Analyysi ja käännös Psalmista 22:13-23

Perttu Nikander Nina Pehkonen Analyysi ja käännös Psalmista 22:13-23 1. Keskeiset tekstikriittiset ongelmat Jae 16 On mahdollista, että sana ( voimani ) tulisi lukea ( suulakeni ). Kyseessä olisi metateesi. Sana merkitsee suulakea ja tarjoaa paremman parallelismin saman jakeen sanaan kieli. Septuaginta ( ) ja KR 33 ( voima ) edustavat MS:n lukutapaa. Vuoden 92 kirkkoraamatussa metateesin mahdollisuus on kuitenkin otettu huomioon (käännös kurkku ). Seuraavassa käännöksessä otetaan lähtökohdaksi vaihtoehto nimenomaan sen tarjoaman luontevan parallelismin vuoksi. Jae 17 Jae sisältää merkittävän tekstikriittisen ongelman. Masoreettinen teksti jakeesta 17c kuuluu sanatarkasti: kuin leijona, käteni ja jalkani ( ). Merkitys jää käsittämättömäksi. Sana leijona (+ ) on yksikössä, joten se ei voi viitata takaisin jakeeseen 17b, jonka predikaatti on monikossa. Tällaista ratkaisua näyttää yrittävän KR 33, joka joutuu muuttamaan sanan leijona monikkoon. Masoreettisessa tekstissä on todennäköisesti kyseessä jollain tavalla virheellinen lukutapa. Erimielisyyttä vallitsee kuitenkin mahdollisesta alkuperäisestä lukutavasta. Virheellisen lukutavan on ehdotettu syntyneen mm. seuraavien vaihtoehtojen pohjalta: kaivaa (kyseessä olisi tavallinen ja konsonanttien vaihtelu parablepsiksen vuoksi) lävistää (+ ) puhdistaa

kuluttaa (kyseessä olisi harvinaisempi kirjainten ja vaihtuminen) 1 Septuagintassa sanan leijona korvaa verbin finiittimuoto, mikä tuottaa (myöhemmän kristillisen, messiaanisen tulkintaperinteen kannalta tärkeän) ajatuksen he lävistivät minun käteni ja jalkani. Septuagintan tekstimuodon pohjalta voisi varovaisesti olettaa, että edellä ensimmäisenä tai toisena mainittu vaihtoehto tekstin alkuperäiseksi lukutavaksi on oikea. KR 92 kääntää neutraalimmin, mutta vanhemman käännöksen hankalan ja ilmeisen väärän lukutavan korjaten Käteni ja jalkani ovat runnellut.... Käännös on erityisen onnistunut, koska se korjaa rohkeasti MS:n ongelmallisen lukutavan ja tarjoaa kontekstiin luontevasti soveltuvan vaihtoehdon. Toisaalta se ei myöskään lankea liian spesifiin käännösratkaisuun (kuten esim. lävistää ), mikä olisi vastuutonta, kun otetaan huomioon, että suositeltavimmasta alkuperäisestä lukutavasta ei ole yksimielisyyttä. Seuraavassa käännöksessä seurataan KR 92:n sanavalintaa. Jae 22 Kolmas tekstikriittisesti haastava kohta löytyy jakeen 22:22 lopusta. Masoreettisen tekstin konsonantit ovat ja nämä on vokalisoitu BHS:ssa kuten qal. perf. sg. 2 + objektisuffiksi sg. 1. Tällöin suora käännös sanasta kuuluu: sinä vastasit/olet vastannut minulle. Septuagintassa esiintyy tässä kohden kuitenkin substantiivi + sg. 1 poss. suffiksi (, nöyryyteni, kurjuuteni ). Septuagintan kääntäjällä on voinut tässä kohden olla erilainen pohjateksti, koska sen valitsema käännösvaihtoehto edellyttää että MS:n tekstiin verrattuna puuttuu viimeinen. Kyse voi olla myös näkövirheestä. Septuagintan seuraamiselle on kuitenkin vaikea löytää painavia perusteita. Se ei tarjoa varsinaisesti parempaa vaihtoehtoa masoreettiseen tekstiin nähden. KR 33 kääntää MS:n qal. perfektin imperatiiviksi vastaa minulle!, mikä ei ole kieliopillisesti perusteltavissa, vaikkakin tarjoaa parallelismin jakeen alun (hif.) imperatiiville ( ). KR 92 väistää ongelman jättämällä sanan kokonaan kääntämättä. NIV ratkaisee asian kuten KR 92 (...save me from the horns of wild oxen ), mutta ehdottaa alaviitteessä, että lauseen voisi ymmärtää myös You have heard me from the horns of wild oxen.. Alaviitteessä ehdotettu käännös ei ole kovin 1 Tätä ratkaisua puolustaa Craigie 1983, 195 ja kääntää my hands and my feet were exhausted.

