ELÄINLÄÄKÄRIN KYSELYTUNTI KYSYMYKSIÄ YLEISÖLTÄ- PRAKTIKKO VASTAA Emopäivät 9.11.2016 Peurunka ELL Ulla Eerola Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri
EMÄTINPROLAPSIT EMOKARJASSA ESIINTYMINEN -tyypillisimmin tiineyden viimeisimmällä kolmanneksella -mahdollista myös poikimisen jälkeen ja joskus munasarjatoiminnan häiriöissä eitiineillä -liharoduista eniten Herefordeilla -n. 0,61 % -0,91 % esiintyvyys
EMÄTINPROLAPSIEN TAUSTAA -tiineyden loppupuolella paine vatsaontelossa kasvaa -tiineyden loppuvaiheen hormonaaliset muutokset -kaksostiineys -emon lihavuus -taipumus emätinprolapsiin periytyy
RISKIÄ EMÄTINPROLAPSILLE LISÄÄ MYÖS -edellisessä poikimisessa tapahtuneet synnytyskanavan vauriot -vulvan epämuodostumat ja löysyys -emättimen ärsytystilat -hometoksiinit: Zearalenoni -kasviestrogeenit -kasvaimet
KUINKA TOIMIA EMÄTINPROLAPSILEHMÄN KANSSA?
LYHYELLÄ AIKAVÄLILLÄ Niin kauan kuin pullistunut emätin menee itsestään sisälle lehmän noustessa seisomaan ja limakalvo pullistuman pinnassa säilyy ehjänä ja kauniin vaaleanpunaisena, voi tilannetta seurata Jos kohdun kaula näkyy pullistumassa, hoito jo aikaisemmassa vaiheessa suositeltavaa Kun emätin ei enää vetäydy sisään lehmän noustessa hoidettava
Entä kuinka poikiminen sujuu?! Pienet pullistumat eivät haittaa poikimista Hoidetut, ts. emättimen aukko ommeltu/ns. flessat: vaativat erityisen huolellista poikimahetken tarkkailua, jotta ompeleet/flessat saadaan poistettua ennen poikimista, vaativat tarkkailua myös poikimisen jälkeen Jos kohdunkaula vaurioitunut, ongelmia voi ilmaantua Emätinprolapsit altistavat jälkipoltteille ja kohtuprolapseille
PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ Emätinprolapsi uusii seuraavan tiineyden yhteydessä yleensä vakavampiasteisena Poistolehmä Huomioi perinnöllinen taipumus jalostuksessa Jos emätinprolapseja epidemianomaisesti ; varmista rehujen ja kuivikkeiden hyvä laatu hometoksiiniriskin poistamiseksi.
PERÄSUOLEN ESIINLUISKAHDUKSET PERÄSUOLIPROLAPSI = YKSI TAI USEAMPI KERROS PERÄSUOLTA TYÖNTYY ULOS PERÄAUKOSTA
ESIINTYY USEIMMITEN -kohtu- ja emätinprolapsien yhteydessä -vakavien ripulien, erityisesti kokkidioosin yhteydessä
MYÖS -nuorilla sonneilla, jos ratsastavat paljon -peräaukon hermotuksen häiriöissä -peräaukon ympäristöön, virtsa- ja sukuelimiin liittyvissä sairauksissa -yskä -zearalenoni altistaa myös peräsuoliprolapsille -perinnöllisyydestä ei varmuutta, epäillään
KUINKA TOIMIA PERÄSUOLIPROLAPSIN KANSSA HOIDETTAVA HETI Muun sairauden seurauksena perussyyn hoito Hyvä ennuste jos hoidetaan ajoissa ja erityisesti jos vain peräsuolen limakalvo prolaboitunut, suolta myös mahdollista amputoida Ennustetta heikentää jos ulos tulleessa suolen osassa syviä kuolioita tai muita vaurioita tai jos ulkona oleva osa ehtinyt kovettua
VOISIKO POIKIMISEN ASENTOVIRHEITÄ TUNNUSTELLA JO ENNEN POIKIMISTA?
SIKIÖN ASENTO ENNEN SYNNYTYSTÄ -vasikka yleensä kylkiasennossa, vaihtelua esiintyy kohdun liikkuvuuden ja jännitetilan muutosten vuoksi -n. 95 % etutilassa -kaksosista tavallisesti toinen etu- ja toinen takatilassa SYNTYMISTÄ VARTEN SIKIÖN ON KÄÄNNYTTÄVÄ YLÄTILAAN
Vasikka oikoo raajojaan jo jopa pari viikkoa ennen syntymää Ns. asennonkorjauspoltteet Sikiöneste helpottaa asennon korjausta vielä työntöpoltteiden alettua Raajojen ja pään oikenemisessa on sikiön omilla liikkeillä suuri merkitys (vrt. heikot tai kuolleet vasikat)
Tunnustelu ennakkoon Ennen kuin synnytys on käynnistynyt on tunnustelu mahdollista vain peräsuolen kautta Lopullinen syntymäasento muokkautuu vasta kun supistukset ovat alkaneet Osa virheasennoista tulee vasta synnytyksen aikana Lepotilassa, kun synnytys ei ole vielä käynnistynyt, kohtu on veltto ja vasikka voi olla melko kaukana
MUTTA PERÄSUOLITUTKIMUKSESSA Jos vasikkaan ulottuu, voi saada käsityksen onko vasikka etu- vai takatilassa ja onko vasikassa elonmerkkejä Voi tuntea toimivatko virinäsuonet Voi erottaa kohtukierteen
MISTÄ JOHTUU HIEHOJEN / EMOJEN TOISTEN IMEMINEN?
