuten se jää kohdaltani vain niiden harjoittamiseksi", sanoo ministeri, kun kyselen hänen syksyistä saalisluetteloaan. Kenneltyö harrastuksena Ministeri Tähkämaan kotitalossa tutustumme vielä kolmeen ajokoiraan, joista yksi on tuo edellämainittu uros Topo ja kaksi 5-kuukautista Tuijan urospentua. Ministeri selvittää asiantuntemuksella koirien sukutaulut ja ominaisuudet. Jokainen koira on oma yksilö. "Tuijan pentue käsitti 8 pentua, joista viisi oli urosta ja kolme narttua. Kiintymykseni koiriin juontaa alkunsa jo lapsuudenkodistani, jossa olleiden eläinten parissa tein jalostustyötä. Nyt myöhemmin, kun kiinnostuin koirista niin aloitin myöskin jalostustyön niiden parissa. Syntymäkodissani Paraisilla oli ajokoirien lisäksi myöskin pystykorvia, mutta kiinnyin erityisesti ajokoiriin lähinnä niiden luonteen vuoksi. Pidän ajokoirista myöskin siksi, että ne antavat liikunnanharrastajalle tarpeeksi toimintaa ja ovat metsäkavereina verrattomat. Isännän ja koiran välinen yhteistyö on hyvin tärkeä tekijä, sillä ilman tätä ei metsästyksestä tulisi mitään. Koira on selvästi iloinen onnistuessaan tehtävässään siten, että kaato on päässyt syntymään. Tuo kaato ei tosin saa isännän ja koiran välisessä yhteistyössä olla itsetarkoitus. Viimeisen kymmenen vuoden aikana en ole yksinomaan pyrkinytkään kaatoihin. hyvin tarpeellista. Jalostuskentässä on mielestäni suomenajokoirien kohdalla vielä paljon tekemistä. Degeneroitumisen pelkoa ei vielä ole. Tuon parinkymmenen toimintavuoteni aikana olen todennut tason koko ajan parantuneen niin kokeissa kuin näyttelyissäkin. Huonoja koiria on tosin nyt vähemmän kuin silloin, mutta kyllä meillä vielä työtä riittää. Ja mikäpä olisikaan mukavampaa pennun ostajalle kuin riittävä tae siitä, että koirasta tulee ajuri ja sen kehtaa viedä näyttelyynkin." Puolustusministerin mieliharrastustensa parissa viettämä päivä alkaa olla päättymässä. Hyvästellessämme jää pihamaalle hymyilevä, tyytyväiseltä vaikuttava mies neljän suomenajokoiransa kanssa. Puolustusministeri ja "Tuijan" urospentu kotitalon pihalla Piikkiön Harvaluodossa. Rannikkotykistösäätiö TUE RANNIKKOTYKISTOSÄÄTIÖN ALKU PÄÄOMAN KARTUTTAMISTA. KOP KAARTINTORI Koirien kehitykselle on myöskin hyvin ratkaisevaa niiden kanssa seurustelu. Koira, joka yksinomaan kasvaa ja asustaa tarhassa ei kehity niin ihmisystävälliseksi koiraksi kuin koira, jonka kanssa seurustellaan. Koiran pitäminen yksinomaan tarhassa ei ole oikeata koiran pitämistä. Toivonkin, että kenneltyö vetäisi yhä useammat paukkuahneet metsämiehet näyttely- ja koetoimintaan, jolloin tuosta jalosta harrastuksesta olisi entistä suurempi huvi ja miks'eipä myöskin hyöty. Koetoiminnasta minulla on vain myönteisiä muistoja. Koepäivät ovat erittäin hauskoja ja jännittäviä ja olenkin niihin hyvin mielelläni ottanut osaa. Mutta luulen, että tänä syksynä aikani ei valitettavasti tähän riitä vaikkakin tuon Tuijan kannalta se olisi Tili n:o 1630 260-19095 SYP HKI-ETELÄSATAMA Tili n:o 212 420-601248 18 19