uskottava. On selvästi parempi ymmärtää pelastaa verbi jakeen kummankin puoliskon (22a ja 22b) predikaatiksi, etenkin kun prepositio toistuu kummassakin. Tällöin on paras tulkita omaksi lauseekseen. Perusmerkitys MS:a seurattaessa olisi siis perfekti sinä olet kuullut minua. 2. Katkelman kirjallinen rakenne ja konteksti Psalmi 22 jakautuu karkeasti kahteen osaan, jotka eroavat tyyliltään toisistaan. Psalmin alkupuolisko, jakeet 1-22, edustavat lajityypiltään valituspsalmia. Tässä osassa psalmin puhuja valittaa, että Jumala on hylännyt hänet suurien vaikeuksien kohdatessa. Lopulta puhuja rukoilee apua Jumalalta. Psalmin loppuosan jakeiden 23-31 sävy on huomattavan erilainen. Tämä osa psalmista on lajityypiltään kiitospsalmi. Davis argumentoi, että psalmi muodostaa kokonaisuuden, jonka rakennetta voi verrata tiimalasiin, jossa sekä valitus- että kiitosaines ovat tasapainossa keskenään. 2 Psalmin alkuperästä on keskusteltu laajasti tutkimuksessa. Erityisesti varhaisessa tutkimuksessa on katsottu, että psalmin sisältämä saumakohta jakeiden 22 ja 23 välillä paljastaa, että psalmi 22 on kokonaisuudessa muodostunut kahdesta alun perin erillisestä psalmista. 3 Vaikka tämä näkemys on lajikriittisesti perusteltu, on mahdollista, että on psalmi silti mahdollista nähdä myös yhtenäisenä kokonaisuutena. 4 Psalmin yhtenäisyyttä puoltava argumentti liittyy jakeen 22 lopussa olevaan ilmaukseen, joka sitoo psalmin alku- ja loppupuoliskot yhteen. Tämä ilmaus implikoi, että puhuja on saanut vastauksen Jumalalta jakeissa 20-22 esittämäänsä rukoukseen ja on nyt valmis kiittämään häntä siitä. Tällöin myös seuraavan jakeen 23 merkitys tarkentuu: ehtolauseen sijasta se muistuttaa konsekutiivista lausetta. Siitä, että onko ilmaus vasta psalmien toimittajan myöhäisempi kirjallinen lisäys, voi esittää vain arvailuja. Jakeiden 13-23 voi katsoa muodostavan itsenäisen kokonaisuuden. Jakeesta 13 alkaen puhuja kuvaa runsain metaforin kohtaamiansa vaaroja ja kokemaansa kärsimystä. 2 Davis 1992, 100. 3 Duhm 1899, 74. 4 Näin esimerkiksi Kraus 1982, 293.

