1 Uuden osakaskuntatoimijan opas Päivitetty 15.4.2011 Tähän oppaaseen on koottu asioita joista jokaisen osakaskunnan osakkaan tulisi olla tietoinen. Osakaskunta määritellään yhteisaluelaissa ja verolaissa Yhteisaluelain 3 :n nojalla yhteisen alueen osakkaat muodostavat osakaskunnan. Osakaskuntaan ei siis liitytä, vaan osakaskunnan osakkaaksi tullaan, kun saadaan omistukseen kiinteistö, jolla on osuus yhteiseen alueeseen. Osakaskunta on aina olemassa suoraan lain nojalla. Osakaskunta on itsenäinen oikeussubjekti, joka omissa nimissään kantaa ja vastaa yhteistä aluetta koskevissa asioissa. Osakaskunta voi myös saada nimiinsä oikeuksia ja tehdä sitoumuksia yhteistä aluetta koskevissa asioissa. Yhteisen alueen osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa osakaskunnan velvoitteista. Osakaskunta on itsenäinen oikeustoimikelpoinen yksityisoikeudellinen yhteisö. Osakaskunta, jolle on vahvistettu säännöt, on järjestäytynyt osakaskunta. Myös järjestäytymätön osakaskunta on kuitenkin aina olemassa. Se on yhteisaluelain mukaan oikeustoimikelpoinen. Tuloverolaissa (1535/92) osakaskunta määritellään yhteisetuudeksi, joka ei ole yhteisö eikä yhtymä. Osakaskunnan tehtävät Osakaskunnan tehtävänä on huolehtia yhteisen alueen hallinnosta ja aluetta koskevien muiden asioiden hoidosta. Yhteinen alue on maanmittausviranomaisen käsitteistössä kiinteistörekisteriyksikkö. Osakaskunnalle kuuluu pääsääntöisesti kaikki ne tehtävät, jotka kiinteistönomistajalle normaalisti kuuluvat. Osakaskunta päättää kaikista yhteistä aluetta koskevista, omistajan päätäntävaltaan kuuluvista asioista, eikä muilla lähtökohtaisesti ilman osakaskunnan suostumusta ole oikeutta ryhtyä minkäänlaisiin toimenpiteisiin osakaskunnan alueella. Osakaskuntien tehtäväksi on kalastuslaissa säädetty kalastuksen järjestäminen ja kalakantojen hoito. Myös metsästyksen järjestäminen vesialueella kuuluu vesialueen osakaskunnan tehtäviin Kuka on osakas? Yhteisen vesialueen osakkaita ovat ne henkilöt tai yhteisöt jotka omistavat kiinteistön, jolla on osuus yhteiseen alueeseen. Maanmittauslaitoksesta saatavasta yhteisen alueen kiinteistörekisteriotteesta näkyvät ne tilat, joilla on osuus yhteiseen alueeseen sekä niiden osuuksien suuruudet. Myös yksitäisten tilojen kiinteistörekisteriotteesta näkyy onko tilalla osuutta yhteiseen alueeseen. Kiinteistörekisteriotteen perusteella voi jokainen itse tarkistaa, onko tilalla osuutta yhteiseen alueeseen. Tilalla voi myös olla osuutta useampaan yhteiseen vesialueeseen. Kiinteistörekisteriote on maksullinen. Osakkaan oikeudet Osakkaan tärkein oikeus on oikeus osallistua osakaskunnan päätöksentekoon. Osakkaalla on muitakin oikeuksia, kuten oikeus luovuttaa kalastusoikeuttaan joko vastikkeellisesti tai ilman vastiketta. Jos osakaskunnan johto, eli hoitokunta ei kutsu kokouksia koolle osakaskunnan omien sääntöjen mukaan, osakkaalla on yhteisaluelaissa annetuin edellytyksin oikeus kutsua osakaskunnan kokous koolle.