Rannikkotykkimies Ake Hukari * 14. 7. 1920 t 3. 10. 1978 Santahaminassa joulukuussa 1978 "Jallu" Tirronen 3. 10. 1978 Rissalassa tapahtuneessa lento-onnetomuudessa poistui rannikkotykistön riveistä Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentin komentaja eversti Aarno Ensio Hukari. Samalla päättyi nelisenkymmentä vuotta kestänyt poikkeuksellisen monipuolinen ja ansiokas upseeriura. Ake Hukari tunnettiin alansa hallitsevana tykistöupseerina, rannikkojalkaväen eräänä kehittäjänä, kokeneena merenkulkijana ja rannikkotykistön aluskysymyksien tuntijana sekä määrätietoisena joukkoosaston komentajana ja ansioituneena rintamaupseerina. Johtuen rannikkotykistöpalveluksen monitahoisuudesta erityisesti sotien aikana ja sen jälkeisinä vuosina monet aselajin vanhemmat upseerit ovat joutuneet paneutumaan yleisjohtajan rooliin tykistöllisen työskentelyn jäädessä takaalalle. Ake Hukari säilytti kuitenkin tykkimiehen taitonsa loppuun saakka. Tähän ovat epäilemättä vaikuttaneet työskentely rannikkotykistön kehittäjistä erään merkittävimmän, everstiluutnantti Timo Pesosen kanssa, kenttätykistön kapteenikurssin suorittaminen sekä tiivis toiminta moottoroidun rannikkotykistön kehittämisessä. Kun RT1 :ssä sotien kokemukset hyödyntäen käynnistettiin rannikkojääkärikoulutus, muodostui parivaljakon Topi Knuuttila Ake Hukari osuus varsin merkittäväksi työn jälkien tuntuessa vielä tänäkin päivänä. Tuolloin luotiin kokemukseen ja harkintaan sekä toisaalta ennakkoluulottomuuteen ja toisinaan jopa rämäpäiseen henkeen nojautuen perusteet suunnitelmalliselle rannikkojääkärikoulutukselle. Myöhemmin itsenäistyneen ja jalkaväen piiriin siirtyneen Rannikkojääkäripataljoonan alkuaikoina vaikutti pataljoonaupseerin, majuri Hukarin lujakourainen ote siinä koulutuksessa, missä saaristotaistelun taitoja opiskeltiin. Ne, jotka ovat olleet Ake Hukarin matkassa hänen omassa moottoriveneessään, ovat havainneet, että käsi ruorissa ja kaasukahvassa oli vakaa ja merelle sekä aaltoihin tähyilevä silmä tarkka. Raivauskauden kokemukset ja monivuotinen merellä ja saaristossa liikkuminen lienevät merkittävästi vaikuttaneet eversti Hukarin tarmokkaaseen työskentelyyn aselajin kuljetusvälineiden kehittämiseksi. Ake Hukari ehti toimia joukko-osaston komentajana Ahvenkosken kummallakin puolella. Komentajuuksista voidaan lyhyesti todeta, että joukko-osastoissa vallitsi komentajan tahto ja joukot olivat komentajan käsissä. Ake Hukari oli epäilemättä "Ukko" Lyytisen maineikkaan joukko-osaston RT 2:n kasvatti. Toisaalta, vaikka Aken silmissä joskus pilkahtikin hieman nostalginen katse Viipurin ja Koivoston edustasta ja Ukko Lyytisen päivistä puhuttaessa, oli hän silti jalat tiukasti maan päällä seisova realisti, joka tunsi vahvasti omanaan kulloisenkin tehtävänsä ja siihen liittyvän vastuunsa. Luontainen johtajuus sekä sotavuosien ruudinkäryissä hankitut kokemukset olivat luomassa sitä arvovaltaa, joka oli joskus miltein käsin kosketeltavissa "isännän" liikkuessa alueillaan ja joka nykyisin lienee harvemmin nähtyä. Ake Hukarilla oli erinomaiset suhteet komentamiensa joukko-osastojen alueilla toimiviin siviiliyhteisöihin, ja hän oli niiden rientoihin aina tervetullut. Muutoin hänen aikansa ei kovin paljolti riittänyt yksityisiin siviiliharrastuksiin komentajan velvollisuuksien viedessä usein niin viikot kuin viikonloputkin. Oli kuitenkin kaksi asiaa, joista komentaja lähimmässä työympäristössään puhui aina erittäin suurella lämmöllä ja jotka olivat hänelle hyvin läheiset; perhe ja Kytön kesämökki. Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentissä koettiin varsin raskaana päivä, jolloin kuultiin, että isäntä oli mennyt pois. Työn ja arjen on kuitenkin jatkuttava eikä lukuisia esimiehen käynnistämiä toimintoja ja uudistuksia sovi jättää kesken. Kun rannikkotykkimiehet, milloin tykistöammuntojen välisillä tauoilla, milloin taas kokoontuessaan yhteisiin illanistu jäisiin, muistelevat menneitä ja kertoilevat tarinoita jo rajan toiselle puolelle siirtyneistä aselajin veteraaneista, niin niissä tarinoissa on Ake Hukarillakin omat lukunsa. Ehkäpä ne kertovat joskus enemmän kuin virallisten asiakirjojen niukkasanaiset sivut. Rannikkotykkimiehet tekevät kunniaa poismennelle velvollisuuden tuntoiselle sotilaalle. Katse lähihistoriaan. Ev Karvisen muotokuvan paljastus Suomenlinnan upseerikerholla v 1967. Vas. oikealle: Lappinen, Hukari, Pyysalo, Louhi, Hannula, Silvast, Salin, Vaittinen, Virkki, Elomaa, "Pappa" Lyytinen, Henriksson, Simonen. Katse tulevaisuuteen. Raskaan tornikanuunan synty Tampellan tiloissa v 1974. Vas. oikealle: Manninen, Saloranta, Hukari, Collanus, Heimo, Nieminen, Silvast, Knuuttila, Veranen. 20 21

INSINÖÖRIEVERSTI- LUUTNANTTI, DIPL INS 1 RANNIKKOTYKISTÖNJOUKKO-OSASTOT Insinöörieverstiluutnantti evp. diplomi-insinööri Boris Heimbiirger kuoli kotonaan Helesingissä 16. 8. 1978 vaikean sairauden murtamana. Hän oli syntynyt 7. 5. 1907 Pietarissa. Suoritettuaan reservinupseeritutkinnon Auto Pissa v 1926, Heimbiirger opiskeli Suomessa ja Neuvostoliitossa ja viimein Kanadassa suorittaen sähköalan diplomi-insinööritutkinnon Toronton yliopistossa 1932. 1930-luvulla hän palveli mm P1M :n sähkölaboratoriossa vv. 1933 36, Posti- ja lennätinhallituksessa vv 1936 37, Strömberg Oy:ssä vv 1937 38 ja Pohjoismaiden Sähkö Oy:ssä vv 1938 40. Talvisodassa Heimbiirger palveli Päämajan ja VP 20 :n alaisena ääniteknisenä järjestäjänä sekä Karjalan Kannaksella että itärajalla. Jatkosotaan hän osallistui mm Karjalan Armeijan viestivälinekorjaamon päällikkönä VP 5:ssä, Ilmavoimien Viestivarikon teknillisen toimiston päällikkönä, IlmavE :n viestiosastossa toimistoinsinöörinä, Radiomittauspataljoonassa radioupseerina ja IlmavVK:ssa erikoistehtävissä. Sodan jälkeen hän siirtyi lyhyeksi ajaksi IlmavE: aan radioinsinööriksi. V 1944 Heimbiirger perusti insinööritoimisto TERAn toimien sen johtajana vv 1944 1962. Samanaikaisesti hän toimi vv 1947 52 Oy Mercantile Ab:n koneosaston myynti-insinöörinä ja vuodesta 1955 uudelleen Puolustuslaitoksen palveluksessa Pääesikunnan viestiosastossa radioinsinöörinä, sotatalousosastossa teollisuus- ja rannikkotykistötoimistossa toimistoinsinöörinä aina vuoteen 1971, jolloin hän siirtyi eläkkeelle. Heimbiirger ylennettiin insinööriluutnantiksi v 1942, insinöörikapteeniksi v 1955, insinööriesiupseerikurssin käytyään insinöörimajuriksi v 1960 ja insinöörieverstiluutnantiksi v 1965. Hänelle on myönnetty VR 3, VR 4, Mm 1939 1940 ja Mm 1941 1945. Heimbiirger tunnettiin tarmokkaana, aloite- ja toimeenpanokykyisenä ja erinomaisen asiantuntemuksen omaavana suunnitteluinsinöörinä Puolustusvoimissa. Hänen työnään Boris Heimbiirger 7. 5. 1907-16. 8. 