Työmarkkinat taantumassa ja taantuman jälkeen Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Esitys Keski-Suomen Talousriihessä 27.1.2009 Jyväskylä
Sisältö 1. Suomen työmarkkinoiden kehityskuvaa noususta taantumaan 2. Keski-Suomea koskevia näkökohtia 3. Johtopäätöksiä taantuman jälkeen
1. Suomen työmarkkinoiden kehityskuvaa noususta taantumaan
Kuinka korkea työllisyysasteen tulisi olla? 80 % työllisyysaste 1989-2008 Työllisten osuus 15-64- vuotiaasta väestöstä yli 70 %:n tasolla, pitemmän aikavälin tavoitteena on 75 %:n taso 75 70 65 60 55 '89 '90'91 '92 '93'94 '95 '96'97 '98 '99'00 '01 '02'03 '04 '05'06 '07 '08 Mitä enemmän siirtymiä työsuhteen sisällä sallitaan tai vaaditaan (esim. osaaikaisuus, vuorottelu- ja vapaajärjestelyt), sitä korkeampi pitää työllisyysasteen olla pitämässä taloudellisen hyvinvoinnin koneiston käynnissä Lissabonin strategian 70 %:n tavoite voi olla pitkällä aikavälillä liian alhainen
1900 1000 henkeä Työlliset palvelusektorilla v. 1989-2008 1800 1700 1600 1500 1400 1300 1200 '89 '90 '91 '92 '93 '94 '95 '96 '97 '98 '99 '00 '01 '02 '03 '04 '05 '06 '07 '08 Source: Statistics Finland, Labour Force Survey
700 Tuhatta hlöä Työlliset teollisuudessa v. 1989-2008 650 600 550 500 450 400 350 300 '89 '90 '91 '92 '93 '94 '95 '96 '97 '98 '99 '00 '01 '02 '03 '04 '05 '06 '07 '08 Source: Statistics Finland, Labour Force Survey
Uudet avoimet työpaikat 70000 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 Uudet avoiinna olleet t yöpaikat kuukauden aikana T yöpaikat, alkuperäinen T yöpaikat, kausitasoitettu trendi 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 21.1.2009/uuavo/TEM Lähde: T yö- ja elinkeinominist eriö, t yönvälit yst ilasto
Aktivointiasteiden kehitys* kuukausittain eli toimenpiteissä olevien osuus laajennetusta** työttömyydestä, % 30 %, Liukuva ka 12 kk 29 28 27 26 25 24 23 22 21 20 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 21.1.2009/aktaste0kk/TEM Lähde: T yö- ja elinkeinominist eriö *12 kuukauden liukuvana keskiarvona, **t oimenpit eissä olevien osuus työttömistä ja toimenpiteissä olevista ilman työttömyyseläkeläisiä
Työttömyyden kestosta Vuoden jaksolla alkaa noin 800 000 työttömyysjaksoa. Siten yhden viikon muutos kestossa = 1/52 * 800 000 = n. 15 400 henkilöä keskimääräisessä tasossa -tasasuuruista työttömyysturvaa saavien osalta tämä merkitsee noin 100 miljoonaa vuodessa valtion taloudessa -yksi päivä kestossa merkitsee 20 M valtion taloudessa -jos kaikki nämä henkilöt työskentelisivät yhden viikon pitempään, kasvaisi tuotannon arvo n. 600 milj. vuodessa keskimääräisen työvoimakustannuksen perusteella V. 2007 päättyneiden työttömyysjaksojen kesto oli 14 viikkoa. Työttömyyden aleneminen on tapahtunut pääasiassa keston lyhenemisen kautta, mutta työttömyyden insidenssi on edelleen korkealla tasolla. 1980- luvulla työttömyysjaksoja oli vuodessa noin 400 000 kpl, 1990-luvun alussa yli 900 000, mutta työttömyyden laskusta huolimatta niitä on yhä 800 000 vuodessa. Taantumassa jaksot kasvavat jonkin verran.
