Mikkeli - Arkistokaupunki http://www.arkisto.fi/fi/mikkelin-maakunta-arkisto/ http://www.elka.fi 2 http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/dimiko.html 1
Digitaalisen ajan historia Mikkelin Ammattikorkeakoulu on toiminut digitaalisen tiedonhallinnan alueella 1990-luvun lopulta Ohjelmakaudella 2000-2006 toteutettiin Informaatio- ja mediatekniikan hankekokonaisuus, jossa rakennettiin tilat ja hankittiin laboratoriotason perusratkaisut Ohjelmakaudella 2007-2013 Sähköisten palveluiden projekteissa aihealueena on nyt video ja 3D-tiedonhallinta Hankkeilla ja maksullisen palvelutoiminnan kautta kehitettiin kansallisesti merkittävä toimintakeskus, joka tarjoaa palveluja opetusympäristöön, kunnille, kansalaisyhteiskunnalle ja yrityksille. Maksullisen toiminnan perusta on tehnyt mahdolliseksi muistiorganisaatioille ja koulutukselle tehtävän kustannustehokkaan palvelun 3 Mamk:n arkiston AV-asiakkaita Espoon, Tampereen ja Turun kaupungit: Kaupunginarkistojen äänitteet ja liikkuva kuva Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto (Elka): ElkaD AV-arkisto UPM-Kymmene: valokuva-arkisto Marttaliitto Valokuva ja perinnetietoarkisto Image Audiovisual Videoarkisto 4 2
Mamk:n digitointiasiakkaita Espoon, Tampereen ja Turun kaupunginarkistot Svenska Litteratursällskapet Yksityiset keskusarkistot Elka Marttaliitto UPM Kymmene Nordisk Film Viva3 projektissa Image Audiovisual, Kansallinan Audiovisuaalinen arkisto ja MTV3 Kymmeniä yksityishenkilöitä ja organisaatioita 5 Taustatietoa Maailmassa 7 miljardia videonauhaa odottaa digitointia Teollinen, robotiikkaan perustuva prosessi toteutettu LOC:ssa Digitization Factory ratkaisuja harvoja, pohjoismaissa Ångessa Videon digitointi soveltuu huonosti omaan toteutukseen Halvat ratkaisut eivät tuota arkistotasoa Elokuvien jakelun muutos: osaaminen ja laitteet vanhenevat Filmi säilyy, mutta sitä ei voi jaella verkossa ilman digitointia Liikkuva kuva on kaikkein kiinnostavinta arkistoaineistoa jo televisiosukupolvelle vrt. YLEn Elävä arkisto saati YouTubeilijoille Tehokkaan digitointiyksikön tarve on kiistaton Mamk käyttänyt varoja digitointi-, tallennus- ja järjestelmäpalvelujen kehittämiseen miljoonia euroja 3
Kyselyjen tuloksia Kysely muistiorganisaatioille, yrityksille 2008/2009 vaihteessa AV-tuotantoyhtiöitä, järjestöjä, yrityksiä, tutkimuslaitoksia, museoita, kunnan- ja kaupunginarkistoja ja kunnallisia liikelaitoksia ja arkistoja Kyselyn pohjalta näissä organisaatioissa 75 000 tuntia videota Yhteenvetona voi sanoa että Suomessa on vähintään 150 000 tuntia videota, jolla olisi digitointitarve säilyttämisen vuoksi AV-alan yrityksiä yritysarkistokyselyssä 2009 syksyllä Puolet tarvitsee digitaalisten aineistojen säilytysratkaisun vuoden sisällä Liikkuva kuva projekteissa 1. projekti ElkaD, jossa kehitettiin menetelmät 2004-2006 Video (U-Matic, Betacam, Betamax, MII) ja 8 mm kaitafilmi Äänitteet Aineistojen jakelu eli Elkan sähköinen arkisto ElkaD 2. projekti Kunda 2005-2007 Toimintamalli kuntien AV-aineistojen digitointiin ja jakeluun 3. projekti Tapahtuma-akatemia 2006-2007 8 mm Etelä-Savoa 4. projekti Viva3 2008-2010 Videon prosessien kehittäminen teolliseen tuotantoon Aineistoarviot ja digitointikeskuksen kustannus-/tuottomalli 5. projekti Dark Digitoinnin ja arkistojen laitteistojen päivitys 4
