Yhteinen visio Euroopan paperiteollisuuden muutoksesta



Samankaltaiset tiedostot
Vastauksia ja termiselityksiä European Environmental Paper Networkin (EEPN) Visiosta Euroopan paperiteollisuuden muuttamiseksi

Metsäsertifiointi puupohjaisten tuotteiden vastuullisuuden osoittamisessa

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi.

Puutarhakalusteita tropiikista?

Ympäristömerkintä. Joutsenmerkki ympäristö ja vastuullisuus käsi kädessä

Maapallon rajat ovat tulossa vastaan

Metsäsertifiointi. Päättäjien metsäakatemia Aluejohtaja Pekka Vainikka

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON

Biopolttoaineiden kestävyyskriteeristöjen kattavuus

PEFC-projektisertifiointi VASTUULLISTA PUUTA RAKENTAMISEEN PEFC/

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari , Juuso Konttinen

Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Me olemme Metsä Fibre

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

Maailma tarvitsee Metsää

Paperin alkuperän hallinnan sertifiointi

Puu vähähiilisessä keittiössä

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia Pia Nilsson, UPM

PEFC-projektisertifiointi VASTUULLISTA PUUTA RAKENTAMISEEN PEFC/

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen PEFC Suomi Auvo Kaivola

Mäntyöljykyllästys vaihtoehto kreosootille?

Puutavaran kestävä alkuperä metsäsertifiointi pähkinänkuoressa

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Vastuullinen elinkaaren hallinta tekstiilipalveluissa

Elämää PISA:n varjossa

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

Hiilijalanjälkien laskenta ja merkinnät

Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi

Arla ja Luomu. Nnenna Liljeroos

Powered by UPM BioVerno

Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Alla olevat tiedot täydentävät Munksjön 2014 vuosikertomuksessa annettuja tietoja.

Resurssitehokkuus tuotannosta tuotteisiin case Kaukas. Päättäjien Metsäakatemia Päivi Salpakivi-Salomaa Ympäristöjohtaja, UPM

Riina Pursiainen, projektisuunnittelija. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Mitä on GLP? Pirkko Puranen, ylitarkastaja, FT Fimea, Luvat ja tarkastukset

Riina Pursiainen, projektisuunnittelija. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK

Metsäsertifiointi vastuullisuuden ja kestävyyden osoittamisessa Auvo Kaivola PEFC Suomi

Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot

Kestävä kehitys autoalalla

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy

Ajankohtaista Fingridistä

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

HYY Yhtymän sopimus Global Compactin periaatteiden noudattamisesta ja raportointi (6)

Elinkaariajattelu autoalalla

maa- ja metsätalousvalokunta Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö

Digitaalinen riskienhallinnan työkalu: Riskit haltuun helposti ja nopeasti. Riskienhallinta ja kestävä kehitys: Velvollisuudet eduksi

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot

Ympäristövaliokunta Heikki Granholm maa- ja metsätalousministeriö

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Helsinki

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E Aa u a V Ri N Ka U I n

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Kuka päättää sote-palveluiden kehittämisestä: asukas, professio vai manageri? Jouko Isolauri

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1

Yritysvastuu sosiaalialalla AN 1

MERKKITEKOJA. Kampanjaesittely

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Äänekosken biotuotetehdas

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Transkriptio:

Yhteinen visio Euroopan paperiteollisuuden muutoksesta Sovittu Forest Movement Europe tapaamisessa 2. lokakuuta 2005 1 Pitkän ajan visio Me allekirjoittaneet haluamme nähdä tulevaisuudessa Euroopan paikkana jossa paperin kulutus on huomattavasti nykyistä vähäisempää ja jossa paperiteollisuus on tuotannossaan vähemmän riippuvainen ensiökuidusta, maksimoi kierrätysmateriaalien käytön, kunnioittaa paikallisasukkaiden maaoikeuksia, tarjoaa työtä ja luo sosiaalisia hyötyjä reilusti ja ilman konflikteja. Haluamme nähdä kaiken Euroopassa tuotetun paperin valmistettavan vastuullisesti ja kestävästi hankitusta kuituraaka-aineesta jonka tuotannossa käytettävä energia on kokonaan peräisin uusiutuvista energialähteistä, jossa vesi tuotannosta poistuessaan on yhtä puhdasta kuin ennen sen käyttöä eikä tuotannosta aiheudu päästöjä tai jätteitä. Vision toteuttaminen Tässä dokumentissa määritellään suunnitelma teollisuuden muutoksesta pitkän ajan vision toteutumiseksi seuraavan 10 vuoden aikana. Paperilla on ollut merkittävä rooli sivilisaatiossa. Paperin valmistuksen kehittyessä teollisuus on uudistunut jatkuvasti pystyäkseen vastaamaan taloudellisiin ja teknologisiin haasteisiin. Tämä vuosituhat tuo paperiteollisuudelle edelleen uusia haasteita tuottajien ja kuluttajien tullessa yhä tietoisemmiksi teollisuuden toiminnan sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista ja heidän sitoutuessa kestävään tulevaisuuteen. Koko Euroopan ekologinen jalanjälki 2 on 2.2 kertaa biologisen kantokykynsä kokoinen, ja sen koko on kasvanut 70 % 1960-luvun alun jälkeen. Jokaisen Euroopan maan jalanjälki on maapallon kestävää tasoa suurempi. Tämä osoittaa tarpeen vähentää kulutusta jokaisella talouden sektorilla alle puoleen nykyisestä tasosta. Vaikka paperituotteet tuovat monia hyötyjä, Euroopan kasvava paperin kulutus jättää liian suuren ekologisen jalanjäljen maapalloon. Joidenkin teollisuuden ennusteiden mukaan paperinkulutus henkeä kohti kasvaa huomattavasti seuraavien kymmenen vuoden aikana 3. Euroopassa kulutetaan 205 kg paperia henkeä kohti vuodessa, eli neljä kertaa niin paljon kuin maailmassa kulutetaan keskimäärin. Yhteensä Eurooppa kuluttaa 80 miljoonaa tonnia paperia joka vuosi, mikä vastaa neljännestä koko maailman paperin kulutuksesta. Kokonsa, sijaintinsa ja raaka-ainekäyttönsä takia paperiteollisuudella on erityinen vastuu muuttaa kulutus- ja tuotantotapojaan ekologisesti ja sosiaalisesti vastuullisempaan suuntaan sekä Euroopassa että muualla maailmassa. Eurooppaan tuodaan suuria määriä sellua ja paperia muualta maailmasta, mutta myös eurooppalaiset yritykset laajentavat tuotantoaan ja myyntitoimintojaan globaalisti. 1 Allekirjoittaaksesi tämän vision ota yhteyttä: Mandy Haggith, hag@worldforests.org, +44-(0)1571 844020 2 Katso http://www.ecologicalfootprint.com/ 3 Lähde Jaakko Pöyry.

Kiireellinen tarve Euroopan paperin ja sellun tuotannolla ja kulutuksella sekä niistä aiheutuvilla jätteillä on useita negatiivisia sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia ympäri maailman. Joissain tapauksissa sellu- ja paperiteollisuus uhkaa ihmisten harjoittamia elinkeinoja, aiheuttaa hyvinvointi- ja terveyshaittoja sekä horjuttaa paikallisyhteisöjen tasapainoa. Paperin tuotannosta pääsee saasteita ilmaan ja veteen, kertyy jätettä sekä vapautuu kasvihuonekaasuja. Paperiteollisuus on myös yksi suurimmista raakaaineiden kuten veden, energian ja puukuitujen käyttäjistä. Metsillä on välttämätön tehtävä eri eliölajien elinympäristönä, luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä, ilmaston suojelussa, puhtaan ilman ja veden turvaamisessa, elinkeinona paikallisasukkaille, alkuperäiskansojen kulttuurien säilymisessä ja virkistyspaikkana. Tästä huolimatta monet maailman vanhat luonnonmetsät tai muut uhanalaiset ja luonnonsuojelullisesti arvokkaat metsät joutuvat hakatuksi paperiteollisuuden tarpeisiin. Metsiä tai muita luonnonelinympäristöjä raivataan myös ekologisesti köyhiksi puuviljelmiksi, joilla käytetään myrkyllisiä kemiallisia torjunta-aineita ja lannoitteita. Luonnonmetsien raivaamisella puuviljelmiksi voi olla tuhoisia vaikutuksia paikallisyhteisöille. Puupeltojen leviäminen uhkaa ennestään pahentaa näitä ekologisia ja sosiaalisia ongelmia. 90% paperin valmistuksessa käytettävästä kuidusta on tällä hetkellä peräisin metsistä ja puuviljelmiltä, mutta nykyistä kestävämmällä metsänhoidolla, kierrätyksellä ja vaihtoehtoisilla maataloudesta saatavilla kasvikuiduilla voidaan merkittävästi vähentää metsiin kohdistuvaa painetta. Kansalaisjärjestöt painostivat vahvasti paperiteollisuutta kymmenen vuotta sitten, ja vaikka edistymistä tuolloin tapahtuikin, on alalla edelleen huomattavia ja ratkaisua vaativia ongelmia. Monissa tapauksissa ongelmat on myös siirretty johonkin toiseen maahan. Suuret paperinostajat ovat huolissaan ostamansa paperin elinkaaresta ja kansalaisjärjestöt näkevätkin paperiteollisuuden huomattavana globaalina vaikuttajana paikallisyhteisöjen oloihin, sekä metsien, makean veden ja ilmaston tilaan. Paperiteollisuus on perinteisesti kyennyt innovaatioihin. Se pystyy vastaamaan näihin haasteisiin ja sen myös täytyy vastata niihin. Tavoitteet paperin tuotannon, kaupan ja käytön muutoksista Me allekirjoittaneet kansalaisjärjestöt vetoamme paperiteollisuuteen, kuluttajiin, maiden hallituksiin ja toisiin kansalaisjärjestöihin, että he toimisivat välittömästi seuraavien paperin koko elinkaarta koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi. 4 Paperin kulutuksen vähentäminen Ensiökuidun käytön vähentäminen eli kierrätyskuidun osuuden lisääminen Sosiaalisen kestävyyden takaaminen Vastuullinen kuituraaka-aineen hankinta Puhtaan tuotannon varmistaminen 4 Elinkaareen kuuluu koko tuotantojärjestelmä johon lukeutuu: kuitujen hankinta, sellun tuotanto, paperin tuotanto, kuljetus, tuoteen käyttö, kierrätys ja hävittäminen