1978 syntyi ilmavalvonnan viestitysjärjestelmä kalustoineen vv 1958 63, sen jälkeen merivalvonnan viestitysjärjestelmä kalustoineen, useat eriasteiset johtokeskukset, Rannikkotykistökoulun opetushalli koulutuslaitteineen ja moni muu teknillistä suunnittelua vaatinut kohde. Heimbiirger tunnettiin myös ansioituneena kielimiehenä. Valan tehneenä kielenkääntäjänä suomen, ruotsin, saksan, englannin ja venäjän kielissä hän laati viisikielisen Radiosanaston, Tekniikan Sanaston venäjänkielisen osan sekä useita teknillisjuridisia käännöksiä sähkö-, kone-, laiva- ja radioteollisuudelle, sotakorvausteollisuudelle ja Sotevalle. Kirjalliseen toimeliaisuuteen kuuluivat myös Akkuhuollon käsikirja ja monet puolustusvoimien viestikaluston ohjekirjat. Puolustusvoimille suoritetuista erityisistä palveluksista ja suuriarvoisesta kehitystyöstä Heimbiirgerille myönnettiin 4. 6. 1978 uusi sotilasansiomitali. evl O Vehmas SUOMENLINNAN RANNIKKOTYKISTÖ RYKMENTTI Kesä- ja syyskausi on rykmentissä sujunut tavanomaistakin tavanomaisemmissa merkeissä. Loppuvuonna yritetään sitten pitää rästiinjääneitä. "kesälomia"... Koulutuspuolella on sotahistoriaan viety mm. rannikkopatteriston kertausharjoitus Loviisan saaristoalueella, johtohenkilöstön vastaava harjoitus Helsingin edustalla, tavanomaiset ampumaleirit sekä rutiininomaiset muut koulutustapahtumat. Näistä olemme selvinneet kunnialla kuten myös lukuisista (tai lähes lukemattomista) kenraalitason tarkastuksista. Henkilöstöstä on otettu irti mahtavia työsuoritteita, mutta onpa venyvyydessäkin löytynyt. Palvelukseen tulleille ei ole tarvinnut etsiä tehtäviä ja hakemuksien pino odottaa vapautuvia va-vakansseja. Kadettikoulusta ja Päällystöopistosta tulossa oleville "omillemme" on niinikään kynnettävää sarkaa tiedossa. Henkilöstöpuolen ylimmillä portailla on tapahtunut muutoksia. Edesmenneen komentajamme työn jatkajaksi määrätty everstiluutnantti Olavi Vehmas on 07. 11. alkaen ottanut rykmenttiä johtoonsa. Sijaisena toiminut evl J A Niska luovutti lippurykmentin muodollisestikin uudelle komentajallemme 10. 11. Santahaminassa järjestetyssä katselmustilaisuudessa. Rykmentin henkilökunta toivottaa evl Vehmaksen tervetulleeksi toivottaen myös menestystä vaativan tehtävän hoitamisessa. Teknillisen toimiston päällikkyys vaihtui 30. 11., jolloin komentajantehtäviin siirtyvä majuri "Vede" Nurmi luovutti muhkean järjestelmänsä majuri R Laakson hoteisiin. "Rauskin" toivomme tervetulleeksi "tvälläreiden" työtä pelkäämättömään joukkoon. Pidähän pelit ja vehkeet kunnossa! Palaamme rykmentin henkilöasioihin vuoden tilinpäätöksen yhteydessä alkukesän numerossa. Uuteen vuoteen lippurykmentti siirtyy tietoisena monista uusista velvoitteista. Määrätietoisesti on paneuduttu uusien haasteiden (MARO, koulutusjärjestelyt jne.) ottamiseksi "hohtimiin" arvomme mukaisella tavalla. Toivomme kaikille rannikonpuolustajille menestystä RT ON TERÄSTÄ vuodelle 1979 kehoituksella: "Seuratkaa lippua"! Heikki Niska KOTKAN RANNIKKOPATTERISTO Syksy patteristossa on kulunut kertausharjoitus- ja leiritapahtumien merkeissä joskin syysleiri pidettiin totuttua aikaisemmin elokuussa. Sotilaskoti- ja Rannikkosotilaskotisisaret värittivät saariston elämää pitämällä Kaakkois-Suomen sotilaskotisisarpäivät Rankin linnakkeella 1. 10. Alokaskoulutus on työllistänyt Kirkonmaan linnakkeen. Koulutustulos nähtiin osin 6. 12. Lappeenrannassa valtakunnallisessa paraatissa. Syksyn saapuessa vaihdettiin koulutustoimiston päällikön tehtävät, kun Heikki Kiviranta lähti esiupseerikurssille ja Leo Vehkomäki palasi Siinailta. Lasse Poromaa päättää syksyn henkilötapahtumat RT ON TERÄSTÄ 22 23

