Multimedia. Mitä on multimedia? Mediatyypit. Teksti Grafiikka Audio Kuva Video

Samankaltaiset tiedostot
Multimediajärjestelmät. Johdanto Päätelaitteet Verkkoteknologiat Palvelut Yhteenveto

Multimediajärjestelmät. Mediakonvergenssi. Palvelujen jakelu. Päätelaitteet. Multimediatietokoneet. Päätelaitteet

Mitä on multimedia? Multimedia. Jatkuva-aikainen media. Yleisimmät mediatyypit. Jatkuvan median käsittelyvaiheet. Interaktiivuus

Mediakonvergenssi. Multimediajärjestelmät. Päätelaitteet. Palvelujen jakelu. Päätelaitteet. Multimediatietokoneet

Multimedia. Mitä on multimedia? Mediatyypit. Siirtoformaatit. Teksti Grafiikka Audio Kuva Video

Multimediajärjestelmät

Multimediajärjestelmät

Multimedia. Mitä on multimedia? Mediatyypit. Siirtoformaatit. + Teksti + Grafiikka + Audio + Kuva + Video. Petri Vuorimaa 1

Multimedia. Petri Vuorimaa

Digitaalinen media. Petri Vuorimaa

Digitaalinen audio & video I

Mul$media. Jyry Suvilehto Alkuperäiset kalvot Petri Vuorimaa

Digitaalinen audio & video, osa I. Johdanto. Digitaalisen audion sovellusalueet. Johdanto. Taajuusalue. Psykoakustiikka. Johdanto Digitaalinen audio

Digitaalinen audio & video, osa I

Access-verkot. Johdanto Kaapelitelevisio Digitaaliset tilaajalinjat UMTS Digitaalinen televisio Yhteenveto

Access-verkot. Johdanto. Kaapelitelevisio. Arkkitehtuuri. Kodin kaapelimodeemi-liityntä. Hybridiverkko

Johdanto. Access-verkot. Kaapelitelevisio. Arkkitehtuuri. Hybridiverkko. Kodin kaapelimodeemi-liityntä

Access-verkot. Johdanto Kaapelitelevisio Digitaaliset tilaajalinjat UMTS Digitaalinen televisio Yhteenveto. Petri Vuorimaa 1

Digitaalinen Audio & Video I

!?)&/&8-"1)#)7#-2-> ! 2-77""8"'+'0%/+-1#""8"'+'0%2/&-1#""8"'+'0%#)&##-8- !?)&/&8-"1)#)17+'%#-7&> ! 1$4##;*""##4($0%7&8+**)70%2-*8+*)0%#&"'+'%1$4##$6$

T Multimediatekniikka

Videoneuvottelu. Johdanto. Järjestelmät. Telepresensce. Laitteisto. Ryhmäneuvottelut

Kuvan pakkaus JPEG (Joint Photographic Experts Group)

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys seminaari / Juha Lehtonen

Digitaalinen Televisio

T DSP: GSM codec

LexCom Home -sovellusesimerkkejä

Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010

Johdanto. Mitä on multimedia Multimediajärjestelmät Palvelun laatu Synkronointi / orkestrointi Standardit Sovellukset Konvergenssi Arvoketju

Johdanto (luennon sisältö)

Tietoverkot ja QoS. Quality of Service (QoS) QoS-toteutukset. Laatuparametrit. Jonotus. Reitittimen toiminta

AV-muotojen migraatiotyöpaja - video. KDK-pitkäaikaissäilytys seminaari / Juha Lehtonen

S Teletekniikan perusteet

Johdanto. Videoneuvottelu. Järjestelmät. Laitteisto. Monipisteneuvottelut. Ryhmäneuvottelut

Tietoverkot ja QoS. QoS QoS-toteutukset Integrated Services Differentiated Services

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S

Mitä on multimedia? Johdanto. Vuorovaikutus. Monta mediaa. Hypermedia. Aika

Tekijä / Aihe 1

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski

1. Perusteita Äänen fysiikkaa. Ääniaalto. Aallonpituus ja amplitudi. Taajuus (frequency) Äänen nopeus

Signaalien datamuunnokset. Digitaalitekniikan edut

Signaalien datamuunnokset

Tietoverkot ja QoS. QoS ATM QoS-toteutukset Integrated Services Differentiated Services. Petri Vuorimaa 1

TeleWell TW-EA515 (b)

Multimediatietokoneet. Oheislaitteet. Nykyiset laitteet. Sulautetut laitteet. Video ja grafiikka. Multimedia PC (MPC)

Videoneuvottelu. Johdanto Standardit Tuotteet Internet-puhelut CTI (Computer Telephony Integration) Petri Vuorimaa 1

Alla olevassa kuvassa on millisekunnin verran äänitaajuisen signaalin aaltomuotoa. Pystyakselilla on jännite voltteina.