Paperin kulutuksen vähentäminen Liiallinen ja turha paperinkulutus tulee lopettaa Teollisuuden tulee kehittää ja edistää luovia ja innovatiivisia järjestelmiä sekä tekniikkaa, jonka avulla kuitujen käyttöä voidaan vähentää ja käytön tehokkuutta maksimoida. Kuluttajia tulee aktiivisesti kouluttaa vähentämään paperin kulutustaan. Ensiökuidun 5 käytön vähentäminen eli kierrätyskuidun osuuden lisääminen Kierrätyskuidun määrä tulee maksimoida paperituotteissa sekä kehittää lisää 100% kierrätyskuidusta valmistettuja tuotteita. Tuotteiden kierrätettävyys tulee maksimoida ja kierrätyspaperin keräystä sekä siihen liittyvien järjestelmien kehitystä tulee tukea akiivisesti. Kuitujen käytön tehokkuus tulee maksimoida vähentämällä paperin painoa ja kehittämällä paperituotteiden muotoilua tähän suuntaan. Muiden kierrätysmateriaalien käyttöä tulee lisätä (esimerkiksi maatalouden ylijäämistä saatavia kasvikuituja ja käyttöön päätymättömien tuotteiden, kuten myymättömien julkaisujen kierrätystä) paperikuidun lähteenä. Paperia tulee vain harvoin valmistaa pelkästä ensiökuidusta. Sosiaalisen kestävyyden takaaminen Ihmisoikeuksia, työntekijöiden oikeuksia ja sosiaalisia standardeja 6 sekä näihin liittyviä liittyviä kansainvälisiä sopimuksia 7 tulee kunnioittaa, noudattaa ja edelleen kehittää. Paikallisasukkaiden tulee vapaaehtoisesti hyväksyä tuotanto tai raaka-aineiden hankinta alueellaan. Hyväksyntä tulee saavuttaa tarkoituksenmukaisen ja paikallisen kulttuurin ehdoilla toimivan konsultaation tuloksena. Alkuperäiskansojen lailliset ja perinteeseen perustuvat oikeudet kontrolloida maidensa käyttöä ja suojella kulttuurillista identiteettiään tulee tunnistaa ja kunnioittaa. Paikallisyhteisöjen oikeutta puhtaaseen ja terveelliseen ympäristöön sekä oikeutta toimia pääasiallisena sidosryhmänä maankäytön suunnittelussa tulee kunnioittaa. Sekä omien että alihankkijoiden työntekijöiden oikeus taloudellisesti kannattavaan ja turvalliseen työympäristöön tulee varmistaa. Vastoin nykyistä trendiä kohti koko ajan suurempia teollisia tuotantolaitoksia tulee pyrkiä edistämään yhteisöomistusta ja pienten sekä keskisuurien yritysten kehittymistä paperisektorilla. Paikallista talouskehitystä tulee kunnioittaa ja tukea paikallisyhteisöjen ja yritysten kanssa yhdessä tehdyn pitkäaikaisen sosiaalisen ja ympäristösuunnitelman avulla. Vastuullinen kuituraaka-aineen hankinta Puunhankinta tuntemattomista, laittomista tai kiistanalaisista lähteistä, puun tarjoajilta tai tuottajilta tulee lopettaa. 5 Kuitu, josta ei aikaisemmin ole valmistettu paperia, kartonkia tai pahvia; suoraan kasvista (puusta) peräisin oleva kuitu 6 ILO:n työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskeva julistus: yhdistymisvapaus ja kollektiivisen neuvotteluyhteyden tehokas tunnustaminen, pakkotyön poistaminen, lapsityövoiman käytön kieltäminen, työmarkkinoilla tapahtuvan syrjinnän poistaminen. 7 ILO:n alkuperäiskansoja koskeva sopimus nro 169, yleinen ihmisoikeusjulistus (1948), YK:n sopimus kaikenlaisen rasistisen syrjinnän poistamisesta (1966), Kansainvälinen sopimus taloudellisista, sosiaalisista ja kulttuurillisista oikeuksista (1966), Kansainvälinen sopimus poliittisista ja kansalaisoikeuksista (1966).

