Kohti hiilineutraalia kuntaa hanke MIKÄ HINKU? 3.7.2015 Päivi Ahvenainen Ympäristötoimen hallintopäällikkö Lohjan HINKU-koordinaattori
MIKÄ HINKU? Mikä on HINKU-hanke, mitkä ovat sen tavoitteet? Miten HINKU-hankkeen tavoitteita on saavutettu? Miten HINKU-hanketta toteutetaan Lohjalla? Mitä ovat lohjalaiset HINKU-teot? Mitä on alueellinen ja valtakunnallinen HINKUyhteistyö? Mistä löytyy lisätietoa?
HINKU- toimintasuunnitelma Energiatehokkuuden parantaminen ja energian säästäminen Kunnan, asukkaiden ja yritysten yhteistyö on välttämätöntä kunnan oma osuus energiankäytöstä on vain n.10 % Uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiatuotanto Energiayhtiöt, kuntalaiset, yritykset ja kunta toimijoina, kunta myös lupaviranomaisena ja muutoksen käynnistäjänä Materiaalitehokkuuden parantaminen Materiaalisäästöt, uusien tuotteiden kehittäminen
HINKU on yhteistyötä! Kuntalaiset, elinkeinoelämä, kunnan eri toimialat ja asiantuntijat toimivat yhteistyössä. Edistetään alueellista hyvinvointia ja yhteistyötä Saavutetaan merkittäviä päästövähennyksiä kotitalouksissa, yrityksissä ja kunnan toiminnassa Luodaan kilpailukykyä ja lisätään liiketoimintamahdollisuuksia Kehitetään alueen cleantech-osaamista Tiivistetään yhteistyötä kuntien ja elinkeinoelämän välillä
HINKU - Kohti hiilineutraalia kuntaa! Päätavoitteena kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 % vuoteen 2030 mennessä Välitavoitteina kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vähintään 15 % vuoteen 2016 mennessä ja vähintään 30 % vuoteen 2020 mennessä Toiminta-alueena koko kunta, vertailuvuosi 2007
HINKU-kunnat HINKU-kuntia on nyt 26 (tilanne 3.7.2015): Asikkala, Hanko, Ii, Ilomantsi, Inkoo, Kitee, Kuhmoinen, Laitila, Lappeenranta, Lieksa, Liperi, Lohja, Masku, Mynämäki, Nurmes, Padasjoki, Parikkala, Porvoo, Raasepori, Rauma, Rautjärvi, Ruokolahti, Siuntio, Tohmajärvi, Uusikaupunki, Valtimo HINKU-kuntien yhteenlaskettu asukasluku on liki 400 000.
7
HINKU ja Länsi-Uusimaa Hanko, Lohja, Raasepori ja Siuntio HINKU-kuntia vuoden 2013 alusta, Inkoo liittynyt mukaan 2015 Kuntien energiaratkaisut keskeisiä Raaseporissa Karjaan, Pohjan ja Tammisaaren kuntakeskukset lämpiävät biopolttoaineilla. Lohjalla uusi biolämpölaitos Hangossa kaukolämpöä tuotetaan hakkeella. jne. Yhteiset tavoitteet ja tiivis alueellinen yhteistyö niiden saavuttamiseksi! Tiedotusyhteistyö, koordinaattoriyhteistyö, tärkeässä roolissa Novago Yrityskehitys Oy
Kasvihuonekaasupäästöt Länsi-Uudenmaan HINKU-kunnissa 2007-2012 CO2e-päästöt (kt/a) 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0-34 % - 28 % - 23 % 2007 2012 Hanko Lohja Raasepori Siuntio HINKU-kuntien keskimääräinen päästövähennys vastaavana aikana 19 % - 12 %
Lohjan kasvihuonekaasupäästöt pääsektoreittain 2007-2012 180 CO2e-päästöt (kt/a) 160 140 120 100 80 60-60 % - 19 % 2007 2012-2 % 40 20 0 Fossiiliset polttoaineet - 15 % - 9 % Sähkö Jätehuolto Maatalous Liikenne
Länsi-Uudenmaan kuntien kasvihuonekaasupäästöt 2007 2012, fossiiliset polttoaineet 180 CO2e-päästöt (kt/a) 160 140 120 100 80 60 40-36 % - 60 % - 39 % 2007 2012 20 0 Hanko Lohja Raasepori Siuntio - 22 %
Länsi-Uudenmaan kuntien kasvihuonekaasupäästöt 2007 2012, sähkö 140 CO2e-päästöt (kt/a) 120 100 80 60 40-19 % - 18 % 2007 2012 20-38 % - 13 % 0 Hanko Lohja Raasepori Siuntio