Johdanto. Agenda. Tuotantoprosessi. Historiallinen kehitys. Konsepti. Tuotantoprosessin vaiheet

Multimediatietokoneet Video ja grafiikka, audio sekä tietoverkot CD & DVD USB & FireWire Prosessorit

Oheislaitteet. Multimediatietokoneet. Sulautetut laitteet. Matkapuhelimet. Multimedia PC (MPC) Nykyiset laitteet

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut

Laskuharjoitus 2 ( ): Tehtävien vastauksia

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Nykyaikainen IP pohjainen provisiointi operaattorin verkkoon

Puheenkoodaus. Olivatpa kerran iloiset serkukset. PCM, DPCM ja ADPCM

Diplomityöseminaari

Oheislaitteet. Multimediatietokoneet Video ja grafiikka Audio Puhelin, Videoneuvottelu, Tietoverkot CD & DVD USB & FireWire Prosessorit

Puhetie, PCM järjestelmä, johtokoodi

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?

IPTV:n asettamat vaatimukset verkolle ja palvelun toteutus. Lauri Suleva TI07 Opinnäytetyö 2011

Johdanto. Multicast. Unicast. Broadcast. Protokollat. Multicast

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta MBone

Elisa tarjoaa tietoliikennepalveluja. tehokkaaseen ja turvalliseen viestintään. Toiminta-ajatus

Oheislaitteet. Petri Vuorimaa 1

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen

Tietoliikenteen fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden Kirja sivut 43-93

Multimediatietokoneet. Oheislaitteet. Matkapuhelimet. Sulautetut laitteet. Multimedia PC (MPC) Nykyiset laitteet

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa

Ohjelmistoarkkitehtuuri. Verkotettu multimedia. Mediavirtojen puskurointi. Multimedian vaikutukset. Selain-ohjelmistoarkkitehtuuri.

Piirikytkentäiset kytkentäkentät. Kapeakaistakenttä kytkee PCM-aikavälejä

AntenniTV kaikkialle, kaikkiin päätelaitteisiin

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite

Multimediatietokoneet. Oheislaitteet. Sulautetut laitteet. Matkapuhelimet. Multimedia PC (MPC) Nykyiset laitteet

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta

Operaattorilaajakaistapalvelun toimitus, siirto tai nopeudenmuutos etähallinnalla 20. Vyöhyke 0A (Pääkaupunkiseutu)

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9

Laskuharjoitus 4 ( ): Tehtävien vastauksia

Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC Tallennusjärjestelmät. Tallennusjärjestelmät. 5 opintopistettä.

TeleWell GPRS-modeemin ohjekirja

Luentomoniste versio 0.2. Petri Vuorimaa 2006

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen )

7. Palvelun laatu (QoS) Internetissä

7. Palvelun laatu (QoS) Internetissä

Luennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia

Multimediatietokoneet. Oheislaitteet. Nykyiset laitteet. Sulautetut laitteet. Video ja grafiikka. Multimedia PC (MPC)

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

... ~ Digitaalisen median tulevaisuus Sähköisen viestinnän digitalisoituminen z C ~~C ~ -- - Perinteinen sähköinen viestintä ...

Ohjelmistoradio. Mikä se on:

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen

Transkriptio:

Multimedia Mitä on multimedia? Mediatyypit Teksti Grafiikka Audio Kuva Video 1

Mitä on multimedia? Tannenbaum: Vuorovaikutteinen tietokoneavusteinen esitys, joka sisältää vähintään kaksi seuraavista mediaelementeistä: teksti, ääni, kuva, video ja animaatio Vuorimaa: 1. Monta mediaa 2. Vuorovaikutus 3. Aika 2

Media Media Modaliteetti Dynaamisuus Teksti Kuva Grafiikka Animaatio Ääni Visuaalinen Visuaalinen Visuaalinen Visuaalinen Auraalinen Kerta Kerta Kerta Jatkuva Jatkuva Video Visuaalinen Jatkuva Lähde Keinotekoinen Luonnollinen Keinotekoinen Keinotekoinen Luonnollinen/ Keinotekoinen Luonnollinen 3

