Vantaan kaupungin henkilöstölehti 3 2011 Tanssista vauhtia vapaa-aikaan Vantaa-lehti tulee! Kulttuurin suurkuluttajat Hytin liikuntajaostojen matkassa Lukupiiri suosittelee: romantiikkaa ja suolakurkkuja Ni Hao! Stipendiaattina Kiinassa Kulturintresserade Anders trivs på stadens kulturservice Teemana vapaa-aika
sisältö 4 Teatteriharrastus vie mukanaan. 8 Vanhoista koruista voi tuunata uusia. 17 Kirsi Heikkinen opiskelee Kiinassa. Vantaan kaupungin henkilöstölehti 3 2011 Vautsi ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. näkökulma Vapaa-aika on omaa aikaa... 3 teemana vapaa-aika Kulttuurin suurkuluttajat... 4 Hytin liikuntajaostojen matkassa... 6 Lukupiiri suosittelee: romantiikkaa ja suolakurkkuja... 7 Harrastuksia moneen makuun... 8 Kiinnostus vanhoihin tavaroihin alkoi mummon kuparipannusta...11 Tanssin korkeakoulu...12 Kävelemään!...14 Kaupunkijuhla on vain epäilijöille pettymys...15 tapetilla Tämä voisi olla totta...16 Ni Hao! Stipendiaattina Kiinassa...17 Monimuotoista rekrytointia...18 Henkilöstöpalvelut uudistaa palveluitaan...19 Ajankohtaista VanVan-hankkeesta...19 Vantaa-lehti tulee!...20 3 Vantaan kaupunki, viestintä virkistys Liikunnallista vapaa-aikaa tuetaan...21 Teatteriin...21 koulutus Taloudellinen ajo säästää luontoa ja lompakkoa...22 Henkilöstökeskuksen kehittämispalvelut keväällä 2011...23 uppsnappat i farten Kulturintresserade Anders trivs på stadens kulturservice...24 henkilökohtaista Laskenta-asiantuntija Terhi Reiterä...25 avoimet työpaikat...26 selän takana Laiskuus kuolemansyntikö?...27 Julkaisija Osoite Sähköposti Päätoimittaja Ulkoasu Taitto Kannen kuva Kannen kuvassa Painopaikka Paperi Metsolantie 4, 01450 Vantaa viestinta@vantaa.fi Emmi Yli-Houhala puh. 28131 Anitta Mäkinen Markku Lappalainen Tiina Kujala Juha ja Maarit Vattulainen Puistokulman tansseissa N-paino Highspeed Matt, 90 g/m2 Toimitusneuvosto Pirre Hartikainen Jorma Häkkinen Hannele Karlin Pirjo Kivistö Anitta Mäkinen Päivi Rainio Vivikka Richt Katja Savopirtti Terhi Unhola Vappu Vienamo Emmi Yli-Houhala Liisa Örri
näkökulma Mihin tarvitsemme vapaa-aikaa? Millainen aika on vapaata? Mistä olemme vapaita? Tässä määrittelemme vapaa-ajaksi sen osan ajastamme, joka ei ole työaikaa. Se on omaa aikaamme. Vapaa-aika on omaa aikaa Vapaa-ajalla voimme itse päättää, mitä haluamme tehdä. Yleensä meillä ei silloin ole pakollisia velvoitteita Paitsi että... Ihminen ei ole vapaa. Ei niistä, joiden kanssa on elämänsä elänyt, eikä niistä, jotka elivät ennen meitä ja jättivät meille elämän. Eikä niistäkään, jotka elävät meidän jälkeemme. Ei ole ihmiselle suotu vapautusta siitä ainoasta asiasta, joka tekee heistä ihmisiä. (G. Baklanov) Juuri vapaa-aikana meillä on mahdollisuus, velvollisuus, pakko tai ilo elää meitä ympäröivien ihmisten kanssa. Elämän ruuhkavuosina moni havahtuu siihen, että vapaaaikana ei itse voi päättää juuri mistään, vaan joutuu toimimaan kokonaan muiden virittämien näkymättömien lankojen ohjauksessa. Ikiomaa aikaa kannattaa kuitenkin nipistää edes pienen pieni siivu. Silloin ei joudu hukkaan, kun elämä ympärillä tyyntyy. Tyhjä lattiapinta tekee huoneen asuttavaksi ja joutoajat tekevät elämän siedettäväksi. (Lin Jutang) Tarvitsemme joutilaisuutta, ohjelmoimatonta vapaa-aikaa. Töissä on hyvä olla tietoinen tekemisistään, totta kai, mutta vapaa-ajalla voimme suorastaan harjoitella tietoista läsnäoloa. Jos idea (tietoinen läsnäolo tai mindfulness) ei ennestään ole tuttu, niin googlaamallahan nykyisin tietoa löytyy. Emme kuitenkaan anna takuita kaiken tiedon käyttökelpoisuudesta. Varmuudella uskallamme suositella aarretta kirjastosta: Heli Ilaskarin Pieni mietiskelykirja. Vaihtelu virkistää. Jos työssä istumme kumarassa numeroita räknäten niin vapaalla on hyvä oikaista jäseniään raittiissa ilmassa. Kun työ on ihmisten keskellä ja heidän tarpeisiinsa vastaamista, hiljaisuus ja ehkä suoranainen yksinolo vapaa-ajalla antavat uusia voimia. Tässä Vautsin numerossa on vinkkejä virkistykseen. Kokeile mielellään, mutta älä kaikkea yhtä aikaa. Harrastuksistakin voi kehittää itselleen stressin! Tavoitteena vapaaajan virkistystoiminnalla ei ole täydellisyys vaan se että meillä olisi "riittävän terve sielu tarpeeksi terveessä ruumiissa". Robert Fulghum kirjoittaa muun muassa näin kirjassaan Kaikki mitä minun on todella tarvinnut tietää opin jo lastentarhassa: Elä tasapainoista elämää opi jotakin ja ajattele jotakin ja piirrä ja maalaa ja laula ja tanssi ja leiki ja tee työtä vähän joka päivä. Ota nokkaunet iltapäivisin. Tajua ihme. Muista pieni siemen viilipurkissa: juuret menevät alas ja kasvi ylös eikä kukaan oikein tiedä miten ja miksi, mutta me olemme kaikki samanlaisia. Ihmeellistä, tietoista, virkistävää vapaa-aikaa toivottaen, Marja Kekki työterveyshoitaja Marjatta Weckman työfysioterapeutti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 3
teemana vapaa-aika Ursula Ojansivu, Kirsi Hirvonen, Sirpa Alatalo ja Kari Tammenkoski kulttuurin äärellä Vantaan kaupunginmuseossa. Kulttuurin suurkuluttajat En minä ajattele itseäni kulttuurin suurkuluttajana, sanoo Ursula, vaikka työkaveritkin kyselevät kuinka hän jaksaa käydä niin usein teatterissa. Hauskaa on jo esityksen odottaminen, ja tuplanautinnon saa kun jälkikäteen pohtii ja kertoo esityksestä. Sairaanhoitaja, muistikoordinaattori Ursula Ojansivu Metsonkodin päivätoiminnasta, sosiaalityöntekijä Kari Tammenkoski katkaisuasemalta, lastentarhanopettaja Sirpa Alatalo Piilipuun päiväkodista ja suunnittelurakennusmestari Kirsi Hirvonen tilakeskuksesta ovat todellisia kulttuurin suurkuluttajia. Heavy usereita voisi sanoa. Vinkki haastateltavista tuli Hytin kulttuuritarjontaa järjestävältä Hannele Karlinilta. Nämä nimet toistuvat usein hänen tilaajalistoillaan. Hannelehan tuottaa käyttöömme teatteri-, ooppera- ja elokuvalippuja sekä paljon muuta virkistymistä. Yhdessä ja yksittäin Kari ja Sirpa ovat avopari, jotka kaupungin virkistystoiminta on saattanut yhteen. He tapasivat kolme vuotta sitten kuntoremontissa. Nyt nämä Hytin vakioasiakkaat käyttävät lähes koko tarjonnan ja käyvät lisäksi viikonloppuisin eri kaupungeissa teatterireissuilla. Uusi koiranpentu hieman rajoittaa matkailun ja kulttuurin yhdistämistä, mutta lähiseudun riennot pysyvät vakiona. Sirpa oli aikaisemminkin suurkuluttaja, ja yhteiselo on lisännyt Karin harrastusta. Ennen kävin kerran vuodessa teatterissa, ja edellisestä oopperasta oli lähes 30 vuotta. Nyt on yhdessä nähty yksi balettikin, kertoo Kari. Sirpa kävi aikaisemmin enemmän työporukan kanssa teatterissa ja suree sitä, että työyhteisön yhteiset reissut ovat hiipuneet. Saman ilmiön on huomannut Kirsi, jonka työpaikalla ennen lähdettiin isollakin porukalla kulttuurin pariin. Vapaa-ajalla yhdessä kulkien oppisi paremmin tuntemaan toisiaan, summaa Ursula. Elokuvaliput menivät kaikkialla hyvin kaupaksi. Ehkä siksi, että niiden käyttöä ei ole etukäteen sidottu tiettyyn ajankohtaan. Teatteriin on helppo mennä yksin- 4 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti
