TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMAN TUOTANTOTALOUDEN SUUNNAN OPINTO-OPAS 2002-2003

TEKNILLINEN KORKEAKOULU TUOTANTOTALOUDEN OSASTO TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMAN TUOTANTOTALOUDEN SUUNNAN OPINTO-OPAS 2002-2003 OPAS TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMAN TUOTANTOTALOUDEN OPINTOSUUNNAN OPISKELIJOILLE VUODEN 1995 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN Toimittanut: Helena Lakervi ISSN 1239-6915 Otamedia, Helsinki 2002

Hyvä Tuotantotalouden Opiskelija, Tuotantotalouden opinnot palvelevat kahta tavoitteiltaan erilaista opiskelijaryhmää: erikoistujia ja täydentäjiä. Tuotantotalouteen erikoistuu kultakin Teknillisen korkeakoulun vuosikurssilta noin pari sataa opiskelijaa, jotka suorittavat pää- tai sivuaineen Tutalla. Valtaosalla tuotantotaloutta opiskelevista on kuitenkin pää- tai sivuaineet tuotantotalouden koulutusohjelman ulkopuolella, monilla jopa muissa yliopistoissa. Tehtävämme on palvella kaikkia teitä, noin tuhatta opiskelijaa, siten, että kukin mahdollisimman hyvin pääsee tavoitteisiinsa. Tätä varten meillä on opintojaksojen portfolio, josta voitte valita sekä syvyyttä että laajuutta. Syvyyssuunnassa osa opintojaksoista on rakennettu kaksitasoisiksi - laaja ja suppeampi versio, toinen erikoistujille ja toinen perustietojen hakijoille. Samoin useimmista teemoista tarjotaan perus- ja jatko-opintojaksoa. Laajuussuunnassa tuotantotalouden tietämystä tarjotaan viidentoista professorin ja vielä laajemman muun opettajajoukon voimin. Mottonamme on: "Opettavaa tutkimusta". Perustamme opetuksen omaan, kansainvälistä huipputasoa edustavaan tutkimukseemme, jota harjoitetaan noin 200 tutkijaopettajan voimin. Opetuksemme on elävästi yhteydessä elinkeinoelämään. Useimmilla opintojaksoillamme tehdään harjoitustöitä yritysten ja organisaatioiden todellisista ongelmista ja haasteista, useimmiten suoraan yritysten toimeksiannoista. Tällaisesta opetuksesta on tullut erittäin positiivista palautetta sekä opiskelijoilta että yrityksiltä. Harjoitamme tiivistä opetusyhteistyötä maailman johtavien alan opetusyksiköiden kanssa sekä tutkinto-opetuksessa että yritysjohdon kompetenssien kehitysohjelmissa. Teekkareille tämä yhteistyö näkyy parhaiten uusien, ajankohtaisten teemojen nopeana esille tuomisena opintojaksoillamme. Opetuksemme jatkuvasta arvioinnista ja kehittämisestä huolimatta suhtaudumme nöyrästi oppimisen ja opettamisen haasteisiin. Elinkeinoelämä kehittyy nopeasti ja sen mukana oppimistarpeet muuttuvat jatkuvasti. Pyrimme pysymään tämän muutoksen tahdissa parhaimmillaan jopa edellä. Onnistumisesta saamme jatkuvaa palautetta asiakkailtamme teiltä ja teidän tulevilta työnantajiltanne. Tervetuloa tuotantotalouden opiskelijaksi! Teemme parhaamme, että oppisit huippuammattilaiseksi ja pystyisit tehokkaasti ja viisaasti kartuttamaan varallisuutta, missä roolissa sitten jatkossa toimitkaan! Paul Lillrank Tuotantotalouden osaston johtaja

1. TUOTANTOTALOUDEN OSASTON ESITTELY... 1 1.1 Osaston hallinto... 1 1.2 tuotantotalouden osaston yksiköt... 2 1.3 Henkilökunta ja opiskelijat... 5 1.4 Tuotantotalouden koulutusohjelman opintosuunnat... 5 1.5 Kirjastot... 5 1.6 Osaston ja koulutusohjelman tiedotus... 6 2. OPISKELU... 7 2.1 Yleistä opiskelusta... 7 2.1.1 Opiskelu ja oppiminen... 7 2.1.2 Tuotantotalouden koulutusohjelman tavoitteet... 8 2.1.3 Opetuksen yhteys tutkimukseen ja teollisuuteen... 10 2.1.4 Opetusmenetelmät... 10 2.1.5 Opiskelijan oikeusturva... 12 2.1.6 Opiskelun ja opetuksen kehittäminen... 12 2.2 Kurssit ja tentit... 13 2.2.1 Tentti- ja lukujärjestykset... 13 2.2.2 Ilmoittautuminen opintojaksoille ja tentteihin... 13 2.3 Luento ja tutkintokaudet... 14 2.4 Koulutusohjelman vaihto... 14 3. OPINNOT... 16 3.1 Opintosuoritusten rekisteröinti, arvostelu ja keskiarvo... 16 3.2 Kieliopinnot...16 3.2.1 Tutkintosäännön vaatimukset pakollisesta kielestä täyttävät opintojaksot... 17 3.2.2 Kielten kursseille ilmoittautuminen... 19 3.2.3 Toisen kotimaisen kielen koe... 19 3.3 Viestintä... 20 3.4 Harjoittelu... 20 3.4.1 Harjoittelun hyväksyttäminen... 21 3.4.2 Harjoittelukirja... 22 3.4.3 Kansainvälinen harjoittelu... 23 3.4.4 Työympäristöharjoittelu... 24 3.4.5 Ammattiharjoittelu... 24 3.4.6 Työnhakuun ja uraan liittyvät palvelut TKK:lla... 26 3.5 Opintojaksopuut... 27 3.5.1 Teollisuustalous... 27 3.5.2 Yritysstrategia ja kansainvälinen liiketoiminta... 28 3.5.2 Yritysstrategia ja kansainvälinen liiketoiminta... 29 4. MUISSA KORKEAKOULUISSA/ YLIOPISTOISSA TEHTÄVÄT OPINNOT... 30 4.1 Kotimaiset korkekoulut ja yliopistot... 30 4.1.1 Solmitut sopimukset... 30 4.1.2 Opintoyhteistyösopimusten ulkopuoliset opinnot... 31 4.1.3 Käytännön menettely opintoyhteistyösopimusten pohjalta... 31 4.2 Ulkomaalaiset korkeakoulut ja yliopistot... 31 4.2.1 Solmitut sopimukset... 31 4.2.2 Opintoyhteistyösopimusten ulkopuoliset opinnot... 33 4.2.3 Tietolähteet... 33 4.2.4 Ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksyminen tutkintoon... 33