Valitus vaihtuu rukoukseksi jakeissa 20-22. Jae 23 viittaa sekä aiempaan että myös tulevaan, ollen eräänlainen silta kahden osan välillä. Se toimii jakeiden 20-22 sisältämän rukouksen ja ilmauksen päätöksenä ja johdattaa puhujan jakeessa 24 alkavaan ylistykseen ja kiitokseen. Jakeista 13-23 koostuvan katkelman rakenne on siis mahdollista esittää seuraavasti: 1) j. 13-19 valitusosa 2) j. 20-22 rukous 3) j. 23 valmistautuminen kiitokseen 3. Psalmin 22 tausta Niin kuin on psalmien kohdalla yleensä, on myös psalmin 22 tarkkaa ajoittaminen hyvin vaikeaa. Gerstenberger argumentoi, että psalmin eskatologinen loppuosa, jakeet 28-32 edellyttää eksiilin jälkeistä teologiaa. 5 Samoin Gunkel ajoittaa psalmin myöhäiseksi, koska se näyttää edellyttävän käsityksen kuoleman jälkeisestä elämästä. 6 Davis puolestaan tarkentaa, että psalmi on peräisin ajalta, jolloin käsitys kuoleman jälkeisestä elämästä ei ollut vielä vakiintunut juutalaisuudessa. Hänen mukaansa käsitys kuoleman jälkeisestä elämästä esiintyy heprealaisessa raamatussa vain paikoin, ja silloin runoteksteissä, joissa se voidaan tulkita enemmän tehokeinona kuin viitteenä opin muutoksesta. 7 Monet tutkijat painottavat psalmin 22 yksityistä luonnetta. 8 Toiset ovat taas ehdottaneet, että psalmi kuvaa kuninkaan rukousta kansansa puolesta. 9 Vaikka tämä tulkinta voi olla liioiteltu, on hyvin todennäköistä, että psalmilla on yhteisöllinen luonne yksityisen ohella. 10 On mahdollista, että psalmilla oli kultillinen tai rituaalinen funktio. Menn ehdottaa, että psalmia käytettiin kiitosuhrin yhteydessä, joko Jerusalemin temppelissa tai 5 Gerstenberger 1988, 112. 6 Davis viittaa Gunkeliin (1992, 101). 7 Davis 1992, 102-103. 8 Weiser 1986, 220; Craigie 1983, 182; Gerstenberger 1988, 112. 9 Esim. Mowinckel 2004, 226. 10 Menn 2000, 303.

jossain muussa kulttipaikassa. 11 Tähän sopii myös ajatus siitä, että ilmaisu jakeessa 22 viittaa ylipapin tai profeetan suulla lausuttuun Jumalan vastaukseen. 12 Vastaavasti on mahdollista, että psalmia käytettiin pienemmän yhteisön jumalanpalveluksessa. Tällöin vastaamisesta huolehti joku toinen seurakunnan jäsen. 4. Psalmin 22:13-23 käännös 13. Suuret härät piirittävät minua, Basanin vahvat sonnit saartavat minut. 14. Ne uhkaavat minua kita ammollaan kuin raatelevat ja karjuvat leijonat. 15. Voimani on valunut maahan kuin vesi, kaikki luuni ovat joutuneet hajalleen. Sydämeni on kuin vahaa, se sulaa rinnassani. 16. Kurkkuni on kuiva kuin ruukunsiru, kieleni tarttuu kiinni kitalakeen. Sinä lasket minut kuoleman tomuun. 17. Koiralauman lailla he piirittävät minua, pahojen joukko saartaa minut. Käteni ja jalkani ovat runnellut. 18. Olen riutunut luurangoksi, ja he katsovat minua tuijottaen. 19. He jakavat vaatteeni keskenään ja heittävät puvustani arpaa kuin olisin jo kuollut. 20. Sinä, Herra, älä ole kaukana! Voimani, kiirehdi avukseni! 21. Pelasta henkeni miekalta ja sieluni koirien kynsistä. 22. Pelasta minut leijonien kidalta ja villihärkien sarvilta. Olet vastannut minulle. 23. Julistan nimeäsi veljilleni ja ylistän sinua seurakuntani keskellä. 5. Käännöksestä yleisesti Käännöksemme kohderyhmä on tavallinen suomalainen lukija, jolla ei edellytetä olevan erityistietoa muinaisen Lähi-idän kulttuurista. Olemme pyrkineet käännöksessämme yhtäältä hyvään ja ymmärrettävään suomen kieleen, mutta toisaalta olemme tahtoneet säilyttää heprealaisen tekstin voimakkaat 11 Menn 2000, 307. 12 Craigie 1983, 198; Gerstenberger 1988, 112.