Lohjan HINKU-työryhmä Hallinto ja koordinaatio, pj, ympäristötoimen hallintopäällikkö Päivi Ahvenainen Ympäristötoimi, ympäristöjohtaja Pekka Puistosalo Tekninen toimi, tekninen johtaja Jussi Savela Kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Anitta Ojanen Energiantuotanto, toimitusjohtaja Markus Tamminen, Loher Oy Vuokra-asunnot, toimitusjohtaja Veli Haukka, Lohjan Vuokra-asunnot Oy Kunnallistekniikka, katupäällikkö Seppo Lötjönen Vesihuolto, vesihuoltopäällikkö Jorma Lehtonen Hankinnat, talousjohtaja Henri Partanen Ympäristönsuojelu, ympäristöpäällikkö Risto Murto, vs. Auli Kokkonen Sivistystoimi, tukipalvelupäällikkö Juha Lemberg Perusturva, hallintosihteeri Katja Erätuli-Keskinen Rakennusvalvonta, johtava rakennustarkastaja Paula Mäenpää Ara-tuet, teknisen toimen hallintopäällikkö Raija Rönkä-Nieminen Joukkoliikenne, henkilöliikennelogistikko Tapio Heinonen Tiedottaminen, hallintojohtaja Hanna-Maria Grandell Strategiatyö, kehittämisjohtaja Eero Soinio Elinkeinopolitiikka, Novago Yrityskehitys Oy, ohjelmajohtaja Erja Vaarala Yritysyhteistyö, Novago Yrityskehitys Oy, energia-asiantuntija Markku Nordström
Energiantuotanto Lohjan biolämpölaitos on otettu käyttöön 2012. Aluekaukolämpölaitosten polttoaineratkaisuja on uudistettu. Uusiutuvan energian osuus on jatkuvasti kasvanut. Raskasta polttoöljyä on korvattu biopolttoaineilla. Loher on luopumassa kokonaan raskaasta polttoöljystä vuoteen 2018 mennessä. Kaukolämpöverkostoa on laajennettu. Roution alue kaukolämpöön 2013 Biopolttoaineen hankinnan hiilijalanjälkeä on pienennetty. Biolämpölaitoksen polttoaineena käytettävä hake saadaan samalta tontilta. Savukaasupesureita on otettu käyttöön.
HINKU-mappi: Lohjan biolämpölaitos Biokattilalaitos kaukolämmön ja teollisuushöyryn tuotantoon, investointikulut 17 Me Toteutunut päästövähennys 40 000 000 kgco 2 e/a, vastaa noin puolta koko Lohjan liikenteen päästöistä Fossiilisten polttoaineiden osuus kaukolämmön tuotannossa 75 % -> 20 % Raskas polttoöljy on korvattu lähes kokonaan maakaasulla. Kuukauden HINKU-teko toukokuussa 2013! https://wwwp5.ymparisto.fi/hinku/kohteet/tiedot.aspx?id=211
Kiinteistöt Uudis- ja peruskorjaushankkeissa suositaan uusiutuvia energiamuotoja ja toteutetaan energiatehokkaita ratkaisuja. Kiinteistökohtainen energiankulutuksen seuranta (lämpö, sähkö, vesi) Ilmanvaihtokoneiden käyntiaika- ja tehomuutokset Sisälämpötilamuutokset Esimerkkejä 2008-2013: Jäähalli (sähkö -13 %, kaukolämpö - 30 %), Neidonkeidas (sähkö -20 %), Tennari (sähkö -17 %, kaukolämpö -38 %) Lohjan vuokra-asunnot Oy: lämmönsäästölaitteistot, vedensäästövälineet, patteritermostaatit
Jäähallin energiankulutus v. 2008-2013 Sähkönkulutus on vähentynyt 13 %, arvio vuoden 2014 lopussa 19 %. Kaukolämmön kulutus on vähentynyt 30 % (sääkorjattu lukema). Optimaalinen jään paksuus ja lämpötila, lauhdelämmön hyödyntäminen hallin lämmityksessä, ilmanvaihtokoneen uudistaminen, valaistus led-valoin
Neidonkeitaan energiankulutus v. 2008-2013 Sähkönkulutus on vähentynyt 20 %. Kaukolämmön kulutus on pysynyt suurin piirtein samana, lauhdelämmön lisähyödyntämistä ja lämpimän käyttöveden kulutuksen vähentämismahdollisuuksia selvitellään. Saunojen ja valojen aikaohjelmien säätäminen käytön mukaan, ilmanvaihtokoneiden optimaalinen toiminta
Tennarin energiankulutus v. 2008-2013 Sähkönkulutus on vähentynyt 16,5 %. Kaukolämmön kulutus on vähentynyt 38 % (sääkorjattu lukema). Kiinteistöautomaation uusiminen, aikaohjelmien, ilmastoinnin ja lämpötilojen säätäminen tarkasti hallin käytön mukaan HUOM! Energiankulutus on vähentynyt, vaikka v. 2010 tuli hallitilaa lukionsalin verran lisää.