5. OPINTOJEN OHJAUS... 35 5.1 Osaston opintojen ohjaus... 35 5.1.1 Kuka neuvoo missäkin asiassa... 35 5.1.2 Yhteystiedot... 36 5.2 Muualla tapahtuva opintojen ohjaus... 37 5.3 Tietoa opinnoista... 37 5.4 INFO-tilaisuudet ja muut tapahtumat... 38 5.5 Tuotantotalouden Kilta Prodeko... 38 5.5.1 Uusien opiskelijoiden pienryhmäohjaus... 39 5.5.2 Teollisuus- ja tutkimusmentortoiminta... 39 5.5.3 Professorimentortoiminta... 40 5.5.4 Tuotantotalouden alumnitoiminta... 40 6. OPISKELU... 41 6.1 Yleistä opiskelusta... 41 6.1.1 Opiskelu ja oppiminen... 41 6.1.2 Tuotantotalouden koulutusohjelman tavoitteet... 42 6.1.3 Opetuksen yhteys tutkimukseen ja teollisuuteen... 44 6.1.4 Opetusmenetelmät... 45 6.1.5 Opiskelijan oikeusturva... 46 6.1.6 Opiskelun ja opetuksen kehittäminen... 47 6.2 Kurssit ja tentit... 47 6.2.1 Tentti- ja lukujärjestykset... 47 6.2.2 Ilmoittautuminen opintojaksoille ja tentteihin... 48 6.3 Tutkinnon I osan sekä suunnan opintojen opintosuunnitelma... 49 6.3.1 Perusosa... 49 6.3.2 Muut tutkinnon I osan opinnot... 50 6.3.3 Suunnan opinnot... 50 6.3.4 Tekninen kokonaisuus... 51 6.3.5 Opintoviikkomäärien jakauma... 54 6.3.6 Matematiikan ja fysiikan laajojen oppimäärien suorittajat... 54 6.4 Mallilukujärjestys... 55 6.5 Käytännön asiat... 58 6.5.1 Opintojaksojen päällekkäisyys... 58 6.5.2 Siirtyminen eri vuosien oppaiden välillä... 58 6.5.3 Anojan opas: Mitä muutoksia voin anoa tutkintoon ja miten?... 58 7. TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMAN PÄÄAINEET... 62 7.1 TU-22... 63 7.1.1 Teollisuustalous... 63 7.2 TU-53... 68 7.2.1 Johtaminen ja työpsykologia... 68 TU-53 Oppivan organisaation kehittäminen ja johtaminen... 74 TU-53 Organizational behavior and knowledge management... 77 7.3 TU-91... 79 7.3.1 Yritysstrategia ja kansainvälinen liiketoiminta... 79 7.3.2 International Business Linkage Program... 84 7.3.3 Venturing in Digital Economy Major... 86 7.4 TU-117... 89 7.4.1 Ympäristöstrategiat, ympäristö- ja laatujohtaminen... 89 7.4.2 Teollisuuden kehittäminen ja johtaminen... 91 7.5 Muut... 93 7.5.1 Linkage Program 2: Framtidens Industriföretag (FIF)... 93 7.5.2 International Design Business Management... 95

8. TEKNISET SIVUAINEET... 98 8.1 Teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto... 98 8.1.1 Systeemi- ja operaatiotutkimus (Mat-2)... 100 8.2 Tietotekniikan osasto... 101 8.2.1 Ohjelmistojärjestelmät (T-106)... 103 8.2.2 Tietoliikenneohjelmistot (T-109/110)... 104 8.2.3 Sisällöntuotanto (T-111)... 105 8.2.4 Käyttöliittymät ja käytettävyys... 107 8.2.5 Digitaalisten tuotteiden kehittäminen... 108 8.3 Puunjalostustekniikan osasto... 111 8.3.1 Paperitekniikka (Puu-21)... 112 8.3.2 Teollisuuden ympäristötekniikka (Puu-127)... 113 8.4 Konetekniikan osasto... 114 8.4.1 Energiatalous ja -markkinat (Ene-59)... 115 8.4.2 Valmistustekniikka (Kon-15)... 116 8.5 Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto... 117 8.5.1 Tietoverkkotekniikka (S-38)... 118 8.5.2 Teleliikenneteoria (S-38)... 121 8.5.3 Sähkötekniikka (S-81)... 123 8.6 Kemian tekniikan osasto... 124 8.6.1 Tehdassuunnittelu (Kem-107)... 125 8.6.2 Prosessien ohjaus (Kem-90)... 126 8.6.3 Biokemia (Kem-30)... 127 8.7 Automaatio- ja systeemitekniikan osasto... 128 8.7.1 Automaatio- ja systeemitekniikka (AS-74/84/116)... 129 8.7.2 Viestintätekniikka (AS-75)... 131 9. YLIMÄÄRÄISET SIVUAINEET... 135 9.1 Kansantaloustiede... 135 9.2 European Business Administration... 137 10. DIPLOMITYÖ JA VALMISTUMINEN... 138 10.1 Jatko-opiskelu... 141

1. TUOTANTOTALOUDEN OSASTON ESITTELY Tuotantotalouden osasto on yksi Teknillisen korkeakoulun kahdestatoista osastosta. Osasto suorittaa tutkimusta ja antaa opetusta tuotantotalouden alalla. Osasto vastaa tuotantotalouden koulutusohjelmasta, joka on jaettu kahteen opintosuuntaan: tuotantotalouden opintosuuntaan sekä liiketoiminnan kehittämisen ja johtamisen opintosuuntaan. Liiketoiminnan kehittämisen ja johtamisen opintosuunta perustettiin joulukuussa 1998 vastaamaan insinööristä diplomi-insinööriksi tarvittavan koulutuksen haasteisiin. Osasto on jaettu 4 vastuualueeseen, joista kukin muodostaa oman yksikkönsä. Osaston yksiköt ovat: Teollisuustalouden laboratorio, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio, Yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratorio ja Lahden keskus. Tuotantotalouden osasto toimii läheisessä yhteistyössä TAI-tutkimuslaitoksen sekä ExIMa (Executive School of Industrial Management) kanssa. Toiminnallisesti yksiköt sijoittuvat pääosin Spektrin vuokrakiinteistöön noin 15 minuutin kävelymatkan päässä Otaniemen pääkampusalueelta. Tuotantotalouden osaston visiona on kuulua globaalisti johtavien akateemisten asiantuntijaorganisaatioiden joukkoon osaamisalueellaan. Osaston Missiona on myötävaikuttaa siihen, että Suomi kehittyy varallisuuden luontiyhteiskuntana globaalisti menestyvän elinkeinoelämän siivittämänä. Osaton strategia: Tuotantotalous tutkii arvoa tuottavia prosesseja ja organisaatioita erityisesti tekniseen, taloudelliseen, yksilölliseen ja sosiaaliseen käyttäytymiseen paneutuen. Arvoa tuottavat prosessit voivat olla teollista tuotantoa, palveluja ja erilaisia arvoa lisääviä tukitoimia, kuten suunnittelua, kuljetusta ja hallintoa. Tuotantotalouden tieteenala on laaja. TKK:n tuotantotalouden osaston toiminta täsmentyykin sen yksiköiden tutkimus- ja opetusalojen ympärille. Asiakkaita ovat elinkeinoelämä ja opiskelijat. Asiakkaiden tarpeita tyydytetään opetus- ja tutkimuspalveluilla. Osaston kotisivu on: http://www.tuta.hut.fi. 1.1 OSASTON HALLINTO Tuotantotalouden osaston osastojohtajana toimii professori Paul Lillrank, varaosastonjohtajana professori Veikko Teikari. Tuotantotalouden osastoneuvosto on osaston ylin päätöksiä tekevä elin. Osastolla toimii kaksi toimikuntaa, joiden tehtävänä on valmistella asioita osastoneuvostolle ja osastonjohtajalle päätettäväksi sekä kehittää osaston toimintaa. Toimikunnat ovat seuraavat Jatko-opintotoimikunta - puheenjohtaja professori Eila Järvenpää Opintotoimikunta - puheenjohtaja professori Karlos Artto 1 Tuotantotalouden koulutusohjelma