Sellaisen puun käyttö, joka vaarantaa uhanalaisia ja suojeluarvoltaan korkeita metsiä ja muita ekosysteemejä 8 tulee lopettaa. Sellaisen puun käyttö, joka on peräisin puuviljelmiltä, joiden perustamisen vuoksi on raivattu luonnonmetsää tai joku muu arvokas luonnonelinympäristö 9 tulee lopettaa. Kaikki paperin valmistuksessa käytettävä ensikuitu tulee hankkia sellaisilta puun tuottajilta joilla on luotettava, kolmannen osapuolen verifioima sertifikaatti joka takaa että puu on peräisin metsästä jonka hoidossa on noudatettu vastuullisimpia sosiaalisia ja ympäristökriteereitä. Forest Stewardship Council (FSC) -sertifikaatti on tällä hetkellä ainoa kansainvälinen sertifiointijärjestelmä, jonka avulla päästään lähelle tätä tavoitetta. Vaihtoehtoisten kasvien käyttöä paperin valmistuksessa tulee kehittää jos kattavalla ja luotettavalla analyysillä saadaan tietoa siitä että niiden käyttö on ympäristöllisistä ja sosiaalisista syistä suositeltavampaa kuin muiden ensiökuitujen. Lopeta kemiallisten torjunta-aineiden ja lannoitteiden laajamittainen käyttö kuituraaka-aineen tuotannossa tulee lopettaa ja käyttöön tulee ottaa integroitu tuholaistorjunta. Geneettisesti muunnelluista eliöistä peräisin olevia kuituja ei tule käyttää. Paikallisesti tuotettua kuituraaka-ainetta tulee pyrkiä hyödyntämään ja minimoimaan kuljetusmatka aina kun se on mahdollista. Puhtaan tuotannon varmistaminen Energian kulutus tulee minimoida ja käyttää ainoastaan uusiutuvia energianlähteitä. Tuotannossa tulee käyttää parasta mahdollista teknologiaa (BAT) veden, energian, kemikaalien ja muiden raaka-aineiden käytön sekä päästöjen, jätteiden ja lauhdevesien minimoimiseksi. Myrkyllisten jätteiden synty ja päästöonnettomuudet tulee ehkäistä. Tuotteiden värin vaaleutta tulee vähentää valkaisuaineiden käytön vähentämiseksi. Kloorin ja klooriyhdisteiden käyttö valkaisussa tulee lopettaa. Sellaisen tuotantojärjestelmän kehitystä jolla lopputuotteiden kierrätettävyyttä ja uudelleen käyttöä voidaan lisätä ja jätteiden määrä minimoida tulee edistää. Paperin tuotannolla ei saa vaarantaa paikallisen ruuan tuotantoa, ympäristön tilaa tai ekosysteemin ominaisuuksien kuten puhtaan veden tasapuolista käyttöä. Yhteistyöllä kohti ratkaisua Me allekirjoittaneet haluamme yhdessä muuttaa paperin tuotanto- ja kulutustapoja positiiviseen suuntaan. Ymmärrämme, että näiden tavoitteiden saavuttaminen voi vaatia merkittäviä uhrauksia ja että joidenkin asioiden suhteen tarvitaan lisää tutkimuksia. Me myös tiedostamme jokaisen yhtiön, organisaation, valtion hallinnon ja yksityisen henkilön ainutlaatuisen ja toisiaan täydentävän roolin paperiteollisuuden muuttamisessa kohti ympäristöllistä ja sosiaalista kestävyyttä. Me vetoamme julkiseen hallintoon ja teollisuuteen, että ne ottaisivat tämän vision toimeenpantavaksi läpinäkyvästi seuraavin keinoin: 8 Jotkut metsät ovat niin harvinaisia, uhattuja, ekologisesti haavoittuvia tai jotka ovat maailmanlaajuisesti niin tärkeitä biologisista tai kulttuurisista syistä, että mikä tahansa hakkuu tai taloudellinen käyttö voi korjaamattomasti vahingoittaa niiden suojeluarvoa. Jos haluat lisätietoja katso Wye River dokumentti Endangered Forests:High Conservation Value Forests Protection Guidance for Corporate Commitments, http://forestethics.org/article.php?id=1176, ja katso usein kysytyt kysymykset lukeaksesi lisää korkean suojeluarvon metsien määrityksestä. 9 Metsien raivaaminen voidaan joissain tapauksissa sallia, kun siitä on sovittu kattavassa ja läpinäkyvässä HCVF prosessissa, jossa ovat mukana sidosryhmät.