TYÖNANTAJANA JA KOULUTTAJANA Rannikkotykistö on omaleimainen, teknisesti pitkälle varustettu ja nopeasti kehittyvä aselaji. Itsenäiset toimintayksiköt ja tehtävät asettavat sekä ihmiselle että tekniikalle ankarat vaatimukset. Siksi sekä ihminen että tekniikka ovat avainasemassa rannikkotykistössä. Rannikkotykistö tarjoaa eriasteisen koulutuksen saaneille henkilöille monipuolisen tehtäväkentän. Jo ennen asevelvollisuutta kannattaa ottaa selkoa rannikkotykistön tarjoamista mahdollisuuksista. Varusmiespalvelu rannikkotykistössä antaa kuvan mahdollisesta tulevasta ammatista. Rannikkotykistö tarvitsee ennen kaikkea tekniikasta ja koulutustehtävistä kiinnostuneita ja erikoisiin olosuhteisiin sopeutuvia henkilöitä. Rannikkotykistö tarjoaa vaihtelevaa toimintaa saaristossa ja mantereella, koulutustehtävissä ja tekniikan parissa, laivoilla ja veneissä, tutka-asemilla ja pääaseistuksen - raskaiden rannikkotykkien parissa. Koulutus ammattiin ja valittuun toimialaan tapahtuu täydellä palkalla. Koulutus takaa varman ja suhdanteista riippumattoman työn sekä linnakkeilla palveltaessa yleensä ajanmukaisen ja halpavuokraisen asunnon. Rannikkotykistöön voi hakeutua Kotkassa, Helsingissä, Hangossa, Turussa, Korppoossa, Uudessakaupungissa ja Vaasassa. Tarvittavat tiedot avoimista toimista, palkoista, erikoistumismahdollisuuksista jne saat lähimmästä työvoimatoimistosta tai sotilaspiiristä - ja rannikkotykistön joukko-osastoista. Rannikkotykistö on omaleimainen elämänmuoto. RT ON TERÄSTÄ JA TEKNIIKKAA siirtymällä TurRtR:n riveihin 11. 12. Lähestyvän joulun myötä toivotamme Rauhaisaa Joulua rannikonpuolustajille täältä Ahvenkosken itäpuolelta. HANGON RANNIKKOPATTERISTO Syksy on ollut vilkasta toiminnan aikaa. Patteriston audovisuaalista diaesittelysarjaa on esitetty kertausharjoituksissa ja lukuisissa muissa tilaisuuksissa. Esittely on kapt M Rannan käsialaa ja se on saavuttanut suuren suosion kaikkialla. Uusia asuintaloja Hangossa on asutettu niiden valmistumisen myötä. RAuK vastaanotti korkeantason savusaunavierailun päätteeksi Tervakoski-maljan kiertopalkinnoksi oppilaiden sotilastaitokilpailuun. Upseerikerhon pikkujoulu vietettiin alta pois jo 11. 11. Näin luotiin edellytykset osallistumiselle kaikkiin muihin "firmajuhliin". Koko syksy on mennyt automaation erikoisuuksien harjoitteluun puhelinliikenteessä. Liipasinsormi turtana on kierretty valintalevyä. Rt-kadetit kävivät viettelyksistä vapaaksi karsitulla lyhennetyllä vierailulla patteristossa. Yhdeksän silmäparia tähyili Russarön tornista läpi yön pimeyteen, jonne Hankoniemen Silmä tuikki säteitään. Hangossa vilkkuivat NEON-valot. RtUY:n 45. vuosikokous pidettiin Printal OY:n aerosolipurkkitehtaassa. Rt-suihkepurkitkin tultaneen aikanaan täällä valmistamaan mikäli teräsprojektiryhmä asian hyväksi näkee. Ilta-ateria nautittiin Upseerikerholla 57 :n miehen voimalla. Yleinen tyytyväisyys näytti vallitsevan kaikkien keskuudessa. Peruskoulutuskausi Säkylässä päättyy 8. 12., jolloin patteristossa päästään jälleen merkittävään koulutuksen kulminaatiopisteeseen. Asetettuja koulutustavoitteita voidaan tarkastella uudelta pohjalta. Ensilumi satoi 27. 