1.2 TUOTANTOTALOUDEN OSASTON YKSIKÖT Teollisuustalouden laboratorio Teollisuustalouden laboratorion missio on osallistua suomalaisen teollisuuden ja yhteiskunnan kehitykseen luomalla uutta henkistä ja fyysistä varallisuutta. Teollisuustalouden laboratoriolla on neljä professuuria: teollisuustalouden, logistiikan, laadunohjauksen sekä kansainvälisen projektiliiketoiminnan professuurit. Teollisuustalouden laboratorio on keskittynyt näiden aihealueiden opetukseen ja tutkimukseen. Laboratorion toiminnan strateginen tavoite on panostaa erityisesti tulevaisuuden kasvualoihin. Tällaisia aloja ovat mm. informaatio- ja kommunikaatioteknologiasektori. Laboratorion eri professuurit katsovat eri näkökulmista näiden alojen keskeisiä haasteita: miten kehitetään kilpailukykyisesti toimivia globaaleja yritysverkostoja ja miten johdetaan ja ohjataan näiden verkostojen kysyntä- ja toimitusketjuja sekä liiketoiminnan ja tuotteiden kehittämistä verkostoissa. Teollisuustalouden laboratorion tutkimusta tehdään TAI Tutkimuslaitokseen sijoitetuissa teollisuustalouden tutkimusprojekteissa. Tutkimusprojektit hyödyttävät myös laboratorion opetusta uuden opetuksessa käytetävän tiedon tuottamisen kautta, mutta myös tarjoamalla opiskelijoille näkymiä yritysmaailmaan tutkimusprojekteissa olevien työpaikkojen välityksellä. Eräs keskeinen keino ympäristössä ilmenevien kompleksien ongelmien ymmärtämiseen ja ratkaisemiseen on simulointi. Teollisuustalouden laboratorion Yritystoiminnan Simulointilaboratoriota (SimLab) hyödynnetään sekä laboratorion opetuksessa että tutkimuksessa. Yrityselämälle tehtävät harjoitustyöt syventävät teollisuustalouden opetusta. Teollisuustalouden laboratoriossa työskentelee 4 professoria, 2 lehtoria, yliassistentti, assistentti, toimistosihteeri sekä TAI Tutkimuslaitoksen puolella noin 60 teollisuustalouden tutkimushenkilökuntaan kuuluvaa henkilöä. Jatkokoulutus toteutetaan kahdessa eri instituutissa: ExIMassa ja Graduate Schoolissa. Laboratorion tutkimustoiminta kanavoidaan pääosin TAI Tutkimuslaitoksen kautta. TAI Tutkimuslaitoksen tutkimus rahoitetaan ulkopuolisella rahoituksella, minkä takia tutkimushenkilökunta on määräaikaisessa työsuhteessa, jossa määräajan määrittää kulloinkin toteutettavan tutkimusprojektin kesto ja rahoitus. Graduate School Graduate Schoolin pääsyvaatimuksena on suoritettu maisterin tutkinto tai vastaava. Jatko-opiskelijat suorittavat opintoja vähintään kahdessa eri aineessa: yhdessä pääaineessa ja sivuaineessa. Jatko-opintojen pääaineeseen liittyvä tutkimusprojekti on pakollinen. Lisensiaattitutkinnon suorittaminen kestää 2-3 vuotta (80 opintoviikkoa) ja tohtorin tutkinnon 3-5 vuotta (160 opintoviikkoa). Jatko-opintojen aikana opiskelijat tutustuvat tutkimusalueeseensa ja opettelevat käyttämään tieteellisiä menetelmiä itsenäisesti ja kriittisesti. Tuotantotalouden koulutusohjelma 2

Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Työpsykologian ja johtamisen laboratoriossa on neljä professuuria, joiden opetusaloja ovat mm. työn, työprosessien ja organisaation kehittäminen, osaamisen kehittäminen, johtamisen, työn psyykkisen kuormittavuuden ja kommunikaation tutkimusmenetelmien kehittäminen ja soveltaminen työorganisaatioissa, organisaatiokäyttäytyminen ja knowledge management sekä sosiaalipoliittiset kysymykset. Työpsykologian laboratoriossa työskentelee neljä professoria, lehtori, kaksi assistenttia, laboratorioinsinööri, erikoislaboratoriomestari, toimistosihteeri sekä tutkimushenkilökuntaa. Sosiaalipolitiikan professori siirtyy eläkkeelle lukuvuoden 2003 päätteeksi. Tästä johtuen sosiaalipolitiikan kurssit Tu-53.221, TU-53.222, TU-53.225, TU-53.226 ja TU-53.227 toteutetaan viimeistä kertaa lukuvuonna 2002-2003. Yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratorio Yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratorio keskittyy strategian, yrittäjyyden ja kansainvälisen liiketoiminnan ohella teknologian hallinnan, uuden liiketoiminnan kehittämisen, pääomasijoittamisen, kansantaloustieteen ja markkinoinnin opetukseen sekä tutkimukseen. Kansainvälisen ulottuvuuden ohella yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratorion toiminnassa tulee vahvasti esille vuorovaikutus opiskelijoiden ja yritysmaailman välillä. Opetukseen sidotut yrityksille tehtävät käytännön harjoitustyöt uudistavat opetusta jatkuvasti yritysten strategisen suunnittelun ja kansainvälisten toimintojen tarpeiden mukaisesti. Toisaalta korkeakoulun puolelta tuleva asioiden syvällisempi systemaattinen tarkastelu on arvokasta yrityksille. Opetuksessa strategisen suunnittelun puolella yritysten teknologisten osaamisalueiden dynaaminsen kehittämisen tutkimus kytkee laboratorion toiminnan tiiviisti Teknillisen korkeakoulun vahvimpiin osaamisalueisiin. Tutkimuksessaan laboratorio pyrkii kansainväliseen huippulaatuun, ja tekee tutkimusta yhteistyössä tutkimus-painopistealueiden johtavien tutkimusinstituutioiden ja tutkijoiden kanssa. Laboratorion tutkimusalojen uusimmat löydökset otetaan myös mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mukaan opetukseen. Yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratoriossa työskentelee: 4 professoria, 1 lehtori, 1 assistenttia, suunnittelija, toimistosihteeri sekä muuta tutkimus- ja opetushenkilökuntaa. Lahden keskus Teknillisen korkeakoulun Lahden keskus tuottaa tiedekorkeakoulun tutkimus-, koulutus- ja kehittämispalvelut Lahden alueelle. Lahden keskuksen ansiosta Lahdessa voi suorittaa diplomi-insinööritutkinnon, lisensiaattitutkinnon tai tohtoritutkinnon siten, että kaikki opiskelu tapahtuu Lahdessa. Suurin osa Lahden keskuksen opiskelijoista ei tähtää tutkintoon. He osallistuvat avoimeen yliopisto-opetukseen sekä erilaisiin täydennyskoulutusohjelmiin. Lisäksi keskuksen erityistehtävänä on edistää paikallisen elinkeinoelämän kehitystä. Teknillisen korkeakoulun Lahden keskus on toiminut vuodesta 1986. Vuoden 2002 alussa keskuksessa työskenteli noin 80 henkilöä. Teknillisen korkeakoulun Lahden keskuksessa toimii neljä professoria. Heidän opetus- ja tutkimusalansa ovat: laatujärjestelmät ja laatujohtaminen, teollisuuden kehittäminen ja johtaminen, ympäristö- ja laatujohtaminen sekä 3 Tuotantotalouden koulutusohjelma

teollisuuden tietotekniikka. Näistä kolme ensimmäistä professorin virkaa on sijoitettu tuotantotalouden osastolle; teollisuuden tietotekniikan professorin virka on sijoitettu tietotekniikan osastolle. Lahden keskuksen johtajana ja samalla teollisuuden kehittämisen ja johtamisen professorina toimii TkT Ilkka Kauranen. Executive School of Industrial Management - ExIMa ExiMa Executive School of Industrial Management (ExiMa) tuottaa teollisuuden jatkokoulutukseen suuntautuneen tohtoriohjelman (Industrial Phd-Program, InPhD), sekä yrityksille räätälöityjä johdon koulutusohjelmia. Tohtoriohjelma on tarkoitettu lähinnä teollisuuden ja teknisten palvelualojen tuotannon, tuotekehityksen ja teknologiakehityksen keskijohdossa tai keskeisissä asiantuntija-tehtävissä olevien koulutukseen. Tavoitteena on antaa valmiudet ratkaista teollisuuden haasteellisia kehitystehtäviä ja mahdollistaa intensiiviset opinnot osittain työn lomassa. Keskeiset opinnäytetyöt kuten väitöskirja tehdään oman työnantajan haasteellisiin ja kilpailuedun kannalta merkittäviin kehityskohteisiin liittyen. Oleellista on kolmikantainen sitoutuminen hankkeeseen: opiskelija itse, tutkimusta rahoittava yritys ja ExiMa'n ohjaava professori. Pääsyvaatimuksena on TUTAn opiskeluvaatimusten täyttäminen, kokemus teollisuuden tai palvelualojen tehtävistä ja työnantajan sitoutuminen kehityshankkeeseen sekä ExiMan hakuprosessin erityisvaatimukset. Räätälöidyt yritysohjelmat voidaan jakaa kahteen osaan. 1) Yrityksissä toteutettaviin jatko-opintokelpoisiin ohjelmiin (corporate university) ja 2) ohjelmiin, jotka tähtäävät yleisempään osaamisen kehittämiseen ja tukevat yritysten kehityshankkeita. Lähtökohtana yritysohjelmien suunnittelussa ovat yrityksen ajankohtaiset erityistarpeet. ExiMassa työskentelee kehitysjohtaja, ohjelmakoordinaattori sekä projektipäälliköitä. TAI 1 -Tutkimuslaitos Osaston kanssa läheisessä yhteistyössä toimii vuonna 1987 perustettu TAI Tutkimuslaitos, joka on TKK:n suurin tutkimusyksikkö. Se toteuttaa suuren osan Tuotantotalouden ja Tietotekniikan osastojen tutkimusprojekteista. TAI:n toimitilat ovat pääosin yhdessä Tuotantotalouden osaston kanssa Spektrissä, mutta osa projekteista toimii Tietotekniikan talossa ja Lahdessa. TAI Tutkimuslaitos kehittää suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä ja tuottavuutta parantavia toimintamalleja, menetelmiä ja teknologiaa. Kehitystyön kohteena ovat tuotantojärjestelmät, joissa inhimillinen toiminta yhdistyy tietotekniikkaan ja tuotantotalouteen. TAI toimii täysin ulkoisen rahoituksen varassa. Suurimmat rahoittajat ovat yritykset sekä TEKES, EUkomissio, ESR, Työsuojelurahasto ja Suomen Akatemia. TAI-tutkimuslaitoksessa työskentelee johtaja, 4 sihteeriä sekä tutkimushenkilökuntaa. TAI = Tuotantotalous, Automaatio, Informaatioteknolgia Tuotantotalouden koulutusohjelma 4