teemana vapaa-aika Ihmisen osaa tähdittää Ritva Valkama. Kuva Charlotte Estman-Wennström. kin. Yksittäisiä lippuja on helppo saada muuten täysiin esityksiin, sanoo Ursula. Kivet taskuun ja matkaan Palstatilaa ei kannata käyttää sen kertomiseen, mitä nämä suurkuluttajat ovat nähneet. Lista on mahdottoman pitkä. Mika Nuojua ja Martti Suosalo hullaannuttavat yleisönsä esityksessä Kiviä taskussa. Kuva Tapio Vanhasalo. Teatterin lisäksi siihen mahtuu oopperaa, balettia, konsertteja, elokuvia, museoita, valokuvia... Mutta suosituksena muille, vähemmän käyttäville tuli kolmesta suusta voimakkaasti Kiviä taskussa, tuo Martti Suosalon ja Mika Nuojuan mainio esitys Teatteristudio Pasilassa. Se on mennyt täysille saleille jo lähes yhdeksän vuotta. Pitkän päivän matka yöhön on minun ehdoton suosikkini, sanoo Kirsi. Eugene O Neillin omaelämäkerrallinen näytelmä on upea klassikko, jonka rooleissa Kansallisteatterissa ovat muun muassa Eero Aho ja Esko Salminen. Teatteriliput ovat kätevä työsuhdeetu, sanoo Sirpa. Lippuja on helppo tilata. Näin saa lippuja sellaisiinkin näytöksiin, jotka myydään nopeasti loppuun. Lippujen saanti esimerkiksi Helsingin Kaupunginteatterin Ihmisen osan esityksiin on jo lähes mahdotonta. Kirsi harrastaa teatterin ja elokuvien lisäksi nykytanssia, josta Vantaakin on tunnettu. Eilen näin Ulkomaalaisen, huomenna menen Yökyöpeleihin ja lauantaina Vadelmavenepakolaisen näytökseen, kuvaa Kirsi putkeaan. Mitä ihmettä teet, kesällä kun näytäntökausi päättyy? Kesäteatteria tietenkin. Suomenlinna ja Krapi sekä Ilovaarirock Joensuussa. Se on naisporukkamme perinne, kertoo Kirsi. Karin ja Sirpan kesään kuuluu enemmän liikuntaa. Ursula voi vaikka vilvoitella elokuvissa tai musiikin parissa. Joskus haluan nähdä Werner Brosin. He esiintyvät Kihveli Soikoon -nimisillä skiffle-festivaaleilla Hankasalmella. Kulttuuria kaikessa Yritin löytää kulttuurin lajin, joita nämä heavy userit eivät harrastaisi, mutta en löytänyt. Kaikki menee stand upista Hugo Simbergiin. Vantaan oman teatterin tarjonta sai vähän kritiikkiä; hyviä vierailuja mutta oma tuotanto epätasaista. Sirpan työpaikalla Piilipuun päiväkodissa kulttuuri on vahvasti mukana myös työssä. Vantaan tanssiopisto käy pitämässä pojille tanssikerhoa, ja juuri tänään päiväkodissa äänitettiin oma levy Piilipoppia. Kirsiä kiinnostaa jo työnsäkin vuoksi myös arkkitehtuuri. Ursulan työpisteessä taideterapia on osa toimintaa. Pitkän päivän matka yöhön tuo lavalle Jussi Nikkilän ja Terhi Panulan. Kuva Tuomo Manninen. z Teksti Päivi Rainio Kuvat Päivi Rainio ja teatterit Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 5
teemana vapaa-aika Hytin liikuntajaostojen matkassa Liikunnan iloa henkilökunnalle Hytti eli Henkilöstön yhteistoimintaryhmä on joukko aktiivisia kaupungin työntekijöitä, jotka edistävät henkilöstön hyvinvointipalveluita. Hytin toimintaan kuuluu virkistystoiminnan tukeminen. Hytin alaisuudessa on 15 jaostoa, joille Hytti jakaa vuosittain tukea perustuen näiden laatimiin toiminta- ja taloussuunnitelmiin. Hytin jäsenet valitsee kaupungin organisaatiossa toimivat ammattijärjestöt. Sihteerinä toimii henkilöstökeskuksen edustaja. Hytin jäsenet valitsevat jaostojen vetäjät ja päättävät kaupungin myöntämän määrärahan käytöstä kaupungin henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi liikunnan-, kulttuurin- ja virkistystoimintojen avulla. Jaostotoiminnan lisäksi Hytti on tukenut muun muassa henkilöstön avantouintimaksuja. 15 jaostosta eri urheilulajeille omistettuja on neljätoista. Vautsi kävi tutustumassa niistä kahden eli salibandy- ja lentopallojaoston toimintaan. Salibandya moneen makuun Salibandy on Suomen toiseksi suosituin palloilupeli, ja tämä näkyy myös Vantaan kaupungilla. Salibandyjaosto on yksi Hytin aktiivisimmista jaostoista. Salibandyjaoston porukoissa käy luultavasti lähemmäs sata pelaajaa viikoittain, arvelee jaoston puheenjohtaja Jani Lehtikangas. Meillä on yksi kilpaharrastevuoro, joka pelaa joka torstai Peltolan kaarihallissa Tikkurilassa. Lisäksi meillä on paljon myös työporukoita, jotka toimivat itsenäisesti, sanoo Lehtikangas. Salibandyjaosto tarjoaa tukea myös itsenäisesti toimiville porukoille: tarjoamme esimerkiksi pelipaitoja lainaan ja meiltä voi pyytää vaikkapa jonkun kertomaan salibandyn virallisista säännöistä. Hytti tukee salibandyjaostonkin toimintaa vuosittain. Tänä vuonna toimintaamme tuettiin 500 eurolla. Yleensä saamme tuolla tuella katetuksi jonkin verran salimaksuja ja työpaikkajoukkueiden SM-salibandyturnauksen osallistumismaksun. Usein joudumme kuitenkin maksamaan asioita myös omasta pussistamme, sillä aivan kaikkeen ei tuki riitä. Peltolan kaarihallissa tunnelma välillä kiihtyy, kun pelaajat pelaavat vauhdikasta peliä. Luokanopettajana kaupungilla työskentelevä Katriina Salo ei kuitenkaan vauhdista säikähdä. Salo on pelannut salibandya useita vuosia sarjatasolla jo ennen kuin alkoi pelaamaan Hytin jaostossa. Tykkään salibandysta, koska se on vauhdikas laji. Tässä tulee varmasti hiki, ja lisäksi salibandy on joukkuepeli, eli ei tarvitse yksin puurtaa, Salo huikkaa, ja lähtee viilettämään muiden kanssa kaukaloon. Pallottelua verkon yli Hytin lentopallojaostolla on talvisin kaksi vuoroa. Toinen on miesten ja toinen periaatteessa naisten vuoro, mutta käytännössä siellä käy usein myös miespelaajia vahvistuksena, sillä naispelaajia on vähemmän. Meillä käy tavallisesti noin kymmenen pelaajaa täällä naisten vuorolla, mutta on joskus ollut enemmänkin pelaajia, kertoo naisten vuoron vetäjä Lars Boman. Myös lentopallojaosto saa jonkin verran tukea Hytiltä. Käytämme tuen palloihin ja ensiaputarvikkeisiin, sanoo jaoston asioista vastaava Tarja Isotalo. Lars Bomanin mukaan lentopallotreeneihin saa osallistua kuka tahansa. Pelaaminen etenkin naisten vuorolla on leppoisaa, eikä Bomanin omat olkapäävaivat ole estäneet häntä pelaamasta. Treenien lisäksi pelaamme joskus myös ystävyysotteluita. Joka vuosi pyrimme myös lähettämään pohjoismaiden yhteiseen ystävyyskuntaotteluun joukkueen. Boman itse on pelannut lentopalloa kouluajoista saakka. Jostain syystä se on peli, josta minä tykkään ja joka sopii minulle. Lentopallohan vaatii jonkun verran pallosilmää, mutta muista palloilulajeista en ole ollut koskaan niin innostunut, hän muistelee ja ryhtyy asentamaan verkkoa iltapäivän harjoituksia varten. z Teksti ja kuvat Mirjami Närvä 6 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti
teemana vapaa-aika Lukupiiri suosittelee: romantiikkaa ja suolakurkkuja Aikuisopiston lukupiirissä on sattumalta useita kaupungin työntekijöitä nykyisiä ja jo eläkkeelle jääneitä. Lukupiirin jäsenet ovat naisia, mutta yhden tutustumiskerran perusteella lukemisto on sukupuolineutraalia. Tuula Lappalainen Tuula Lappalainen tietohallinnosta toimii piirin puheenjohtajana. Porukka tarvitsee puheenjohtajan puheliaisuutensa vuoksi. Lisäksi puhetta on rajoitettu esiteltävien kirjojen määrällä. Jokainen piiriläinen esittelee pari kirjaa kertomatta juonta tai paljastamatta yllätyksiä. Kertomukset ovat lukusuosituksia, ja niitä seuraa keskustelua. Tuula esitteli alkuun Paul Austerin Näkymättömän jännitystä ja arvoituksellisuutta. Toisena lukemistonaan Tuulalla oli ollut Vettä elefanteille, toiveikkuutta herättävä, sydämellinen teos, josta on tulossa myös elokuva. Kirjassa oli myös synkkä puolensa, kuvausta sirkuselämän raskaasta arjesta. Paljastuksena tuli, että kirjaan sisältyy sykähdyttävä uroteko ja vanhanaikainen happy end. Marja Veräjänkorvan esittelyssä oli Eeva Ahtisaaren Juuret ja siivet, miellyttävä kirja Tansaniassa ja Namibiassa vietetyistä vuosista. Kirjasta selvisi, että Eeva Ritva Markkula Ahtisaari on toiminut Tikkurilan lukiossa historian opettajana. Päihdehuollosta