Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK
Perillinen oltava elossa perittävän kuolinhetkellä (Perintökaari 40/1965, 1 L 1 ) ei merkitystä oikeustoimikelpoisuudella, syyntakeisuudella, vajaavaltaisuudella, dementoitumisella tms.
Lakimääräinen perimysjärjestys sukulaisuus perintöoikeuden perustana -> lakimääräinen perimysjärjestys sukulaisuus-, avioliitto- tai ottolapsisuhde perimysjärjestys kolmiportainen eli kolme parenteelia jos ensimmäisessä perillisryhmässä on yksikin perillinen, ei muihin parenteeleihin kuuluvien perimysoikeus tule kyseeseen
Lakimääräinen perimysjärjestys perimysjärjestystä täydentää puolison oikeus perintöön sekä lesken oikeus hallita jäämistöä jakamattomana
Lakimääräinen perimysjärjestys ensimmäinen parenteeli eli rintaperilliset (PK 2 L 1 ) aviolapset tunnustetut lapset lapset, joiden osalta tuomioistuin on vahvistanut isyyden ottolapset näiden jälkeläiset rajaton sijaantulo-oikeus
Lakimääräinen perimysjärjestys perittävä lapsi A, elää, saa 1/3 lapsi B (kuollut) lapsi C, elää, saa 1/3 lapsen -lapsi 1/6 lapsen -lapsi 1/6 lapsenlapsi lapsenlapsi lapsenlapsi
Lakiosa lakiosa: puolet lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta (PK 7 L 1 2 mom.) lakiosasuojan piirissä kaikki ensimmäisen parenteelin perilliset (PK 7 L 1 1 mom.)
Lesken asema - ennen perinnönjakoa -> ositus - perustuu avio-oikeuteen (Avioliittolaki 234/1929, 35 ) - molemmille puolisoille kuuluu puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä - tasinko tasaa avio-oikeuden alaisen omaisuuden - lesken tasinkoprivilegi > leski ei ole velvollinen luovuttamaan tasinkoa kuolinpesälle
Lakimääräinen perimysjärjestys kuollut puoliso - leski Lapsi A (kuollut) Lapsi B, elää, saa ½ lapsen -lapsi 1/4 lapsen -lapsi 1/4 lapsenlapsi lapsenlapsi lapsenlapsi
Lakimääräinen perimysjärjestys kuollut puoliso leski Lapsi A (kuollut) lapsi B, elää, saa ½ lesken Lapsi C, elää, ei peri lapsen -lapsi 1/4 lapsen -lapsi 1/4 Lesken lapsenlapsi lapsenlapsi Lesken lapsenlapsi
Lesken asema - jos rintaperillisiä tai testamentti -> leskellä oikeus hallita jäämistöä jakamattomana (PK 3 L 1 a 1 mom.) - jos perinnönjakovaatimus-> leskelle jää oikeus hallita puolisoiden yhteisenä kotina käytettyä asuntoa ja tavanomaista asuntoirtaimistoa (PK 3 L 1 a 2 mom.) - jollei lesken omaisuuteen kuulu tai hänelle osituksessa/erottelussa tule kodiksi sopivaa asuntoa
Lesken asema lesken oikeus hallita jakamattomana yhteisenä käytettyä koti vahvempi kuin lakiosa-oikeus -> rintaperillisen oikeus saada omaisuus hallintaansa lykkääntyy
Lesken asema jos ei rintaperillisiä eli ensimmäiseen parenteeliin kuuluvia -> leski perii (PK 3 L 1 1 mom.) lesken kuoltua - > omaisuus jaetaan ensiksi kuolleen puolison ja lesken perillisten kesken (PK 3 1 2 mom.)
Lesken asema perimään oikeutettuja ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli, sisar tai veljen tai sisaren jälkeläinen (toissijaiset perilliset) (PK 3 L 1 2 mom.) jos näitä ei ole, menee jäämistö kokonaisuudessaan lesken perillisille
Lesken asema perittävän vanhemmat, sisarukset, näiden jälkeläiset lesken perilliset ensiksi kuollut puoliso viimeksi kuollut puoliso (leski)
Lesken asema jos toissijaisia perillisiä ei ole, saa leski perintöön rajoittamattoman omistusoikeuden jos toissijaisia perillisiä on -> leskelle rajoitettu omistusoikeus voi käyttää hyväkseen, myydä, vuokrata, pantata ym. mutta ei voi testamentata (PK 3 L 1 2 mom.)
Lakimääräinen perimysjärjestys toinen parenteeli (PK 2 L 2 ) perittävän vanhemmat jos isä tai äiti ei elossa -> perittävän veljet ja sisaret jakavat tämän osuuden jos veli tai sisar ei elossa -> heidän jälkeläisensä jakavat tämän osuuden rajaton sijaantulo-oikeus
Lakimääräinen perimysjärjestys äiti, elää, saa ½ isä, kuollut (½) A sisarus kuollut (1/4) B sisarus elää, saa 1/4 perittävä A:n lapsi, kuollut (1/8) A:n lapsi, elää, saa 1/8 A:n lapsenlapsi, elää, saa 1/16 A:n lapsenlapsi, elää, saa 1/16
Lakimääräinen perimysjärjestys kolmas parenteeli (PK 2 L 3 ) isovanhemmat jos isovanhempi ei elä -> hänen lapsensa (eli perittävän sedät, tädit ja enot) jakavat tämän osuuden ei rajatonta sijaantulooikeutta -> serkut eivät peri
Lakimääräinen perimysjärjestys Äidinäiti, elää, saa 1/4 Äidinisä, elää, saa (1/4) Isänäiti, elää, saa 1/4 Isänisä, kuollut, olisi perinyt 1/4 Äiti, kuollut, olisi perinyt ½ Isä, kuollut, olisi perinyt ½ Isän veli, elää, saa 1/4 Serkku, ei peri perittävä
Valtion jäämistösaanto mikäli perittävä ei ole tehnyt testamenttia ja lähimmät sukulaiset ovat serkkuja -> perintö valtiolle (PK 5 L 1 ) poikkeukset: jos leski kuolee perillisettä, ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset saavat lesken osuuden (PK 3 L 1 3 mom.) jos ensiksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt toissijaisia perillisiä, saavat lesken perilliset näidenkin osuuden
Lähteet Aulis Aarnio, Urpo Kangas: Suomen jäämistöoikeus I, Talentum, Helsinki 2009 Aulis Aarnio, Urpo Kangas: Suomen jäämistöoikeus II, Talentum, Helsinki 2008