1.3 HENKILÖKUNTA JA OPISKELIJAT Tuotantotalouden osastolla on 16 professoria professuureissa TU-22, TU-53, TU-91 ja TU-117. Osaston hallintohenkilökuntaan kuuluvat hallintopäällikkö, suunnittelija, taloussihteeri, opintoneuvojat, harjoittelusihteeri, laboratorioiden sihteerit, laboratoriomestari ja kansliahenkilökuntaa. Lisäätietoa henkilökunnasta saat tuotantotalouden osaston kotisivuilta, myös tässä oppaassa kappaleessa 5.1.2. on henkilökunnan yhteystietoja. Tuotantotalouden koulutusohjelmassa on perusopiskelijoita noin 450, joiden lisäksi noin 280 jatko-opiskelijaa. Lisäksi osastolla opiskelee ulkomaalaisia opiskelijoita sekä ns. JOO-opiskelijoita erityisesti Helsingin yliopistosta. Ulkomaalaisten osuus koulutusohjelman opiskelijoista on nopeasti kasvamassa, ja tuotantotalouden koulutusohjelma pyrkii jatkuvasti kehittämään kansainvälistä opiskelukulttuuria. Tuotantotalouden alan opinnot ovat suosittuja myös muiden koulutusohjelmien opiskelijoiden keskuudessa, heille on tehty TUTA-opas 2002-2003. Vuonna 2001 tuotantotalouden osastolta valmistui 6 tohtoria, 8 tekniikan lisensiaattia ja 49 diplomi-insinööriä. Lisäksi vuoden 2001 aikana diplomitöitä valvottiin muille osastolle yhteensä 33 kappaletta. 1.4 TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMAN OPINTOSUUNNAT Syksystä 1998 tuotantotalouden koulutusohjelmassa on kaksi opintosuuntaa: perinteinen tuotantotalous, jonka opas tämä on, ja opistoinsinööritaustan omaaville opiskelijoille suunniteltu liiketoiminnan kehittämisen ja johtamisen opintosuunta (oma opas). 1.5 KIRJASTOT Teknillisen korkeakoulun pääkirjasto, joka samalla on koko maan teknillinen keskuskirjasto, on avoinna lukukausien aikana ma-pe 8.00-20.00, la 8.00-15.00 ja kesäaikaan ma 8.00-18.00, ti-pe 8.00-16.00. Lainaustoimiston puhelinnumero on 451 4111. Pääkirjaston julkaisurekisteri sisältää tiedot myös eri osastojen sekä laboratorioiden kirjoista. (http://www.hut.fi/yksikot/kirjasto/) Tuotantotalouden osaston kirjasto sijaitsee Spektrissä, Metsänneidonkuja 6:ssa. Kirjastossa on voimassa rajoitettu lainaoikeus, mikä tarkoittaa sitä, että vain tuotantotalouden osaston henkilökunnalla ja tutan opiskelijoilla on oikeus lainata tutan kirjastosta. Lukuoikeus on kaikilla. Tuotantotalouden raportteja ja väitöskirjoja lainataan kuittilainana kaikille. Teollisuustalouden, työpsykologian ja yritysstrategian kurssikirjojen lainaus tapahtuu pääkirjastosta. Kurssikirjoista on lukusalikappaleet osaston kirjastossa. Tuotantotalouden lehtien mahdolliset e-versiot löytyvät pääkirjaston www-sivuilta sekä tutan kirjaston sivuilta www.tuta.hut.fi/library/. Osaston kirjasto on avoinna ma-to klo 9-16 ja pe klo 9-15 ja kesäaikaan ma-pe klo 9-15. Kirjaston puhelinnumero on (09) 451 4877 tai (09) 451 2846. (http://www.tuta.hut.fi/library/) 5 Tuotantotalouden koulutusohjelma

Jokaisella osastolla on oma kirjastonsa - samoin VTT:lla, Helsingin yliopistolla, Helsingin kauppakorkeakoululla jne., joissa on myös tuotantotalouden opiskeluun liittyvää kirjallisuutta. Niistä saa tietoa esim. WWW:stä, TKK:n pääkirjaston henkilökunnalta ja teekkarikalenterista. 1.6 OSASTON JA KOULUTUSOHJELMAN TIEDOTUS Tuotantotalouden osaston tiedotus toimii yhä enemmän sähköisesti. Tuotantotalouden koulutusohjelman www-kotisivuilta löytyy laajasti tietoa tuotantotalouden osastosta, henkilökunnasta ja opinnoista. Lisäksi sieltä löytyy opintohallinnon ajankohtaista asiaa, kurssien tiedotusta jne. WWW-sivulta pääsee myös uutisryhmiin, newsseihin, joissa on ajankohtaisinta tietoa. Tuotantotalouden koulutusohjelma 6

2. OPISKELU 2.1 YLEISTÄ OPISKELUSTA 2.1.1 Opiskelu ja oppiminen Korkeakouluopiskelu vaatii opiskelijalta paljon. Opiskelija on itse vastuussa omasta opiskelustaan ja oppimisestaan sekä omien opintojensa suunnittelusta. Itsenäisyyden merkitys korkeakouluopinnoissa ja erityisesti ohjauksen etsimisessä korostuu. Valmiin tiedon soveltaminen saattaa korostua lukio-opiskelussa ja valintakokeissa. Myös Teknillisessä korkeakoulussa on opintojen alkuvaiheessa valmiin tiedon soveltamisella keskeinen osuus perusasioita opiskeltaessa. Opintojen edetessä vaatimukset kasvavat ja omaksuttavat asiakokonaisuudet muuttuvat laajemmiksi. Pää- ja sivuaineen opinnoissa opiskelijalta vaaditaan enemmän itsenäistä työskentelyä ja tiedon syvällistä käsittelyä sekä uuden tiedon tuottamista. Syvällisen oppimisen merkitys korostuu tulevaisuudessa yhä enemmän, koska omaksuttavan tiedon määrä kasvaa jatkuvasti ja tieto vanhenee yhä nopeammin. Tulevaisuuden ammatit vaativat monipuolisuutta ja joustavuutta. Jotta oppiminen olisi tietoista ja orientoitunutta ja siten myös syvällistä, opiskelijalla tulisi olla oikeanlainen motivaatio opiskeluun, kyky jäsentää opittavan asian sisältö sekä edetä oppimisprosessissaan tiedon sisäistämisestä sen laaja-alaiseen sovellettavuuteen. Korkeakouluopintojen aikana opiskelijan tulisi oppia muun muassa: Opiskelemaan ja oppimaan entistä paremmin ja nopeammin Ratkaisemaan erilaisia ammatillisia ja soveltavia tieteellisiä ongelmia Hahmottamaan ja hallitsemaan sekä laajoja kokonaisuuksia että eri asioiden yksityiskohtia Etsimään tietoa sekä erottamaan olennaisen epäolennaisesta Akateeminen vapaus tuo mukanaan myös akateemisen vastuun. Opiskelijalla on vapaus valita omat pää- ja sivuaineensa sekä erilaisia opintojaksoja täydentääkseen omaa osaamistaan. Useimmiten opiskelijalla on myös vapaus valita, osallistuuko hän ohjattuihin opetustilaisuuksiin vai opiskeleeko hän itse. Valintoja tehdessään on opiskelijan syytä harkita tarkasti seurauksia myös pitkällä tähtäimellä. Opintojakson suorittamisen tavoitteena tulisi olla oppimisen avulla saavutettu ammattitaito. Opiskelija voi itse tehdä paljon omien opiskelukäytäntöjensä kehittämiseksi. Aktiivinen asennoituminen omien opiskelutaitojen kehittämiseen on edellytys korkeakouluopintojen menestyksekkäälle suorittamiselle. Aiheesta on kirjoitettu lukuisia hyviä kirjoja, joihin kannattaa tutustua. Menestyäkseen tulevaisuuden haasteellisissa, monipuolisissa alati muuttuvissa tehtävissä tuotantotalouden diplomi-insinöörillä tulee olla halu ja kyky elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. 7 Tuotantotalouden koulutusohjelma