Digitoinnin ongelmia - nauhat Nauhojen heikko fysikaalis-kemiallinen kunto, erityisesti U-Matic Vaatii puhdistuslaitteen, ehkä paistamisen Mekaaniset ongelmat kaseteissa Nauhurit vanhoja, huonoja, vaativat huoltoa, jos sekään auttaa Laadun tarkkailu on tärkeää, puutteet ehkä vuosien päästä Apuna verifiointiohjelmisto ja laatukuvaajat Useiden formaattien tarve ja niiden hallinta Library of Congress MXF/MotionJPEG2000 Elokuvateollisuus: digitaalisen elokuvan frame JPEG2000 Sammasta yhtäaikaisesti 4-5 Prosessissa käytettävissä IT-laitteissa häiriöitä ja ohjelmistoissa bugeja Digitoinnin ongelmia - filmit Filmien säilytysolosuhteet harvoin optimaaliset, kadonneet värit Filmien katkeaminen Filmien äänitekniikan eri vaihtoehdot Ääniraitojen repeämät Filmin perforointiviat Laadun tarkkailu kuten nauhassa, mutta filmin kuljetus tarkempaa, kasetteja mutkikkaampaa Tarve editoida lopullinen koottu versio Värikorjaukset haalistuneille filmeille Useiden formaattien tarve ja niiden hallinta Yhteisen arkistoformaatin tarve 5
Filmien digitointi 8 mm kaitafilmi 16 mm kaitafilmi Saksalaisen MWA:n teknologia Aluksi MPEG 2 25/50 Mbit/s AVI 2009: Apple ympäristö MXF/MotionJPEG2000 Samma Solo Tutkitaan HD/2k/4k? 16&35 mm Videon digitointi - toistolaitteet Yleisimmät analogiset pro-formaatit U-matic Betacam MII (semi-pro), muita hankitaan Analogiset kuluttajaformaatit VHS, VHS C Betamax, Hi8 Digitaaliset formaatit Esim. DVCPro Mitä ei ole, pyritään hankkimaan, kyseessä on vain toistin 6
Videon digitointi vastaanotto Liitäntä vaikuttaa: Laatujärjestys: SDI, komponentti, S-video, komposiitti SDI-Matriisi käyttöönotossa Vastaanoton teknologiana lähes sama kuin filmissä Apple MacPro + Adobe CS4/Final Cut MacBookPro+Motu+Final Cut Samma Solo MXF/Motion JPEG2000 Pinnacle Liquid Chrome ja Edition Toimintamalli Kustannustehokas toiminta vaatii prosessin osien erottamista toisistaan Malli Ånge (SRF-> Memnon) 4 soitinta per henkilö, lisäksi manuaalinen laadunvalvonta kaikelle materiaalille Malli LOC robotiikka U-Matic ja Betacam-digitoinnissa Suomessa ei sellaista sitoutumista, että investointi (n. 1 milj.$) robotiikkaan kannattaisi En usko videon itse tekemiseen ääni voi olla toinen juttu Myös muistettava digitoinnin paradoksi: mitä huonompi alkuperäinen sitä enemmän bittejä tarvitaan Digitoinnin tulosten kannalta säilyttäminen on tärkeää Käytön kannalta tärkeää on joustavuus ja saatavuus 7
Digitoitu on vasta digitoitu Digitoidun aineiston säilytys Alkuperäiset LTO4 nauhoille nauharobotteihin ja Elkaan Nyt nauhapolitiikka 1 LTO4 WORM + 1 LTO4 + 1 LTO2 Käyttökopiot levyllä videosta Flash-versiot (H.264 tulossa) Jakelu ja aineiston hallinta Sovelluspalvelut aineiston ja metatiedon hallintaan Julkisuuden mukaan käytössä, esim. Elka Migraatiosuunnitelma, seuranta formaateille ja työkaluohjelmille Nauhojen tarkistus on-line 3-5 vuotta off-line 5 vuotta Tarvittaessa aineiston verifiointi Kopiot alustalta toiselle noin 10 vuoden välein LTO-teknikalla Mamk:n tallennus- ja digitointiympäristö 8
17 9