Avointen työpaikkojen täyttyminen Työpaikat täyttyvät keskimäärin melko tehokkaasti, 25 päivässä Julkinen työnvälitys on kilpailutilanteessa useiden muiden rekrytointikanavien kanssa Suomalaiset työnantajat käyttävät keskimäärin yli kahta rekrytointikanavaa yhtä avointa työpaikkaa kohden Julkinen työnvälitys tarjoaa merkittävää markkinainformaatiota Internet pohjainen vakanssipankki, joka päivittyy jatkuvasti Työnantaja voi myös itse lisätä, muuttaa ja poistaa avoimia paikkoja julkisen työnvälityksen vakanssitietokantaan Työnhakijoiden olennaista seurata oman alansa vakansseja jopa päivittäin, esim. työntekijäammateissa työpaikkojen avoinna oloajat ovat usein vain muutamia päiviä
Nuor ten työttömien määr än kehitys 120000 Henkilöä 110000 100000 Alle 25-vuotiaat t yöttömät T rendi 90000 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 21.1.2009/nuo10/TEM Lähde: T yö- ja elinkeinominist eriö, työnvälit ystilasto
Mistä rekrytointien määrä johtuu? 1. työpaikkojen määrän muutoksesta 2. työelämästä poistumisesta 1+2 = nettorekrytointi 3. vaihtuvuudesta 1+2+3=bruttorekrytointi Huomaa, että kaikki ovat virtakäsitteitä
Rekrytointiketjun ja avointen työpaikkojen dynamiikka Jos avoimet paikat aina täytetään, jatkuu rekrytointiketju niin kauan, kunnes paikka täytetään työttömällä tai työmarkkinoiden ulkopuolelta tulevalla henkilöllä. Ketjun jatkuminen lisää dynamiikkaa. avoin työpaikka työllinen työtön tv. ulkopuolella Mikä olisi rekrytointiyrityksen intressi paikantäytössä? Entä työvoimatoimiston? Miten rekrytointiketjun idea voisi liittyä kiinteistövälitykseen? uusi avoin työpaikka työllinen työtön tv. ulkopuolella
Työllisyysvirtojen tasapaino lähteittäin v. 1988-2005 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0-20 000-40 000-60 000-80 000-100 000-120 000-140 000 * Ennakkotieto Työn aloittaneiden ja päätäneiden erotus syittäin vuosina 1988-2005 Opiskelijat Työttömät Muut '88 '89 '90 '91 '92 '93 '94 '95 '96 '97 '98 '99 '00 '01 '02 '03 '04 '05* havaitaan työttömäksi jäämisen syklisyys lamavuosina ja sen jälkeen, tasoittunut viime vuosina työttömyyden laskun myötä opiskelusta työhön siirtyminen ollut v. 1998 lähtien keskeinen uuden työvoiman lähde Taantumassa kuvio muuttaa taas muotoaan, työttömäksi ja ulosmeno kasvavat
Lomautettujen määrän kehitys, kuukausittain 60000 Alkuperäinen ja kausit asoit et t u sarja 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 22.1.2009/lom /TEM Lähde: T yö- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto
Työttömäksi tullaan lamassakin vain vähän joukkoirtisanomisten kautta (työttömyyttä edeltäneen työn päättymissyyt)