eläkkeelle jäänyt Riikka Ritakoski oli lukenut tietokirjallisuutta, kuvausta Tammisaaren ajoista ja vankilaoloista kommunistin silmin. Sirpa Kähkönen kertoo siinä isoisästään ja asioista, joista ei selkeästi puhuttu kirjoittajan lapsuudessa. Isoisä oli siellä. Ruokakulttuuria rikosten lomassa Useampi piiriläinen oli lukenut hiljattain Outi Pakkasta. Niissä viehättivät herkulliset ruokareseptit tarinan lomassa. Välillä naureskeltiin Mikael Jungnerin pukeutumistyylin muutokselle. Se kun oli tapahtunut sen jälkeen, kun piirissä oli asiaan otettu kantaa. Sue Graftonia oli lukenut moni. Hänen kirjoissaan rikokset ovat kesyjä. Hädin tuskin kukaan ehtii edes kuolla. Tämänkin kirjoittajan ruokailutottumukset herättivät keskustelua: leivät, joissa on maapähkinää ja suolakurkkuja. Ritva Markkula on viime aikoina lukenut vähän. Esittelyyn pääsi kuitenkin venäläinen Ljudmila Ulizkaja ja Naisten valheet. Kirja koostuu erillisistä kertomuksista, mutta kertoja on aina sama Zenja, jonka lapset kasvavat kirjan myötä. Valhetta määritellään kirjassa Odysseysta siteeraten: naisille valehteleminen ei ole lainkaan sama kuin miehille. Mies on viettelijä, oikea ketku. Naiset tekevät kaiken toisin, myös valehtelun. Ritvan lukukoke- mus sisälsi myös rakkautta ja intohimoa, rohkeutta, röyhkeyttä ja miestennielijää. Marja Repo Marja Revon kirja oli lajista nimeltään runous. Kirjassa Suonet on yhdistetty suomea, saamea ja unkarilaisuutta. Marja oli läsnä kirjan julkistamistilaisuudessa Budapestissa, suomalaisen saunan lauteilla. Lukupiirin illoissa kirjan huippukohtia ei paljasteta, kyse on enemmän siitä, miksi jokin kirja on kiinnostanut. Lukupiiri kokoontuu Marjan työpaikalla Aikuisopistossa kerran kuukaudessa. Kiinnostuneet saavat lisätietoja Marjalta. z Teksti ja kuvat Päivi Rainio Blogit lukupiirien tontilla Kirjablogeissa voit jakaa omia ja seurata muiden lukukokemuksia. Perusta itsellesi oma blogi tai etsi mielenkiintoinen seurattava! Blogeja on hurja määrä, aloita vaikka näistä: ykaiken voi lukea!, http://kaikenvoilukea.blogspot.com/ ykirsi Pihan kirjablogi, http://blogit.hs.fi/lukupiiri/ yleena Lumi, http://leenalumi.blogspot.com/ ylumiomena, http://luminenomena.blogspot.com/ Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 7
teemana vapaa-aika Harrastuksia moneen makuun Vapaa-aikana saamme unohtaa arkiset työkiireet ja tehdä juuri niitä asioita, joista eniten nautimme. Kaupungin työntekijät puuhaavatkin vapaa-aikanaan jos jonkinlaista. Esittelemme tässä neljä erilaista hauskaa harrastusta ehkäpä innostus tarttuu sinuunkin! Tuunaamalla uusia koruja koruja ja yhdistämällä niihin uusia osia. Itse tuunaan etenkin kaulakoruja. Miten tuunauksessa pääsee alkuun: Korujen tuunaus ei ole vaikeaa, joten sen voi ihan hyvin aloittaa esimerkiksi katsomalla mallia alan kirjoista. Korukurssilta saa kuitenkin hyviä niksejä, jotka nopeuttavat ja helpottavat opettelua. Itse kävin askarteluliikkeen järjestämän puolen päivän korukurssin, jossa opin tekniikan. Kenelle sopii: Korujen tuunaus sopii kaikille. Hienoin kokemus harrastukseesi liittyen: Parasta on, kun joku kysyy: "Mistä noita koruja voi ostaa...?" z Teksti Terhi Unhola Kuvat Tiina Kujala Missä tuunausta voi harrastaa: Koruja voi tehdä kotona tai missä vain pöydän äärellä. Askarteluliikkeet järjestävät myös "korukahviloita", joissa koruja voi tuunata yhdessä muiden harrastajien kanssa ja saada siten uusia ideoita omiinkin koruihin. Harrastaja: Marjo Mäki-Pirilä Ammatti/tehtävä: Hallintosihteeri nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalueella Mitä on korujen tuunaus: Korujen tuunaus on uusien korujen värkkäämistä purkamalla vanhoja käytöstä poistettuja Mitä harrastus maksaa: 50 euroa riittää hyvin korujen tuunauksessa tarvittavien työvälineiden hankkimiseen. Itselläni on pyörö- ja lattapääpihdit sekä leikkuri. Materiaaleina voi käyttää joko jotain vanhaa ja siten ilmaista tai ostaa uutta. Jos teen korun esimerkiksi jollekin allergiselle, käytän hopeisia osia. Tuunatessani käytän kuitenkin hyödyksi purettujen korujen lukkoja ja muita osia. Helmien lisäksi koruihin tarvitaan koruvaijeri eli monisäikeinen ohut nailonilla päällystetty teräsvaijeri, lukitushelmet, joilla vaijeri kiinnitetään lukkoon ja lukot. 8 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti
teemana vapaa-aika Kortit pöytään tarjousvaihe ja pelivaihe. Tarjousvaiheen tarkoituksena on löytää oikea sitoumus, joka voi olla valttisitoumus tai sangisitoumus, jolloin mikään maa ei ole valttia. Pelivaiheessa molemmat parit yrittävät saada mahdollisimman paljon tikkejä (eli pelattuja kierroksia) omalle puolelleen. Harrastaja: Agneta Berglund Ammatti/tehtävä: Luokanopettaja Mårtensdals skolassa Mitä on bridge: Bridge on maailmanlaajuinen pareittain pelattava neljän hengen tikkikorttipeli. Pelissä on kaksi eri vaihetta: Miten bridgessä pääsee alkuun: Bridge on sen verran monimutkainen peli, että sen oppimiseen suositellaan peruskurssin käymistä. Kursseja järjestetään pääkaupunkiseudulla suomeksi Bridge Areenalla, ja itse vedän ruotsinkielisiä kursseja Arbiksessa (ruotsinkielinen työväenopisto) Helsingissä. Kävin peruskurssin 30-vuotiaana, kun halusin pelata bridgeä vanhempieni kanssa mökillä. Innostuin kuitenkin niin paljon, että pelkkä mökkibridge ei riittänyt, vaan aloin pelata kilpatasolla. Missä bridgeä voi harrastaa: Pääkaupunkiseudun lähes kaikki bridgekerhot pelaavat Lauttasaaren Bridge Areenalla, jonka osoite on Perttulantie 6. Tämän lisäksi alueeltamme löytyy toki muitakin tiloja, joissa kerhot pelaavat, ja bridgeä pelataan myös joissain eläkeläistaloissa. Bridgeä voi tietysti harrastaa missä vaan, mistä löytyy neljä pelaajaa ja pelikortit. Ja bridgeäkin voi pelata internetissä. Mitä harrastus maksaa: Bridge on varsin edullinen laji harrastaa. Bridgeä voi pelata ihan ilmaiseksi kotioloissa, mutta kerhopelistä menee yleensä noin 5 6 euron maksu/pelikerta. Kenelle sopii: Bridge sopii kenelle vaan, jos on siitä kiinnostunut. Bridge vaatii keskittymiskykyä, ja se on myös hyvää aivojumppaa. Jokainen pystyy oppimaan pelin ja nauttimaan siitä saavuttamallaan tasolla. Paras kokemus harrastukseesi liittyen: Paras kokemukseni on kyllä ensimmäinen MP(MestariPiste)-kilpailun voitto 9.2.1999. Kyllä myöhemmätkin voitot ovat maistuneet, mutta se ensimmäinen oli se kaikkein makein. z Teksti ja kuva Mirjami Närvä Koiruudet kunniaan Harrastaja: Heli Ranta Ammatti/tehtävä: Toimistosihteeri maankäytön ja ympäristön toimialalla Mitä harrastat: Minulla on neljä australianterrieriä: Cilla (10v.), Candy (7v.), Minttu (5v.) ja Morris (5v.). Olen käynyt koirien kanssa aktiivisesti koiranäyttelyissä ympäri Suomea. Seuraavaksi olisi tarkoitus viedä Cilla tavoittelemaan puuttuvaa sertiä kolmella sertillä pääsee muotovalioksi. Näyttelyssä kaikki koirat esitellään ja tuomari tutkii ne yksitellen. Koirista annetaan kirjallinen arviointi. Olen opastanut myös kavereitani näyttelyharrastuksen pariin, ja toisaalta tutustunut näyttelyissä uusiin ihmisiin. Olen harkinnut, että voisin alkaa käydä vapaaehtoisena vanhainkodeissa Candyn kanssa. Se sopisi siihen luonteeltaan hyvin. Miten pääsit alkuun: Hankin australianterrierin, koska kaverini kasvatti niitä. Ka- verit veivät mukanaan myös näyttelyihin. Oli kiva saada alussa opastusta, miten näyttelyissä toimitaan. Missä voi harrastaa: Näyttelyitä järjestetään ympäri Suomea. Epävirallisia näyttelyitä on tosi paljon ja niihin pääsevät sekarotuisetkin koirat. Osallistuakseen virallisiin näyttelyihin koiran tulee olla rekisteröity sekä sirutettu tai tatuoitu. Missä tahansa voi harrastaa koirien kanssa. Lenkeille metsä on paras paikka. Mitä harrastus maksaa: Koiriin ja näyttelyihin saa kulumaan rahaa niin paljon kuin haluaa. Näyttelymaksut ovat 40 eurosta yli 100 euroon per koira. Lisäksi matkat ja majoitukset maksavat. Rokotukset ja muu koirien ylläpito tietysti maksaa myös. Kenelle sopii: Koiraharrastus sopii sellaiselle, jolla on paljon aikaa. Australianterrierit ovat rauhallinen rotu, mutta luonteikkaat terrierit todella vaativat koulutusta. Rodun suosio on viime aikoina kasvanut, ja myös omat työkaverini ovat alkaneet kiinnostua. Hienoin kokemus harrastukseesi liittyen: Paras muisto on Kouvolan näyttelystä, jossa Cilla sai toisen sertinsä. Se oli ihan uskomatonta ja tuli täysin yllätyksenä. z Teksti ja kuva Emmi Yli-Houhala Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 9