2.1.2 Tuotantotalouden koulutusohjelman tavoitteet Teknilliselle korkeakoulutukselle on asetettu tavoitteita sekä asetuksessa teknillistieteellisestä tutkinnosta että Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä. Seuraavat tavoitelistat on laadittu ohjaamaan opiskelijoiden opiskelua. Näitä tavoitteita olisi hyvä aika ajoin pysähtyä miettimään opintojen edistyessä. Opintojensa aikana tuotantotalouden diplomi-insinöörin tulisi saavuttaa seuraavat valmiudet: 1. Valmiudet teknillis-tieteelliseen toimintaan - teoreettinen, käytännöllinen ja asenteellinen perusvalmius Valmius itsenäiseen tieteellisen tiedon hankintaan Valmius itsenäiseen tieteellisen tiedon arviointiin Valmius tieteellisten ongelmien ratkaisemiseen Valmius tuottaa uutta tietoa Valmius käyttää tieteellistä tietoa yhteiskunnan ongelmien ratkaisemisessa Valmius soveltaa tieteellistä tietoa Valmius tieteellisen ja teknillisen kehityksen seuraamiseen Valmius tutkimustyöhön Teoreettiset ja menetelmälliset valmiudet taloustieteissä, työtieteissä, tietojenkäsittelyssä ja näihin liittyvissä suunnittelumenetelmissä erityisesti tekniikan soveltamiseen ja hyväksi käyttöön liittyvien ongelmien yhteydessä 2. Valmiudet ammatilliseen toimintaan Valmius perehtyä teknillisiin ongelmiin Valmius käyttää tieteellistä tietoa ammatillisessa toiminnassa tekniikan ja teknisten tieteiden alalla esiintyvien ongelmien ratkaisuun Tehdä perusteltuja ratkaisuja tekniikkaa koskevissa yleisissä kysymyksissä Suorittaa tavallisimpia tehtäviä koulutusohjelman perustana olevalla ammatillisella tehtäväalueella Kehittää ammatillista tehtäväaluetta Valmius teknillis-tieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin Valmius monipuolisiin tehtäviin ja näin mahdollisuus siirtyä tehtävistä toiseen Laaja perehtyneisyys yrityksen eri osatoimintoihin, kuten atk, henkilöstöhallinto, tuotantotekniikka, markkinointi ja talous sekä ymmärrys näiden niveltymisestä toisiinsa sekä kytkeytymisestä kansantalouteen Teoreettinen valmius sekä sovellusvalmius sellaisiin tehtäviin, joissa edellytetään tekniikkaan ja tuotantotoimintaan liittyvien markkinointi-, tuotanto-, taloussuunnittelu, henkilöstöhallinto-, organisaatio-, työntutkimus- ja tietojenkäsittelyongelmien käsittelyä ja ratkaisua Syvällinen valmius vaativienkin tehtävien suorittamiseen jollain edellä mainituista aloista 3. Valmiudet yhteiskunnalliseen toimintaan Kokonaiskuva tieteen ja teknologian yhteiskunnallisista tehtävistä, asemasta ja vaikutuksista, yhteiskunnan, tieteellisteknillisen kehityksen ja luonnonvarojen käytön välisistä riippuvuuksista Tuotantotalouden koulutusohjelma 8

Kokonaiskuva teknisten ratkaisujen vaikutuksista työolosuhteisiin, ympäristöön, sosiaalisiin rakenteisiin, taloudelliseen toimintaan ja koko yhteiskuntaan Kyky arvioida tekniikkaan liittyvien toimenpiteiden vaikutusta ihmisen elinympäristöön ja yhteiskuntaan Valmius toimia kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä sivistystä edistäen ja yksilön perusoikeuksien puolesta 4. Muut valmiudet Kyky ryhmätyöskentelyyn Kyky viestintään Suullinen ja kirjallinen viestintävalmius Tarvittava kielitaito Kyky luovaan toimintaan Teoreettiset ja metodiset perusvalmiudet oman alan jatko-opintojen aloittamiseen Valmius jatkuvaan opiskeluun Valmius yrittäjyyteen Tuotantotalouden koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa yrityselämää kokonaisvaltaisesti ymmärtäviä diplomi-insinöörejä. Tavoitteena on rakentaa vankka tuotantotaloudellinen osaaminen insinööri- ja luonnontieteiden taitojen lisäksi. Tekniikan, talouden ja ihmisosaamisen yhdistäminen antavat mahdollisuuden ymmärtää ja kehittää yrityksen reaaliprosessia sekä strategiaa. Koulutuksen tarkoituksena on lähinnä antaa riittävä valmius monipuolisiin tehtäviin ja näin mahdollistaa myös joustava siirtyminen tehtävästä toiseen. Tuotantotalouden diplomi-insinöörin on perehdyttävä laajasti yrityksen eri osatoimintoihin. Hänen on tunnettava yrityksen tuotanto, markkinointi, talous, henkilöstöhallinto, atk ja muut tukitoiminnot sekä ymmärrettävä näiden niveltyminen toisiinsa ja kytkeytyminen kansantalouteen. Laaja-alaisten ja kokonaisvaltaisten opintojen lisäksi tuotantotalouden opinnoissa korostuvat käytännölliset ja useimmiten yrityselämässä tehdyt harjoitustyöt. Näiden kautta opiskelijat saavat kosketusta tulevaan työelämään sekä tuovat uusinta liiketaloudellista tietoa ja taitoa yritysten jokapäiväisiin ongelmiin. Tyypillisiä myös teknisiä tietoja vaativia tehtäväkenttiä, joihin tuotantotalouden koulutusohjelma tähtää, ovat esimerkiksi: Tuotantojärjestelmien ja tuotannonohjauksen suunnittelu Materiaalihallinto eli logistiikka Laatujohtaminen Markkinointi Kansainväliset operaatiot Organisaation kehittämistehtävät Henkilöstöhallinto Yritystutkimus Laskentatehtävät Informaatiojärjestelmien suunnittelu Konsultointi Kehittäminen ja rationalisointi 9 Tuotantotalouden koulutusohjelma