Kansainvälisen talouskriisin vaikutuksia ja valmiuksia Suomen kannalta olennaista on se, että kaikki keskeiset vientimarkkinat ovat yhtä aikaa heikossa kysyntätilanteessa Vaikutukset kohdentuvat ensin vientiteollisuuteen ja sen alihankintaketjuihin, rakentamiseen ja kuljetukseen Julkisella sektorilla ei tapahdu juurikaan muutoksia lähiaikoina Veronalennukset pitävät kotimaista kysyntää yllä, jos ihmiset kuluttavat (ansiotuloverojen alennukset, kotitalousvähennyksen laajennus ja tulossa oleva ruoan ALV-alennus) Yritysten tilanne melko hyvä, rahoituksen saatavuus tärkeä kysymys, johon puututtu julkisen toimin. Lopulta yrityskohtaista. Kotimainen rahoitussektori ei ole missään kriisissä Vientihankkeiden rahoituskaan ei auta, jos ei ole kysyntää Työvoimapoliittiset toimet nousevat esille vasta hieman myöhemmin, niihin jo varauduttu
Miten tästä eteenpäin? Yritysten lomautukset ja irtisanomisilmoitukset antavat laskusuhdanteessa väärän kuvan kokonaistilanteesta. 1990-luvun lamassa enimmillään 16 % uudesta työttömyydestä vuoden aikana tuli tuotannollisten irtisanomisten kautta (kuvio edellä) Aina on yrityksiä, jotka aloittavat ja laajentavat toimintaansa ja rekrytoivat Työttömyys kääntyy nousuun parin kuukauden sisällä. Rakenne pysyy kuitenkin hyvänä vielä pitkään. Pahiten tilanne iskee nuoriin. Ikääntyneiden tilanne nyt osin kysymysmerkki. Negatiivinen kasvu lisää työttömyyttä koko maassa useilla kymmenillä tuhansilla henkilöillä vuodessa. Mikäli julkisen talouden rahoitusasema heikkenee alenevien verotulojen ja kasvavien työttömyysmenojen takia nopeasti, on ero rahoitettava velanotolla. Suomella tähän nyt hyvät valmiudet. Julkinen talous on laitettava nopeasti tasapainoon kasvun taas käynnistyttyä, koska ikääntyminen vaikuttaa jo voimakkaasti myös menoihin. Tämä merkitsee veronkorotuksia ja julkisten menojen leikkauksia. Kasvun taas käynnistyttyä jatkaa työttömyys vielä nousuaan. Tähän varauduttava ennakolta.
Politiikkamahdollisuuksia Nyt olennaista varmistaa yritysten rahoituksen saatavuus Työvoimapolitiikan volyymia varauduttava nostamaan nopeasti. Aluksi yhteiset koulutushankkeet yritysten kanssa. Parhaimmillaan voi estää irtisanomisia. Julkiset investoinnit oltava nyt nopeavaikutteisia ja tilapäisiä. Vaikea saavuttaa laajasti talouden toimeliaisuutta parantavia kohteita, esim. tärkeä koulujen korjaaminen lähinnä vain rakennusaikaista työllisyysvaikutusta. Jos taas esim. teiden parannukset nopeuttavat ajoaikaa tehtaalta satamaan 30 min., on tällä merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Aiemmat havainnot osoittavat, että laskusuhdanteeseen ajauduttaessa toimenpiteet ovat yleensä myöhässä (päätöksentekoviive ja toimeenpanoviive) ja ne ovat liian varovaisia. Vastaavasti kasvun lähtiessä käyntiin, jäävät työmarkkinat helposti matalasuhdanneasentoon ja esim. työvoimapolitiikan volyymi liian korkeaksi liian pitkäksi aikaa. Nuorille turvattava harjoittelumahdollisuuksia ja kesätöitä. Nuoret kuitenkin pitkittävät opintojaan ja suorittavat lisätutkintoja. Rakenteellisen työttömyyden kasvu estettävä monipuolisin toimin.