HINKU-mappi: Ojamon koulun iv-remontti Ojamon koulun (rv 1977) ilmanvaihtojärjestelmä uudistettiin v. 2012 2013. Rakennuksen energiatehokkuus ja sisäilman laatu paranivat oleellisesti. Toteutunut päästövähennys 200 000 kgco 2 e/a Energiankulutuksen arvioitu vähenemä 40-55 %, vuotuinen säästö 50 000 70 000 e. https://wwwp5.ymparisto.fi/hinku/kohteet/tiedot.aspx?id=264
HINKU-mappi: Kisakallion urheiluopisto Kisakallion urheiluopisto on lämmennyt järvilämmöllä v. 2008 lähtien. Lohjanjärvestä saadaan sekä lämmitys- että jäähdytysenergiaa. Toteutunut päästövähennys 350 000 kgco 2 e/a Järjestelmä on ylittänyt odotukset, on saavutettu merkittäviä säästöjä ja päästövähennyksiä! https://wwwp5.ymparisto.fi/hinku/kohteet/tiedot.aspx?id=265
Kaavoitus Energia-asiat ja vaikutusten arviointi ovat mukana kaikissa kaavahankkeissa. Kilpailutuksissa on käytetty energia-asiantuntijaa. Maankäytön kehityskuvan ja rakennemallin valmistelussa on huomioitu HINKU-tavoitteet. On alustavasti selvitetty mm. Paloniemen ja Hiidensalmen alueiden soveltuvuutta kokeilualueiksi innovatiivisille ympäristöja ilmastoratkaisuille.
Kunnallistekniikka Kevyen liikenteen edistäminen, erillinen selvitys laadittu. Katuvalaistus: sammutukset, vaihdot, uusiminen: lampputyypin vaihtaminen elohopeasta suurpainenatriumiin, 350 kpl / v, vuotuinen energiansäästö 52 500 kwh
Vesihuolto Energiatehokkaat ratkaisut, hukkalämmön hyödyntäminen Pumppaamojen käytön optimaalisuus: vuotovesien vähentäminen, siirtyminen kaukolämpöön, kompressorin ja öljykattilan vaihtaminen
Ympäristönsuojelu Ympäristönäkökulman edistäminen, päästövaikutuksen määrääminen viranomaislupapäätöksissä ja määräyksissä Asukasnäkökulma kehityshankkeissa HINKU-hankkeen esilletuominen mm. ympäristöklusterissa ja muussa kuntayhteistyössä
Rakennusvalvonta Jatkuva seuranta ja tiedottaminen mm. uusiutuvan energian vaihtoehdoista, passiivisen energian hyödyntämismahdollisuuksista, matalaenergiarakentamisesta, energiatodistuksista, aluelämpöjärjestelmistä Osallistuminen yleisötilaisuuksiin: esim. maalämpö, aurinkoenergia
Sivistystoimi Ympäristönäkökulman edistäminen, ekologinen kasvatus, Vihreä lippu ohjelma HINKU-hankkeen ja hiilijalanjälki-käsitteen esilletuonti opetuksessa, oppilaiden osallisuus tavoitteiden määrittelyyn ja toteuttamiseen Kasvatuksen ja opetuksen toimenpidesuunnitelman päivittäminen Energiatehokkuuskasvatus on osa opetusohjelmaa
Elinkeinopolitiikka Kaupungin ja yritysten verkostoitumisen edistäminen Ympäristöteknologiayritysten sijoittumisen edistäminen Päästötarkastelu yritysmarkkinoinnissa ja neuvonnassa Merkittävien kohteiden päästölaskennan edesauttaminen mahdollisuuksien mukaan -> Välke-hankkeen työntekijä energia-asiantuntija Markku Nordström
Joukkoliikenne Tehtyjen muutosten kartoitus ja uudet suunnitelmat Vaikutusten arviointi Liikennöintiratkaisut ovat oleellinen osa alueen ilmastoystävällistä kokonaisuutta.
