TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Suomen Kaukalopalloliitto ry LIITTOJEN MISSIO Liitto luo edellytykset seurojen harrastus- ja kilpailutoiminnalle kansallisesti ja kansainvälisesti. Liitto edistää yhdessä seurojen kanssa eri-ikäisten kaukalopallon ja ringeten harrastajien liikunnallisia ja terveellisiä elämäntapoja sekä mahdollisuuksia löytää elämyksiä yhtälailla vapaaehtoistoiminnasta kuin harrastus- ja kilpailutoiminnasta. Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun perin periaatteet sekä sukupuolten välinen tasa-arvo. Kaukalopallosta ja ringetestä tehdään haluttuja jääurheiluharrastuksia. Vuoden 2014 aikana aloitetaan liiton strategian rakentaminen. Vuonna 2014 Suomellle siirtyy Kansainvälisen Ringetteliiton (IRF:n) puheenjohtajuus, jolloin myös kansainvälisen liiton toimisto siirtyy Suomeen kotimaisen liiton tiloihin. LIITTOJEN ORGANISAATIO Jokaisessa liitossa on oma liittohallitus, joka käyttää päätösvaltaa ja vastaa juridisesti liiton toiminnasta aluetoiminta mukaan lukien. Ringetteliitto ry vastaa ringeten kilpailutoiminnasta, Kaukalopalloliitto ry vastaa kaukalopallon kilpailutoiminnasta sekä Suomen Kaukalopallo- ja Ringetteliitto ry vastaa hallinnosta, taloushallinnosta, viestinnästä sekä seuratoiminnan kehittämisestä. Liitoilla on yhteensä 6 työntekijää, joista 4 Helsingissä ja 1 Lappeenrannassa. Oulussa on lisäksi työntekijä oppisopimuskoulutuksen kautta. Ringetteliiton alueellisesta sarjatoiminnasta vastaa liiton 4 aluetta. Kaukalopalloliiton alueellisesta sarjatoiminnasta vastaavat jäsenet, jotka pääosin ovat aluejärjestöjä. Vuoden 2014 tavoitteena on edelleen yhdistää lajien aluetoimintaa, jotta päästään yhdenmukaiseen aluehallintojärjestelmään. Lajien välisellä alueyhteistyöllä pystyttäisiin vastaamaan valmennustoiminnan laadulliseen kehittämiseen, lajilevittämiseen, ringeten ja kaukalopallon ilosanoman viemiseen kouluihin ja päiväkoteihin sekä vapaaehtoistyön kuormittamisen vähenemiseen aluetasolla. Vastuuta samalla siirretään seuroihin. Liittojen toiminta on edelleen organisoitu toteutettavaksi toimialojen ja lajien kautta. Ringeten toimialat ovat harrasteliikunta, huippu-urheilu ja järjestö- ja seuratoiminta ja kaukalopallon toimialat ovat harrasteliikunta ja järjestö- ja seuratoiminta. LIITON TOIMINTAMALLIN TAVOITETILA 31.12.2014 MENNESSÄ Vuoden 2014 aikana puretaan molemmat kilpailutoiminnasta vastaavat lajiliitot, ja siirretään koko toiminta 31.12.2014 mennessä Suomen Kaukalopallo- ja Ringetteliitto ry:n alle. Liittohallitus - strateginen johto Toiminnanjohtaja operatiivinen johto taloushallinto viestintä ja materiaalituotanto kansainväliset sidosryhmäsuhteet kansainväliset tapahtumat Lajiryhmät lajikohtainen operatiivinen toiminta kansallisella tasolla
Alueet lajikohtainen operatiivinen toiminta alueellisella tasolla Toimihenkilöt operatiivinen toiminta valmennus ja koulutus huippu-urheilu (alue- ja maajoukkuetoiminta) kilpailutoiminnan kehittäminen lajikohtaisesti seuratoiminnan kehittäminen harrasteliikunnan kehittäminen aikuiset harrasteliikunnan kehittäminen lapset ja nuoret rekisterit ja muut hallintoa avustavat työt Päätöksenteko SKRL ry:n jäseniksi voidaan hyväksyä valtakunnalliset rekisteröidyt aatteelliset yhdistykset, joiden toiminnan pääasiallisena tarkoituksena on liikunnan ja urheilun edistäminen. Kevät- ja