2. Keski-Suomea koskevia näkökohtia
KESKI-SUOMEN TE-KESKUKSEN VIRRAT ERI KESTOISEEN TYÖTTÖMYYTEEN JA TYÖTTÖMYYDESTÄ ULOS AIKAVÄLILLÄ 06/2007-06/2008 Alkaneet työttömyysjaksot Prosentit osoittavat virtojen suuruuden suhteessa alkamisvirtaan Muutos vertailuajankohtaan (06/2006-06/2007) prosenttiyksiköissä Työttömyyden kesto alle 3 kk Työttömyyden kesto 3 kk - alle 6 kk Työttömyyden kesto 6 kk - alle 12 kk Työttömyyden kes to 12 - alle 24 kk Työttömyyden kesto 24 kk ja yli 52100 Keskim. varanto kk:n lopussa: 5200 työtöntä (-458 henk.) (-8,1%) 2700 (-80 henk.) (-2,9%) 2200 (-95 henk.) (-4,2%) 1700 (-290 henk.) (-14,3%) 1700 (-249 henk.) (-12,7%) 25,1% +2,1/% 12,5% +0,8/% 5,5% +0,2/% 1,9% -0,5/% (-5851) -10,1% 75,6% +1,5% 12,5% +0,4% 7,2% +0,3% 3,7% -0,1% 2,5% -0,1% Päättyneet työttömyysjaksot suhteessa alkaneisiin 101,6% +2,1% 14,0% +0,0% 19,0% +2,7% 26,1% -1,6% 38,3% +0,4% 34,1% -1,6% 38,2% +1,9% 38,5% -6,1% 47,2% +5,0% 23,3% -7,7% 71,7% +7,2% 67,0% -2,7% 35,6% +1,2% 27,7% -0,4% 14,3% +1,1% 5,0% +0,5% Aktiivi toimenpide Avoimet työmarkkinat Muut syyt Aktiivi toimenpide Avoimet työmarkkinat Muut syyt Aktiivi toimenpide Avoimet työmarkkinat Muut syyt Aktiivi toimenpide Avoimet työmarkkinat Muut syyt Aktiivi toimenpide Avoimet työmarkkinat Muut syyt Päättymisen syyn prosenttijakauma aktiivisiin toimenpiteisiin, avoimille työmarkkinoille ja muihin syihin
KOKO JYVÄSKYLÄN TYÖVOIMATOIMISTON ALUEEN VIRRAT ERI KESTOISEEN TYÖTTÖMYYTEEN JA TYÖTTÖMYYDESTÄ ULOS AIKAVÄLILLÄ 06/2007-06/2008 Alkaneet työttömyysjaksot Prosentit osoittavat virtojen suuruuden suhteessa alkamisvirtaan Muutos vertailuajankohtaan (06/2006-06/2007) prosenttiyksiköissä Työttömyyden kesto alle 3 kk Työttömyyden kesto 3 kk - alle 6 kk Työttömyyden kesto 6 kk - alle 12 kk Työttömyyden kes to 12 - alle 24 kk Työttömyyden kesto 24 kk ja yli 34100 Keskim. varanto kk:n lopussa: 3300 työtöntä (-93 henk.) (-2,7%) 1700 (30 henk.) (+1,8%) 1400 (-10 henk.) (-0,8%) 1100 (-136 henk.) (-11,1%) 1100 (-30 henk.) (-2,6%) 23,9% +0,5/% 11,8% -0,4/% 5,2% -0,6/% 2,0% -0,5/% (-2908) -7,9% 76,7% +4,4% 12,0% +0,5% 6,9% +0,6% 3,8% +0,3% 2,4% +0,2% Päättyneet työttömyysjaksot suhteessa alkaneisiin 101,8% +6,0% 13,4% -0,3% 19,0% +2,1% 24,9% -1,9% 40,6% -0,6% 33,8% -0,5% 38,5% -0,8% 38,5% -5,8% 47,0% +5,3% 25,2% -6,6% 70,0% +7,2% 67,6% -1,7% 34,5% +2,6% 27,6% +1,3% 14,5% +0,5% 4,8% -0,6% Aktiivi toimenpide Avoimet työmarkkinat Muut syyt Aktiivi toimenpide Avoimet työmarkkinat Muut syyt Aktiivi toimenpide Avoimet työmarkkinat Muut syyt Aktiivi toimenpide Avoimet työmarkkinat Muut syyt Aktiivi toimenpide Avoimet työmarkkinat Muut syyt Päättymisen syyn prosenttijakauma aktiivisiin toimenpiteisiin, avoimille työmarkkinoille ja muihin syihin