Kehittämällä sitovia ohjelmia ja tavoitteita sekä sitoutumalla toteuttamaan nämä tavoitteet konkreettisessa aikataulussa Sitoutumalla läpinäkyvään, säännölliseen, julkiseen ja kattavaan raportointiin näiden tavoitteiden saavuttamisen suhteen. Raportoinnissa tulee käyttää Global Reporting Initiative mallia. Raportoimalla kaikkien tuotteiden alkuperän jäljitysketjuista. Varmistamalla, että kaikki lopputuotteet ovat merkittyjä siten, että kuluttajat saavat tiedon tuotteiden sisältämästä kuitukoostumuksesta sekä tiedon siitä, mistä he voivat löytää julkista tietoa tuotteen raaka-aineista ja tuotantotavoista. Me sitoudumme: Kampanjoimaan sellaista paperiteollisuutta vastaan, joka ei kanna vastuutaan sosiaalisissa ja ympäristöasioissa. Valvomaan teollisuuden edistymistä tämän vision toteuttamisen suhteen. Kehittämään yhteistyötä/ dialogia muiden kansalaisjärjestöjen, edistyksellisen teollisuuden ja muiden toimijoiden kanssa. Kannustamaan valtionhallintoa kehittämään tämän vision mukaisia lainsäädännöllisiä ja taloudellisia toimia. Tekemään yhteistyötä Euroopan ulkopuolisten organisaatioiden kanssa niillä alueilla, joihin Euroopan paperiteollisuudella on vaikutuksia. Antamaan tarkempia ohjeita vastuullisista hankinnoista. Vision allekirjoittaneet organisaatiot Organisaatio Maa 1 Worldforests Scotland 2 Friends of the Siberian Forests Russia 3 ForestEthics England 4 British-Russian Ecocultural Network UK 5 FERN Belgium 6 Friends of the Earth England, Wales & Northern Ireland England, Wales & NI 7 Urgewald Germany 8 Bruno Mansen Fonds Switzerland 9 Robin Wood Germany 10 Reforesting Scotland Scotland 11 Friends of the Earth Forest Network (Melbourne) Australia 12 PRO Regenwald Germany 13 Friends of the Earth Finland Finland 14 Watch Indonesia Germany 15 Forest Peoples Programme England 16 Boreal Forest Network Canada 17 Borneo Orangutan Survival Foundation Germany (BOS Germany) Germany 18 Greenpeace International Netherlands 19 Estonian Green Movement Estonia 20 Estonian Fund for Nature Estonia 21 SPOK Russia 22 WWF International Switzerland

23 Tropica Verde Germany 24 Goongerah Environment Centre Australia 25 Environment East Gippsland Australia 26 Norges Naturvernforbund (FoE Norway) Norway 27 Kola Biodiversity Conservation Centre Russia 28 Youth and Environment Europe Czech Republic 29 GLOBAL 2000 Austria 30 Safier Belgium 31 Bond Beter Leefmilieu Belgium 32 Taiga Biological Station Canada 33 Swedish Society for Nature Conservation Sweden 34 AK Regenwald Aschaffenburg Germany 35 Teachers for Forests Australia 36 Biodiversity Conservation Centre Russia 37 Finnish Nature League Finland 38 Finnish Association for Nature Conservation Finland (Suomen luonnonsuojeluliitto) 39 Initiative 2000plus Berlin Germany 40 Ecodevelop Germany 41 International Animal Rescue Malta 42 ARA (Working Group on Rainforests and Biodiversity) Germany 43 Milieudefensie Netherlands 44 Amici della Terra Italy 45 Ecoinstitut Barcelona Spain 46 Timberwatch South Africa 47 Natur og Ungdom Norway 48 Walhi Indonesia