metaforat sellaisenaan niin pitkälle kuin mahdollista. 13 Lähestymistapamme on siis alkutekstikeskeinen, mutta dynaaminen. Alkutekstin metaforat ovat kiitollisen yleismaailmallisia, joten varsinaiseen aukiselittämiseen ei juurikaan ole tarvinnut turvautua (ks. kuitenkin jae 19). Eräs Psalmin 22:13-23 huomionarvoinen piirre on vertausten ja suorien metaforien vaihtelu. Käännöksemme pyrkii seuraamaan alkutekstiä tältä osin. Suoria metaforia on jakeissa 13, 14 14, 16b, 18, 19, 20, 21, 22. Kuin vertauksia jakeissa 15 ja 16a. Jakeen 17 tulkinta riippuu tekstikriittisestä ratkaisusta. Katkelmassa Ps 22:13-23 on runsaasti eläinaiheisia metaforia, jotka viittaavat puhujan vihollisiin, toisiin ihmisiin. Eläinaiheiset metaforat liittyvät mahdollisesti käsitykseen myyttisestä demonisesta pahuudesta. Eläinmetaforat myös vaihtelevat vapaasti: Jakeessa 13 puhutaan sonneista ja häristä, jakeessa 14 kyse onkin leijonista ja lopulta jakeessa 17 koiralaumasta. Eläinaiheisten metaforien lisäksi psalmissa on myös runsaasti fyysisyyteen liittyviä metaforia, jotka kuvaavat puhujan omaa tilaa ja kärsimystä. Metaforien runsaus psalmissa antaa paljon tulkintamahdollisuuksia. Niiden perusteella on mahdotonta luoda yksityiskohtaisempaa kokonaiskuvaa henkilön tilanteesta, vaikka sellaistakin on esitetty. 15 On ehkä selkeämpää käsitellä kukin metafora omana yksikkönään, jolloin esimerkiksi ilmaisun subjekti vaihtuu kontekstin mukaan, eikä välttämättä seuraa mukana seuraavassa lauseessa. 6. Käännösratkaisuista jae jakeelta Jae 13 Jakeen loppupuoliskossa ei varsinaisesti ole sanaa sonni. Sana (voimakas) on substantivoitu adjektiivi ( Basanin voimakkaat ). Baasanin alueen sonnit olivat 13 Ks. Larson (1984, 246-254). 14 Ks. kuitenkin kommentti käännökseen. 15 Menn (2000, 308) esittelee näitä näkemyksiä.

kuuluisia suuresta koostaan, joten alkuperäiselle lukijalle/kuulijalle asia avautui helposti. 16 Suomalaiselta lukijalta sanasanaisen käännöksen ymmärtäminen vaatisi kuitenkin erityistietoa, joten on perusteltua kirjoittaa auki, että kyse on sonneista. Septuaginta menee niinkin pitkälle että ei mainitse Basania lainkaan. Härät ja sonnit viittaavat jakeessa puhujan vihollisiin, jotka ovat saartaneet hänet. Syntyy kuva, että puhujalla ei ole poispääsyä tilanteesta. Jae 14 Sananmukaisesti tekstissä sanotaan vihollisten aukovan suutaan minua vastaan. Kyse on uhkaavasta eleestä, mikä tuntui järkevältä kirjoittaa auki käännökseen. Viittauksen ammollaan olevaan kitaan voisi tulkita myös herjaavaksi ja loukkaavaksi puheeksi, mutta tässä kontekstissa se ei toimisi yhtä hyvin kuin yllä esitetty. Kuva vaihtuu häristä leijoniin jakeen loppupuoliskossa. Alkutekstin partisiippirakenne on mahdollista kääntää kuin vertaukseksi tai jättää suoraksi metaforaksi. Jae 15 Jakeessa 15 siirrytään eläinaiheisesta metaforista fyysisiin metaforiin. Sananmukaisesti jakeen alkuosan teksti voi kuulua joko minut on vuodatettu kuin vesi (passiivinen aspekti) tai olen vuotanut kuin vesi (reflektiivinen aspekti). Sanan voima lisäsimme siitä huolimatta, että se on selittävä, koska sananmukainen käännös olisi ollut liian eriskummallinen. Jakeessa on sekä orientoivaa metaforisuutta että ontologista metaforisuutta. Valuminen/vuotaminen tapahtuu aina alaspäin, joten suunta vahvistaa tässä metaforan negatiivisuutta. Sanan maahan lisäsimme KR 92:a seuraten runollisista syistä sekä vahvistamaan orientoivaa metaforaa. Lisäys vahvistaa metaforan tehoa luomalla vaikutelman, että voimat valuvat ikään kuin hukkaan. Ontologiselta kannalta jakeessa esiintyy tuttu metafora ihmisestä säiliönä, joka voi vuotaa. Metafora hajallaan olevista luista on ymmärrettävä myös kirjaimellisena, kyseessä on fyysisesti erittäin kivulias asia. Sen sijaan sydämen sulaminen on abstraktimpi metafora. Suomen kielessä se ei ole yhtä brutaali metafora kuin luiden hajallaan 16 Craigie 1983, 200.