syyskokous Jäsenet (Seurat, alueet ja erotuomarikerhot) käyttävät SKRL ry:ssä ylintä päätösvaltaa joka vuosi pidettävissä kevät- ja syyskokouksissa. Näissä vuosikokouksissa valitaan erovuoroisuuden mukaan puheenjohtaja ja muut liitohallituksen jäsenet sekä hyväksytään toimintasuunnitelma, budjetti, vuosikertomus ja tilinpäätös. Jäsenellä, joka on hoitanut jäsenvelvoitteensa sääntöjen mukaisella tavalla, on käytössä yksi (1) ääni. Liittohallitus käyttää SKRL ry:n päätösvaltaa ja vastaa juridisesti liiton toiminnasta aluetoiminta mukaan lukien. Liittohallitus valmistelee ja esittelee kokouksissa päätettävät asiat ja vastaa päätösten toimeenpanosta. Liittohallituksen tehtävänä on liiton strategiatyö, talouden suunnittelu ja seuranta, toiminnan resursointi sekä toiminnan jatkuva seuranta ja arviointi. Liittohallitus määrittelee lajiryhmän vastuut ja velvollisuudet Lajikohtainen seurakokous SKRL:n sääntöjen mukaisissa kilpailulajeissa, kaukalopallossa ja ringetessä, on lajikohtainen vähintään joka vuosi järjestettävä seurakokous. Seurakokous valitsee keskuudestaan 3 lajiryhmän edustajaa. Seuralla, alueella ja erotuomarikerholla on osallistumisoikeus ilman äänioikeutta niiden kilpailulajien seurakokouksiin, joita heillä harrastetaan. Äänioikeus (1 ääni) seuralla/alueella/erotuomarikerholla on niiden lajien seurakokouksissa, joissa on ollut edellisenä kilpailukautena kilpailulisenssejä tai ovat osallistuneet lajin kilpailutoimintaan tai muuten todistaa lajin harrastamisen yhdistyksessä. Lisäksi äänioikeus seurakokouksissa edellyttää, että yhdistys on hoitanut jäsenvelvoitteensa sääntöjen mukaan. Lajiryhmät Lajiryhmän tehtävät Edistää ringette- ja kaukalopallotoimintaa lapsissa, nuorissa, aikuisissa, kilpailuja harrastepuolella sekä kansainvälisesti liiton vision ja strategian mukaisesti. Edistää, ohjata ja seurata ja arvioida lajin kehitystä maassamme. Valita tarpeelliset työryhmät lajin asioiden valmistelemista ja hoitamista varten talousarvion puitteissa. Kutsua koolle lajin seurakokoukset, valmistella niille esitettävät asiat ja toimeenpanna kokousten päätökset. 2
Laatia lajin toimintasuunnitelma, talousarvio ja toimintakertomus liittohallituksen hyväksyttäväksi. Valvoa toiminta ja talousarvion toteutumista Päättää lajin peli-, kilpailu- ja rangaistussäännöt Päättää lajin kotimaisesta kilpailukalenterista Edistää liiton lajien keskinäistä yhteistyötä Edistää aktiivisesti lajin ja eri yhteisöjen välistä yhteistyötä Esittää lajiedustajat lajin kansainvälisiin kokouksiin Valmistella kansainvälisten kilpailujen anomukset hallituksen päätettäväksi Lajiryhmän kokoonpano Työryhmät Tehtävät Lajikohtainen seurakokous valitsee 3 luottamushenkilöä Lajiryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan Lajiryhmään kuuluvat kaikki toimihenkilöt Toimihenkilöillä on kokouksissa puhe-, mutta ei äänioikeutta Lajiryhmän asioiden esittelijänä on se toimihenkilö, jonka aihealuetta käsitellään kyseissä lajiryhmän kokouksessa laajentaa päätöksentekoon osallistuvien määrää saada laajaa näkemystä ja osaamista valmisteltaville asioille tuoda esitykset hyvin valmisteltuina ja riittävän ajoissa lajiryhmän käsittelyyn varmistaa alueellisten erojen huomioiminen päätöksien valmistelussa varmistaa myös erilaisten ja kriittisten näkemyksien huomioon ottaminen päätöksien valmistelussa toimia liiton