teemana vapaa-aika Lentäessä pää tuulettuu Kenelle sopii: Purjelento sopii kaikille terveille ihmisille, ikään katsomatta. Korkeantai ahtaanpaikankammoisille laji ei sovellu, mutta muille tämän "oikean lentämisen" hiljaisuus on varmasti tervetullutta vaihtelua kiireisen elämän keskelle. Ja lentämiseen keskittyessä työhuolet taatusti unohtuvat! Harrastaja: Arto Mäkisalo Ammatti/tehtävä: Työnjohtaja kaupungin korjausrakentamisessa Miten innostuit purjelennosta: Sain jo lapsena ilmailukärpäsen pureman, ja armeijaankin menin ilmavoimien mekaanikoksi. Siitä kaikesta se lähti, ja vuonna 1975 menin kurssille. Nyt on takana jo yli 900 lentotuntia. Missä purjelentoa voi harrastaa: Täällä Etelä-Suomessa purjelentopaikkoja ovat Nummela, Hyvinkää ja Lopen Räyskälä. Purjelentoon tarvitaan aina lentokenttä, sillä moottorikoneilla purjelentokoneet vedetään ylös. Kerran ylös vedettynä voi hyvässä lykyssä lentää koko päivän. Huonommalla säkällä reissu kestää vain 20 minuuttia. Huonoa säkää ei yleensä kyllä ole, kun homman osaa! Mitä harrastus maksaa: Yksi ylösveto 500 metriin maksaa tällä hetkellä vähän alle 30 euroa ja kerhon jäsenyys 200 euroa vuodessa. Muita kuluja ei tule, jos lentää kerhon koneilla ja tekee kerholle esimerkiksi huoltohommia tai talkootöitä, joilla lentoja saa maksettua. Oma kone vie tietysti enemmän rahaa, sen ylläpito kannattaakin vasta jos lentää todella paljon. Hienoin kokemus harrastukseesi liittyen: Kyllä se varmaankin oli ensimmäinen HCmerkin matkalento. Kun sain lennettyä siihen vaaditun 50 kilometrin yhtäjaksoisen lennon, olin todella ylpeä suorituksestani! Siihen vaadittiin muuten myös yhtäjaksoinen 5 tuntia ilmassa sekä oma nousu 1 000 metriä. Nyt minulla on jo kulta-cmerkki kolmella timantilla. Sen saamiseen tarvittiin muun muassa 500 kilometrin yhtäjaksoinen lento ja oma nousu 5 000 metriä. Hyvä tietää: Pitkillä lennoilla joutuu varautumaan myös vessakäynteihin, ja vessaahan purjelentokoneissa ei toki ole, niissä on vain istumapaikat. Miehillä onkin suppilo- tai pullojärjestelmät ja naisilla vaipat. Niitä tarvitaan erityisesti kilpailuolosuhteissa. z Teksti Vivikka Richt Kuvat Seppo Heimolinna 10 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti
teemana vapaa-aika Kiinnostus vanhoihin tavaroihin alkoi mummon kuparipannusta Tiedolla ja taidolla Vuosikymmenten varrella Hannelelle on kertynyt kirjahyllyt täyteen antiikkia käsittelevää kirjallisuutta. Niiden lukemisen ja antiikkiliikkeiden ja kirpputorien kiertämisen myötä hänelle on kertynyt myös valtavasti tietoa ja alan tuntemusta. Monet ystävät ja tutut ovat saaneet Hannelelta auliisti apua esimerkiksi perintönä saamiensa esineiden arvioinnissa sekä vanhojen tavaroiden ostamisessa. Moneen on myös tarttunut Hannelelta kipinä antiikin harrastamiseen. Olen oppinut hyvin hintatietoiseksi. Ymmärrän, että jokin tavara voi olla kallis, jos se on harvinainen. Mutta jos jonkin tavaran haluan, maksan sen mitä pyydetään. Olen myös sinnikäs etsimään haluamaani tavaraa kauankin. Esimerkiksi pihamajaani etsin tietyn pituista puusohvaa ainakin vuoden, ja lopulta se sitten tuli vastaan, samoin kävi kaappikellon kanssa. Hannele Oksan kiinnostus vanhoihin esineisiin alkoi kuparipannusta. Kuvassa seinällä Peltolan tilakartta Tikkurilasta vuodelta 1910 ja pöydällä vanhan kaakeliuunin koristeellinen kaakeli. Yli 40 vuotta kaupungin palveluksessa työskennelleellä Hannele Oksalla on selvät pasmat myöhemmin tänä vuonna koittaville eläkepäivilleen. Uusia harrastuksia hänen ei tarvitse keksiä, vaan hän voi omistautua kokoaikaisesti vanhoille tavaroille eli antiikille. Ensimmäinen vanha tavarani oli pieni kuparipannu, johon ihastuin mummoni Oksanmäessä pitämän kioskin takahuoneessa. Siellä oli puuhella, jolla kioskia lämmitettiin ja jonka hellanrenkaiden päällä mummo keitti kahvia. Mummo antoi pannun minulle, kun olin 12-vuotias, Hannele muistelee. Pannu oli mielestäni kauhean nätti, mutta kovasti nokinen. Muistan elävästi, miten sormet mustana puhdistin sitä hiekalla kotitalon kulmalla. Vanhat tavarat, jotka ovat ennen 1950-lukua tehtyjä, ovat viehättäneet Hannelea siis vuosikymmenet. Tavaraa on kertynyt paljon sekä kotiin että vapaaajanpaikkoihin. Työhuonettaankin Hannele on kalustanut vanhoilla huonekaluilla ja muilla tavaroilla, ja saanut monen kirjaamoasioissa huoneessa vierailleen huokailemaan ihastuksesta. Nyt koti alkaa täyttyä, kun työhuone pitää vähitellen tyhjentää. Mökkiäkään ei Hannelella tällä hetkellä ole, joten ennen siellä olleet tavarat ovat myös täyttämässä kodin huoneita. Siksipä Hannele onkin etsimässä itselleen mummonmökkiä, jonka voisi kalustaa vanhoilla tavaroilla ja kenties pitää siellä silloin tällöin kirpputoria. En etsi rantamökkiä, vaan jonkin kylän tai muun asutuksen lähellä olevaa mökkiä. Yksi minulla oli jo kiikarissa, mutta kauppa ei toteutunutkaan. Jatkan siis etsimistä. Antiikkiliikkeet ovat minulle rauhoittavia ja levollisia paikkoja. Nuorempana saatoin käydä joka päivä Viertolassa antiikkiliikkeessä katsomassa, olisiko sinne tullut jotain kiinnostavaa. Huonekalujen lisäksi Hannele on kerännyt myös astioita. Hänellä oli aiemmassa vapaa-ajan asunnossaan yli sata Arabian lautasta ripustettuna boordiksi ympäri huonetta. Lautasia on ollut näytillä myös Korson Lumossa ja Metsonkodissa, jossa dementoituneet vanhuksetkin innostuivat muistelemaan lapsuutensa lautasia. Hannele Oksa toteaa, että antiikkiharrastus antaa paljon sisältöä elämään. Harrastuksen kautta hän on saanut ystäviä ja tuttuja ympäri Suomen. Harrastus pitää myös vireänä, sillä siinä riittää uutta oppimista koko ajan. z Teksti ja kuva Pirjo Kivistö Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 11