Vuorovaikutus Vuorovaikutustapa: Vuorovaikutuksen taso: passiivinen, reaktiivinen, proaktiivinen, tuottava käyttöliittymä, sovellus, palvelu, toinen käyttäjä Vuorovaikutuksen määrä: tilausvideo, sähköposti, videoneuvottelu, videopeli, virtuaalitodellisuus 4

Aika Esityksen komponentit on sijoiteltu aikaavaruuteen Eri komponentit on synkronoitu (eli tahdistettu) keskenään Esitysjärjestelmä tms. huolehtii, että synkronointi toteutuu (nk. orkestrointi) 5

Teksti ASCII Tekstidokumentit Rakenteiset dokumentit SGML, HTML, XML Hyperteksti Microsoft Word, Adobe Acrobat Hypercards 6

Grafiikka Bittikartta-grafiikka Vektorigrafiikka maalaukset Microsoft Paint piirrokset OpenGL Postscript 7

Äänen fyysiset ominaisuudet Amplitudi + db = 20 log10(a/b) + Kuuloraja on 0 db ja kipuraja n. 100-120 db Jakson aika / Taajuus + Hz = 1/s + Kuuloalue on n. 20 Hz - 20 khz 8

Pulssikoodimodulaatio Äänestä otetaan näytteitä näytetaajuudella Näytetaajuuden pitää olla vähintään kaksi kertaa maksimitaajuus (nk. Nyquist taajuus) Yleisiä näytetaajuuksia 8, 44.1 ja 48 KHz 9

Pulssikoodimodulaatio (jatk.) Signaalin amplitudi näytteenottohetkellä muutetaan numeroarvoksi Pulse Code Modulation (PCM) Näytteidenotto aiheuttaa kvantisointivirheen 10

Taajuusmuunnos Luonnolliset äänet koostuvat tietystä perustaajuudesta ja sen harmonisista monikerroista Ääni voidaan tällöin esittää kätevästi myös taajuusmuodossa 11

Klarinetin ääni 12

Taajuusmuoto 13

Taajuusmuunnos (jatk.) Fourier muunnoksen kertomet esittävät signaalia taajuus-ulottuvuudessa Stationaariset signaalit voidaan esittää tarkasti Fourier-muunnoksen avulla Muuttuvien signaalinen tapauksessa käytetään diskreettiä Fourier-muunnosta Yleensä käytetään Fast Fourier Transformation (FFT) -algoritmia 14

Psykoakustiikka Kuuloaistin ominaisuudet kannattaa huomioida äänen koodauksessa Ääntä kannattaa tarkastella taajuusulottuvuudessa Kuuloraja riippuu taajuudesta Korva on herkkä spektrin laaksoille ja kukkuloille (ns. formantit) esim. vokaalien tunnistus 15

Kuuloraja 16

Psykoakustiikka (jatk.) Amplitudi Tietylllä taajuudella esiintyvä ääni nostaa kuulorajaa laajemmalla taajuusalueella Taajuus 17

Pakkausmenetelmät Esim. maskaus-efektiä voidaan hyödyntää koodauksessa Signaali jaetaan taajuusalueisiin, jotka koodataan erikseen (Subband coding) Esim. Mini Disc -levyt (Sony), DCC-kasetit (Philips) ja MPEG-audio 18

MP3-pakkausalgoritmi Begin Subband analysis FFT analysis Scale factor calculation Calculation of masking and required bit allocation Determination of nontransmitted subbands Coding of scale factors Adjustment to fixed bit-rate Quantization of samples Coding of samples Coding of bit allocation Formatting and transmission End 19

Kuvan ja videon koodaus Menetelmät voivat olla hukkaavia tai hukkaamattomia Yleisin hukkaava menetelmä on DCTmuunnos Esim. Huffman koodaus on hukkaamaton 20

Koodausmenetelmät Kuvien koodaus Videon koodaus JPEG (Joint Photographic Expert Group) H.261, H.263 MPEG (Motion Picture Expert Group) Koodausmenetelmät hyödyntävät yleensä useampi erilaisia koodaustekniikoita 21

DCT-koodaus ja kvantisointi Kertoimet voidaan esittää matriisina Kvantisointi tehdään kvantisointitaulukon määräämän taulukon mukaisesti Kertoimet järjestetään Zig-Zag muotoon Näin nolla-kertoimet saadaan koodin loppuun Run-Length -koodaus eliminoi nollat 22