2 Jokaisella osakkaalla on lähtökohtaisesti oikeus rajoituksetta käyttää yhteistä aluetta sen käyttötarkoitusta vastaavalla tavalla, jos käyttö ei estä muita osakkaita vastaavanlaisella tavalla käyttämästä aluetta hyväkseen. Osakkaiden käyttöoikeutta säädellään joko osakaskunnan säännöissä tai kokouspäätöksellä. Osakkaalla on oikeus osakaskunnassa tutustua osakaskunnan kirjanpitoon ja muihin osakaskunnan toimintaan liittyviin asiakirjoihin. Osakkaalla on oikeus käyttää avustajaa sekä oikeus saada jäljennöksiä kirjanpidosta ja muista asiakirjoista. Tällöin osakaskunnalla on oikeus saada osakkaalta korvaus osakaskunnalle aiheutuneista asiakirjojen jäljentämis ja lähettämiskuluista. Päätöksenteko tapahtuu kokouksessa Osakaskunnan toiminta voi olla joko järjestetty yhteisaluelain määräämään muotoon tai se toimii järjestäytymättömänä. Kummassakin tapauksessa päätäntävaltaa käyttää osakaskunnan kokous. Osakaskunnan kokous koostuu eräistä selvästi toisistaan erottuvista vaiheista; valmistelu, koollekutsuminen, kokouksen pitäminen, nähtävillä olo eli tiedottaminen ja muutoksenhaku. Kokouskutsu Osakaskunnan kokouksella on suurin päätöksentekovalta ja siksi on tärkeää että osakaskunnan osakkaat saavat tiedon tulevasta kokouksesta, sen pitoajasta ja paikasta, käsiteltävistä asioista ja pöytäkirjan nähtävillä olosta. Kokouskutsu annetaan osakkaiden tietoon yhteisaluelain mukaisesti siitä ilmoittamalla. Kun kokouskutsussa on ilmoitettava päätettävät asiat, on osakkailla valta itse harkita, osallistuvatko he kokoukseen vai perehtyvätkö he kokouspöytäkirjaan jälkikäteen. Kokouskutsussa pitää mainita, missä ja milloin kokouksesta laadittu pöytäkirja on nähtävillä. Osakaskunnan kokouksesta voidaan tiedottaa kaikille osakkaille lähetettävällä kirjeellä tai siitä voidaan antaa tieto muulla todisteellisella tavalla. Tämä kokouskutsumenettely, joka käytännössä tarkoittaa kirjattujen kirjeiden lähettämistä kaikille osakkaille ja edellyttää kaikkien osakkaiden osoitteiden selvittämistä. Tavallisin kokouksen koollekutsutapa on ollut, että kokouksesta kuulutetaan yhdessä tai useammassa paikkakunnalle yleisesti leviävässä sanomalehdessä, jonka lisäksi kokouskutsu postitetaan niille toisesta kunnasta oleville osakkaille, joiden osoite on tiedossa. Tätä säännöstä on tulkittu siten, ettei hoitokunnan erikseen tarvitse selvittää toisesta kunnasta olevien osoitteita. Osakkaan osoite on osakaskunnan tiedossa varmasti, kun osakas on ilmoittanut hoitokunnalle kirjallisesti osoitteensa johon hän haluaa kokouskutsun saada. Jos kaikki osakkaat ovat jostakin asiasta yksimielisiä ei kokousta tarvita. Tämä soveltuu osakaskunnille joissa on vähän osakkaita. Osakaskunnan kokous Osakaskunnan kokouksessa osakkaalla tai hänen valtakirjaa käyttävällä edustajallaan on kokouksessa käytössään kolme erilaista oikeutta, läsnäolo oikeus, puhevallankäyttöoikeus ja äänivallankäyttöoikeus. Kokouksessa päätetään niistä asioista jotka kokoukselle on säännöissä määrätty sekä muistakin asioista joista on kokouskutsussa mainittu.