Projektitoiminta, projektien vetäminen Opetus ja tutkimus Tutkinnon tarkemmasta sisällöstä riippuen saattavat luonnollisesti muunkin tyyppiset tehtäväkentät tulla kysymykseen. Sopiva aineyhdistelmä, johon on sisällytetty teknisiä opintoja yhdeltä tai useammalta alalta, avaa mahdollisuuksia mm. perinteisiin insinööritehtäviin eri aloilta. Koulutusohjelman asettamien yleisten tavoitteiden lisäksi jokaisen opiskelijan olisi hyvä hahmotella omat tavoitteensa. Tämä hahmotelma toimii punaisena lankana esimerkiksi harjoitustyöaiheita valittaessa. Opiskelussaan voi joko keskittyä tietylle alueelle tai pyrkiä monipuoliseen kokonaisuuteen. Oma tietoinen valinta parantaa opintojen laatua ja lisää motivaatiota. 2.1.3 Opetuksen yhteys tutkimukseen ja teollisuuteen Teknillinen korkeakoulu on merkittävä tiedekorkeakoulu, jossa opetuksen ja tutkimuksen yhteydet ovat perinteisesti kiinteät. Tuotantotatalouden osaston opetuksessa painotetaan erityisesti opetuksen kiinteätä yhteyttä sekä tutkimukseen että teollisuuteen. Osastomme professorit ja muu henkilökunta osallistuvat aktiivisesti alan kansalliseen ja kansainväliseen tutkimustoimintaan. Tieto välittyy opiskelijoillemme opetuksen yhteydessä. Opintojaksoilla vierailee TAI-Tutkimuslaitoksen tutkijoita kertomassa käynnissä olevista tutkimusprojekteistaan, lisäksi harjoitus- ja diplomitöitä tehdään liittyen tutkimusprojektien aiheisiin. Tuotantotalouden osaston henkilökunnan ja opiskelijoiden yhteydet teollisuuteen ovat perinteisesti hyvät. Useilla opintojaksoilla on vierailevia luennoitsijoita teollisuudesta, harjoitustöitä tehdään teollisuuteen todellisten ongelmien ratkaisemiseksi ja joihinkin opintojaksoihin kuuluu osana yritysvierailuja. Toimialojen erityispiirteet -opintojakso on suunniteltu antamaan kokonaiskuva Suomen teollisuuden toimialoista erityisesti opintojen alkuvaiheessa. Tuotantotalouden Kilta Prodeko ry tekee arvokasta työtä opiskelijoiden teollisuuskontaktien edesauttamiseksi. Prodekon ja osaston yhteistyönä koordinoima TKK:n Tuotantotalouden osastolta valmistuneiden alumni-toiminta edesauttaa yhteyksien luomisessa. 2.1.4 Opetusmenetelmät Luennot Luennot muodostavat opetuksen rungon. Luentojen tarkoituksena on opintojakson keskeisen tiedon välittämisen lisäksi antaa opiskelijalle oikein painotettu kokonaiskuva kyseisestä opintojaksosta. Yleensä luennoilla syvennetään ja tarkennetaan kurssikirjallisuudessa esitettyjä asioita. Vierailuluennoitsijat yrityksistä kertovat esimerkkejä oppiaineen soveltamisesta käytäntöön. Tuotantotalouden koulutusohjelma 10

Laskuharjoitukset Erityisesti matemaattisia menetelmiä käyttävissä, luonteeltaan teoreettisissa opintojaksoissa järjestetään laskuharjoituksia, jotka helpottavat asian ymmärtämistä. Laskuharjoitusten tarkoituksena on myös opettaa käytännön sovelluksia esimerkkien avulla. Laboratorioharjoitukset Laboratorioissa suoritetaan pääasiassa kolmenlaisia töitä: 1. Demonstraatioharjoituksia, jotka ovat ryhmissä suoritettavia, välittömästi luentoihin liittyviä töitä. 2. Varsinaiset laboratorioharjoitukset suoritetaan pienissä ryhmissä tai henkilökohtaisina harjoitustöinä. Ne ovat konkreettisten tehtävien sovelluksia, jotka suoritetaan assistentin tai vastaavan henkilön välittömän ohjauksen alaisina tai itsenäisesti. 3. Tutkimustyötä laboratorioissa voidaan suorittaa erikoistumisvaiheessa pääaineen erikoistyöhön tai diplomityöhön liittyvänä. Harjoitustyöt Harjoitustöitä tehdään sekä yksin että ryhmissä. Tarkoituksena on soveltaa opittua tietoa, oppia tiedonetsintää, ryhmätyötaitoja sekä kirjallista ja suullista raportointia. Tuotantotalouden koulutusohjelmassa tehdään paljon harjoitustöitä yrityselämälle, jolloin opiskelija pääsee soveltaman opittua tietoa käytäntöön. Erikoistyöt Pää- ja sivuaineen opintoihin liittyvien erikoistöiden tarkoituksena on antaa opiskelijalle mahdollisuus perehtyä tarkemmin johonkin häntä kiinnostavaan pää- tai sivuaineen osasektoriin. Työ voi olla kokeellinen tutkimustehtävä, kirjallisuustutkimus tai vastaava, joka suoritetaan pää- tai sivuaineesta vastaavan professorin tai hänen määräämänsä opettajan ohjauksessa ja valvonnassa. Erikoistyön tekemisen yhtenä tavoitteena on valmentaa opiskelijaa diplomityön tekemiseen. Erikoistyö tehdään yleensä yksin. Seminaarit Seminaaritilaisuuksissa opiskelijaryhmä käsittelee opettajan ohjaamana tavallisesti opiskelijan tai opiskelijaryhmän kirjallisesti valmistelemaa aihetta, seminaariesitelmää. Käsittely tapahtuu tavallisesti järjestäytyneesti, jolloin seminaaritilaisuuteen joutuvat määrätyt esitelmänpitäjät, opponentti sekä puheenjohtaja valmistautumaan huolellisesti. Tarkoituksena on oppia kirjallisuustutkimuksen tekoa ja tiedon etsintää sekä kotimaisista että ulkomaisista julkaisuista. Opintoretket (ekskursiot) Opetuksen aihepiirin havainnollistamiseksi järjestetään tutustumiskäyntejä alan kohteisiin, yrityksiin, tutkimuslaitoksiin jne. Myös Tuotantotalouden Kilta Prodeko ry järjestää sekä yhteen yritykseen suuntautuvia, että monipäiväisiä, useaan yritykseen 11 Tuotantotalouden koulutusohjelma

eri paikkakunnilla kohdistuvia opintoretkiä. Näiden opintoretkien merkitys on opiskelijalle suuri, sillä niissä saa kosketuksen teollisuuteen ja liike-elämään. 2.1.5 Opiskelijan oikeusturva Seuraavat opiskelijan oikeusturvaan liittyvät asiat ovat yliopistoasetuksesta (115/98): 16 Opintosuoritus ja opiskelijan tiedonsaantioikeus Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut opintosuoritukset on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. 17 Opintosuorituksen arvostelun oikaiseminen Muun opintosuorituksensa kuin väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja näitä vastaavan opin- ja taidonnäyteen arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta ja syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman tai muun vastaavan opintosuorituksen arvostelusta kirjallisesti yliopiston määräämältä hallintoelimeltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian tutkintolautakunnan tai yliopiston määräämän hallintoelimen käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Seuraavat opiskelijan oikeusturvaan liittyvät asiat ovat Teknillisen korkeakoulun hallintojohtosäännöstä (20.10.1997) 28 Tentin ja diplomityön arvostelun oikaiseminen (Teknillisen korkeakoulun hallintojohtosääntö) Tentin arvostelusta annettuun opettajan oikaisupäätökseen tyytymätön opiskelija voi hakea oikaisua osastoneuvostolta Diplomityön arvosteluun tyytymätön opiskelija voi hakea oikaisua ensi vaiheessa osastoneuvostolta ja tämän päätöksestä edelleen muutoksenhakulautakunnalta. Lisätietoja oikeudellisista säännöksistä saa korkeakoulusihteeriltä, jonka yhteystiedot ovat kappaleessa 5.1.2 Yhteystiedot. 2.1.6 Opiskelun ja opetuksen kehittäminen Opiskelun tehostamiseksi tuotantotalouden koulutusohjelman opiskelijoiden toivotaan kehittävän omatoimisesti omia opiskelutaitojaan. Lisäksi opiskelijoiden toivotaan osallistuvan aktiivisesti osaston opetuksen ja opintohallinnon kehittämiseen. Tuotantotalouden koulutusohjelma 12