11. ja vaikuttaa pysyvän. Patteristo kiittää vanhasta ja kuluneesta ja toivottaa kaikille rannikonpuolustajille Rauhallista Joulua ja onnellista Uutta Vuotta 1979. Henkilöasiat: Eläkkeelle sotmest V L Huttunen 1. 11. 1978, sotmest H V U Voutilainen 1. 9. 1978, sotmest K M Hurri 1. 7. 1978. Kapt S Tiusanen jatkaa Siinailla vielä 3 kk vuoden päälle "supamajurina". Päällystöopistosta t ulee 8 toimiupseeria takaisin tammikuussa ja uudet 8 aloittavat. Kadettikoulusta odotellaan keväällä 2 luutnanttia. Majuri R Laakso SlRtR:iin 1. 12. 1978. Kapteenit T Virkki, A Vapaavuori ja M Ranta Meri- SK:ssa esiupseerikurssilla 18. 9. 1978 12. 4. 1979. Patteristossa on avoinna muutamia toimiupseeri 5. ja 6. luokan toimia. Ottakaapa yhteyttä yliv S Hämäläiseen puh. 911-83411/302. Kapteeni V K A Lange VAASAN RANNIKKOPATTERISTO Vuosi 1978 on ollut patteristolle erittäin työntäyteinen erilaisine leiri- ja kertausharjoituksineen. Esityksiimme niin Rovaniemellä kuin rannikkotykistön kilpailuammuntojen toiseen sijaan voimme olla tyytyväisiä ottaen huomioon ankarat koulutukseen vaikuttaneet säästötoimenpiteet polttoaineen ja harjoituspäivärahojen kohdalla. Henkilöstötilanne on ollut hyvä eikä minkäänlaisia rekrytointivaikeuksia ole esiintynyt. Henkilöasioita: Ylennykset kapteeniksi ylil C-H Lanamäki 1. 9. 78, yliluutnantiksi Itn H Luukkonen 1. 4. 78, yliluutnantiksi Itn I Suoraniemi 1. 4. 78, luutnantiksi kad M Rautonen 22. 3. 78, vääpeliksi ylik J Niemi 1. 1. 78, v-kersantiksi v-alik E Hakkarainen 1. 2. 78, v-kersantiksi v-alik S Saarela 1. 2. 78 ja v-kersantiks iv-alik K Kojonen 4. 6. 78. Patteriston kantahenkilökunnan riveihin ovat astuneet: kers R Rautasaari 13. 1. 78, kers S Haka 18. 1. 78, kers M Hakomäki 18. 1. 78, vänr K Stenroos 6. 3. 78, kers H Härö 3. 4. 78, sottekn J Äijö 2. 5. 78, kers V Taipalus 25. 9. 78 ja kers H Ylikangas 25. 9. 78. 25

WF 3 M tuulitutka sotilaskäyttöön Tuulitutkajärjestelmä tuulen nopeuden, suunnan ja korkeuden sekä lämpötilan automaattiseen tarkkailuun. Radiosondin ja heijastimen automaattinen tutkaseuranta. 3 cm aaltopituus. Toimintaväli 200 cm - 150 km. Onnittelunne tai surunvalittelunne vie arvokkaalla tavalla perille SOTAINVALIDI - ADRESSI Erittäin edustavia ovat nahkakantiset ja kangaskantiset adressit, joita on useita värisävyjä. Adresseja saatte rahalaitoksista, kirja- ja paperikaupoista, osastoistamme kautta maan sekä suoraan meiltä. SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO Kukkasrahasto Kasarminkatu 34, 00130 13, puh. 669 008 U ftrömberg PL 118, SF-00101 10 puh. (90)550 045, teleks 122960 stre sf

Hyvän pakkauksen merkki GW6 ^jh,arinatkaliti-nuls<io Kalliolinnantie 14 Kaivopuisto - Puhelin 635 443 Auki joka arkipäivä paitsi maanantaisin, kello 9-15. Auki sunnuntaisin kello 11 16. HELSINGIN PUHELINYHDISTYS Oy G.W. Sohlberg Ab Pakkausteollisuus Työnjohtajankatu 1 00810 81 puh. 90-780 400 Telex 12-1526 # Keittiökalusteet # Parketit HENKILÖAUTOJEN # Sisustuslevyt PELTI- JA # Paneelit KORINOSIA # Sahatavarat Suoritamme rakennuslevyjen MÄÄRÄMITTASAHAUSTA Tulkaa tutustumaan näyttelyymme Avoinna myös lauantaisin 9 13. Edullisesti n. 100 autotyyppiin. Myös moottorin osia MB 220 D. Puh. 322100, 322104. Kirkkonummen Puh. asemalla 2987161 Puupiste RT0-TU0NTI OY 29