KESKI-SUOMEN TE-KESKUKSEN AVOIMEKSI ILMOITETTUJEN TYÖPAIKKOJEN TÄYTTYMISET JA AVOINNA OLON PITKITTYMINEN AIKAVÄLILLÄ 06/2007-06/2008 Uudet työnvälitykseen ilmoitetut työpaikat Avoinnaolon kesto alle 2 vko Avoinnaolon kesto 2 vko - alle 1kk Avoinnaolon kesto 1 kk - alle 2 kk Avoinnaolon kes to 2 kk - alle 3 kk Avoinnaolon kesto 3 kk ja yli Keskim. varanto 18300 280 230 80 140 kk:n lopussa: 510 paikkaa 9200 3500 970 390 8100 5600 2500 550 550 Täyttyneet työpaikat yht: 17300 Peruutetut työpaikat yht: 1100
JYVÄSKYLÄN TYÖVOIMATOIMISTON ALUEEN AVOIMEKSI ILMOITETTUJEN TYÖPAIKKOJEN TÄYTTYMISET JA AVOINNA OLON PITKITTYMINEN AIKAVÄLILLÄ 06/2007-06/2008 Uudet työnvälitykseen ilmoitetut työpaikat Avoinnaolon kesto alle 2 vko Avoinnaolon kesto 2 vko - alle 1kk Avoinnaolon kesto 1 kk - alle 2 kk Avoinnaolon kes to 2 kk - alle 3 kk Avoinnaolon kesto 3 kk ja yli Keskim. varanto 13600 200 160 60 90 kk:n lopussa: 410 paikkaa 7000 2300 620 260 5900 4700 1600 360 280 Täyttyneet työpaikat yht: 12800 Peruutetut työpaikat yht: 720
Taantuman todennäköisiä vaikutuksia Avointen työpaikkojen määrä vähenee mutta ne eivät lopu Työpaikkojen täyttö tehostuu, työnantaja löytää hakemansa työvoiman tehokkaasti Työttömäksi joutuvien ja jo olevien vaikeampi löytää uutta työtä työttömyysjaksot pitkittyvät Pitkäaikaistyöttömyys ei ala heti kasvaa, vaan viipeellä Yritysten rahoitusinstrumentteja ja lisättyjä työvoimapolitiikan toimia koetettava saada nopeasti käyttöön Muistettava päätöksentekoviive ja toimeenpanoviive ennen vaikutusta markkinoilla Tuotantorakenne myös muuttuu. Nousukauteen ei mennä nykyrakenteella. Julkisessa työnvälityksessä otettava kantaa ammatin vaihtoon ja erilaisen työn soveltuvuuteen työnhakijoille - tuettava sekä työnhakijoiden että työmarkkinoiden valintojen kohtaamista
3. Johtopäätöksiä taantuman jälkeen työmarkkinat taantumaan ja siitä ylös työmarkkinoilla voimakasta liikettä työllisyyden, opiskelun, työttömyyden ja ulkopuolella olon välillä työttömyyden kokonaisdynamiikka voimakasta taantumassakin. Markkinoilla paljon hyviä työnhakijoita, jotka kilpailevat tehokkaasti vähenevistä työpaikoista. laskusuhdanne iskee epätasaisesti miesten ja naisten, nuorten ja ikääntyneiden töihin. Myös nousu tapahtuu eritahtisesti Rakennetyöttömyyden laajeneminen estettävä, nuorille löydettävä mahdollisuuksia työhön ja ikääntyneiden työssä jatkamista tuettava Suuret irtisanomistilanteet hoidettava huolellisesti eri toimijoiden kesken Kasvun käynnistyttyä varauduttava siihen, että työttömyys jatkaa nousuaan Edessä tuolloin julkisen talouden voimakas tasapainotus Havaintoja KS:n ohjelmatyöhön Tunnistettu keskeisiä työmarkkinoiden kehittämisteemoja Työmarkkinajärjestelmä: tässä erittäin tärkeitä systeemisiä näkökulmia, eri toimijat saatava tekemään samaa työtä Työn kysyntä: työnantajaosaamiseen kiinnitetään usein liian vähän huomiota Työn tarjonta: ohjaus näkökulma oikein hyvä Kohtaannon ongelmat tunnistettu, tärkeää Työllisyysastetta KS:ssa pyrittävä yhä nostamaan reippaasti: alityöllisyysryhmät. Nyt siirtyy taantuman taakse, mutta tulee taas eteen Nuorille ei vain koulutusta, myös työkokemusta ja harjoittelua