Vuonna 1995 tehtyjen selvitysten perusteella voi sanoa, että opetuksen laadun jatkuvaan parantamiseen on halu sekä opiskelijoilla että opettajilla. Asioiden esille tuominen ja molemminpuolisen palautteen antaminen on erittäin arvokasta. Tärkeää olisi saada opiskelijoiden ja opettajien välille toimiva vuorovaikutussuhde. Ylimääräisen haasteen tälle suhteelle asettaa Spektri Business Parkin ja Otaniemen kampusalueen fyysinen etäisyys. On erityisen tärkeää, että opiskelijat ja opetushenkilökunta sekä osaston tutkijat säilyttävät keskinäisen suhteen tiiviinä ja kehittävät sitä yhä hedelmällisempään suuntaan. Tässä kehitystyössä vastuu on molemmilla osapuolilla, sekä opettajilla että opiskelijoilla. Tuotantotalouden osastolla toimii opintotoimikunta, johon osallistuu henkilökunnan edustajia sekä Prodekon nimeämiä opiskelijajäseniä. Toimikunta toimii opintojen kehittämisen foorumina. Tuotantotalouden osastolla on kaksi kurssipalautevastaavaa. Palautteen ja vuorovaikutuksen ensiaskel on palautekyselyjen järjestäminen eri kursseista. Tuotantotalouden kaikista kursseista, lukuun ottamatta aivan pienimpiä kerätään ja analysoidaan palautekyselyjä, joita käytetään opetuksen kehittämisen lähtökohtana. Koulutusohjelma ottaa mielellään vastaan palautetta kaikista opintoihin liittyvistä asioista. Koulutusohjelman opintoneuvojalle, suunnittelijalle ja opettajille voi antaa palautetta opintojaksoista, pää- ja sivuaineista sekä opintoinformaatiosta joko opetustilaisuuksissa tai vastaanottoaikoina. 2.2 KURSSIT JA TENTIT 2.2.1 Tentti- ja lukujärjestykset Tuotantotalouden osaston luku- ja tenttijärjestys löytyy tutan www-sivuilta. Myös muiden osastojen luku- ja tenttijärjestykset ovat www-sivuilla ja niiden etsimisen kannattaa aloittaa korkeakoulun opintosivulta: http://www.hut.fi/opinnot/. Perusopinnoista järjestettävistä tenteistä julkaisee Matematiikan osasto oman perusopintojen tenttijärjestyksen, joka löytyy myös yllä mainitusta www-osoitteesta. Opintojaksojen luento- ja tenttiaikoja on saatavissa myös TOPI-järjestelmästä. 2.2.2 Ilmoittautuminen opintojaksoille ja tentteihin Yleensä opintojaksoille ilmoittaudutaan lukukausien alussa ensimmäisellä luentokerralla tai wwwtopin kautta Kaikkiin teollisuustalouden (TU-22) ja työpsykologian ja johtamisen (TU-53) opintojaksojen tentteihin on ilmoittauduttava ennakkoon edellisviikon perjantaihin klo 14 mennessä, muutoin tenttijän koepaperia ei tarkasteta. Ilmoittauminen on toteutettu TOPI-järjestelmällä (wwwtopi.hut.fi). Ilmoittautuminen on pakollista, jotta koetilaisuuteen pystytään varaamaan riittävät tilat ja tarpeeksi tenttikysymyspapereita. Ohje Topi-oikeuksien hankkimiseksi: Opiskelijanumero toimii topitunnuksena. Lisäksi jokainen saa oman salasanansa topin ylläpidolta mailitse. Mailaa osoitteeseen topinposti@hut.fi: opiskelijanumerosi, sukunimi, etunimi, sähköpostiosoitteesi ja tunnuksesi atk-keskuksen koneisiin (jos on). 13 Tuotantotalouden koulutusohjelma

TKK:n eri osastoilla ja jopa eri opintojaksoilla voi olla erilaiset tentteihin ilmoittautumiskäytännöt. Opiskelijan on syytä varmistaa ilmoittautumissäännöt hyvissä ajoin etukäteen. Opintojaksosta riippuen tenttiin joko tuodaan omat konseptipaperit tai ne saadaan tenttitilaisuudessa, joten tarkista käytäntö ennen tenttiin menoa opintojaksosta vastaavalta opettajalta tai assistentilta tai www-sivuilta. Mukana on aina oltava kirjoitusvälineet sekä henkilöllisyystodistus. Ohjelmoitavan laskimen muisti tulee mahdollisesti tyhjentää ennen tenttiä. Joidenkin opintojaksojen tenteissä ei saa ohjelmoitavia laskimia käyttää lainkaan. Tenteistä saa (yleensä) poistua tunti tentin alkamisen jälkeen, minkä jälkeen tenttisaliin ei enää päästetä tenttijöitä. 2.3 LUENTO JA TUTKINTOKAUDET Syyslukukausi 2002 1. tutkintokausi 29.8-9.9.2002 1. luentokausi 10.9-5.12.2002 2. tutkintokausi 9.12-20.12.2002 Kevätlukukausi 2003 3. tutkintokausi 7.1-11.1.2003 2. luentokausi 13.1-2.5.2003 4. tutkintokausi 5.5-17.5.2003 Syyslukukauden 2. pl alkaa 24.10.2002 Kevätlukukauden 2. pl alkaa 10.3.2003 Pääsiäisloma on 17.3-23.4.2003 Korkeakoulun lukuvuoden 6.9.2002 avajaiset Lauantaitentit syyslukukaudella 31.8., 7.9., 19.10., 26.10., 9.11., 30.11., 7.12., 14.12. Lauantaitentit kevätlukukaudella 11.1., 15.2., 8.3., 22.3., 5.4., 26.4., 10.5. ja 17.5. 2.4 KOULUTUSOHJELMAN VAIHTO Tuotantotalouden koulutusohjelmasta muihin koulutusohjelmiin 2 Opiskelija voi hakemuksesta vaihtaa koulutusohjelmaa. Hakemuksen hyväksymisen edellytykset 1.8.1995 lähtien Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännön mukaan ovat seuraavat: Opiskelijan valintapisteiden olisi tullut pyrkimisvuonna riittää haettuun koulutusohjelmaan. Jos valintakoeaineet ovat olleet osaksi poikkeavia, osaston tulee harkita tämän merkitys pisteisiin. Jos valintapisteet eivät pyrkimisvuonna olisi riittäneet haettuun koulutusohjelmaan, hakemus voidaan kuitenkin hyväksyä ottaen huomioon opintomenestys alkuperäisessä koulutusohjelmassa ja osaston harkinnan mukaan asiaan vaikuttavat muut seikat. Opiskelijan tulee tässä tapauksessa olla suoritettuna vähintään 30 ov oman alkuperäisen koulutusohjelman tutkinnon I osan opintoja. Hakemuksia käsiteltäessä otetaan huomioon alan ennakoitu koulutustarve. 2 Tarkemmat tiedot koulutusohjelmavaihdosta muista koulutusohjelmista tuotantotalouden koulutusohjelmaan ovat muiden koulutusohjelmien opiskelijoille suunnatussa Tuta-oppaassa Tuotantotalouden koulutusohjelma 14

Osastoilla voi lisäksi olla erityisiä kriteerejä koulutusohjelman vaihdolle. Tarkista mahdolliset erityiskriteerit haetun koulutusohjelman kansliasta. Keväällä 2001 astuivat voimaan koulutusohjelmaa esittelevät opintojaksot, jotka tulee suorittaa alkuperäisessä koulutusohjelmassa ennen koulutusohjelman vaihtoa. Tuotantotalouden osaston koulutusohjelmaa esittelevät opintojaksot ovat TU-22.101, TU-53.100. Lisäksi hakemuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että haettuun koulutusohjelmaan voidaan ottaa lisäopiskelija. Yhteisvalinnan piirissä tapahtuvaa korkeakouluvaihtoa koskeviin hakemuksiin sovelletaan edellä mainittuja perusteita siten täydennettynä, että hakemuksia käsiteltäessä voidaan ottaa huomioon myös erittäin painavat sosiaaliset syyt. Valintapisteiden riittävyyttä tarkasteltaessa verrataan hakijan hyväksymisvuonna valinnoissa saamia pisteitä (mahdolliset ensisijaisuuspisteet vähennettynä) hänen hakemansa koulutusohjelman hyväksymispisterajaan. Koulutusohjelman vaihtoanomukset tulee jättää korkeakoulun kirjaamoon lukukausittain lokakuun ja helmikuun kuluessa rehtorille osoitettuina. Anomus laaditaan erilliselle lomakkeelle, joita saa mm. TKK:n opintotoimistosta. MUISTA, ETTÄ TUTKINTOSÄÄNNÖN MÄÄRÄYKSIEN TULEE TÄYTTYÄ ENSIN. VASTA NIIDEN TÄYTTYMISEN JÄLKEEN VAIKUTTAVAT OSASTOJEN OMAT KRITEERIT. Lisätietoja saat tuotantotalouden osaston suunnittelijalta! 15 Tuotantotalouden koulutusohjelma