toimihenkilöiden tukiryhmänä, valmis tukiverkosto osa työryhmien jäsenistä määräytyy edustamansa tahon mukaan eli jos henkilö vaihtuu, vaihtuu myös jäsen työryhmä tekee kehittämissuunnitelman alueestaan työryhmien tehtävänä on omalla toiminnallaan edesauttaa lajin kehitystä maassamme työryhmät sitoutuvat noudattamaan SKRL ry:n sääntöjä ja määräyksiä ja voimassa olevaa strategiaa työryhmät työskentelevät itsenäisinä yksikköinä lajiryhmän alaisina työryhmät raportoivat työstään lajiryhmälle työryhmät sitoutuvat toimimaan liiton kulloinkin voimassa olevan toiminta- ja taloussuunnitelman rajoissa työryhmän puheenjohtaja toimii raportoijana lajiryhmälle työryhmien puheenjohtajilla on lajiryhmien kokouksissa puhe-, mutta ei äänioikeutta. Äänioikeus on kuitenkin niillä työryhmien puheenjohtajilla, jotka ovat samanaikaisesti lajiryhmän tai liiton hallituksen jäseniä. esittelijän tehtävänä on valmistella kulloinkin vuorossa oleva asia työryhmälle työryhmät voivat kokoontua sovitusti tai pitää puhelin- ja sähköpostikokouksia 3
työryhmä kuulee tarvittaessa lajiryhmää tai liittohallitusta ennakkoon ja lajiryhmällä tai liittohallituksella on mahdollisuus palauttaa päätösehdotus uuteen valmisteluun Toiminnan laatua kehitetään tiiviissä yhteistyössä Olympiakomitean, Valo ry:n, Valo ry:n Aluejärjestöjen sekä muiden lajiliittojen kanssa. Liitto haluaa toteuttaa liikunnan ja urheilun yhteisiä Reilun Pelin periaatteita kaikessa toiminnassaan sekä Hyvän Hallintomallinperiaatteita. Liiton toiminnassa painottuvat erityisesti vastuu kasvatuksesta, kaikkien tasavertainen oikeus liikuntaan ja urheiluun, hyvinvoinnin edistäminen sekä toisen ihmisen ja elämän kunnioitus. Liiton päätöksenteossa, tiedottamisessa ja toiminnan kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota demokratiaan, avoimuuteen, rehellisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Liiton harrasteliikunnan ja huippu-urheilun pohjana käytetään lasten ja nuorten kilpailutoiminnan suosituksia, huippu-urheiluyksikön ohjelmia sekä OKM:n painopisteitä. JÄRJESTÖ- JA SEURATOIMINTA Aluetoiminnan kehittäminen Kasvattaa lajien harrastajamääriä Tukea kehittyvien alueiden toimintaa Käytetään molempien lajien olemassa olevia vahvuuksia esim. tukimateriaalien ja valmiiden verkostojen osalta Alueellisten työntekijöiden verkoston vahvistaminen Lajinlevitys kansainvälisesti Kansainvälinen yhteistyö liitto- ja seuratasolla Keskitytään vahvistamaan Venäjän, Slovakian, Ruotsin ja Suomen välistä yhteistyötä Osallistuminen International Working Group on women and sport (IWG) konferenssiin kesäkuussa Tarjota asiantuntija-apua uusille maille Turnauksia ja leiritoimintaa RUS, SWE ja FIN kesken eri ikäluokille Suomessa Ringeten markkinointi IWG:n konferenssissa ja kansainvälisten yhteyksien luominen uusiin maihin Naisvalmentajien lisääminen; mentorointiohjelma yhdessä Suomen Valmentajat ry:n kanssa Seuratoiminnan kehittäminen Seuratoiminnan laadun kehittäminen seuran itse valitsemalla osa-alueella Seuratoiminnan edellytysten ja resurssien lisääminen Tiedon kulun lisääminen ja lajitoiminnan kehittäminen yhdessä seurojen kanssa Hyvien toimintamallien jakaminen seurojen kesken Kaukalopallo- ja ringetteseurojen yhteistyön virittäminen 4