O OLYMPIA kauppiaat jo Kesko Oy Maahantuoja: KONTTORI KONEITA saneluun kopiointiin kirjoittamiseen laskemiseen tietojen käsittelyyn SIVENIN KONELIIKE OY Höyläämötie 3, 00380 38, puh. 558 671 Jälleenmyyjiä kautta maan. SINUNKIN VERESI VOI PELASTAA IHMISHENGEN ^1 LIITY JO TÄNÄÄN VERIPALVELUUN Seitsemää m m pämttäm! Maatila lista, torusta tai Helsingistä. Ja aina edullisesti Naantali Kapellskär 45,- Autopaikka 45,- hyttipaikat 25 45,- Lähdöt: klo 10.00, 13.00, 22.00, 23.00 Turku Tukholma 65,- Autopaikka 65,- hyttipaikat 25 65,- Lähdöt: klo 10.30, 21.30 Tukholma 80,- Autopaikka 80,- hyttipaikat 45 80,- Lähtö: joka ilta klo 18.00 Ota yhteys matkatoimistoosi, josta saat myös tietoja edullisista yhdistelmälipuista (21 paikkakunnalta), risteilyistä ja hotellipaketeista. Ja muista: henkilöauto ilmaiseksi Naantalista, mikäli auton mukana seuraa kaksi täyden lippuhinnan maksavaa matkustajaa. V1KINGLINJA Edullisin sinulle ja autolle. 90-607 088, Mannerheimintie 14 921-306 700 Turku, Linnansatama, Satamakatu 1 921-751 919 Naantali, Ruotsinsatama 931-110511 Tampere, Kuninkaankatu 17 31

Hyvää Joulua rannikkomme puolustajille A. Ahlström Osakeyhtiö Aleksia Huoneistomarkkinointi Oy o s a k e y h t i ö Kokkola n i Arpajaisyhdistys r.y. Auraprint Oy Turku k o n e p a j a Oy Blomberg Ab Hamina EFFOÄF SUOMEN HÖYRYLAIVA OSAKEYHTIÖ Oy Elopak Ab Eloranta Osakeyhtiö Kuopio Etelä-Pohjanmaan Voima Oy Vaasa Farmos-Yhtymä Oy tutkittua suomalaista Turku Hacklin-Yhtiöt Pori Hangon Kaupunki Keskusosuusliike Hankkija Hedelmäjalostus Oy Joutseno-Pulp Osakeyhtiö Lohjan tehtaat Karjakunta Karjakunta Pohjanmaan aluekonttori Vaasa 32 Kotkan Kaupunki Oy Kvartto Ab Oy Lahden Polttimo Ab Lahti Lappeenrannan Kaupunki LASSILA & TIKANOJA OSAKEYHTIÖ Veneveistämö Tuure Linström Kräkö Linnan Telakka Oy konepaja Turku Aug. Lipsanen Oy Pori Oy Lohja Ab Virkkala Lännen Tehtaat Oy Iso-Vimma Machinery Oy Oy Merikiito Ab Misa Oy Lappeenranta Huonekalutehdas Jouko Mäkinen Oy MACK FINN Jurva Myllykoski Oy Myllykoski Neste Oy Naantalin Jalostamo OMP-Yhtymä Oy Oulu Osuuskunta Anva Vaasa Oulun Aluesäästöpankki Oulu Oulun Rakennus Oy Oulu Ovako Oy PA-HU Oy Palace Hotel Pitkäpuu Oy Polar Rakennusosakeyhtiö Porahuolto Oy Tuusula Primo Oy Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy Turku Rakennusvalmiste Oy Forssa Oy Ral Ab Tapiola Rank Xerox Oy Rauman Kaupunki Rauma-Repola Oy Parkanon tehtaat Rauta- ja Konetarve Oy Oy Saab-Valmet Ab Uusikaupunki Leninkitehdas Salon Neulomo Salo Satahämeen Osuusteurastamo Karjaranta Pori Oy Silja Line Ab Turku Sporrong Oy Sunila Oy Kotka Oy Suomen Autoteollisuus Ab Oy Suomen Bofors Ab Suomen Merivakuutus Oy Oy Suomen Michelin Ab SEK OSUUSKAUPAT SOKOS Suomen Rakennusliikkeiden Liitto r.y. Suomen Teollisuuden Vartiointi Oy Turun Vartiokeskus Oy Turku J. W. Suominen Oy Nakkila Oy Tools Ab Espoo Turun Suomalainen Säästöpankki Turku Vaasa Oy Vaasa-lehti Vaasa Vaasan Moottori Oy Vaskiluoto Vaasan Osuuspankki Vaisala Oy Valtion Margariinitehdas Valtion Polttoainekeskus Vapo Jyväskylä Oy Wiik & Höglund Vaasa Wärtsilä Oy Turun Telakka Yhtyneet Kuvalehdet Oy Oy Yleinen Insinööritoimisto Ömsesidiga Försäkringsbolaget Svensk-Finland 33

