Sipoon kunta Nikkilän Sydän Koulun uudisrakennus Hepacon Oy Rakennustapaselostus L2 LVIA-SELOSTUS 10.3.2013
2 0 PERUSTIEDOT 01 Yleistä Rakennuskohde käsittää seuraavat LVI-tekniset järjestelmät: Lämmitysjärjestelmät LTO-järjestelmät Vesi- ja viemärijärjestelmät Ilmastointijärjestelmät Eristykset Automaatiojärjestelmät Purunpoistojärjestelmät Suunnittelussa huomioidaan myös hankesuunnitelman liite 8 energiatehokkuus tavoitteet. Tavoitteena on saavuttaa E-luvun enimmäisarvo on 170 kwh/netto-m 2,a. Suunnitelmissa varaudutaan kaikkiin hankesuunnitelmassa esitettyihin laajennuksiin (1)Liikuntasali ja siihen liittyvät pukuhuoneen yläpuoliset tilat 1620 bm2 2200 bm2(riippuen liikuntasalin koosta), 2) kiinteä laajennus 1320 bm2) ja moduulikoulu (1050 bm2). 02 Purkutyöt ja väliaikaiset asennukset Tontilla olevat rakennukset yms. puretaan ennen töiden alkua. G0 LVI-JÄRJESTELMIEN YLEISET LAATUVAATIMUKSET Kohteen vaativuusluokka RakMK A2:n mukaan on AA. Sisäilmastoluokituksen mukainen sisäilmastoluokka on Luokka-, toimisto- jne tilojen osalta S2/S3 ja ne toteutetaan rakennustöiden puhtausluokkaa P1/P2 noudattaen IV-kanavien, - kanavaosien ja koneiden sisäpuolinen puhtausluokka on P1. G1 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT, LTO- JA JÄÄHDYTYSVESIJÄRJESTELMÄT G1.0 Uudisrakennuksen laajuus Rakennus on kokonaan uudisrakennusta (n. 8800 brm2), jossa on laajennusvaraus, (n. 4500 Brm2). Uudisrakennuksen lämmönsiirtimet mitoitetaan myös laajennukselle. Putkistossa huomioidaan laajennuksen varaukset.
3 G1.1 Lämmön ja jäähdytyksen tuotanto Rakennus liitetään Keravan Energian kaukolämpöverkkoon. Lämpöenergia mitataan rakennuksen lämmönjakokeskuksessa. Lämpö siirretään lämmönsiirtimien välityksellä lämmitysverkostoihin ja käyttöveteen. Lämmönjakoverkostot ovat: patteriverkosto ilmanvaihdon lämmitysverkosto Lämmin käyttövesi. Rakennuksen kaukolämmön siirtimet sijoitetaan lämmönjakokeskukseen. Lämmönjakokeskus toimitetaan tehdasvalmisteisena täysin valmiiksi rakennettuna. Lämmönsiirtimet ovat juotettuja / hitsattuja (tiivisteettömiä) levylämmönsiirtimiä. Lämmönsiirtimen rakenneaineena käytetään haponkestävää terästä. Patteri- ja ilmanvaihtoverkostojen siirtimen tehot varauksineen on noin 580+870 kw. Lämpimän käyttöveden siirtimen teho on noin 600.kW. G1.2 Lämmön jakelu Rakennukseen asennetaan vesikiertoiset lämmitysjärjestelmät. Ilmastoinnin lämmitysverkosto on oma säätöryhmänsä, johon liitetään tuulikaappikojeet.. Laajennuksille tehdään putkivaraukset. Pumput ovat keskipakoispumppuja. G1.3 Lämmönluovutus Radiaattorit ja konvektorit ovat teräslevypattereita. Kaikki patterit varustetaan esisäädettävillä termostaattisilla patteriventtiileillä. G2 VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT G2.0 Uudisrakennuksen laajuus Rakennus on kokonaan uudisrakennusta(n. 8800 brm2), jossa on laajennusvaraus (n. 4500 Brm2). Uudisrakennuksen lämmönsiirtimet mitoitetaan myös laajennukselle. Putkistoissa ja viemäriverkostoissa huomioidaan laajennuksen varaukset. G2.1 Vesijohdot Vesijohdot liitetään Sipoon Kunnan vesijohtoverkostoon. Tonttivesijohto uusitaan. Vesimittari asennetaan lämmönjakohuoneeseen.
