Muistio 1 (5) 24.5.2012 Kuljetussäiliön räjähdys 13.10.2011 Yleistä Paineella tyhjennettävä ja täytettävä kuljetussäiliö repesi tyhjennyksen yhteydessä 13.10.2011. Turvallisuus- ja (Tukes) sai tiedon räjähdyksestä Ilkka-lehdestä 19.10.2011. Kyseessä oli paineella tyhjennettävä ja täytettävä kuljetussäiliö. Säiliön tilavuus oli 20 m3 ja suurin sallittu käyttöpaine oli alun perin 2 bar, mutta paine oli alennettu 1 bariin. Onnettomuustapahtuma Omistajan mukaan kuljettaja oli ollut tyhjentämässä lastia sementtivalimolla torstaina 13.10.2011, kun säiliö (kuva 1) oli yhtäkkiä revennyt normaalissa tyhjennystilanteessa. Ennen repeämistä säiliön tyhjennys oli sujunut normaalisti. Onnettomuudessa säiliön yläosa oli revennyt auki pitkältä matkalta. Kuva 1. Revennyt kuljetussäiliö
2 (5) Kuljetussäiliön kuntoa koskea havainnot Säiliö oli valmistettu vuonna 1988 alumiinista. Tarkastuskirjan mukaan seinämänpaksuudet olivat seuraavat; - Vaippa, AlMg 4,5 Mn, 5,0 mm - Päädyt, AlMg 4,5 Mn, 4,0 mm Säiliön yläosa ja miesluukut oli leikattu irti räjähdyksen jälkeen. Säiliön alaosa (kuvat 2..3) oli tyhjennetty omistajan mukaan sementistä kaivinkoneella ja säiliötä oli kaivinkoneen avulla pyöritetty ympäri. Tästä syystä on mahdotonta sanoa, mitkä vauriot ovat syntyneet onnettomuuden yhteydessä ja mitkä ovat tulleet jälkeenpäin. Kuvat 2. ja 3. Säiliön alaosa Tarkastuslaitoksen tarkastaja suoritti vaipalle ja päädyille pistokoemaisen paksuusmittauksen vaipan ja päätyjen ehjiltä osilta. Vaipan paksuus oli 5,2 5,5 mm ja päätyjen vaihtelivat 4,0 4,5 mm väliltä. Tulokset viittaavat siihen, että säiliön vaipan ja päädyn seinämänpaksuudet ovat tarkastuskirjan mukaiset. Säiliön mittaustarkkuudessa on otettava huomioon tuloksen virhemahdollisuus, koska säiliön pinnassa oli paksu maalikerros ulkopinnalla sekä runsaasti sementtijäännöksiä, jotka vaikeuttivat mittaustapahtumaa. Mittauksen tarkkuutta yritettiin parantaa puhdistamalla mittapaikat. Maali ja sementti raavittiin pois ennen mittausta. Säiliön repeytymän vierestä mitattiin 3,6 4,0 mm paksuuksia, mistä voidaan olettaa, että pelti on venynyt. Lisäksi maalipinnassa oli hämähäkkiverkon tapainen kuvio repeytymän reunalla, mikä myös viittaa siihen, että maalipinta oli venynyt. Repeytymä oli edennyt pituussauman vierestä. Myös säiliön ja alustan välinen kiinnitys oli repeytynyt sekä edessä että takana (kuva 4).