3 Mikäli vuokramiehellä on vuokrasopimuksen nojalla hallinta osakaskiinteistöön kalastusoikeuksineen, niin tällöin hänellä on oikeus käyttää osakaskunnan kokouksissa puhevaltaa vuokrasopimuksen voimassaoloajan kalastusta koskevissa asioissa, jollei vuokranantaja tätä puhevaltaansa käytä tai jollei muuta ole sovittu. Vuokrasopimuksen kohteena tulee siis olla koko kiinteistö kiinteistörekisteriin merkityllä tavalla kalastusoikeuksineen. Kokouksen käyttöön on laadittava äänestysluettelo, ellei äänestysten osalta päätetä toimia niin että kaikilla äänivaltaisilla on käytössään yksi ääni. Äänestysluetteloon on tarpeellista merkitä osakkaan tai valtakirjalla edustavan nimi, osakastilan nimi, tilan rekisterinumero ja osuusluku sekä kokouksessa käytettävissä oleva äänimäärä. Yhteisomistuksessa olevan kiinteistön osalta äänioikeutta käyttävät saapuvilla olevat yhteisomistajat yhteisesti. Jolleivät saapuvilla olevat yhteisomistajat ole käsiteltävästä asiasta yksimielisiä, kullakin yhteisomistajalla on vain omistamaansa osuutta vastaava äänioikeus. Tällöin poissaolevan yhteisomistajan osuuden osalta jää äänioikeus käyttämättä, jollei jollakin saapuvilla olevalla henkilöllä ole tämän antamaa valtuutusta edustaa häntä kokouksessa. Jos perikunnalle ei ole nimetty pesänhoitajaa, niin perintökaaren mukaisesti yksittäinen pesän osakas ei voi yksin edustaa kuolinpesää kokouksessa ellei hänellä ole valtakirjaa kaikilta pesän osakkailta. Jos kaikki pesänosakkaat ovat saapuvilla kokouksessa eivätkä he ole yksimielisiä, jää pesän äänioikeus käyttämättä. Jos pesälle on nimetty pesän hoitaja voi tämä käyttää pesän äänioikeutta tai antaa äänivallan osalta jollekulle valtakirjan. Hoitokunnan tehtävä on laatia osakaskunnan kokoukselle esitettäväksi ja hyväksyttäväksi kertomus edellisen toimintakauden toiminnasta. Kertomuksesta kukin saa tiedot kuluneen toimintavuoden keskeisistä tapahtumista ja siinä selitetään yhteisön talouden tapahtumia. Tulevan vuoden toiminnasta hoitokunta vastaavasti laati kokouksen käsittelyä varten erillisen suunnitelman Tietyissä asioissa kokouspäätös on tehtävä määräenemmistöllä. Nämä ovat päätökset, jotka koskevat: 1) yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden taikka sen osan myymistä tai vuokraamista viittä vuotta pitemmäksi ajaksi, 2) yhteisen alueen käyttötarkoituksen pysyvää muuttamista, 3) osakaskunnan sääntöjen muuttamista, 4) velan ottamista, 5) osakkaiden suoritettavaksi tarkoitetun maksun määräämistä, 6) yhteisten alueiden yhdistämistä tai kiinteistöön kuuluvan alueen liittämistä yhteiseen alueeseen osakkuutta vastaan koskevan sopimuksen hyväksymistä, 7) osakkaiden pyydysyksikköjen jakamista vesialueosuuksista poikkeavalla tavalla, 8) osakaskunnan kalastuslain (286/82) 64 :ssä tarkoitettujen tehtävien siirtämistä kalastusalueen suoritettavaksi, 9) yhteisen vesialueen käyttämistä kalastukseen muulla tavoin kuin siten, että kukin osakas tai se, joka laillisesti käyttää hänen kalastusoikeuttaan, kalastaa vesistössä. Kaikista asioista, kuten osakaskunnan sääntöjen muuttamisesta, voidaan päättää yhdessä ainoassa kokouksessa.
4 Kalastuksen järjestäminen Kalavedessä uivat kalat eivät ole kenenkään omistamia. Siksi kalastusoikeutta ei voida jakaa saaliina, vaan pyydysten käyttöoikeutena. Järjestäessään kalastusta osakaskunta on vastuussa, ettei harjoiteta ylikalastusta eikä alikalastusta. Kalavesien käyttöä järjestettäessä otetaan huomioon mm. seuraavaa: 1) Vesialueen omistajalle (yhteisessä kalavedessä osakaskunnalle) kuuluu laissa säädetyissä rajoissa oikeus määrätä vesialueella harjoitettavasta kalastuksesta. 2) Osakkaan kalastusoikeus määräytyy vesialueosuuden mukaisesti, ellei osakaskunnan kokous kalaveden käytöstä muuta päätä. 3) Silloin kun osakkaat käyttävät kalastusoikeutta itse, voi osakaskunta antaa tarkempia määräyksiä osakkaiden kalastusoikeuden käyttämisestä. 