DCT-koodaus 23

DCT-perusfunktiot 24

Liikkeenennustus Peräkkäisistä kuvista etsitään muutoskohdat Lohkoille lasketaan liike-ennusteet Ennusteita kutsutaan liikevektoreiksi ja ne lähetetään osana koodattua informaatiota 25

26

Erotuskuvat Ennustetusta ja todellisesta kuvasta lasketaan erotuskuvat Erotuskuvasta lähetetään vain muutoskohdat MPEG-menetelmässä hyödynntetään myös ennustusta kahteen suuntaan: I = alkuperäiset kuvat P = eteenpäin ennustus B = ennustus kahteensuuntaan 27

MPEG-kuvasarja 28

Multimediajärjestelmät Johdanto Päätelaitteet Verkkoteknologiat Palvelut Yhteenveto 29

Mediakonvergenssi Tietoliikenne-, tietotekniikka- ja mediateollisuuden yhdentyminen Internetin trendit: laajakaistaiset yhteydet langattomat yhteydet uudet päätelaitteet multimediapalvelut sisällön hallinta, muokkaus ja uudelleenkäyttö 30

Palvelujen jakelu Käyttäjä Sisällön luonti ja hallinta QoS Selain Päätelaite Palvelut Palvelimet Portaalit Tietoliikenne Resurssien hallinta 31

Päätelaitteet Toimisto Auto Koti 32

Multimediatietokoneet Useat tietokoneet tukevat multimediaa Tietokoneissa on yleensä väylä Prosessori Muisti Kovalevy CD-ROM Väylä Video Audio Portit USB MIDI Verkko 33

Sulautetut laitteet Sulautetuissa laitteissa ei yleensä käytetä väylää Salauksen Set-top box purku Videodekooderi Viritin ja demodulaattori Demux Muisti Mikroprosessori Audiodekooderi Modeemi 34

Käyttöliittymät Multimediapalveluiden käyttöliittymät poikkeavat nykyisistä käyttöliittymistä Enemmän audio-visuaalista informaatiota Käyttöliittymällä on juoni Uusissa päätelaitteissa ei ole hiirtä Nykyiset ikkunoihin perustavat käyttöliittymät eivät käy 35

36

Verkkoteknologiat Paikallisverkot Langattomat verkot Runkoverkot Jakeluverkot Internet 37

Paikallisverkot Nykyiset paikallisverkot perustuvat lähinnä Ethernet-teknologiaan Nykyään käytössä 10BASE-T tai 100BASE-T Henkilökohtaiset työasemat on liitetty keskittimiin (HUB) ja kytkimiin (Switch) Reititin kytkee paikallisverkon Internetiin Runkoverkossa voidaan käyttää myös Gigabit Ethernettiä 38

Runkoverkot Internet koostuu reitittimillä toisiinsa kytketyistä paikallisverkoista Paikallisverkkojen väliset yhteydet kulkevat julkisessa televerkossa Kiinteiden yhteyksien vuokraaminen on kallista, joten mieluimmin käytetään pakettikytkentäisiä WAN-verkkoja 39

Jakeluverkot Digitaaliset tilaajalinjat Kaapelitelevisiomodeemit Digitaalinen televisio Multimediakännykkä 40

Digitaaliset tilaajalinjat Digitaalisissa tilaajalinjoissa käytetään olemassa olevia parikaapeleita Modeemeissa hyödynnetään tehokasta signaalinkäsittelyä Digitaaliset tilaajalinjat tuovat laajakaistaiset yhteydet koteihin Lähimmästä puhelinkeskuksesta on suora pääsy Internetiin 41

Eri tekniikat IDSL ADSL R-ADSL HDSL SDSL VDSL = ISDN = Asymmetric DSL = Rate Adaptive ADSL = High Bit-Rate DSL = Single-Line DSL = Very High Bit-Rate DSL 42

Kaapelitelevisio Yhteisantennijärjestelmä = Community Antenna Television (CATV) Suomessa 54 % talouksista Kaksisuuntaisten datapalvelujen käyttöä varten tarvitaan kaapelimodeemi Myös kaapelitelevisioverkkoa pitää päivittää Mahdollistaa Internetin käytön, tilausvideot, jne. 43