Tiivistettyä energiaa! MIKÄ ON Maanpuolustuksen Tuki ry SUOMEN SOKERI OSAKEYHTIÖ Maanpuolustuksen Tuki Försvarsfrämjandet ry. on Suomen Reserviupseeriliiton ja Reservin Aliupseerien Liiton yhteinen tukijärjestö, jonka toiminta-alueena on koko maa. Se perustettiin v. 1951. VAASAN TEHDAS Vaasa O TARKOITUS Yhdistyksen tarkoituksena on tukea mainittuja liittoja sekä niiden jäsenyhdistyksiä niin aatteellisesti kuin aineellisestikin. Lisäksi so tukee mahdollisuuksiensa puitteissa muutakin toimintaa, jonka tarkoituksena on yleisen maanpuolustushengen ja -ajattelun kehittäminen koko kansamme keskuudessa. TOIMINNAN EDELLYTYS Yhdistys vetoaa kaikkiin maanpuolustushenkisiin teollisuus- ja liikeyrityksiin lahjoitusten saamiseksi tätä tärkeätä maanpuolustustyötä varten. Maan talouselämän myötämielinen suhtautuminen yhdistyksen varojenhankintaan onkin tukitoiminnan oleellinen edellytys. VAROJEN KERÄYSTOIMINTA Keräystoiminnan järjestäminen on yhdistyksen neuvoa-antavan valtuuskunnan tehtävänä lähinnä valtuuskunnan kunkin jäsenen omalla paikkakunnalla. Pyrkimyksenä on erityisesti saada vakiolahjoittajia, jotka ymmärtävät lahjoituksen säännöllisesti vuosittain lankeavaksi "maanpuolustuksen palovakuutusmaksuksi". Varsinaisen varojen keräämisen suorittaa yhdistyksen toimisto. MAANPUOLUSTUKSEN TUKI RY P. Hesperiankatu 15 A 00260 26 Puh. 440 471

Mika muurakennuslevykuin Gyproc on yhtä kestävä, yhtä helppo työstää, YJriä edullinen ja sopii niin moneen paikkaan? Gyproc-levy sopii myös kosteisiin tiloihin Gyproc-levy sopii hyvin kylpyhuoneisiinkin, sillä se on vankka liikkumaton alusta myös kosteiden tilojen pinnoitteille. Gyproc-levy on turvallinen Gyproc-levy ei pala, joten se ppii erinomaisesti pannuhuoneen autotallin seiniin ja kattoihin. Gyproc-levy ei myöskään sisällä ' yllisiä aineita. Gyproc-seinä on sileä ia sau maton eikä rajoita pinnoitteen valintaa Millään muulla rakennuslevyllä ei saa pysyvää saumatonta pintaa seiniin sekä kattoihin. Gyproc on hyvä alusta kai kille pinnoitteille - tapeteille, maalille, kaakelille yms. Pinta myös pysyy eheänä ja kauniina sillä Gyproc-levy ei elä Gyproc-levy on edullinen Gyproc on monella tavalla paras ratkaisu. Sen hankintahinta on edullinen. Erikoistyökaluja ei tarvita. Sen käyttöominaisuudet ovat parhaat. Levyn monikäyttöisyyden ansiosta kokonaishukka pienenee ja sehän on selvää säästöä. Lopputulos on kestävä, kaunis, sileä ja saumaton. Gyproc on myös erinomainen tuulensuojalevy Gyproc-levyihin kuuluu uusi 9 mm:n levy, joka on erikoisesti tarkoitettu ulkoseinään tuulensuojaksi. Gyproc-levyä on helppo työstää Levyn katkaisuun riittää tavallinen mattopuukko. Viilto toiselle puolelle, taitto ja levy on poikki. Helppoa, siistiä ja nopeaa. Loveukset ja reikien tekemiset sujuvat yhtä yksinkertaisesti. partek E S r a C lr työstettävyy- 1 W destään huolimatta Gyproc-levy kestää aivan yhtä hyvin kuin muutkin rakennuslevyt Muutamissa paikoissa jopa paljon paremmin. Kevyet esineet, kuten taulut, lamput jne. voidaan ripustaa x-koukulla suoraan Gyproclevyyn. Raskaat esineet on syytä kiinnittää suoraan runkoon tai käyttämällä erikoiskiinnikkeitä. PAJUISTEN KALKKIOT -PABGAS KAI.KAB KIRKKONUMMEN TEHTAAT Gyproc-levy kestää ja siihen on helppo kiinnittää. Gyproc-levy on käyttöominaisuuksiltaan I H paras rakennusa p u a levy. Helposta