4) Oikeus kalaveden käyttöön määräytyy kalaveden pyydysyksiköiden kokonaismäärän perusteella, jota jaettaessa on otettava huomioon osakkaat (ja osakkaan kalastusoikeutta käyttävät) sekä ne, joilla on muuten laillinen oikeus kalastaa osakaskunnan kalavedessä. 5) Kalaveden käyttö voidaan järjestää osakaskunnan päätöksellä niin, että kukin osakas tai hänen kalastusoikeuttaan käyttävä kalastaa itse tai kalastusoikeus vuokrataan. Kalastus voidaan myös järjestää yhteiseen lukuun, muun perusteen mukaisesti tai siirrettäväksi kalastusalueen tehtäväksi. 6) Osakkaalla on oikeus tehdä oikaisuvaatimus sellaiseen osakaskunnan päätökseen, joka loukkaa hänen oikeuttaan. Jollei oikaisuvaatimus johda tyydyttävään tulokseen, hän voi moittia päätöstä kanteella paikallisessa alioikeudessa. 7) Kalastusoikeutta vuokrattaessa on erityisesti otettava huomioon ammattimaisen kalastuksen tarpeet. Jos vesialueen käyttämättä jättäminen vaikeuttaa vesialueen kalataloudellista hyväksikäyttöä, kalastusalue voi kehottaa vesialueen omistajaa antamaan se vuokralle ammattimaista kalastusta varten. Jollei kehotus johda tulokseen, voi kalastusalue jatkaa asiaa alioikeudessa (KalL 16 ). Kalastuslaissa ja asetuksessa on useita määräyksiä, jotka asettavat kalastuksen järjestämiselle toimintakehykset. Osakaskunnan talous Osakaskunnan tulot Tärkeimmän tulonlähteen muodostaa yleensä kalastusoikeuden luovuttamisesta saatavat tulot. Kokouksessa päätetään : osakkailta perittävät ns. pyydysyksikkömaksut, ns. lisäyksiköistä perittävät maksut, ns. muille kuin kylässä tilapäisesti asuville myönnettävät kalastusluvat, ulkopuolisille myytävät virkistyskalastusluvat, ammattikalastusluvat, matkailukalastusyrittäjille myönnettävät luvat sekä kilpailuluvat
5 Osakaskunta voi saada tuloja vuokraamalla alue muutakin kuin kalastusta varten sekä myymällä joko yhteiseltä alueelta saatavia luonnontuotteita (esim. metsää, soraa) tai myymällä itse yhteistä aluetta (esim. vesijättöä). Osakaskunnan menot Osakaskunnalle aiheutuu menoja mm. hallinnosta, kalastuksen järjestämisestä, kalastuksen valvonnasta, kalakantojen ja yhteisen alueen muusta hoidosta sekä edunvalvontakuluista. Osakaskuntien menot on luonnollisesti suhteutettava tuloihin. Osakaskunnan korvausvelvollisuus Osakaskunta voi joutua vahingonkorvausvastuuseen tekemästään päätöksestä. Osakaskunta voi aiheuttaa vahinkoa sekä ulkopuolisille että yksittäisille osakkaille. Vahingonkorvausvastuu perustuu vahingonkorvauslain yleisiin säännöksiin. Yhteisaluelaissa kuitenkin säädetään, että osakaskunnan osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa osakaskunnan velvoitteista. Ainoastaan osakkailla ja heidän valtuuttamilla asiamiehillään on oikeus hakea muutosta osakaskunnan päätöksiin. Muutoksenhakuoikeutta ei ole osakkaalla, joka on äänestänyt päätöksen puolesta tai joka ei ole merkinnyt eriävää mielipidettään pöytäkirjaan. Eli sellainen asiankäsittely, joka on tapahtunut yksimielisesti jättää valitusoikeuden vain niille osakkaille jotka eivät osallistuneet kokoukseen. Muutosta voidaan hakea sekä osakaskunnan kokouksen että hoitokunnan tekemiin päätöksiin. Osakas saa hakea muutosta päätöksiin, jos hän katsoo, ettei osakaskunnan tai hoitokunnan päätös ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka että se on muutoin lain tai sääntöjen vastainen. Yhteisaluelaki tuntee kaksi vaihtoehtoista muutoksenhakukeinoa: Joko oikaisuvaatimusmenettelyn ja mahdollisesti tämän jälkeen alioikeudessa nostettavan kanteen, tai alioikeudessa nostattavan kanteen ilman sitä edeltävää oikaisuvaatimusta. Oikaisuvaatimusta on syytä käyttää varsinkin tilanteissa, joissa virhe on ilmeinen ja joissa virhe voidaan oikaista ylimääräisen kokouksen päätöksellä. Myös riitaisissa asioissa oikaisuvaatimuksen käsitteleminen olisi suotavaa sillä se säästäisi osapuolten varoja eikä puurouttaisi toimintaa. Mikäli osakas haluaa käyttää oikaisuvaatimusmenettelyä, tulee hänen vaatia osakaskunnan kokoukselta päätöksen oikaisemista. Oikaisuvaatimus on esitettävä 21 