Kaapelitelevisiomodeemit Suurin osa modeemeista tukee kaksisuuntaista liikennettä Osa modeemeista tukee myös puhelinliikennettä Osa modeemeista käyttää puhelinverkkoa paluukanavana Eri nopeudet alaspäin ja ylöspäin Kaapelitelevisioverkkoa ei tarvitse muuttaa kaksisuuntaiseksi 44

GPRS General Packet Radio System Perustuu paketteihin - ei piirikytkentöihin Etuna jatkuva yhteys ja nopeammat kytkentäajat GPRS käyttää yhtä GSM radiokanavaa (200 khz) Radiokanavan kapasiteetti on 271 kbps, joka jaetaan kahdeksaan 34 kbps datavirtaan Protokollien ja virheenkorjauksen jälkeen 14.4 kbps GPRS voi käyttää kaikkia datakanavia yhtä aikaa, jolloin kapasiteetti on yli 100 kbps 45

EDGE Enhanced Data Rates for Global Evolution Pakettiliikenne max 473 kbps Piirikytketty liikenne max 64 kbps 46

UMTS 3. sukupolven palvelut ja järjestelmä operaattoreille ja valmistajille avoin standardi kehityspolku nykyisistä järjestelmistä (GSM, DCS1800 ja DECT) nopeus aina 2 Mbps asti rajoitettu käyttö 2002-2003 täydelliset palvelut tarjolla 2005 47

High-Speed Downlink Packet Access (HSDPA) Nopeampi dataliikenteen 3G-verkoissa: 1.8, 3.6, 7.2 ja 14.4 Mbit/s (downlink) Perustuu seuraaville teknologioille: Adaptiivinen modulaatio ja koodaus Nopea pakettien skedulointi tukiasemassa Vahingoittuneiden pakettien nopea uudelleenlähetys 48

Digitaalinen televisio Digitaaliset lähetykset: enemmän kanavia parempi laatu Set-Top Box Erillinen vastaanotin: halpa tietokone multimedia Paluukanava: Interaktiiviset palvelut Internet 49

Lähetystekniikka Digitaalisessa televisiossa käytetään MPEG-2 koodattua videosignaalia Lähetyksessä käytetään useita eri tekniikoita modulaatio virheiden suojaustaso monikantoaalto yksi- tai monitaajuusverkko Valinnoista riippuen käytettävissä oleva kapasiteetti on 4.98-31.67 Mbps 50

Multimedian siirto Internetissä Internet ei tue jatkuva-aikaisen median siirtoa pakettien siirto ei ole luotettavaa kapasiteetti ei riitä multimedian siirtoon siirtonopeudesta ei ole takeita Reaaliaikaiset siirtoprotokollat pyrkivät luotettavampaan tiedonsiirtoon (esim. RTP) Mediavirtoja voidaan siirtää yhdessä (Multicast) Siirtokapasiteetti voidaan varata varausprotokollilla (esim. RSVP) 51

Internetin QoS Jatkuva-aikaisen median siirto Internetissä edellyttää tukea reitittimiltä Käytössä on kaksi ns. Quality of Service -arkkitehtuuria: Integrated Services ja Differentiated Services Ensimmäisessä jokaiselle mediavirralle varataan tietty kapasiteetti Jälkimmäisessä liikenne jaetaan eri palveluluokkiin 52

Resource ReserVation Protocol (RSVP) Resv -viestit Lähde Kohde 1 Kohde 2 Path -viestit Kohde 3 53

Differentiated Services Traffic meter MF classifier Marker Traffic conditioner Ingress router Core router BA classifier Core router Egress router Queuing 54

Sisältö ja Internet Multimedian siirto Internetissä Asiakas Internet Multimediadokumentit Tietokanta Palvelin Media Sovellus Videoneuvottelu 55

Helix Helix DNA on avoimen lähdekoodin multimediasovellus, joka pohjautuu RealPlayer-ohjelmistoon Se sisältää suoratoistopalvelimen, soittimen, koodekit ja tuotantotyökalut Kaikki komponentit ovat tarjolla sekä kaupallisina että avoimen lähdekoodin versioina Toukokuussa 2006, Helix oli asennettuna yli sataa erilaiseen matkapuhelimeen ja sitä oli toimitettu yli 80 miljoonaa kappaletta 56

Helix Alusta 57

Yhteenveto Internet ulottuu kaikkialle Internet tukee multimediaa Kaikki palvelut toimivat kaikissa päätelaitteissa Palvelut on hajautettu verkkoon Kaikki laitteet keskustelevat keskenään Käyttöliittymä on hajautettu eri päätelaitteille 58