Tarjotaan seuroille liiton tukea toiminnan kehittämisessä seurakäynnein Seuratoimintaa tukevien ja helpottavien materiaalien ja oppaiden tekeminen Järjestetään seurojen avainhenkilöille yhteisiä tapaamisia valtakunnallisesti ja alueellisesti (seuraseminaarit, alueseminaarit, valmennusvastaavatapaamiset, ringettekoulujen tapaamiset, puheenjohtajien tapaamiset, SM- ja Ykkösjoukkueiden tapaamiset jne.) Järjestetään ringeten ja kaukalopallon alueiden ja seurojen yhteisiä tilaisuuksia Seuratoiminnan kehittäminen on valittu liiton tulevien vuosien yhdeksi painopistealueeksi. Seuratoiminnan kehittämisen ja tukemisen kolme keskeisintä toimintoa ovat: Seurakohtaiset seurakäynnit seuran itsensä valitsemalla osa-alueella Seuratapaamiset: liiton ja alueiden organisoimat seurojen ja seurojen avainhenkilöiden yhteiset kohtaamiset alueellisesti ja valtakunnallisesti Seuratuet ja materiaalit Muuna toimintona on sinettiseuratoiminta, joka on ollut ja on edelleen liiton yksi laadun takaamisen ja kehittämisen väline ringetteseuroissa lasten ja nuorten toiminnoissa. Pitkällä tähtäimellä pyritään seurojen toimintaedellytysten parantamiseen mm. lajien (ringeten ja kaukalopallon) seurojen ja alueiden välisen yhteistyön virittämisellä. Seurakohtaiset seurakäynnit Kerran vuodessa seuroilla on mahdollisuus hakea liiton toimihenkilöiden tukea seuratoiminnan kehittämiseen. Seura valitsee itse neljästä eri vaihtoehdosta mitä osa-aluetta seurassa lähdetään kehittämään. Liitto valitsee noin vuoden kestävään prosessin 6-10 seuraa hakijoiden joukosta. Kehittäminen toteutetaan seuran kanssa yhdessä ja siihen kuuluu 3-4 seurakohtaista seurakäyntiä. Seuratuet ja materiaalit Vuosittain sovitaan ja tiedotetaan seuroja seuroille jaettavasta taloudellisesta ja materiaalisesta tuesta. Tukien avulla tuetaan seuroja paikallisessa markkinoinnissa ja harrastajamäärien kasvattamisessa. Tavoitteena on myös tuottaa kaikille seuroille yhteistä seuratoiminnan tukimateriaalia. Seuratukea kaipaavat erityisesti harrastejoukkueet, jotka eivät toimi seurojen alaisuudessa, eikä heillä ole näin ollen mahdollisuutta hakea valtakunnallista seuratukea. 5
Seuratapaamiset Liitto ja alueet järjestävät seuroille vuosittain yhteisiä tapaamisia. Tapaamisissa kerrotaan ajankohtaisista asioista, kehitetään seurojen kanssa yhdessä lajin toimintaa ja jaetaan hyviä toimintamalleja seurojen kesken. 6
7
KAUKALOPALLO HARRASTELIIKUNTA Lasten ja nuorten kaukalopallotoiminta Junioreiden SM-turnausten järjestäminen Uusien harrastajien saanti lajin pariin (luistelukoulut) Seurojen aktivointi juniorityössä (lisää juniorityötä tekeviä seuroja lajiin) Koulukaukalopallon järjestäminen ja mahdollistaminen Pyrkiä säilyttämään SM-turnausten joukkuemäärät junioreissa Markkinoida lajin SM-turnauksia myös eri lajien toimijoille (jääkiekko, jääpallo ja salibandy) Saada seurat tekemään juniorityötä oma-aloitteisesti (liiton tuki seuroille) Koulukaukalopallon tukeminen paikallistasolla (varusteet, tuomarit yms ) Aikuisten kaukalopallotoiminta Alueellisen sarjatoiminnan säilyttäminen ja kasvattaminen Ikämiesten ja työpaikkojen SM-turnausten järjestäminen Uusien pelaajien värvääminen lajin pariin Uusien paikkakuntien kartoittaminen ja aloittamisen tukeminen Seuratuet (starttiraha, mainosmateriaalit, välinepaketit ja oppaat) Alueellinen sarjatoiminta Aikuisten kuntoluistelukoulun käynnistäminen vanhoissa sekä uusissa seuroissa Lisätä aikuisten harrastejoukkueiden määrää Lisätä aikuisten