4 Lämmin käyttövesi valmistetaan kaukolämpöverkostoon liitetyllä lämmönsiirtimellä. Vesijohdot tehdään kupariputkista kapillaariliitoksin. Poikkeuksena lattiarakenteeseen asennettavat johto-osuudet sekä nousuhormeissa olevat kytkentäjohto-osuudet, jotka ovat muoviputkea asennettuna suojaputken sisään. Kaikki pintaan tulevat putket kromattua kupariputkea. Vuodon pystynousuille kerroskohtaisesti. Putkistovarusteiden, kuten venttiilien, putkiliittimien, pumppujen ja vesimittarien ym. materiaalina käytetään syöpymisen kestäviä materiaaleja. Messinkiosien vettä koskettavien osien on oltava sinkinkadon kestäviä. G2.2 Jäte- ja sadevesiviemärit Jäte- ja sadevesiviemärit on liitetään Sipoon kunnan viemäriverkostoihin. Jätevesi liitetään tontin pohjoispuolella olevaan liitoskaivoon. Sadevesille tehdään useampia liitoskohtia(2-3), laadittavan pinnantasaussuunnitelman perusteella. Kaikki tontilla ja rakennuksessa olevat jätevesiviemärit ovat uusia. Jäte-, sade- ja perusvesiviemärikaivoina käytetään tehdasvalmisteisia muovikaivoja minimihalkaisija 800 mm. Alimman kerroksen lattian alapuoliset pohjaviemärit haaraviemäreineen ovat muoviviemäriputkea muhviliitoksin. Muut sisäpuoliset viemärit haaraviemäreineen ovat muhvitonta sisä- ja ulkopinnaltaan epoksikäsiteltyä valurautaviemäriputkea RFepantaliitoksin, maahan asennettaessa HFe pantaliitoksin. Rakennuksen ulkopuolella jäte- ja sadevesiviemärit tehdään muoviviemäriputkesta muhviliitoksin. Rakennuksen sadevedet johdetaan ulkopuolisilla syöksytorvilla rännikaivoihin. G2.3 Erottimet ja pumppaamot Keittiön jätevedet johdetaan rasvaerotuskaivoon. Teknisen työn jätevedet johdetaan öljynerotuskaivoon. G2.4 Kalusteet Vesi- ja viemärikalusteet ovat yleisesti käytössä olevaa vakiolaatua vedensäästö/kosketusvapailla hanoilla. Määrät on esitetty arkkitehdin suunnitelmissa. G3 ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT G3.0 Uudisrakennuksen laajuus Rakennus on kokonaan uudisrakennusta(n. 8800 brm2), jossa on laajennusvaraus (n. 4500 Brm2).
5 G3.1 Yleistä Rakennus varustetaan koneellisilla tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmillä, joilla pyritään saavuttamaan sisäilmastoluokan S1-S3 luokat seuraavasti: ilmanlaatu S1, huonelämpötila S3 ja äänitaso S2. Puhtausluokituksen tavoitearvo on P1. Rakennukseen on tulossa rakennusosakohtaiset ilmanvaihtokonehuoneet. Ao. konehuoneeseen asennetaan ensisijaisesti opetustilojen ilmanvaihdon osajärjestelmällä. Koska opetustiloja ei varusteta tuloilman jäähdytyksellä, niin tuloilman sisään puhalluksen lämpötila on riippuvainen ulkoilman lämpötilasta. Tuloilma- ja poistoilma kanavoidaan julkisivukohtaisesti ja tuloilmakanavissa on IV-konehuoneessa jälkilämmityspatterit. Rakennusosakohtaiseen IV-konehuoneeseen asennetaan myös ao. lohkon wc-tilojen ilmanvaihtojärjestelmä. Opetustilat varustetaan tilakohtaisella, tarpeenmukaisella ilmanvaihtojärjestelmällä, joita ohjataan (läsnäolo-anturin?), CO2-pitoisuuden sekä lämpötilan mukaan. Käytävä- ja wc-tilat toteutetaan vakioilmamääräjärjestelmällä. Teknisen työn tilat varustetaan tarpeenmukaisilla ilmanvaihtojärjestelmillä. Lämmönjakohuoneessa, muuntamossa ja teknillisissä tiloissa on ylilämmön poistoa varten lämpötilaohjatut poisto- ja tuloilmapuhaltimet. Keittiöön tehdään rasvanpoistohuuvat/poistopuhaltimet. Rakennuksen tuuletettu alustatila varustetaan rakennusosakohtaisilla poistoilmapuhaltimilla. Tilakohtaiset ilmamäärät Tila/käyttötarkoitus ulkoilmavirta äänitaso ulkoilmavirta /hlö l/s dm3/s/m2 db Opetustilat 4/5 (tehostus) 33/38 min. 8 Opettajien työhuone 3 33/38 Toimistohuone 2 33/38 Neuvotteluhuone 4 28/33 min. 8 Kahvio/taukotila 5 38/43 Aula, lämpiö 4/5 (tehostus) 38/43 Käytävät 4 38/43 Ryhmätyötila 4 33/38 Ruokala 5 33/38 min. 6 Lämpiö 5 38/43 Jakelu keittiö 10 38/43