teemana vapaa-aika Tanssin korkeakoulu Henkilöstön tanssijaoksen järjestämien alkeis- ja jatkokurssien jälkeen voi päästä tanssiklubiin, lavatanssien korkeakouluun. Vetäjänä kaikissa on kokenut tanssinopettaja Jorma Tulonen. Tämän kevään tanssiharjoitukset on pidetty, edessä on kesän lavakausi. Jorma Tulonen on ohjannut Vantaan henkilöstöä tanssin rytmeihin ja askeliin jo 20 vuotta. Jorma tanssittaa meidän ohellamme muun muassa eduskuntaa ja pankkimaailmaa. Tällä klubitasolla tanssin opiskelu on tulkintaa. Alkeis- ja jatkokurssilla käydään perusteet, opitaan rytmi ja tunnistetaan tanssimusiikin lajit, kertoo Jorma ohjelmasta. Innokkaita valssaajia Puistokulman huhtikuinen klubi-ilta alkoi jazzahtavin tunnelmin, Dallapen tahdittamana. Ja seuraavaksi hidas valssi, kuulutti Jorma. Jos se menee humppana, suljen silmäni. Rentoihin asuihin, osin lähes jumppavetimiin pukeutuneet tanssijat osasivat kyllä valssinsa. Samoin jiven, englantilaisen valssin ja tangon sekä argentiinalaisittain että perinteisemmin. Päättyneen kauden aikana on tanssittu paljon myös lattareita, kuten rumbaa, sambaa ja chachata. Klubitasolla on talven ajan tanssinut 21 paria. Alkeiskurssilla on parhaina aikoina ollut 160 tanssijaa, viime syksynä aloitti 35 paria. Alkeis- ja jatkokurssit ovat todella tie klubitasolle. Tanssikurssien tuki on parasta työhyvinvoinnin tukea kaupungilta henkilös- Tanssinopettaja Jorma Tulonen. 12 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti
teemana vapaa-aika Jorma Tulonen ja Eija Sairanen. tölleen, kiitteli Jorma. Helena Kujala-Tanninen, hammaslääkäri Simonkylän hammashoitolasta, on pitkäaikainen aktivisti. Nuorena tanssin paljon vanhoja tansseja. Mieheni ei ole tanssista kiinnostunut, mutta on kannustanut minua harrastamaan. Helenan edellinen kavaljeeri Helena Kujala-Tanninen ja Birger Nyberg. Kauko Kantanen ja Tarja Närhi-Kantanen. menehtyi ennenaikaisesi. Helenan nykyinen pari on Birger Nyberg. Edellisen parin kanssa harjoittelu jäi kesken, kun hän lopetti harrastuksen. Minua jäi kalvamaan jiven taidot. Etsin paria, ja tavoitin Helenan hänen miehensä kautta, kertoo Birger. Tanssi jatkuu syksyllä Maarit Vattulainen on tanssijaoston vetäjä ja työskentelee päiväkodissa. Jenkalla saa hyvin hien pintaan, kertoo Maarit tanssiharrastuksen hyödyistä. Tämä on iloinen ja sosiaalinen laji. Poissa ovat tähtitanssien kimallukset ja korkokengät, täällä ollaan rennosti ja nautitaan. Syksyllä alkavat uudet alkeiskurssit, tervetuloa mukaan, houkuttelee Maarit. Alkeis- ja jatkokursseja järjestetään joka maanantai 5.9. alkaen. Klubilaiset tanssivat tiistai-iltaisin. z Teksti Päivi Rainio Kuvat Tiina Kujala Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 13
teemana vapaa-aika tai joku kehon osa kipeytyy, on syytä pohtia missä on vika. Periaatteessa opimme kaiken kävelyyn tarvittavan vaistomaisesti. Tärkeitä esiharjoituksia ovat vauvan kääntyminen vatsalta selälleen ja päinvastoin. Myöhemmin lapsi luonnostaan ryömii, konttaa ja nousee seisomaan. Kuusivuotias osaisi, mutta ei millään malta kävellä pitkään yksitoikkoisesti suoraa tietä eteenpäin, vaan pyrähtelee välillä juoksuun, singahtaa sivusuuntaan, hyppii ojien ja kivien yli tai kävelee iloksensa takaperin. Aikuistumisen myötä liikkuminen köyhtyy. Viisaudessaan länsimainen ihminen kun istuu autossa, kulkee hissillä, istuu kokouksissa, telkkarin ääressä, urheilukilpailussa, konsertissa ja ties missä hän istuu. Kävelemään! Kävely on niin halpa harrastus, että kaikilla on siihen varaa. Sillä on vieläpä uskomattoman paljon hyviä vaikutuksia. Voisi syystä kysyä, onko kenelläkään varaa olla kävelemättä? Kävelyn aikana tapahtuu valtavasti: Lihakset supistelevat tarkalla ajoituksella kukin vuorollaan. Tasapainoa ylläpitävä monimutkainen järjestelmä aktivoituu. Hengitys vilkastuu. Verenpaine ohjautuu sopivalle tasolle. Ja mikä parasta, nupissa ajatukset useimmiten kirkastuvat. Miksi liikkua, miksi kävellä? Liikunnan filosofiasta tohtoriksi väitellyt Timo Klemola erottaa tutkimuksessaan neljä keskeistä liikunnan projektia. Ne ovat voitto, terveys, ilmaisu ja itse. Voiton projekti tarkoittaa kilpaurheilua, jonka peruspiirre on voiton tavoittelu. Terveyden projekti viittaa terveys- ja kuntoliikuntaan, jota harrastetaan paremman terveyden ja elinvoimaisuuden saavuttamiseksi. Ilmaisun projekti viittaa taidetanssiin ja itsen projekti kaikkiin niihin liikuntamuotoihin, joiden avulla pyritään erilaisiin henkisiin päämääriin. Keskeistä on itsensä tutkiminen ja kehittäminen. Länsimaiselle ihmiselle on tärkeää tekemisen lopputulos. "Harjoittaessaan itseään hän tekee sen voittaakseen, ollakseen paras tai pysyäkseen hyvässä kunnossa." Hän on monasti kykenemätön nauttimaan itse tekemisestä, harjoittelusta sinänsä, Klemola sanoo. Voisiko jaottelua soveltaa myös kävelyharrastukseen? Erilaiset asiat liikuttavat meitä. Joku haluaa eroon kiloista, joku toinen haluaa vain kävellä hyvässä seurassa, yhtä houkuttaa kaunis auringonpaiste, toisen on päästävä tavalla tai toisella haluamaansa paikkaan. Kävelyssä ei kannata ajatella pelkästään hyötyä ja päämäärää, vaan kokeilla antautumista kävelemisen vietäväksi ja katsoa mitä siitä seuraa. Ehkä sellainen voisi olla vähän niin kuin Klemolan kuvailemaa itsen projektia. Jos kävellessä tuntuu epämukavalta Kuulostele ja nautiskele Kävelemiseen ei tarvita juuri mitään välineitä. Hyvät tavalliset tukevat kengät ja säänmukainen varustus riittävät. Tarjontaa on laidasta laitaan: paksupohjaisia masaivaikutteisia keinukenkiä ja paljain jaloin kävelemistä jäljitteleviä aivan ohutpohjaisia kevytjalkineita. Valitse runsaudesta vain tarpeesi mukaan. Makustele rauhassa, miltä käveleminen tuntuu, ja mieti tarvitsetko siihen mitään lisää. Jos olet tottumaton, aloita rauhallisesti. Rasitusvammat ovat seurausta siitä, että elimistöltä vaaditaan yhtäkkiä sellaista, mihin se ei ole tottunut. Elimistö tottuu, kun sille annetaan aikaa ja mahdollisuus. Koneen osat kuluvat, mutta elävät kudokset vahvistuvat kohtuullisessa käytössä. Oikean määrän annostelu on taitolaji. Kun lähdet kävelemään, lähde samalla kuuntelemaan itseäsi. Jos jalkasi valittavat liiasta rasituksesta, helli ja hiero niitä. Pidä varpaille tukiopetusta. Kipristelyt ja haritukset herättävät käytöstä unohtuneet lihakset. Liikuta ukkovarvasta, kun muut varpaat ovat lattiassa ja vastaavasti muita varpaita kun ukkovarvas on alustassa kiinni. Tartu varpailla esineisiin. Myös venyttelystä on iloa. Varpaitten lisäksi huoltoa kaipaavat pohjelihakset, takareidet ja lonkan koukistajat. Vaikka olisit kokenut liikkuja, herkis- 14 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti
teemana vapaa-aika Lue lisää: ykävelemällä terveyttä / Ahonen, Jarmo; Huovinen Maarit. Paljon havainnollisesti esitettyä asiaa kävelemisestä, jaloista ja venyttelyistä hyvillä kuvilla höystettynä. yruumis liikkuu - liikkuuko henki, fenomenologinen tutkimus liikunnan projekteista / Timo Klemola. yhelmet-verkkokirjasto antaa hyvinkin puolentoista sataa hakua kävely-sanalla. Joukossa on valtavasti matkakertomuksia mielenkiintoisista kävelykohteista. Kaupunkijuhla on vain epäilijöille pettymys tele kuitenkin välillä. Käveleskele tietoisesti rennon ryhdikkäänä. Aisti, miltä jalkapohjissa tuntuu juuri nyt. Hengittele ihan tavallisesti ja seuraa, mitä kehossa tapahtuu. Kun omaan napaan keskittyminen alkaa kyllästyttää, huomioi ympäristöä: Miltä ulkoilma tuoksuu? Tunnetko kasvoillasi tuulen? Mitä ääniä kuulet? Kävely on mielenkiintoista, niin yksinkertaista ja kuitenkin aivan ihme juttu! Suosittelen nauttimista sopivina annoksina säässä kuin säässä. z Teksti Marjatta Weckman Kuva Pekka Turtiainen Hakunilassa hiihdettiin HYTIN hiihtojaosto järjesti hiihtokilpailut Hakunilan urheilupuistossa 1.3. Tässä tulokset: Naiset alle 45 vuotta: 1. Eija Sauren,12.16; 2. Reeta Paukku, 20.11 Naiset yli 45 vuotta: 1. Anne Pakarinen, 11.00; 2. Arja Vuorio, 14.08 Miehet alle 45 vuotta: 1. Kai Lippojoki, 9.00; 2. Toni Ingberg, 9.45; 3. Sami Pulkkinen, 9.58; 4. Antti Auvinen, 