osallistumista seuratoimintaan Harrasteohjaajakoulutus ja opas Alueellisen sarjatoiminnan säilyttäminen ja kasvattaminen Ikämiesten ja työpaikkojen SM-turnausten järjestäminen Uusien pelaajien värvääminen lajin pariin Uusien paikkakuntien kartoittaminen ja aloittamisen tukeminen Seuratuet (starttiraha, mainosmateriaalit, välinepaketit ja oppaat) Alueilla toimivat sarjapäälliköt ja yhteistyö kilpailupäällikön kanssa Sarjojen edelleen kehittäminen ja sarjojen mielekäs toiminta seuroille SM-turnausten laadun ylläpitäminen (uusien järjestäjien/paikkakuntien löytäminen) 8
Lajin markkinointi joka sektorilla (positiivinen sävy lajiin) SM-sarja SM-sarja pelataan 13 joukkueella kahdessa lohkossa vuonna 2013-2014. Lohkot ovat Etelä ja Pohjoinen. Etelän lohkossa pelaa 5 joukkuetta ja Pohjoisen lohkossa 8 joukkuetta. Molemmat pelaavat runkosarjat lohkon sisällä ja molemmista lohkoista pääsee neljä parasta helmikuussa 2014 käynnistyvään valtakunnalliseen play off-vaiheeseen. SM-sarjan mitalistit ovat selvillä maaliskuun aikana. SM-sarja uudistui tälle kaudelle ja tavoitteena on saada lajin pääsarjatasolle lisää joukkueita, kilpailua ja näkyvyyttä. SM-sarjan jälkeen käydään keväällä keskustelu seurojen kanssa onko sarjamuoto ollut mieluisa tapa ratkaista Suomen Mestaruus. Näiden keskustelujen pohjalta pyrimme vakiinnuttamaan lohkomuotoisen SM-sarjan kaukalopalloon ja näin palvelemaan seurojen tiekentunutta taloutta. Syksyllä 2014 käynnistyvään SM-sarjaan tullaan tarjoamaan Etelän lohkon osalta nousumahdollisuutta sarjaan uusille joukkueille. Tavoitetila olisi saada molempiin lohkoihin sama määrä joukkueita. Molemmissa lohkoissa mahdolliset putoajat ja nousijat tarkastellaan tapauskohtaisesti. Lisää joukkueita pääsarjaan Vakinaistaa toimiva pääsarja lohkomuotoisena (seuraavat kolme vuotta 2013-2016) Lisätä kilpailua lajin sisällä Saada näkyvyyttä lajille ja lajin pääsarjalle Tukea seuroja tiukentuneessa taloustilanteessa (kulujen minimointi sarjassa) Tiivis yhteistyö toimijoiden kanssa (seurat, erotuomarit, alueet) Tarjota nousumahdollisuutta alemmista sarjoista nouseville joukkueille (resurssit kunnossa) Pitää media tietoisena pääsarjatason toiminnasta hyvällä viestinnällä Luoda sarjasysteemit seuroja palveleviksi (pienet matkakustannukset) Erotuomaritoiminta Yhtenäistää linjaa läpi Suomen Lajille pääkouluttaja, joka vetää suuntaviivat Alueet jatkavat toimintaa entiseen malliin (alueille pääkouluttajat) SM-sarjaan riittävä määrä tuomareita ympäri Suomea SM-sarjan yhtenäinen koulutuspohja Yhtenäiset pelisäännöt ja niistä avoin keskustelu kenttäväen kanssa Pääkouluttajan palkkaaminen Alueille vastuuhenkilöt vastamaan koulutuksesta alueille (tiivis yhteistyö liiton pääkouluttajan kanssa ja yhteiset linjanvedot) Potentiaalisten uusien tuomareiden värvääminen (yhteistyö alueet ja seurat) Syksylle 2014 yhteinen koulutus pääsarjatason tuomareille 9
Valmennus ja koulutustoiminta I-tason kaukalopallon valmentajakoulutuksen järjestäminen Valmiit valmentajakoulutusmateriaalit I-tason koulutuksen järjestäminen vuoden 2014 aikana Urheilijan polku kaukalopallossa Luoda Kaukalopallon pelaajan polku Luoda puitteen seuratoimijoiden kanssa polun toteuttamiselle Urheilijan polun integroiminen valmentajakoulutuksiin Seurakäynnit, joissa urheilijan polkua työstetään seuratoimintaa ohjaavaksi työkaluksi 10