3. OPINNOT 3.1 OPINTOSUORITUSTEN REKISTERÖINTI, ARVOSTELU JA KESKIARVO Opettaja on velvollinen kuukauden kuluessa ilmoittamaan kuulustelun tulokset opintosuoritusrekisteriin. Tulokset viedään yleensä myöskin kurssien www-sivuille. Opintosuoritukset syötetään pääsääntöisesti opintorekisteriin sen osaston kansliassa, johon opintojakson tuottanut laboratorio kuuluu. Otteita opintorekisteristä saa koulutusohjelman kansliasta aukioloaikoina. Tuotantotalouden koulutusohjelmassa oikeaksi todistettuja opintorekisteriotteita saa tilata myös postitse kotiin tai riippukansioon. Tilaus tehdään joko sähköpostitse tuta.kanslia@hut.fi tai puhelimitse (puh. 451 2161 tai 451 4750). Opiskelijan oman oikeusturvan kannalta opintorekisteriote on syytä tarkistaa silloin tällöin. Opintojaksoja suorittaessasi on välttämätöntä, että ilmoitat nimesi lisäksi opiskelijanumeron (myös kirjain!) ja koulutusohjelmasi tunnuksen (TU). Opintojaksot arvostellaan asteikolla 0-5, jossa 0 on hylätty, 1 tyydyttävä, 2 erittäin tyydyttävä, 3 hyvä, 4 erittäin hyvä ja 5 kiitettävä, tai arvosanoin hyväksytty/hylätty. Opintojaksojen osasuorituksissa voidaan noudattaa myös muunlaisia arvosteluasteikkoja. Pohjoismaissa teknillisissä yliopistoissa ja tiedekunnissa suoritetut opinnot skaalataan TKK:n arvosanoja vastaaviksi tai opiskelijan halutessa käytetään arvosanaa hyväksytty. Muut ulkomailla suoritetut opinnot arvosanalla hyväksytty/hylätty. Korkeakoulun hallitus on kokouksessaan 16.3.1992 tehnyt seuraavat keskiarvojen laskentaperiaatteita täsmentävät päätökset: 1. Tutkinnon yleiskeskiarvoa laskettaessa otetaan mukaan kaikkien tutkintoon kuuluvien siihen mennessä suoritettujen opintojaksojen, mukaan luettuna diplomityö, opintoviikkomäärillä painotettu keskiarvo. 2. Tutkintosäännön 70 :n soveltamisohje: " Maininta oivallisesti annetaan, jos tutkintoon kuuluvien muiden opintojaksojen kuin diplomityön opintoviikkomäärällä painotettu keskiarvon kokonaisosa on 4 tai suurempi ja diplomityön arvosana on 4 tai suurempi. Jos opintojaksojen arvostelussa on käytetty asteikkoa hyväksytty/hylätty, ei tätä oteta huomioon keskiarvoa laskettaessa." 3.2 KIELIOPINNOT Kieliopinnot ovat tärkeä osa diplomi-insinöörin opintoja. Tuotantotalouden diplomiinsinööri toimii mitä todennäköisimmin tehtävässä, jossa vaaditaan kielitaitoa. Valmistuneille tehdyssä kyselyssä lähes jokainen vastaaja painotti kielitaidon merkitystä. Teknillisen korkeakoulun kielikeskus tarjoaa opiskelijoille hyvät puitteet vieraiden kielten opiskeluun. Lisäksi yhteistyösopimusten nojalla on mahdollista opiskella joitakin kieliä Helsingin yliopistossa ja Helsingin kauppakorkeakoulussa. Opiskeluaika on oivallista aikaa kehittää koulussa opittuja kieliä ja/tai aloittaa uusi kieli. Tuotantotalouden koulutusohjelma 16

Korkeakoulun kielikeskuksessa annetaan opetusta ainakin ruotsin, englannin, saksan, venäjän, ranskan, espanjan, portugalin, japanin ja kiinan kielissä. Suomen kieltä opetetaan sekä toisena kotimaisena että vieraana kielenä. Kielten opetus tapahtuu kielikeskuksen tiloissa päärakennuksen 4. ja 5. kerroksissa. Kievarissa (Kielikeskuksen Valistusriihi, U522 ja U523) on myös mahdollisuus itseopiskeluun ja opitun kertaamiseen multimediakielistudion, opetusvideoiden sekä mikrotietokoneiden opetusohjelmien avulla. Kievarissa voi myös lukea vieraskielisiä lehtiä, käyttää sanakirjoja ja lainata kirjallisuutta kotiin. Tarkemmat tiedot Kievarin tarjoamista palveluista ja aukioloajoista on löydettävissä kieltenopetuksen ilmoitustauluilta, kielikeskuksen opinto-oppaasta sekä osoitteen www.hut.fi/yksikot/kievie/opopas alta. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa vieraan kielen opintokokonaisuus, johon sisältyy kymmenen opintoviikkoa kyseisen kielen opintoja sekä kolmen kuukauden opiskelu, harjoittelu tai vastaava kyseistä kieltä puhuvassa maassa. Opintokokonaisuus kirjataan erikseen todistukseen. Tarkempia ohjeita saa kielikeskuksen www-sivuilta opinto-oppaasta. Perusopintoihin kuuluu kaikille pakollisena vähintään neljän opintoviikon verran vieraiden kielten opintoja, joista kaksi opintoviikkoa kuuluvat tutkinnon I osaan ja kaksi suunnan opintoihin. Valitse nämä neljä pakollista opintoviikkoa seuraavassa kappaleessa mainituista opintojaksoista. Lisäksi tutkintoon kuuluu vapaavalintaisia opintoja. Nämä on mahdollista sisällyttää tutkintoon kieliopintoina. 3.2.1 Tutkintosäännön vaatimukset pakollisesta kielestä täyttävät opintojaksot Seuraavat opintojaksot täyttävät tutkintosäännön vaatimukset pakollisesta kielestä. Eli valitse perusopintojen neljä pakollista kielen opintoviikkoa seuraavista opinnoista. KAIKKI KIELET Kie-98.006 Diplomityö vieraalla kielellä (1 ov) ENGLANTI Kie-98.102 Teknisen englannin lukukurssi (2 ov) Kie-98.103 Käytännön englantia 1 (2 ov) Kie-98.104 Tekniikan englantia 1 (2 ov) Kie-98.105 Kaupallista englantia 1 (2 ov) Kie-98.106 Käytännön englantia 2 (1 ov) Kie-98.110 Kemistien englantia (1 ov) Kie-98.111 Rakennustekniikan englantia (1 ov) Kie-98.112 Arkkitehtien englantia (1 ov) Kie-98.114 Puunjalostusalan englantia (1 ov) Kie-98.305 Vientikaupan englantia 1 (2 ov) Kie-98.306 Vientikaupan englantia 2 (2 ov) Kie-98.312 Joukkoviestinnän englantia (1 ov) Kie-98.313 Kaupallista englantia 2 (1 ov) Kie-98.318 Päivän puheenaiheet (1 ov) Kie -98.503 Itseohjaava englanti 1 (2 ov) Kie-98.504 Itseohjaava englanti 2 (2 ov) Kie-98.505 Englantia Internetissä (2 ov) Kie-98.507 Englantia työpaikalla (1 ov) 17 Tuotantotalouden koulutusohjelma