Millaiselta näyttää suomalaisen ICT-klusterin tulevaisuus? FuturICT Finland 2020 -projektin avaintuloksia Tutkimusjohtaja Hannu Hernesniemi Teknologiateollisuus, 13.1.2010 1
ICT-klusterin määritelmä Tuotannolliset aktiviteetit ja niihin liittyvät palvelut elektroniikan komponentit tietokoneet ja päätelaitteet viestintälaitteet (radio, tv, puhelin, radiopuhelin) instrumentit ja laitteet mittaukseen, tarkkailuun ja testaamiseen optiset instrumentit and laitteet sähkötekniset tuotteet Viestintäpalvelut Televiestintäpalvelut Muut informaatiopalvelut Ohjelmistoala ja siihen liittyvät palvelut Ohjelmointi Digitaaliset sisällöt: internet, tietokone ja videopelit, online musiikki, videot ja filmit, online mainostaminen ja kauppa sekä muut vastaavat palvelut Ratkaisut ja sulautetut järjestelmät, jotka käyttävät tieto- ja viestintä teknologiaa, ohjelmointipalveluita tai muita tieto- ja viestintätekniikan palveluita 2
Sisältö ICT-klusteri murroksessa Globaalit muutosajurit majakkana Tulevaisuuden menestysaloja Visio ja suosituksia 3
ICT-klusteri Suomessa murroksessa Murros alkoi 2000-luvun alussa, liikevaihdon kasvu stabiloitui ja työllisyys alkoi vähetä Tämä koskee nimenomaan klusterin ydintä, tietoliikennelaitteiden valmistusta Tietoliikennelaitevalmistuksen alihankinta kuihtui Suomessa verrattuna1990-luvun loppuvuosiin Muutos tuli ulkopuolisille yllätyksenä, yritykset näkivät jo aiemmin toiminnan kansainvälistymisen tarpeen. Ohjelmistoalan ja sähköteknisen teollisuuden kasvu jatkui Kokeeko ohjelmistoala nyt, 10 vuotta myöhemmin, saman kansainvälistymisaallon kuin valmistustoiminta? Silti Suomi on johtavien ICT-maiden joukossa: ICT-klusterin koko kansantaloudessa, T&K ja patentit, tuottavuus Muutos on jatkuvaa ja kehityksen edellytys!!! 4
ICT-klusterin työllisyys, liikevaihto ja toimipaikat Suomessa Mrd. euroa, 1000 henkilöä, 1000 tmp 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Henkilöstö Liikevaihto Toimipaikat 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 Lähteet: Tilastokeskus ja Etla 5
Työllisyysosuudet sosioekonomisen aseman mukaan vuosina 1995 2004 ICT-klusterissa Työllisyysosuudet sosioekonomisen aseman mukaan 1995-2004 (ydinalat) ICT (ydinalat) 40 30 prosenttia 20 10 0 95 00 04 95 00 04 Tutkijat ja suunnitt. Muut ylemmät toimihenk. 95 00 04 Alemmat toimihenkilöt 95 00 04 Työntekijät Lähde: Tilastokeskus. 6
Globaalit muutosajurit Merkittäviä väestömuutoksia käynnissä Maailmantalouden painopiste Aasiaan Tulotason nousu kasvattaa tieto- ja viestintäteknologian kysyntää Tarve valtaviin ympäristö- ja energiainvestointeihin ICT lisää tuottavuutta - monilla aloilla toimintatavat muuttuvat 7
Ikärakenteen muutos 30-49 -vuotiaiden osuus väestöstä 36 % 34 % 32 % 30 % 28 % 26 % 24 % 22 % Intia USA Saksa Kiina Japani Suomi 20 % 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Lähde: Bergheim 2008, ETLA 8
ICT:llä 15%:n vähennys kasvihuonekaasupäästöihin yhteensä 7,8 mrd. tonnia vuoteen 2020 mennessä Telekommunikaatio/ Telekonferenssit 360 milj. tonnia Optimoitu rahtiliikenne ja kuljetukset 2,3 mrd. tonnia Energiatehokkaat rakennukset 1,7 mrd. tonnia Paperin kulutus 130 milj. tonnia Älykkäät sähköverkot 1,7 mrd. tonnia Teollisuuden prosessitehokkuus 970 milj. tonnia Lähteet: A Green Knowledge Society, An ICT policy agenda to 2015 for Europe (2009) ja The Climate Group on behalf of the Global esustainability Initiative GeSI (2008) 9
Suomalaisen ICT alan tulevaisuuden menestystekijöitä Globaalit muutosajurit nähdään majakkoina Markkinoiden kysynnän kasvu eri aloilla (mihin maailma panostaa) Hyödynnetään omat vanhat vahvuudet Erikoistumista ja fokusoitua uutta riskinottoa Suomen teollisuuspolitiikka tukena ja EU vipuna 10
Kasvavia ICT:n sovellutusaloja World Economic Forum Ekokestävyys Koulutus e-hallinto Rahoitus e-terveys Electra Energia ja ympäristö Yleiseurooppalaiset kuljetusinfrastruktuuri ja telematiikka e-terveysinfrastruktuuri ja nanodiagnostiikka Turvallisuus Älykkäät rakennukset Parempi tuottavuus ja tehokkuus tuotannossa Uudet räätälöidyt laadukkaammat sisällöt 11