HINKU-mappi: kesämetro Pikkubussilla v. 2013 kesäkuukausien ajan liikennöinyt Kesämetro-linja täydensi normaalia joukkoliikennettä. Linjalla katettiin useita lohjalaisia harrastus- ja tapahtumapaikkoja. Hanke ei saanut jatkoa, mutta on hyvä esimerkki innovatiivisesta joukkoliikenneratkaisusta. https://wwwp5.ymparisto.fi/hinku/kohteet/tiedot.aspx?id=263
Hankinnat Ympäristönäkökulman huomioiminen kaikissa hankinnoissa Lohjan kaupungin hankintaohjeet v. 2011: Hankinnoissa on huomioitava mahdollisuuksien mukaan tuotteiden ja niiden pakkausmateriaalien ympäristövaikutukset ja kuormitukset sekä kierrätysmahdollisuudet tavaran tai rakennusmateriaalin koko elinkaari huomioiden. Ympäristö- ja logistiset kriteerit on huomioitava hankintoja valmisteltaessa Lohjan kaupungin ilmasto-ohjelma huomioiden. Valtioneuvoston periaatepäätös kestävien valintojen edistämisestä julkisissa hankinnoissa (2009) Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeita energiatehokkuuden huomioon ottamiseksi julkisissa hankinnoissa (2008) Ympäristöministeriön Kestävät julkiset hankinnat, julkinen sektori kestävien hankintojen edelläkävijä (2009)
Tiedottaminen ja strategiatyö Tavoitteena HINKU-hankkeen näkyvyys kunnan tiloissa ja tiedotusaineistossa Kaupungin kotisivuilla erillinen HINKU-osio Länsi-Uudenmaan kuntien yhteiset tilaisuudet > yhteinen tiedottaminen HINKU-hanke on osa Lohjan kaupungin kasvustrategiaa: strategian kärki 4: Laadukas ympäristö
Valtakunnallinen yhteistyö Lohjan kaupunki on HINKU-kuntana aktiivisesti mukana valtakunnallisessa yhteistyössä ja HINKU-foorumin toiminnassa. Mm. Cleantech-hankintoja edistävä hanke (Tekes) Hankkeen tavoitteena on edistää innovatiivisten cleantech hankintojen toteutumista ja vahvistaa niiden markkinoita. Hankkeessa tutkitaan julkisten hankintojen valmisteluun, kokemusten vaihtoon ja rahoitusjärjestelyihin liittyviä prosesseja, joilla edistetään tavanomaisia hankintoja ympäristöystävällisempien ratkaisujen syntyminen ja eteneminen toteutusvaiheeseen. Prosessien tueksi suunnitellaan ja toteutetaan tiedonhallintaratkaisu Cleantech-hankintamappi, jolla tavoitellaan innovatiivisia ja vähähiilisiä cleantech-ratkaisuja.
HINKU-hanke ja kuntalaiset Kuntalaisten toiminnalla on tärkeä merkitys! HINKU-hanke pyrkii tarjoamaan tietoa ja ohjausta ilmastoystävällisten valintojen tekemiseksi: arkipäivän valinnoilla on merkitystä! Kuntalaisille tarkoitetut tapahtumat ja infot ovat avainasemassa ja niitä pyritään järjestämään toiveiden ja mahdollisuuksien mukaan. Aurinkoenergia, maalämpö, kaasuautoilu ym.
HINKU-hankkeen väliarvio 2½ kokonaista toimintavuotta takana -> HINKU-hanke on vakiinnuttanut asemansa osana kaupungin toimintaa. Paljon toki vielä tehtävää: suuret haasteet tiedottamisessa ja hankkeen tavoitteiden konkretisoimisessa kuntalaisille ja alueen yrityksille. Myönteistä julkisuutta hankkeelle ja sen tavoitteille: HINKUsähköauto helmi-maaliskuun 2014 ajan Lohjan kaupungin eri toimintojen käytössä.
HINKU-sähköauto HINKU-sähköauto koekäytössä 02-03/2014 100 % sähköauto, yhdellä latauksella olosuhteista riippuen 80 150 km, huippunopeus 130 km/h Lohjalla käyttäjiä oli kaikilta toimialoilta ja kokemukset olivat erinomaisia!
Lisätietoa HINKU-hankkeesta Valtakunnallinen sivusto www.hinku-foorumi.fi Ilmastotekoihin voi tutustua HINKUmappi-verkkopalvelussa osoitteessa www.ymparisto.fi/hinkumappi (linkki myös Hinku-foorumin sivuilta) Lohjan kaupungin HINKU-sivut www.lohja.fi HINKU-koordinaattori Päivi Ahvenainen, p. 044 374 1406, paivi.ahvenainen@lohja.fi
Kiitos! Päivi Ahvenainen paivi.ahvenainen@lohja.fi