TUTKIMUKSET EIVÄT OLE AUKOTTOMASTI ANTANEET VASTAUSTA KYSYMYKSEEN Tiedetään, että imeminen puhkeaa yleisimmin teinivaiheessa oleville eläimille Yhteys aivojen mielihyvähormonien eritykseen Jonkin verran näyttöä taipumuksen periytyvyydestä sekä vieroitusvaiheen stressin ja samanaikaisen ravitsemusvajauksen yhteydestä lypsykarjavasikoilla
MISTÄ JOHTUU EMON VASIKAN PÄÄLLE MAKAAMINEN? TAPAHTUUKO PIAN VASIKAN SYNTYMÄN JÄLKEEN VAI MYÖHEMMÄSSÄ VAIHEESSA? Ei varsinaista tutkimustietoa
Pian poikimisen jälkeen oliko rankka poikiminen? onko elinvoimainen vasikka? onko riittävän tilava poikimakarsina? onko poikijana vanhempi, runsaasti maitoa tuottava emo? onko umpikauden kivennäisruokinta kunnossa?
Myöhemmässä vaiheessa MITEN KUIVITUS ON ONNISTUNUT???? tila? oliko vasikka terve?
PAISEET EMOKARJASSA? Mistä johtuvat, miten toimia, miten suhtautua eläinkauppaan?
Useita mahdollisia paiseita aiheuttavia bakteereja Voivat esiintyä yksittäistapauksina tai vakavana karjaongelmana Voi esiintyä minkä ikäisillä tahansa ja missä päin kehoa tahansa Paiseista
Paiseille altistaa Olosuhdeongelmat, jotka aiheuttavat hiertymiä, naarmuja, ihon tai limakalvojen rikkoutumia Ulkoloisongelmat, kärpäsongelmat Pilaantunut rehu, huono hygienia ja kuivitus Korkea tautipaine, paljon paiseita aiheuttavia bakteereja ympäristössä (esim.vuotavat paiseet) Eläinten heikko kunto, epäonnistuneet eläinten yhdistelyt Vasikoilla heikko ternimaidon saanti
Yksittäistapausten hoito tapauskohtaisesti Jos esiintyy karjaongelmana ts. paljon näkyviä paiseita, paljon teurashylkäyksiä paiseiden takia ongelmanselvitys, olosuhdeselvitys, näytteenotto VASIKAT: -Napapaiseet -Poskipaiseet; yhteys sorkkavälin ajotulehdukseen TEURASSONNIT -Maksapaiseet
Paiseet karjaongelmana NS. BOTRYOMYKOOSI (AKTINOOSI) Krooninen pyoganulomatoottinen tulehdus Paiseita erityisesti pään ja kaulan alueella, nahan alla, myös pehmytkudoksissa ja sisäelimissä, mm. keuhkoissa Eristetty useita eri bakteerilajeja, mm. Pseudomonas aeruginosa, Actinobacillus lignieresi, Staphylococcus aureus (Fusobacterium necrophorum, Trueperella pyogenes)
Esiintyminen painottunut maantieteellisesti Länsi-Suomeen Sairastuneiden hoitoennuste hyvin huono: lopetus/teurastus Karjaongelmassa syytä tehdä kunnollinen ongelmanselvitys ja saneeraus: sairastuneiden eristys tai poisto, näytteenotto, tilojen hyvä puhdistus, loisinfektioiden hoito, olosuhdekorjaukset ihovaurioita aiheuttavien rakenteiden poisto, sekä rehu- että yleisen hygienian lisääminen
ELÄINKAUPPA? Ei ostoja paiseongelmatilalta!!!
KUINKA SUURI TODENNÄKÖISYYS ON NAUTATUBERKULOOSIN JA BVD:N LISÄÄNTYMISELLE TULEVAISUUDESSA?
TÄLLÄ HETKELLÄ SUOMI ON VAPAA SEKÄ BVD:STÄ ETTÄ NAUTATUBERKULOOSIS TA http://www.oie.int/wahis_2/public/wahid.php/ Diseaseinformation/Diseasedistributionmap
BVD Merkittävimmän riskin muodostaa elävien eläinten tuonti, viruserittäjä tehokkain levittäjä Leviäminen epätodennäköistä, mutta kuitenkin mahdollista ulosteen (eritteiden) saastuttaman veden, rehun, kuljetuskaluston, työvälineiden ja ihmisten välityksellä Kansallisessa lainsäädännössä vastustettava, valvottava eläintauti Kaikki lypsykarjat tutkitaan vuosittain tankkimaitonäytteistä, emolehmäkarjoja seurataan teurastamoverinäyttein, verinäytteet alkiovastaanottajista
NAUTATUBERKULOOSI Elävien eläinten tuonti suurin riski leviämiselle Voi tarttua myös ihmiseen; zoonoosi Naudan lisäksi peurat erityisen herkkiä tartunnalle, myös koira, kissa, sika, vuohi ja mäyrä voivat saada tartunnan Tartunta naudalle yleensä hengitysteiden tai ruoansulatuskanavan tai maidon kautta Viimeisin tapaus Suomessa 1982 Kansallisessa lainsäädännössä vastustettava, vaarallinen eläintauti Tutkitaan nykyisin KS-sonnien sekä peuratarhojen terveysvalvontaohjelmien puitteissa, tuontien ja vientien yhteydessä sekä lihantarkastuksessa epäilyyn perustuen
KUINKA SUURI RISKI ELÄINTAUTIEN LEVIÄMISELLE OVAT TUTUSTUMISMATKAT MUILLE TILOILLE KOTIMAASSA JA ULKOMAILLA?
RISKI ON PIENEMPI KUIN ELÄVIEN ELÄINTEN OSTOSTA AIHEUTUVA RISKI JOS NOUDATETAAN BIOTURVALLISUUSOHJEITA HUOLELLISESTI, RISKI ON HALLITTAVISSA OLE MYÖS ITSE VASTUULLINEN JA ILMOITA OMAN TILASI OSALTA TILALLA KÄYVILLE HENKILÖILLE JA TEURASTAMON TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRILLE (TEURASKULJETUKSET,VASIKKAVÄLITYS) TARTTUVASTA TAUDISTA! MUISTA ETTÄ PIENELLÄ HUOLIMATTOMUUDELLA VOIDAAN TEHDÄ ISO TYÖ TURHAKSI!!!
ett.fi Ohjeet ja lomakkeet Tilatason tautisuojaus
UTARETULEHDUKSET EMOKARJASSA ERILAISIA UTARETULEHDUKSIA: -akuutit, piilevät, krooniset USEITA ERILAISIA AIHEUTTAJIA -Streptokokit, stafylokokit, E. coli jne. SUOMESTA EI TUTKITTUA TIETOA EMOLEHMIEN UTARETULEHDUKSISTA
KUINKA TOIMIA UTARETULEHDUSTEN KANSSA? Hoidata heti akuutit, yleisoireiset (kuume, syömättömyys, utareen turvotus ja kipu, makaamaan jääminen, tyytymätön vasikka) utaretulehdukset Piilevät utaretulehdukset jäävät usein huomaamatta eivätkä useinkaan vaadi hoitoa Krooniset utaretulehdukset: paiseet ja kovettumat utareessa vähentynyt maidontuotanto tarkista utare esim. tiineystarkastusten yhteydessä ja arvioi emon vieroitusvasikan kokoa, riskiemoja.
JOS OLET LIITTYNYT MYCOPLASMA BOVIS- VASTUSTUSOHJELMAAN, MUISTA, ETTÄ KAIKKI KLIINISET UTARETULEHDUKSET PITÄÄ TUTKIA PCR-MENETELMÄLLÄ MAITONÄYTTEESTÄ!!!
MIKSI KESKIKESÄLLÄ TULEE USEIN KIIMOJEN KANSSA HILJAINEN AIKA?
EMOLEHMÄLLÄ OLLUT MUNUAISTULEHDUS TIINEYDEN LOPPUVAIHEESSA, HOIDETTU, PARANTUNUT. VOIKO UUSIA? MIKÄ AIHEUTTAA?
MUUTA KYSYTTÄVÄÄ???
Lähteitä: T.J. Divers, S.F. Peak: Rebhun`s Diseases of Dairy Cattle P.J. Chenoweth, M.W. Sanderson: Beef Practice; Cow-Calf Production Medicine The Merck Veterinary Manual T. Katila: Kotieläinten tiineysdiagnostiikka ja tiineyden patologia E. Pyörälä: Synnytysoppi www.ett.fi www.oie.int www.zoonoosikeskus.fi www.evira.fi Eläinlääkäripäivien luentokoelma 2012, 2013, 2015 ELL Heidi Härtel, ELT Heli Simojoki, ELT Juhani Taponen, ELT Laura Hänninen
KIITOS MIELENKIINNOSTANNE! MUKAVAA EMOPÄIVIEN JATKOA!