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Oikaisuvaatimus osoitetaan osakaskunnan kokoukselle ja toimitetaan hoitokunnan puheenjohtajalle tai jollekin muulle hoitokunnan jäsenelle. Osakaskunnan hoitokunnan on 30 päivän kuluessa oikaisuvaatimuksen tekemisestä kutsuttava osakaskunnan kokous koolle käsittelemään oikaisuvaatimus tai päätettävä samassa ajassa, ettei oikaisuvaatimusta saateta osakaskunnan kokouksen käsiteltäväksi. Mikäli asia halutaan viedä suoraan alioikeuteen, tulee kanne osakaskuntaa vastaan nostaa 60 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Oikeuspaikkana on osakaskunnan kotipaikan alioikeus. Kyseessä on normaali siviilioikeudellinen riita asia, eli asianosaisten tulee näyttää väitteensä toteen todistelulla, sillä käräjäoikeus ei viran puolesta hanki selvitystä asiassa. Edunvalvonta
6 Koska kyse on osakkaiden yhteisestä omaisuudesta huolehtimisesta, pitäisi jokaisen osakkaan toimia jossakin muodossa osakaskunnan asioiden huolehtijana, vaikkapa hoitokunnan jäsenenä tai kalastuksen valvojana. Osakaskunnan vesialueisiin kohdistuu monenlaisia käyttöpaineita. Hoitokunta käyttää osakaskunnan puhevaltaa tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa sekä edustaa muutoin osakaskuntaa. Hoitokunta voi tavallisesti ilman kokouksen asiasta tekemää nimenomista päätöstä valvoa osakaskunnan etua esim. aluehallintovirastossa käsiteltävissä, osakaskunnan vesialuetta koskevissa hakemusasioissa (mm. jätevesien johtamista koskevat asiat) ja esittää asiasta muistutuksia ja vaatimuksia aluehallintovirastolle. Samoin hoitokunta edustaa osakaskuntaa, jos osakaskunta haastetaan vastaajaksi yleisessä alioikeudessa käsiteltävään riita asiaan. Voidaan sanoa, että hoitokunnalla on oikeus edustaa osakaskunta ja esittää osakaskunnan nimissä muistutuksia ja vaatimuksia prosesseissa, jotka ovat vireillä muiden aloitteesta ja joissa osakaskunta on asianosainen. Hoitokunnalla ei sen sijaan ole oikeutta itse käynnistää oikeudenkäyntejä, esim. nostamalla kanne yleisessä alioikeudessa, vaan tähän tarvitaan osakaskunnan kokouksen päätös. Osakaskunta siis lähtökohtaisesti kantaa ja vastaa yhteistä aluetta koskevissa asioissa ja valvoo osakaskunnan etua tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa. Joskus saattaa kuitenkin käydä niin, ettei osakaskunta valvo yhteisen alueen etua esim. ympäristönsuojelulain mukaisessa jätevesilupa asiassa. Tällaisessa tilanteessa, jossa siis osakaskunta on passiivinen, yksittäinen osakas saa ajaa kannetta tai muutoin valvoa osakaskunnan etua asiassa. Sama on tilanne, jos osakaskunta päättää, ettei yhteistä aluetta koskevaa oikeudenkäyntiä tai viranomaisessa käsiteltävää asiaa ei panna vireille tai ei jatketa. Jos osakkaan käynnistämässä oikeudenkäynnissä tai muussa viranomaisessa käsiteltävässä asiassa jotain voitetaan, tulee tämä koko osakaskunnan hyväksi. Tällaisessa tilanteessa muut osakkaat ovat velvollisia osallistumaan oikeudenkäynnistä tai osakaskunnan edun valvonnasta aiheutuneisiin kustannuksiin enintään siihen määrään, joka vastaa heille oikeudenkäynnistä tai edun valvonnasta tullutta hyötyä. Vastaavasti, jos oikeudenkäynnistä ei ole koitunut hyötyä osakaskunnalle, vastaa osakas itse oikeudenkäynnin kustannuksista. Sen lisäksi, että yksittäisellä osakkaalla edellä kuvatuissa tilanteissa on oikeus ajaa koko osakaskunnan etua, on osakkaalla aina oikeus valvoa myös omaa etuaan ja käyttää omalla kustannuksellaan omasta osuudestaan puhevaltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa, jossa osakaskunta on asianosainen. Aktiivinen toimija Osakas voi olla aktiivinen toimija siten, että osakaskunnan kokouksen päätöksellä edustaa osakaskuntaa seudun kalastusalueessa. Kalastusalue on merkittävä yhteistoimintaelin josta säädetään kalastuslaissa. Kalastusalueen jäseniä ovat kalastuskunnat, vesialueen omistajat, kalastusalueella toimivat ammattikalastajien järjestöt ja kalastusalueella toimivat virkistyskalastajien eduista huolehtivat järjestöt.