6 Pukuhuone 5 38/43 Tila/käyttötarkoitus poistoilmavirta äänitaso dm3/s db WC:t työpaikkatiloihin tai vastaaviin liittyvät yleisön käyttämiin tiloihin liittyvät G3.2 Ilmastointikoneet 20/paikka 30/paikka 38/43 38/43 Tehdasvalmisteiset koteloidut koneet Esim. 1 Opetustilat, hallinto, aulatilat - sulkupellit - suodattimet EU7 tulo ja EU7 poisto - pyörivä lämmöntalteenottopatteri, 70% tuloilma / poistoilma - lämmityspatteri +45/30 C - tuloilmapuhallin, taajuusmuuttaja - poistoilmapuhallin, taajuusmuuttaja - äänenvaimentimet Esim. 2 teknisen työn tilat, jakelukeittiö, wc-tilat - sulkupellit - suodattimet EU7 tulo ja EU7 poisto - LTO patteri, neste, 50% tuloilma - lämmityspatteri +45/30 C - tuloilmapuhallin, taajuusmuuttaja - LTO patteri, neste, 50% poistoilma - poistoilmapuhallin, taajuusmuuttaja - äänenvaimentimet Tuloilmakoneet: Luokka siivet 2*5,5 0,8 m3/s, hyrrä LTO Opettajainhuone 2,7 m3/s, hyrrä LTO Erikoisluokat 8,2 m3/sm, Hyrrä LTO Ruokailutila 4,2 m3/s, Hyrrä LTO Keittiö 2,0 m3/s, VGL-LTO Tekn työt korvausilma. 2,4 m3/s, VGL LTO WC:t 1,0 m3/s, VGL-LTO Huippuimurit ja erillispuhaltimet Purunpoistopuhallin 2,4 m3/s lämmönjakohuoneen poistopuhallin 0,050 m3/s Keittiön rasvan poistopuhallin 0,8 m3/s
7 8 Vetokaappi ja myrkkykaappipoistot 4 kpl n. 0,15 m3/s. G3.3 Ilmanvaihtokanavat varusteineen Ilmanvaihtokanavat ovat joko pyöreitä kuumasinkittyjä kierresaumakanavia. Tilan ahtauden takia voidaan käyttää myös kuumasinkittyjä suorakaidekanavia. Kanavat varustetaan tarpeellisin äänenvaimentimin, palo-, sulku- ja säätöpellein. Tiloissa, joissa ilmamäärät muuttuvat, ilmanvaihtokanavat varustetaan IMS-laittein. Jakelukeittiön poistokanavat tehdään 1,2 mm paksusta kuumasinkitystä pellistä. Raitisilmakanavat ja lämmittämättömissä tiloissa kulkevat kanavat lämpöeristetään. Tarvittavilta osin kanavat paloeristetään. G3.4 Päätelaitteet Raitisilmasäleiköt ovat tehdasvalmisteisia joiden materiaalina on alumiini. Säleiköillä tulee olla hyvä sateen ja lumen erottelukyky. Näkyviin jäävien säleiköiden malli ja väri on suunnitteluvaiheessa hyväksytettävä arkkitehdillä. Ulospuhallushajottajat ovat ylöspäin puhaltavia ja ne varustetaan laitetoimittajan palo- ja äänenvaimennetuilla läpivientikappaleilla. Tulo- ja poistoilman päätelaitteina käytetään yleisesti eri tiloille sopivia, tehdasvalmisteisia päätelaiteita. Mallit ja värit on suunnitteluvaiheessa hyväksytettävä arkkitehdillä. Keittiön kohdepoistossa käytetään valaisimilla ja rasvanerottimilla varustettuja tulo- ja poistoilmahuuvia varustettuna tehokkaalla rasvan puhdistusjärjestelmällä. Astianpesulinjaston kohdepoistossa käytetään kondessihuuvia. G3.5 Ilmanvaihdon erillisjärjestelmät Purunpoistolaitteet puutyötila varustettuna lämmöntalteenotto yksiköllä: Kuumakäsittelyssä poistohuuva: FYS, KEM luokissa vetokaapit. Maalaustilassa vetokaappi ja maalikaappi. Keittiössä on rasvanpoisto- ja pesukonehuuvat.