oleminen. (Se voi joskus toimia jopa myönteisenä metaforana esimerkiksi säälistä?). Tässä kontekstissa päätimme säilyttää kuitenkin alkutekstin sisältämän metaforan sellaisenaan, ainoastaan tarkensimme sydämen olinpaikan rinnaksi. Jakeessa 15 olisi käännöksessä voinut vaihdella passiivisen ja refleksiivisen aspektin välillä, mutta päätimme kääntää kaikki johdonmukaisesti refleksiivisinä, koska ilmaisut noudattavat synteettistä parallelismia. Jae 16 Jakeessa 16 kuvataan ihmisen ahdistusta suun kuivumisen metaforilla. Metaforat ovat sellaisenaan hyvin ymmärrettäviä, mutta kuumassa Lähi-idän ympäristössä ehkä vielä selvempiä. Sana (ks. tekstikritiikki-osio) on sananmukaisesti kitalaki, kuten myös seuraavan lauseen sana. Käänsimme sen vastoin sanatarkkaa merkitystä sanalla kurkku, koska tällöin syntyy hyvä suomenkielinen kielikuva, mutta toisaalta välttyy toistamasta sanaa kitalaki kahteen kertaan samassa jakeessa. Henkilö puhuttelee Jumala käyttäen metaforaa kuoleman tomu. Tämä metafora viittaa lähestyvään kuolemaan, ja antaa osin viitteitä siitä, että henkilö on luovuttanut vihollistensa edessä (tai ainakin lähellä luovuttamista). Jae 18 Sananmukaisesti lasken kaikki luuni. KR 38 kääntää tämän minä voin lukea kaikki luuni, kun taas KR 92 kääntää ruumiini luut näkyvät kaikki. Oma käännöksemme sisältää näitä ilmaisuja vapaamman, mutta myös dramaattisemman kuvan, ja suomalaiseen kielikuvastoon sopivamman vaihtoehdon. Jae 19 Tekstin syntykulttuurissa kuolleen henkilön vaatteet jaettiin arpaa heittämällä. 17 Lisäsimme käännökseemme maininnan kuolemasta, koska tämä käytäntö on vieras suomalaiselle lukijalle eikä teksti sellaisenaan avaa täysin tätä merkitystä. 17 Craigie 1983, 200.

Jae 21 Sananmukaisesti koiran käpälältä, mikä antaa lähinnä koomisen vaikutelman. Kirjallisuus Craigie, Peter 1983 Psalms 1-50. WCC 19. Waco (Tex.): Word Books. Davis, Ellen 1992 Exploding the Limits: Form and Function in Psalm 22. JSOT 53. 93-105. Duhm, B 1899 Die Psalmen. Freiburg: Mohr. Gerstenberger, Erhard 1988 Psalms: part 1: with an introduction to cultic poetry. Grand Rapids, MI : Eerdman Kraus, H-J 1988 Psalms 1-59: a commentary. Minneapolis, MN: Augsburg. Menn, Esther 2000 No Ordinary Lament: Relecture and the Identity of the Distressed in Psalm 22. HTR 93. 301-340 Mowinckel, Sigmund 2004 The Psalms in Israel's Worship. Grand Rapids, MI : W.B. Eerdmans Pub. Co Weiser, Artur 1986 The Psalms: a commentary. London : SCM Press.