3 (5) Kuva 4. Säiliön ja alustan välinen kiinnitys oli repeytynyt. Kuljetussäiliön tarkastuskirjasta löytyy määräaikaistarkastustodistus 22.5.1997. Sen mukaan etupään vahvikelevyn repeämät oli hitsattava, samoin etupään ja keskiosan sisäkartioiden repeämät. Säiliön rungon etuosan vahvikelevyrepeämät sekä paineettomien sisäkartioiden repeämät oli korjattu hitsaamalla. Korjauksen jälkeen oli tehty ylimääräinen tarkastus 26.5.1997. Nämä seikat viittaavat siihen, että säiliön materiaali oli aiheuttanut ongelmia. Kompressorin ja varoventtiilin toiminta sekä kunto Säiliön yhteydessä oli remmi-vetoinen Hydor kompressori, jonka tuotto oli seitsemän litraa minuutissa. Kompressorista ei löytynyt leimauksia eikä tyyppikilpeä. Omistajan antaman tiedon mukaan säiliö tyhjennetään aina auton omalla kompressorilla. Paikassa, jossa räjähdys tapahtui, ei ole omistajan mukaan edes mahdollista hyödyntää laitoksen paineilmaverkkoa tyhjennyksessä. Tyhjennys tapahtui omistajan mukaan syöttämällä säiliöön ilmaa kompressorista, kunnes varoventtiili avautuu. Omistaja kertoi varoventtiilin puhalluksen olleen normaalia lastin purussa. Tarkastuslaitos tutki säiliön varoventtiilin (kuva 5) silmämääräisesti sekä koepenkissä. Varoventtiilissä ei ollut minkäänlaista kilpeä tai merkintää, jolla venttiili olisi voitu identifioida. Varoventtiili vuoti läpi suoraan, eli sitä ei saatu lainkaan testattua. Lausunnon mukaan autokompressorin ilmantuoton ollessa riittävän suuri paine saattaa nousta hyvinkin korkeaksi, jos varoventtiilin puhallus ei riitä. Samalla tutkittiin silmämääräisesti varoventtiilille menevä putki, joka ei näyttänyt olevan tukossa. Myös varoventtiiliyhde oli puhdas.
4 (5) Kuva 5. Säiliön varoventtiili Päätelmät Saatujen tietojen ja tarkastuslaitoksen lausunnon perusteella säiliön repeytyminen aiheutui ylipaineesta tai hitsausliitoksen väsymissäröstä taikka niiden yhteisestä vaikutuksesta. Päätelmää tukevat säiliölle tehdyt säiliön paksuusmittaukset, joiden tulokset vastasivat tarkastuskirjan arvoja paitsi repeytymän kohdalla. Säiliön aiemman tarkastushistorian mukaan säröjä on korjattu aiemminkin tältä alueelta. Saatujen tietojen mukaan säiliötä ei ollut määräaikaistarkastettu vuoden 2004 jälkeen, jolloin se oli poistettu määräaikaistarkastuksen piiristä. Jos säiliö poistetaan määräaikaistarkastuksen piiristä esim. alentamalla säiliön sallittua käyttöpainetta, siirtyy vastuu tarkastuksista, huolloista ja säiliön kunnosta yksinomaan omistajalle ja haltijalle. Tällöin säiliön omistaja/haltija vastaa siitä, että säiliön kunto täyttää painelaitelain (869/1999) 3 vaatimukset. Säiliötä ei saa itse korjata hitsaamalla. Hitsaustyöt on teetettävä osaavalla pätevällä valmistajalla. Säiliön varusteita ei saa itse säätää tai korjata. Painelaitelainsäädännössä edellytetään muutostarkastuksen teettämistä tarkastuslaitoksella, jos säiliötä korjataan hitsaamalla tai sen turvallisuuteen vaikuttavia varusteita kuten varoventtiiliä muutetaan, taikka korjataan. Nämä vaatimukset koskevat myös säiliöitä, jotka eivät ole määräaikaistarkastusten piirissä.
5 (5) Tukes valvontaviranomaisena ja painelaitelainsäädännön vaatimukset Tukes valvoo painelaitelain (869/1999) 2 :n ja 11 :n mukaisesti painelaitteiden turvallisuutta. Lain 3 :n mukaan painelaite on rakennettava ja sijoitettava ja sitä hoidettava, käytettävä ja tarkastettava niin, ettei se vaaranna kenenkään terveyttä, turvallisuutta tai omaisuutta. Lain 10 :n perusteella painelaitteen omistajan ja haltijan on huolehdittava siitä, että painelaite sijoitetaan sekä sitä käytetään ja tarkastetaan säädösten mukaisesti. Painelaiteturvallisuuspäätöksen (953/1999) 16 mukaan painelaitteelle on tehtävä muutostarkastus, jos sen käyttöturvallisuuteen vaikuttavia laitteita on merkittävästi muutettu. Painelaiteturvallisuuspäätöksen 37 mukaan painelaitteen hitsauskorjauksessa on noudatettava olennaisia turvallisuusvaatimuksia ja tarkastuslaitoksen on tarkastettava korjaustyö. Johanna Soppela