EU-tason politiikkanäkökulma A Green Knowledge Society, An ICT Policy Agenda to Europe for 2015 Tietotalous on kasvun veturi Tietoyhteiskunta osallistuvaksi ja aktivoivaksi Vihreän ICT:n avulla ekotehokkuuteen Investointeja uuden sukupolven infrastruktuuriin Investointeja henkiseen pääomaan PK-yritykset kehitykseen mukaan e-hallinto ja sen palvelut on uudistettava. Luottamus tietoturvaan ensiarvoinen ICT huomioon EU:n politiikassa. 12
Vahvuusalueet Suomen tulevaisuuden mahdollisuuksia 1/3 Mobiiliteknologia Systeemien hallinta, prosessiautomaatio ja koneäly Älykkäät rakennukset ja asuminen Energia- ja ympäristöosaaminen 13
Suomen tulevaisuuden mahdollisuudet 2/3 EU: tarjoamat uudet mahdollisuudet: e-terveydenhoito e-hallinto e-koulutus Euroopan digitaalisten yhteismarkkinoiden kautta saadaan oleellinen parannus kilpailukykyyn! 14
Suomen tulevaisuuden mahdollisuudet 3/3 Kansallisia investointikohteita: Anturiteknologia Sähköajoneuvoteknologia Itsenäisen selviytymisen hoivateknologia Terveydenhoidon laitteet, ohjelmistot Sisällöntuotanto ja e-palvelut Tietoturva 15
Visio ja alustavia suosituksia 16
Suomen ICT-visio vuoteen 2020 ICT-yritysten ja muiden vahvojen alojen synergiaedut on otettu käyttöön kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamiseksi e-palveluista on kehittynyt kansallisesti 2-3 globaalisti merkittävää suomalaista yritystä ja ekosysteemissä on useita nopeasti kasvavia pk-yrityksiä. Suomi on johtava maa mobiilisuutta hyödyntävissä, osaamista integroivissa tieto- ja viestintätekniikan ratkaisuissa Suomalaiset ovat jälleen kirineet eturiviin maailmassa ICT:n käyttäjinä. Suomi toimii tehokkaana ICT-laitteiden, ohjelmistojen, palveluiden ja myös kokonaisten järjestelmien testiympäristönä. 17
Strategiasuosituksia alalle ICT-yritysten ja muiden alojen yhteistyö Mobiilisuuden hyödyntäminen eri aloilla Ohjelmistoyritysten yhdistettävä toimintaansa ja kansainvälistyttävä Yritysten lisättävä kansainvälisyyttä; henkilöstövaihtoa, verkostoitumista ja teknologiansiirtoa Nettiyhteisöjen mahdollisuuksia on hyödynnettävä liiketoiminnassa Pääomasijoittajille ovet jälleen auki Kansallisia avoimia kehitysalustoja 18
Alustavia politiikkasuosituksia (1/3) Suomesta e-tulevaisuuden kehitysalusta ja johtava ICT:n hyödyntäjä: Terveydenhoidossa, koulutuksessa, hallinnossa ja energia-alalla on hyödynnettävä tehokkaasti digitaaliteknologian tarjoamia mahdollisuuksia Institutionaaliset ja hallinnolliset esteet kehitykseltä on poistettava. (Kuntien ICT-itsehallinto lakkautettava.) EU:sta on tehtävä digitaalinen yhteismarkkina. Suomen on panostettava sen kehitystyöhön ja kansallisesti hyödyttävä muutoksesta 19
Politiikkasuosituksia (2/3) Edellytysten luominen tutkimuksella ja kehitystoiminnalla sekä koulutuksella: SHOKit ovat keskeisessä asemassa ICT:n tuomisessa eri aloille. Niitä on rahoitettava ja niiltä on vaadittava! Tarvitaan kansallisia innovatiivisia projekteja: sähköautoteknologia, älykkäät hoivatalot, nanodiagnostiikka ICT:n turvallisuus taattava ja IPR-lainsäädäntöä on uudistettava katalysoivaksi (yhtenäinen EU:ssa) Eri alojen koulutuksessa on otettava ICT huomioon Matematiikan opetus lukioissa ja korkeakouluissa kovalle kansainväliselle tasolle Kansainvälistä opiskelijoiden, harjoittelijoiden ja tutkijoiden vaihtoa on lisättävä 20
Politiikkasuosituksia (3/3) Muita ehdotuksia toimintaedellytysten parantamiseksi: Siemen- ja riskirahoitusta uusille ICT-yrityksille T&K:n verokannustimet on otettava käyttöön TEM:n esittämässä muodossa Pääomasijoitukset voitava siirtää verovaikutuksitta yrityksistä toiseen Rahoitusta ja insentiivejä ICT-alan kansainväliseen vaihtoon: henkilöstö, testialustat ulkomailla, teknologian tuonti 21
Halutaan kommentteja, näkemyksiä ja ehdotuksia hannu.hernesniemi@etla.fi 22