8 Kotitalousluokissa on keittöhuuvat. G4 KYLMÄTEKNISET JÄRJESTELMÄT JA JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄT Keittiön kylmiö varustetaan kylmälaitteilla, jotka perustuvat ilmalauhdutteisten kylmäkoneikkojen käyttöön (RU). Kylmiöiden arvioitu jäähdytystarve on 2 kw. ATK-tilojen ja ATK-luokkia varten kiinteistöön varustetaan jäähdytysjärjestelmällä. Järjestelmän arvioitu jäähdytysteho on noin 50 kw. Järjestelmä on ns. kylmävesiasema, joka toimitetaan täydellisesti varusteltuna, sisältäen käyttövalmiin ohjaus- ja hälytysautomatiikan. Järjestelmä varustetaan vapaajäähdytyksellä. Järjestelmän nestelauhdutin asennetaan ulos. Verkoston lämpötila on +10/15 C. G5 KAASUJÄRJESTELMÄT Nestekaasujärjestelmä tehdään paikallisella pullolla G7 PALONTORJUNTAJÄRJESTELMÄT Jauhesammuttimilla varustettuja pikapaloposteja on yhteensä xx kpl. G 8 MUUT LVI-JÄRJESTELMÄT - G9 ERISTYKSET Eristykset tehdään Talotekniikka RYL 2002 kohdan G9 mukaisesti. Äänekkäiden luokkatilojen ja yleisten tilojen akustiikkaan tulee kiinnittää huomiota. J7 AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT Rakennukseen suunnitellaan kiinteistön tarpeisiin rakennusautomaatiorjestelmä. Rakennusautomaatiojärjestelmän tarkempi malli selviää laadittavien vaihtoehtovertailujen jälkeen. Rakennusautomaatio järjestelmässä huomioidaan tulevat laajennukset(n. 4500 m2). Valvomolaitteet (PC, näyttöpääte, kirjoittimet ym.) sijoitetaan valvomon tilaan. Valvomolaitteet varustetaan modeemeilla ja GSM-tekstiviestiliitynnällä kiireellisten hälytyksien jatkokäsittelyä varten. Valvomo varustetaan myös laajakaistaliittymällä järjestelmän etäseurantaa varten.
9 Valvomo ja valvonta-alakeskukset ja mahdollinen hajautettu IO yhdistetään toisiinsa Ethernet-pohjaisella IPrunkoverkolla. Huone-/vyöhykesäätimet liitetään toisiinsa kerroskohtaisilla kenttäväylillä, jotka liitetään kerroskohtaisilla reitittimillä runkoverkkoon ja osaksi rakennusautomaatiojärjestelmää. Järjestelmään liitetään seuraavat laitteistot ja toiminnat: lämpö-, vesi- ja ilmastointilaitteet kylmälaitteet paloilmoituslaitteet, moottoritoimiset palopellit ja savunpoistopuhaltimet valaistusohjaukset muut sähkötekniset laitteet LVI-säädöt ovet hissit energian- ja vedenkulutusmittaukset. Järjestelmään voidaan tapauskohtaisesti liittää myös muita toimintoja, kuten: kulunvalvonta- tai rikosilmoituslaitteet, yllä oleva luettelo tarkistetaan ja päivitetään järjestelmään liitettävien toimintojen osalta. Arvio liitäntäpisteiden määrästä on n. 600 kpl. Laajennusvarausten pistemäärä n. 300 kpl. Kaapelointi Rakennusautomaatiojärjestelmän kaapeloinnit asennetaan sähköurakassa. Hepacon Oy Matti Remes Projektipäällikkö Markus Korhonen RAU-asiantuntija