15.08 Miehet yli 45 vuotta: 1. Jarkko Calenius, 10.31; 2. Esa Karhu, 11.00; 3. Pertti Jäppinen, 12.21; 4. Petri Kohtanen, 12.55; 5. Jukka Huippu, 13.03; 6. Jorma Sinisalo, 13.49. Kun Vantaan kaupunkijuhla herätettiin henkiin muutama vuosi sitten, vastaanotto oli lähinnä sivistynyttä tai vähemmän sivistynyttä hymähtelyä. Suomeksi sanottuna, muut kuin juhlan tekijät eivät uskoneet hankkeeseen. Valtakunnan päälehti jopa uhrasi kolumnin verran tilaa sivuillaan epäilemällä vantaalaisten intoa omaan juhlaan. Tyyli oli seuraava: Eihän ne vantaalaiset nyt voi saada mitään aikaiseksi, kun Helsingissä on jo kaikki. Ei Vantaalla ole mitään yhteishenkeä, jonka ympärille rakentaa mitään. Se on sellainen asuinalueiden rypäs keskellä peltoa tai metsää. Ja hyvä jumala, eihän siellä ole edes kaupunginteattereita yms. Niin, Suomessa mitään hyvää ei voi olla kuin Helsingissä. Näin luultiin vielä tämän vuoden alkupuolella, kun Helsinki yritti napata Vantaan. Toisin kävi siinäkin. Vantaan etu on laitoskulttuurilaitosten sijaan se, että täältä voi ponnahtaa jotain odottamatonta, koska tekijöinä ovat enimmäkseen ne, jotka tekevät tekemisen riemusta. Jos rehellisiä ollaan, moni kaupungin työntekijäkin epäili kaupunkijuhlia. Moni mietti, ettei meillä nyt olisi aikaa millekään tällaiselle ylimääräiselle, ei kukaan tule minnekään. Ja jos rehellinen olen, itsekin epäilin, kunnes tulin nimetyksi kaupunkijuhlia valmistelevaan työrukkaseen. Siellä huomasin nopeasti, että tämä innostus tarttuu muihinkin. Kun saa esittää vapaasti omia ideoitaan, vastarinta jää nurkkaan. Ensimmäisiä kaupunkijuhlia suunniteltiin nopealla aikataululla, olisiko ollut peräti vain muutamassa kuukaudessa, mutta kokoon saatiin uskomaton ohjelma. Vaikka ensimmäisten kaupunkijuhlien kanssa vielä monella tapaa säädettiin, vantaalaiset ja epäilijätkin huomasivat, etteivät nämä tähän kertaan lopu. Mikä kaunis voitto tahdolle. Mutta vantaalaiset ovat parhaimmillaan, kun heihin ei uskota. Heissä herää halu näyttää, että täältä pesee, vaikka sitten muutaman kirosanan säestämänä. Jälkimmäisillä kerroilla juhlat sujuivatkin jo jouheammin. Sponsoritkin kiinnostuivat. Ja kukapa ei kansanjuhlaan mukaan haluaisi. Mikä parhainta, Vantaan kaupunkijuhlat eivät ole saaneet missään vaiheessa elitistisiä piirteitä. Ne ovat nimenomaan kansan juhlat, eivätkä eliitin patsastelupaikka. Lienee paikka pieneen paljastukseen. En ole enää Vantaan kaupungilla töissä, enkä kohta olosuhteiden pakosta asukaan Vantaalla. Muistan kuitenkin Vantaan paikkana, missä hyvällä röyhkeydellä voittaa epäilevien asenteet. Näin kävi kaupunkijuhlissakin. z Esa Pesonen Kirjoittaja on toimittaja-runoilija, joka keskittyy elämään. Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 15
tapetilla Tällä palstalla tutustutaan yleisiin työtapaturmiin, jotka olisi mahdollisesti voitu välttää. Tämä voisi olla totta Työilmapiirin huononeminen on työyhteisöä kohtaava onnettomuus, jonka voimme helposti välttää avoimella keskustelulla ja miettimällä hiukan omaakin käytöstämme. Voisiko seuraavanlainen tilanne olla sinun työyhteisössäsi mahdollinen? "Olen huumorintajuinen niinhän minulle on aina sanottu. Olen tosin tiennyt sen sanomattakin. Olen myös avarakatseinen ja ennakkoluuloton. Hallitsen erinomaisesti työni. Joskus on vain tuntunut siltä, etteivät kaikki työpaikallani arvosta taitojani. Kuukausi sitten olin aivan ihmeissäni, kun vielä melko kokematon esimieheni tuli kertomaan minulle erään työkaverini loukkaantuneen sanoistani. Hän oli kokenut käytökseni epäasialliseksi. Täysin käsittämätöntä. Esimieheni halusi keskustella kanssani asiasta. Hän myös kertoi, että meillä olisi tulossa yhteisneuvottelu hänen ja tuon toisen työntekijän kanssa. Halusin selvittää esimiehelleni tilanteen. Enhän minä ole epäasiallinen. Kerroin esimiehelleni, että kyseinen työkaveri ei mielestäni selviä töistään. Lisäksi hän on minulle kateellinen ja kaiken huipuksi täysin huumorintajuton. Minä olen vain halunnut saada hänet vähän rentoutumaan ja nauramaan itselleen. Kerroin myös esi- miehelleni muidenkin olevan samaa mieltä kyseisestä tyypistä. Odotin asian olevan sillä selvä. Hämmästyksekseni esimies kertoi olevansa eri mieltä työkaveristani. Lisäksi hänen mukaansa toisetkin ovat kertoneet asiattomista kommenteistani. Olin suorastaan närkästynyt. Minähän olen ollut samanlainen aina. Tämän täytyy johtua uudesta esimiehestä. Hän on tullut sekoittamaan hyvän työyhteisön. Painelin saman tien toisen, mielestäni järkevän työtoverini luokse ja kerroin loukkaantuneeni esimiehen perättömistä puheista. Työkaverini oli aivan hiljaa. Sitten hän kääntyi minuun päin ja sanoi: 'Kyllähän sun suusta aina kaikenlaista pääsee.' Olin todella vihainen. Kotimatkalla mietin, miten sanoisin suorat sanat kaikille yhteisessä palaverissa. Kuljen työmatkat kävellen. Onneksi. Matkan aikana rauhoituin hiukan. Olin edelleen loukkaantunut, mutta suoriksi tarkoittamani sanat muuttuivat vähitellen. Minähän pidin työstäni ja jopa lähes kaikista työtovereistani. Toivoin myös jonkun pitävän minusta. Halusin selvittää tilanteen. Päätin esittää palaverissa kaikille saman kysymyksen: 'Miksi ette kertoneet minulle jo aiemmin?'" z Marja-Leena Jämsen Kesäinen valokuvauskisa: Bongaa patsas, löydä lähde! Kesämatkoilla näkee ihmeitä ja kokee kummia. Kuvaa tulevan kesän ihmeesi, ja tarjoa ne Vautsin kesäkisaan. Palkitsemme hauskoja, erikoisia, outoja tai muuten mielenkiintoisia ja taidokkaita otoksia vapaalipuilla kulttuuri- ja kuntoilurientoihin. Toimita kisakuvasi tiimipostilla osoitteeseen viestintä elokuun loppuun mennessä. Parhaat kuvat kertomuksineen julkaistaan syksyn ensimmäisessä Vautsissa. Kunta10:n tulokset jaettu esimiehille Syksyllä tehdyn Kunta10-kyselyn tulokset on jaettu toimialoille ja esimiehille. Tuloksia saavat työyhteisökohtaisesti ne, joilla vastaajamäärä ylitti kymmenen henkilöä. Muut saavat organisaatiotasoa ylemmät tulokset. Tulokset on tarkoitettu keskustelun pohjaksi. Esimies on saanut ohjeet, kuinka tuloksia tulkitaan ja käsitellään. Ohje on kaikkien nähtävillä intrassa. Huomiota voi kiinnittää esimerkiksi edellisen, vuonna 2008 tehdyn tutkimuksen jälkeen tapahtuneisiin muutoksiin. Vaikka tulokset olisivat hyviäkin, suositellaan niiden perusteella valittavaksi kehittämiskohteita. Hyvääkin on ylläpidettävä. Mikäli tuloksissa on selkeitä laskuja, kannattaa yhdessä pohtia syitä ja nostaa käsittelyyn sellaisia toimenpiteitä, jotka tukevat koko työyhteisön hyvinvointia. Esimiehet raportoivat työyhteisön valitsemista kehittämiskohteista, ja ne kootaan toimiala- ja kaupunkitasoisesti. Ne vaikuttavat koko kaupungin strategisten tavoitteiden määrittelyyn. Kehittämistyötä seurataan, ja viimeistään kahden vuoden kuluttua uusi Kunta10-kysely näyttää, miten kehittämistyö on onnistunut. z Päivi Rainio 16 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti
tapetilla Stipendiaatti Kirsi Heikkinen Shandongin maakuntamuseon edustalla. Ni Hao! Stipendiaattina Kiinassa Ni Hao on mandariinikiinaa ja tarkoittaa hei. Viime syksynä tiesin hädin tuskin merkityksen, mutta en olisi unissanikaan osannut lukea saati kirjoittaa sitä. Nyt osaan ja paljon muutakin. Tarkalleen viisi kuukautta ja kuusi päivää sitten saavuin Jinaniin, joka on keskisuuri kaupunki itäisessä Kiinassa Shandongin maakunnassa. Asun yliopiston kansainvälisen kam- Jinanilaista puistomaisemaa. puksen asuntolassa, pienessä 15 neliön huoneessani. Joudun usein vastaamaan kysymykseen, miten ihmeessä olen päätynyt tänne. Palataanpa ajassa vähän taaksepäin, viime kevääseen. On toukokuinen lauantaiaamu Helsingissä. Selailen Helsingin Sanomia ja perjantaina lukematta jäänyttä Opettaja-lehteä ja mietin jälleen kerran, miten voisin saada vaihtelua työhöni opettajana. Päätän alkaa opiskella ranskan kieltä, ja soitan suunnitelmastani siskolleni. Puhelun päätyttyä olenkin jo muuttanut mieleni. Ehkä sittenkin haluan opiskelijaksi Kiinaan. Ehkäpä joku teistä huomasi viime keväänä mielenkiintoisen viestin kaupungin sähköpostissa. Ainakin siskoni oli huomannut. Siinä tiedusteltiin innokkuutta lähteä opiskelemaan kiinan kieltä kahden vuoden stipendillä. Opiskelu olisi ilmaista, koska sen rahoittaisi kiinalainen pankki, China Development Bank. Siinä lauantaisessa aamiaispöydässä päätin hakea tuota stipendiä, koska haaste oli kuin tehty minulle. Niinpä syyskuussa 2010 saavuin 10 tunnin lentomatkan jälkeen uuteen kotikaupunkiini Jinaniin, joka esittäytyi minulle helteisenä ja sumuisena. Home sweet home Luokkamme koostuu 11 stipendiaatista, ja tahti on alusta alkaen ollut kova. Stipendiaattina opiskelu luo tiettyjä paineita. Ryhmälle asetetaan tavoitteita, ja koska et itse rahoita opintojasi, olet vastuussa koulumenestyksestäsi myös muille kuin itsellesi. Opiskelijaksi muuntautuminen on myös haastavaa kahdeksan työvuoden jälkeen. Mutta päivääkään en vaihtaisi pois. Olen kiinnostunut kielestä ja kulttuurista ja halukas tekemään parhaani. Ikä tuo toki haasteita opiskeluun, sillä ideaali ikä kielten oppimiseen meni jo vuosia sitten. Ehkäpä ikä tuo myös varmuutta. Kielen ja perinteisen kulttuurin rinnalla opin joka päivä lisää kiinalaisesta arjen kulttuurista. Välillä en tosin tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa. Uuden oppiminen on mielenkiintoista, ja toivon pääseväni hyödyntämään oppimaani tulevaisuudessa. Nyt haluan oppia elämään maassa maan tavalla. Opintojen alussa arki rullasi hyvin nopeasti. Oli paljon järjesteltävää, ostettavaa ja nähtävää. Nyt toisen lukukauden alussa paineet ovat opiskelussa ja harjoittelemme tulevia kielikokeita varten. Opiskelu on hyvin intensiivistä ja vie päivästä suurimman osan. Vierailulla Luoyangissa. Kaksi viikkoa sitten palasin kuukauden talvilomaltani takaisin Kiinaan. Saavuin ensin Pekingiin ja sieltä junalla Jinaniin. Kun astuin junasta ulos, tunsin olevani vähän kuin kotona Kiinassa. Suomalaisen opiskelijaystäväni kanssa nauroimme haistellessamme kammottavia viemärituoksuja ja nähdessämme, ettei liukuportaatkaan asemalla toimi, että Jinan home sweet home! z Teksti ja kuvat Kirsi Heikkinen Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 17
tapetilla Monimuotoista rekrytointia Jutun kirjoittaja Eeva Oinonen edistää vieraskielisten työntekijöiden rekrytointia kaupunkiorganisaatioihin. Työnhakijalla on työkokemusta neljästä eri maasta. Hän puhuu ja kirjoittaa sujuvasti neljää eri kieltä. Hän on pätevä tehtävään. Toisaalta työnhakijalla ei ole oleskelulupaa Suomeen. Hänen kielitaitonsa ei riittänyt työhakemuksen kirjoittamiseen. Hän on ensimmäisessä suomenkielisessä työhaastattelussaan eikä todennäköisesti muista haastattelussa käsitellyistä asioista seuraavana päivänä kuin 20 prosenttia. Rekrytointipäätös on kuitenkin helppo. Hakija saa paikan. Oleskelulupakin saadaan nopeasti, kun työpaikka on varmistunut. Työntekijä osoittaa myös jatkossa olevansa valinnan arvoinen. Edellä kuvatussa tilanteessa rekrytoijalta vaadittiin ennakkoluulottomuutta ja kykyä katsoa kielitaidon, haastattelutilanteen ja suomalaisessa työelämässä toimimiseen liittyvän kokemattomuuden taakse. Tärkeää on tunnistaa juuri se osaaminen, jolla on merkitystä tehtävän suorittamisen kannalta. Työelämä muutoksessa Kuntien palveluiden asiakkaat tulevat yhä moninaisemmista taustoista. Jos kuntien palveluita halutaan kehittää asiakaslähtöisesti, niiden henkilöstön tulisi olla asiakaskuntansa peili. Moninainen henkilökunta pystyy vastaamaan asiakkaidensa tarpeisiin homogeenistä työyhteisöä paremmin. Kaikkien pääkaupunkiseudun kuntien tavoitteena on, että vieraskielisten työntekijöiden osuus henkilöstössä kasvaa ja lähestyy vieraskielisten osuutta väestössä. Helsingin, Espoon ja Vantaan vieraskielisten työntekijöiden määrän tulisi 3,5-kertaistua vuoteen 2025 mennessä, jotta kuntien työntekijöitä ja kuntalaisia olisi kyseisenä vuonna samassa suhteessa. Pääkaupunkiseudulla on jo nyt monia aloja ja työyhteisöjä, joissa kansainvälisyys ja kulttuurienvälinen vuorovaikutus ovat arkipäivää. Äidinkielen lisäksi mm. hakijoiden elämäntilanne, ikä, etninen tausta ja työkokemus vaihtelevat. Työyhteisöjen monimuotoistuminen aiheuttaa työorganisaatioille paineita muuttaa ajattelu- ja toimintatapojaan. Niissä ei voida toimia enää samalla tavalla ja samoin periaattein kuin esimerkiksi 70-luvun yhtenäiskulttuurin aikana. Uudenlaista osaamista tarvitaan. Osaamista kehitetään Polkuverkostossa Helsingin, Espoon, Vantaan ja Seuren yhteisessä Polku-verkostossa tarkastellaan olemassa olevia rekrytointiprosesseja monimuotoisuuden viitekehyksestä ja erityisesti etnisen monimuotoisuuden näkökulmasta. Verkoston tavoitteena on edistää vieraskielisten työntekijöiden rekrytoitumista kaupunkiorganisaatioihin. Samalla kehitetään kansainvälisten rekrytointien osaamista. Toimintaa koordinoi Seure Henkilöstöpalvelut. Polku-verkosto on saanut alkunsa seudullisesta Sujuvasti suomalaiseen työelämään -hankkeesta. Lisätiedot ja opasmateriaali rekrytoijille: www.seure.fi/polku. z Teksti Eeva Oinonen Kuva Roope Kiviranta Ekotekoja Pääkaupunkiseudun keväiset siivoustalkoot Kevään koittaessa ympäristöstä paljastuu kaikenlaista luontoon kuulumatonta. Huhtikuun lopussa käynnistyvät pääkaupunkiseudun siivoustalkoot ovat hyvä tilaisuus vaikuttaa lähiympäristön viihtyisyyteen. Talkoot on tarkoitettu kaikille ympäristönsä viihtyisyydestä kiinnostuneille, jotka haluavat osoittaa välittämisensä myös teoin. Pääkaupunkiseudun kaupungit yhdistävät voimansa yhdeksättä kertaa perinteisissä siivoustalkoissa. Siivoustalkookohteina ovat puistot, metsiköt, ulkoilualueet, puronvarret ja teiden pientareet. Talkoissa kerätään yhteisiltä alueilta pois luontoon kuulumattomat roskat. Kevätsiivoustalkoot ovat asukasyhdistyksille, kouluille, koirakerhoille, partiolaisille tai vaikkapa kaveriporukoille mainio tapa ottaa kesä vastaan. Viheralueyksikkö tarjoaa talkoolaisille jätesäkit ja huolehtii roskien poiskuljetuksesta sovitusta paikasta. Lisäksi talkooporukat saavat käyttöönsä Hyvä kasvaa kaupungissa -julisteita, joiden avulla voi kertoa lähialueiden asukkaille, missä ja milloin talkoisiin kokoonnutaan. Myös sinä voit osallistua! Jo perinteeksi muodostuneet keväiset siivoustalkoot järjestetään 26.4. 30.5. Sovi ystäviesi kanssa siivottava alue, päätä päivämäärä ja ilmoittaudu. Talkoisiin ilmoittaudutaan 29.4. mennessä arkipäivisin klo 9 13 alueittain: Länsi-Vantaan alue, Mervi Viitanen p. 040 551 8243 Tikkurila Hakunila Länsimäki Pakkala Tammisto, Jarmo Uutela p. 0400 605 852 Korso Koivukylä, Pirkko Aittoniemi p. 0400 981 294 Lisätietoa: www.vantaa.fi/ymparisto 18 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti
tapetilla Henkilöstöpalvelut uudistaa palveluitaan Hr-työpöydällä voi tällä hetkellä käsitellä vuosilomia ja ilmoittautua sisäisiin koulutuksiin, hakea työsuhdematkaseteleitä sekä ilmoittaa muutoksia omiin tietoihin, kuten osoite ja pankkitili. tä. Poissaolojen janalistan avulla lomien suunnittelu helpottuu, kun samaan näkymään saadaan lomien lisäksi myös muut poissaolot. Puhelinpalveluaikaa vähennetään Rajoitettua puhelinpalvelua kokeillaan toukokuun alusta lähtien. Henkilöstöpalvelusihteerit vastaavat puhelimiin ainoastaan klo 12 15. Puhelinaikojen käyttöönotolla pyritään edistämään työn hallintaa ja siten työhyvinvointia, kun keskittymistä vaativat tehtävät eivät jatkuvasti keskeydy. Henkilöstöpalveluissa on vahva usko siihen, että hyvinvoiva henkilöstö tuottaa entistä parempaa palvelua, joka koituu viime kädessä asiakkaan hyväksi. Kokemuksia rajoitetusta puhelinpalvelusta tiedustellaan syksyllä. z Teksti Aija Heiskanen Kuva Päivi Rainio Ajankohtaista VanVan-hankkeesta Loppukevään koulutustarjontaa Kevään aikana järjestetään peruskoulutuksia SRM-tilausjärjestelmästä. Koulutuksiin ilmoittaudutaan hr-työpöydän sähköisellä koulutushakemuksella. Ilmoittautumisohjeet löytyvät hankkeen intrasivuilta, alasivulta Koulutus. Hanketoimisto järjestää yhdessä taloussuunnittelun kanssa mm. talouden ennustamisen sekä henkilöstömenosuunnittelun klinikkatilaisuuksia. Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet löytyvät hankkeen Koulutus-intrasivuilta. Rakentamispalveluiden käännetty alv-velvollisuus Rakentamispalveluiden käännetty arvonlisäverovelvollisuus astui voimaan 1.4.2011. Ohje käännetyn alv:n käy- töstä ostolaskuilla löytyy talouspalvelukeskuksen intrasivuilta. SAP Portaalin etusivu uudistuu SAP Portaalin etusivu saa uuden, käyttäjäystävällisemmän ilmeen kevään aikana. Tarkemmasta sivun julkaisuajankohdasta tiedotetaan intrassa. Rondon tasoversiopäivitykset Rondoon tehdään kevään 2011 aikana kaksi tasoversiopäivitystä, jotka parantavat Rondon toiminnallisuuksia. Päivitysten jälkeen käytössä on mm. sijaisen sijainen -toiminnallisuus ja pitkien laskujen käsittely helpottuu. Tasoversiopäivitykset luovat myös pohjaa Rondon jatkokehitykselle tulevaisuudessa. Tasoversiopäivitykset nopeuttavat Rondon toimintaa, mut- Seuraavaksi otetaan käyttöön poissaolojen käsittely. Toukokuussa on jo mahdollista hakea sähköisesti muun muassa palkatonta vapaata säästösyistä, palkkiolomaa, erityislomia kuten omia työpäiviksi sattuvia 50- tai 60-vuotispäiviä, opiskeluun liittyviä vapaita, vuorotteluvapaita tai muita palkattomia työlomia ja virkavapaita. Kesälomien jälkeen sähköiseen käsittelyyn siirretään kaikki loputkin poissaolotyypit. Esimerkiksi sairausloman ilmoittaminen tapahtuu työpöydältä yhtä näppärästi kuin vuosiloman hakeminen. Opettajat tai tuntipalkkasopimuksen piirissä olevat eivät vielä pääse käyttämään sähköisiä poissaolopalveluja. Esimiehet saavat käyttöönsä raportteja henkilöstöstään päivittäisen johtamisen tueksi. Aktiivisen välittämisen raportti on jatkossa ajettavissa suoraan hr-työpöydälta eivät vaikuta perustoiminnallisuuksiin eivätkä myöskään tuo muutoksia liittymien toimintaan. Rondossa saattaa esiintyä ohimenevää hitautta maalis-toukokuussa päivityksiin liittyvän testauksen ja kantasiivouksen aikana. Rondon pääkäyttäjät seuraavat päivittäin tilannetta. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan ensimmäinen tasoversiopäivitys on tarkoitus viedä tuotantoon viikolla 17 ja toinen viikolla 23. Lisätietoja Rondon versionvaihdosta antaa projektipäällikkö Hannu- Pekka Polttila tietohallinnosta. z Hanketoimisto Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 19
tapetilla Vantaa-lehti tulee! Minä lähden. Antti Kuusela Kaupungin uusi asukaslehti ilmestyy toukokuun alussa. 1) Vantaan kaupungin viestintä alkaa tänä keväänä julkaista uutta asukaslehteä nimeltä Vantaa Vanda. Millainen lehti on kyseessä, Vantaan viestintäjohtaja ja lehden päätoimittaja Antti Kuusela? Kyseessä on aikakauslehtityyppinen julkaisu. Lehdessä on lähtökohtaisesti 28 sivua ja mahdollisesti liiteosa, kuten ensimmäisessä numerossa kaupunkijuhlaan liittyen. Asukaslehti ilmestyy tänä vuonna kolme kertaa ja ensi vuodesta alkaen neljästi. Lehti on pääosin suomenkielinen, mutta sisältöä on myös ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi. 2) Mitä lehden ensimmäinen numero sisältää? Milloin ja miten sitä pääsee lukemaan? Lehden ensimmäisen numeron kantavana teemana on kaupunkijuhla. Sen ohella voimme lukea siitä vantaalaisten suosimista kesänviettopaikoista kaupungissaan, kaupunginjohtaja Juhani Paajasen lähtöhaastattelun, kiinnostavan kolumnin ja paljon muuta. Lehti jaetaan 7. toukokuuta jokaiseen vantaalaiskotiin ja yritykseen ilmaisjakeluna. Lisäksi lehti on luettavissa kaupungin työpaikoilla sekä näköislehtenä lehden nettisivuilla www. vantaalehti.fi. Lehden ulkoasusta ja sisällöstä saa jo nyt lisätietoa klikkaamalla itsensä em. nettisivulle. 3) Miksi Vantaan viestintä alkaa julkaista tätä lehteä? Tarvitaanko tällaista lehteä? Kenelle se on suunnattu? Vantaan kaupunki julkaisi jo 1970-luvulla asukkaille suunnattua tiedotuslehteä. 1990-luvulla lehden tekeminen lopetettiin taloudellisista syistä. Viime syksynä tehdyssä, Kuntaliiton tilaamassa, kuntien viestintään liittyvässä mielipidekyselyssä ilmeni muun muassa, että asukkaat toivovat kaupungilta postia. Olimme aistineet tämän toiveen jo aikaisemmin, mutta vasta nyt pääsemme toteuttamaan sen lehden muodossa. Viestinnän resurssit, varsinkin taloudelliset, ovat niukat minkä vuoksi joudumme tinkimään joistakin muista julkaisuista asukaslehden hyväksi. Tämä koskee erityisesti Vantaan Sanomissa julkaistavaa Virtaalia. Asukaslehden kohderyhmänä ovat ensisijaisesti kuntalaiset, joille voidaan lehden kautta välittää kiinnostavalla tavalla tietoa kotikaupungin asioista. 4) Onko kyseessä siis sama tuote kuin 90-luvulla kuopattu, kaupungin julkaisema Vantaa Vanda -lehti? Tavallaan kyllä, mutta nykyaikainen versio, joka pyrkii erottautumaan perinteisestä tiedotuslehdestä. Tämä näkyy artikkeleiden tyylissä, aiheiden valinnassa ja lehden visuaalisessa ilmeessä. 5) Kuka kustantaa lehden julkaisemisen? Ketkä lehteä tekevät? Lehden kustantaa Vantaan kaupunki ja sen tekevät kaupungin viestinnän ammattilaiset. Lehden toimitusneuvosto koostuu sekä keskushallinnon että toimialojen viestintävastaavista. Lehden toimitus toimii viestinnän tulosalueella. Tämä takaa kaupungin kädenjäljen näkymisen lopputuotteessa ja on samalla kustannustehokasta budjettivarojen käyttöä. Ulkopuolelta ostetaan lähinnä vain lehden painatus ja jakelu. 6) Saako lehteen lähettää juttuideoita? Voiko sen tekemiseen osallistua muulla Vantaa Vanda Sinä jäät. Lue uudesta asukaslehdestä aikooko Juhani Paajanen jäädä Vantaalle asumaan? www.vantaalehti.f i tavoin? Ilman muuta saa! Toivomme lukijoilta, myös kaupungin omalta väeltä, palautetta: ruusuja ja risuja sekä kehitysideoita lehden sisällölle. z Teksti Jussi Rasimus Kuva Sakari Manninen VANTAA-LEHDEN ILMESTYMIS- AJAT JA TEEMAT 2011: ynro 1, ilm. 7.5., teemoina kaupunkijuhla ja kesä. ynro 2, ilm. vko 38, teemoina opiskelu ja liikunta. Sisältöehdotukset kesäkuuhun mennessä. ynro 3, ilm. vko 50, teemoina joulu, uusi vuosi, turvallisuus. Sisältöehdotukset lokakuuhun mennessä. Vantaa-lehden yhteystiedot: Vantaan viestintä Vantaa-lehti Metsolantie 4 01450 Vantaa sähköposti: asukaslehti@vantaa.fi www.vantaalehti.fi 20 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti